3-vaiheen pilaantuneen maaperän kunnostamista kos- keva ympäristölupahakemus toimitettiin Uudenmaan ympäristökeskuk- seen 4.5.2005

•

•

Helsinki 22.6.2006

Annettu julkipanon jälkeen No YS 942

Dnro

UUS-2005-Y-219-111

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta lupahake- muksesta, joka koske pilaantuneen maaperän kunnostamista Vantaa Jo- kiniemessä Winterinmäen alueella.

Päätös sisältää kielteisen ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tar- koitetusta toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta.

LUVAN HAKIJA

Kapiteeli Oyj PL 204

00131 Helsinki

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Pilaantuneen maaperän kunnostaminen Vantaa Jokiniemessä Winterin- mäen alueella.

Toimialatunnus: 90032 Vantaan kaupunki Jokiniemi

RN:ot 092-062-0025-0002, 092-421-0007-0041 ja 092-421-0006-0005 Alueen maanomistaja on Kapiteeli Oyj.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 78 §

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 78 §

MAKSU 2 887,50 €

A13-121-AT2043

ASIAN VIREILLE TULO

Winterinmäen ns. 3-vaiheen pilaantuneen maaperän kunnostamista kos- keva ympäristölupahakemus toimitettiin Uudenmaan ympäristökeskuk- seen 4.5.2005.

MAAPERÄN PILAANTUMISEN AIHEUTTANUT TOIMINTA

Maaperä on pilaantunut alueelle ilmateitse lähistöllä toimineesta Grön- bergin lyijysulatosta levinneistä raskasmetalleista. Lyijysulatto toimi vuosina 1935 – 1984.

AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET JA KUNNOSTUSTOIMENPITEET

Winterinmäen pohjoisosan maaperää kunnostettiin ns. Winterinmäen 1.

vaiheen kunnostuksessa vuonna 1998. Samassa yhteydessä kunnostettiin maaperä Winterinmäen 3. vaiheen kunnostusalueen itä- ja pohjoispuolel- la olevien ulkoiluteiden kohdilta. Kunnostusta koskien Uudenmaan ym- päristökeskus antoi Vantaan kaupungille ympäristöluvan No YS 357/

2.6.1998.

Winterinmäen 2. vaiheen kunnostus tehtiin vuonna 2005. Kunnostusta koskien Uudenmaan ympäristökeskus antoi Vantaan kaupungille ympä- ristöluvan No YS 826/23.7.2004. Kakkosvaiheessa kunnostettiin 1. vai- heen ja 3. vaiheen kunnostusalueiden väliin jäävä Winterinmäen keski- osa sekä Dickursby skolanin piha-aluetta.

KUNNOSTETTAVA ALUE JA KAAVOITUSTILANNE

Kunnostettava alue sijaitsee Vantaan Jokiniemessä Winterinmäen aluee- la. Alueen sijainti on esitetty liitteessä 1 Winterinmäen kunnostuksen 3.

vaiheessa. Kunnostettavaksi suunniteltujen alueiden tarkemmat rajaukset on esitetty liitteessä 2. Kunnostettava alue on pääosin metsää, jonka puusto on pääosin mäntyä. Alueella on kaksi asuinkäytössä olevaa ra- kennusta ja niiden pihat puutarhoineen.

Kunnostettava alue rajautuu pohjoisessa Winterinmäen kunnostuksen 2.

vaiheessa kunnostettuun alueeseen, jonka raja kulkee Winterinmäen läpi itä-länsisuunnassa kulkevan ulkoilutien eteläpuolella. Idässä kunnostet- tava alue rajautuu pohjois-eteläsuuntaisesti kulkevaan ulkoilureittiin.

Etelässä kunnostettavan alueen rajaus on määritetty todettujen maaperän haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Kunnostusalueen eteläpuolella on Tikkurilantie.

Kaavoitustilanne

Voimassa olevassa asemakaavassa pääosa Winterinmäen 3. vaiheen kunnostusalueesta on merkitty erityisalueeksi (EVP-1), jota on hoidetta- va puistomaiseksi ja jonka kautta saa johtaa yleisiä jalankulkuteitä. Toi-

nen alueella olevista rakennuksista on merkitty suojelluksi. Kunnostus- alueen länsiosa on kaavoitettu toimistorakennusalueeksi.

Alueella on vireillä asemakaavan muutos, jossa erityisalue muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Samalla erotetaan Winterinmäen 3. kunnos- tusvaiheen alueella olevat kaksi huvilaa erillisiksi asuintonteiksi ja niistä toinen, vielä suojelematta ollut ns. professorien talo, suojellaan. Kaava- ehdotuksen mukaan asuintonteilla olevaa kasvillisuutta tulee säilyttää ja tarvittaessa uudistaa alueen perinteisiä puutarhalajikkeita suosien. Lähi- virkistysalueelle professorien talon pohjois-, itä- ja länsipuolelle on kaa- vaehdotuksessa merkitty ohjeellinen alue, jonka puustoa tulee hoitaa elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy. Kaavaehdotus oli nähtävillä 3.5. – 1.6.2006. Kunnostus- alueen länsiosan toimistorakennustontin kaavaan ei ole vireillä muutok- sia.

YMPÄRISTÖ JA LÄHIMMÄT HÄIRIINTYVÄT KOHTEET

Kunnostusalueen eteläpuolella on Tikkurilantie, jonka eteläpuolella on asuintaloja. Dickursby skolan sijaitsee noin 60 metriä kunnostettavan alueen itäpuolella. Koulun piha-alueet rajoittuvat kunnostusalueen itä- puolella olevaan ulkoilutiehen. Kunnostusalueen luoteispuolella on asuintaloja noin 50 metrin päässä kunnostusalueen rajasta. Kunnostus- alueella on kaksi asuinrakennusta.

TUTKIMUS- JA SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT

- Riskinarviointi maaperässä olevasta lyijystä entisen lyijysulaton ympä- ristössä, osa 2. Riskinarviointi ja suositukset riskienhallintatoimista.

VTT Kemiantekniikka, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Työter- veyslaitos. 25.5.2001.

- Kapiteeli Oy, Vantaan kaupunki. Winterinmäen lyijyllä pilaantuneen maaperän kunnostus, vaihe 2, Riskinarviointi maaperässä olevasta anti- monista (Sb) ja kadmiumista (Cd) Winterinmäen alueella. WSP Envi- ronmental Oy. 15.2.2005.

- Kapiteeli Oyj. Winterinmäen lyijyllä pilaantuneen maaperän kunnos- tus, vaihe 3, Kunnostussuunnitelma. WSP Environmental Oy. 26.4.2005.

- Kapiteeli Oyj. Winterinmäki ja Punaisten puisto, Jokiniemi, Vantaa, Pilaantuneen maaperän kunnostus, vaihe 3, Näytteenottosuunnitelma.

WSP Environmental Oy. 3.6.2005.

- Winterimäen lyijyllä pilaantuneen maaperän kunnostus, vaihe 3, Lisä- ys/muutos maaperän puhdistamista koskevaan ympäristölupahakemuk- seen UUS-2005-Y-219-111. WSP Environmental Oy. 13.10.2005.

- Vantaan kaupunki, kuntatekniikan keskus. Jokiniemi, Winterinmäen viheralueen vihersuunnitelma, piirustus nro 41949. 29.12.2005.

- Kapiteeli Oyj. Winterinmäki, Jokiniemi, Vantaa, Pilaantuneen maape- rän kunnostus, vaihe 3, Kaivu- ja työmaasuunnitelma. WSP Environ- mental Oy. 19.12.2005, päivitetty 18.5.2006.

ALUEEN MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESIOLOSUHTEET Maa- ja kallioperä

Kunnostusalue on mäkialuetta, jonka korkeimmat kohdat ovat kumpa- reella alueen pohjoisosassa noin tasolla + 36 metriä. Tästä maasto laskee kohti etelää ja kaakkoa siten, että maanpinta alueen länsiosassa on noin tasolla + 23 metriä ja etelä- ja itäosissa alimmillaan noin tasolla + 26 metriä.

Winterinmäen alueen maaperä on pääosin moreenia. Tikkurilan alueella hiekkamaat muodostavat selkeän luode-kaakko-suuntaisen alueen, joka rajoittuu savikerrostumiin. Kallio on varsin lähellä maanpintaa ja paikoi- tellen näkyvissä. Mäkialueella maanpinnalla on 0,05 – 0,2 metrin hu- muskerros.

Pohja- ja pintavedet

Valkoisenlähteen I-luokan pohjavesialueen raja kulkee Winterinmäen pohjoispuolitse siten, että kunnostettava alue on sen välittömässä lähei- syydessä. Varsinaisella Winterinmäen mäkialueella pohjavedenpinta noudattaa likimain kallionpintaa. Kalliopinta viettää poispäin pohjavesi- alueesta. Maaperässä ei ilmeisesti ole vettä pidättäviä kerroksia eikä or- sivettä. Ohuen maakerroksen vuoksi varsinaisella mäkialueella ei ole il- meisesti myöskään maakerroksissa esiintyvää pohjavettä. Mäen lieve- alueilla pintavedet ja kallionpintaa pitkin valuvat vajovedet imeytyvät osin pohjavedeksi.

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUS

Tutkimukset vuosina 1995 – 1999 Näytteenotto ja analysointi

Vuosina 1995 – 1999 tehdyissä tutkimuksissa Winterinmäen 3. kunnos- tusvaiheen alueelta otettiin maaperänäytteitä 13 tutkimuspisteestä. Näyt- teitä otettiin humuskerroksen pinnasta sekä paikoin syvemmältä humus- kerroksesta. Näytteistä tutkittiin lyijypitoisuus laboratoriossa.

Maaperänäytteiden analyysitulokset

Näytteissä todettiin yli 300 mg/kg olevia lyijypitoisuuksia kaikissa tut- kimuspisteissä lukuun ottamatta tutkimuspisteitä J3, J4 ja J5, jotka sijait- sivat asuinrakennusten ja Tikkurilantien välisellä alueella. Näissä tutki- muspisteissä lyijypitoisuus oli 100 mg/kg – 190 mg/kg. Muissa tutki- muspisteissä lyijypitoisuus oli 410 mg/kg – 9 900 mg/kg. Korkein lyijy-

pitoisuus todettiin tutkimuspisteessä W14, joka sijaitsee 3. vaiheen kun- nostusalueen länsiosan kallioalueella.

Tutkimukset vuonna 2004

Näytteenotto ja analysointi

Vuonna 2004 tehdyissä tutkimuksissa kolme tutkimuspistettä (F101, F02 ja F115) sijoittui Winterimäen 3. kunnostusvaiheen alueelle. Maanäyt- teet otettiin koekuopista siten, että humuskerroksen paksuuden ollessa alle 0,15 metriä siitä otettiin yksi kokoomanäyte. Jos humuskerroksen paksuus oli yli 0,15 m, siitä otettiin kaksi kokoomanäytettä. Lisäksi otet- tiin kokoomanäyte humuskerroksen alapuolisesta kerroksesta. Näytteistä analysoitiin lyijypitoisuus laboratoriossa.

Maaperänäytteiden analyysitulokset

Länsipuolisen rakennuksen piha-alueilla olleessa tutkimuspisteessä F101 todettiin lyijypitoisuus 120 mg/kg – 160 mg/kg. Piha-alueella tutkimus- pisteessä F102 lyijypitoisuus oli alle 50 mg/kg. Tutkimuspisteessä F115 todettiin pintamaassa lyijypitoisuus 410 mg/kg.

Tutkimukset vuonna 2005

Näytteenotto ja analysointi

Toukokuussa 2005 alueelta otettiin maaperänäytteitä 27 tutkimuspistees- tä (F129 – F155, liite 3.). Näytteet otettiin lapiokaivuna humuskerrokses- ta 0 – 0,15 cm:n syvyydeltä ja humuskerroksen alapuolisesta pohjamaas- ta. Näytteistä tutkittiin kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet XRF-kenttä- analysaattorilla. Lisäksi 25 näytteestä analysoitiin arseenin ja raskasme- tallien pitoisuudet laboratoriossa.

Maaperänäytteiden analyysitulokset

Maaperätutkimuksissa todettiin pintahumuksessa kohonneita lyijypitoi- suuksia kahta tutkimuspistettä lukuun ottamatta. Korkein todettu lyijypi- toisuus oli 2 700 mg/kg tutkimuspisteessä F145. Lyijypitoisuuden 300 mg/kg ylittäviä lyijypitoisuuksia todettiin laboratorioanalyyseissä yhdeksässä tutkimuspisteessä. Lisäksi seitsemässä tutkimuspisteessä to- dettiin laboratorio- tai kenttämittauksissa lyijypitoisuuksia yli 100 mg/kg. Kohonneita lyijypitoisuuksia todettiin pääosin maaperän pin- takerroksessa. Kahdessa tutkimuspisteessä pintamaan alapuolisen maa- perän lyijypitoisuus ylitti 300 mg/kg kenttä- tai laboratoriomittauksissa.

Kahdeksassa tutkimuspisteessä todettiin kohonnut antimonipitoisuus.

Kohonneet antimonipitoisuudet olivat välillä 14 mg/kg – 80 mg/kg.

Korkeimmat antimonipitoisuudet todettiin näytteissä, joissa myös lyijy- pitoisuus oli korkea.

Laboratorioanalyyseissä todettiin lisäksi Samase-raja-arvon ylittävä sinkkipitoisuus 790 mg/kg tutkimuspisteessä F151 pintamaan alapuoli- sessa maaperässä. Tutkimuspisteessä todettiin maaperässä myös tiiltä.

Tutkimuspisteessä F138 todettiin lievästi Samase-ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus 200 mg/kg pintamaassa.

Kahdessa tutkimuspisteessä todettiin myös lievästi Samase-ohjearvon ylittävä kadmiumpitoisuus.

POHJAVEDEN PILAANTUNEISUUS

Alueen pohjaveden laatua on tarkkailtu 1980-luvulta lähtien. Tarkkailu- pisteitä ei sijaitse 3. vaiheen kunnostusalueella tai Winterinmäen alueel- la. Lähimmät tarkkailupisteet sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä Winterinmäen länsi- ja pohjoispuolella. Pohjavedessä on todettu lievästi kohonneita lyijypitoisuuksia suodattamattomissa vesinäytteissä. Suoda- tetuissa vesinäytteissä lyijyä ei ole pääsääntöisesti todettu. Vesinäyttei- den antimonipitoisuudet ovat olleet alhaisia sekä suodattamattomissa et- tä suodatetuissa vesinäytteissä.

ESITETTY KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI

Kunnostustarpeen arvioinnissa on tukeuduttu VTT:n ja Työterveyslai- toksen vuonna 2001 laatimaan riskinarviointiin Grönbergin entisen lyi- jysulaton ympäristön lyijyllä pilaantuneesta maaperästä sekä Fundus Oy:n/WSP Environmental Oy:n laatimaan riskinarvioon antimonilla ja kadmiumilla pilaantuneesta maaperästä. Kunnostustarpeen ja -ajankoh- dan arvioinnissa on otettu huomioon alueiden nykyinen käyttö ja mah- dollisten kaavamuutosten vaikutukset alueiden tulevaan käyttöön.

VTT:n ja Työterveyslaitoksen laatimassa riskinarvioinnissa alueet on ja- ettu maaperän lyijypitoisuuden perusteella kolmeen pääryhmään:

Maaperän lyijypitoisuus < 300 mg/kg

Kun maaperän lyijypitoisuus on alle 300 mg/kg, ei kunnostustoimenpi- teitä tarvita erityisen herkkiä kohteita lukuun ottamatta. Erityisen herkis- sä kohteissa, kuten päiväkotien tai koulujen pihoilla, suositellaan kun- nostusta lyijypitoisuustasoon 100 mg/kg.

Maaperän lyijypitoisuus 300 mg/kg – 600 mg/kg

Lyijypitoisuustasot on selvitettävä ja kohonneen pitoisuuden aiheuttamat rajoitukset esimerkiksi tonteilta poistettavien maiden sijoitukselle ja ko- tipuutarhan vihannesten käytölle on otettava huomioon.

Maaperän lyijypitoisuus > 600 mg/kg

Kun maaperän lyijypitoisuus ylittää 600 mg/kg, tulee maaperä kunnos- taa. Pitoisuustason määrittelyssä on ensisijaisena perusteena pidetty ter- veysriskien arvioinnin tuloksia. Pitoisuus ylittää lievästi joillekin eliöla- jeille hyväksyttäväksi katsotut pitoisuudet. Tontin käyttö ja mahdollinen uudelleen rakentaminen voidaan ottaa huomioon kunnostusajan määrit- telyssä, jos voidaan varmistaa, että lapset eivät oleskele säännöllisesti tontilla.

Laaditun riskinarvion perusteella ihmisten altistuminen kadmiumille on erittäin epätodennäköistä. Kadmium ei aiheuta lisäkunnostustarvetta alu- eilla, joilla ei lyijypitoisuuden vuoksi ole kunnostustarvetta.

Laaditun riskinarvion perusteella antimonipilaantunut pintamaa tulee kuoria alueen kunnostuksen yhteydessä. Kunnostuksen tavoitepitoisuu- deksi on riskinarviossa esitetty 15 mg/kg. Tätä korkeampia pitoisuuksia on todettu vain alueen pintamaissa, jotka tullaan poistamaan alueelta lyi- jypilaantumisesta laaditun riskinarvion perusteella. Näin ollen anti- monipilaantuneisuus ei aiheuta lisäkunnostustarvetta niillä alueilla, joilla ei lyijypitoisuuden vuoksi ole kunnostustarvetta.

Winterinmäen alueella tehtyjen pohjavesitutkimusten perusteella ei ole havaittu antimonista tai kadmiumista aiheutuvaa vaaraa pohjavedelle.

Riskinarvioinnin mukaan kunnostamatta voidaan jättää alueet, joilla maaperän lyijypitoisuus on alle 300 mg/kg. Tällainen alue on pääosin Tikkurilantien pohjoispuolinen noin 30 – 40 metrin levyinen kaistale.

Jos näillä alueilla tehdään maanrakennustöitä, liikutellaan tai poistetaan maamassoja, on alueiden kunnostustarve arvioitava uudelleen ja selvitet- tävä mm. rajoitukset pilaantuneiden maamassojen loppusijoituspaikkoja koskien. Tämä koskee lähinnä tutkimusalueen länsiosan peltomaista alu- etta.

PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTUSSUUNNITELMA (26.4.2005, täydennetty 3.6.2005, 14.10.2005, 5.1.2006 ja 18.5.2006)

Kunnostusmenetelmä ja työn kesto

Alueen maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Kunnostustavoitteeksi esitetään lyijylle 300 mg/kg, antimonille 15 mg/kg ja kadmiumille 0,5 mg/kg. Jos kunnostustavoitteen saavuttaminen tuhoaa erityisiä mai- sema-arvoja, esitetään kunnostuksen tavoitearvoksi lyijylle 600 mg/kg.

Tätä kunnostuksen tavoitearvoa käytetään vain pienillä ja yksittäisillä alueilla, kuten maisemallisesti tärkeiden puiden juuristoalueilla.

Kunnostustyön arvioidaan kestävän noin kaksi kuukautta.

Kunnostuksen toteuttaminen

Tutkimusten perusteella kunnostettavien alueiden pinta-ala on yhteensä noin 1,4 hehtaaria ja kunnostettavalla alueella arvioidaan olevan voi- makkaasti metalleilla pilaantunutta maata noin 2 600 m³ktr ja ongelma- jäteraja-arvon ylittävää metalleilla pilaantunutta maata noin 200 m³ktr.

Pilaantuneiden alueiden tarkka rajaus selviää vasta kunnostustöiden yh- teydessä tehtävissä seurantamittauksissa. Kunnostettavan alueen pinta- alan arvioidaan olevan kuitenkin enintään 2,3 hehtaaria.

Kunnostus tehdään poistamalla pilaantunut maa-aines niin tarkasti, kuin se kaivu- ja/tai muulla tekniikalla on mahdollista. Maa-aineksen poisto on tehtävä puustoa ja niiden juuristoa säästävästi. Asuinrakennusten pi- ha-alueiden lähiympäristössä 10 – 40 metrin etäisyydellä rakennuksista

kunnostus toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kasvillisuutta suojellen ja erityistä varovaisuutta noudattaen.

Kunnostukselle nimetään valvoja, jonka tehtäviä ovat näytteenotto, mas- sojen kuljetuksen ohjaaminen käsittelypaikkoihin sekä kunnostustyön ohjeiden ja tulevan päätöksen määräysten noudattamisen valvonta. Val- vojan yhteystiedot ilmoitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle kirjal- lisesti ennen työn aloittamista.

Esivalmistelut

Kunnostettava alue aidataan lippusiimalla ja työajan ulkopuolella kulku- väylät suljetaan porteilla tai puomeilla. Lisäksi kunnostettaville alueille, jotka rajautuvat kävelyteihin, aktiivisessa käytössä oleviin kulkureittei- hin tai asuintaloihin, rakennetaan työnaikaiset suoja-aidat. Suoja-aitojen korkeus on kaksi metriä ja niiden tehtävänä on estää pilaantuneen hu- musmaan leviäminen kaivun aikana. Suoja-aita on esimerkiksi raudoi- tusverkkoon kiinnitetty suodatinkangas. Kulkuväylät ja aluetta ympäröi- vä aita/lippusiima varustetaan pilaantuneen maan kunnostuksesta kerto- vin kyltein.

Jalankulku ja pyöräily ohjataan vaihtoehtoisille reiteille kunnostustyö- maan vaatimalla tavalla. Vaihtoehtoiset reitit ja suljetut reitit varustetaan asianmukaisin liikennemerkein. Väliaikaiset liikennejärjestelyt hyväksy- tetään Vantaan kaupungin liikennesuunnitteluinsinöörillä.

Työmaakatselmukset ja –kokoukset

Työmaalla järjestetään alkukatselmus ennen työn aloittamista. Katsel- muksessa käydään läpi kunnostuksen yleiset periaatteet ja velvollisuudet sekä tutustutaan kohteeseen. Lisäksi alkukatselmuksen aikana tutustu- taan alueelle laadittuun vihersuunnitelmaan ja käydään läpi vihersuunni- telmassa säästettäväksi esitetyt puustoalueet sekä maisemakuvallisesti tärkeät suojeltavat puut.

Työn kuluessa järjestetään työmaakokouksia noin kahden viikon välein.

Työn päätteeksi järjestetään vastaanottokatselmus. Katselmuksiin sekä kokouksiin osallistuvat rakennuttajan, urakoitsijan ja ympäristöviran- omaisten edustajat, kunnostuksen valvoja ja suunnittelija sekä vihertöi- den valvoja.

Pilaantuneen maan kaivu

Työmaaliikenteen reittinä käytetään Tikkurilantietä ja kunnostettavan alueen itäreunassa olevaa kevyen liikenteen väylää. Alueen länsireunalla sijaitsevan, erillisen kunnostusalueen puhdistamisen yhteydessä työmaa- liikenne pyritään järjestämään Lauri Korpisen katua ja kiinteistön 62025 itäreunaa hyödyntäen. Mahdolliset rakennettavat liittymä-/lastausalueet puretaan kunnostuksen päätyttyä ja maaperä puhdistetaan, mikäli haitta- aineiden todetaan levinneen liittymä-/lastausalueille. Jos nykyiset tiera- kenteet vaurioituvat tai haitta-aineiden todetaan kunnostuksen jälkeen levinneen tiealueille, tulee urakoitsijan kunnostaa tiealue alkuperäiseen

kuntoon. Pilaantuneet massat poistetaan tiealueilta ja toimitetaan asian- mukaiseen vastaanottopaikkaan.

Kaivu aloitetaan asuinrakennuksen piha-alueelta, jolla pintamaan poisto tehdään kasvillisuutta suojellen ja erityistä varovaisuutta noudattaen. Pi- laantuneet pintamaat kuoritaan pienikokoisen kaivinkoneen kauhalla tai lapiolla kasalle, josta ne lastataan auton lavalle. Pilaantunut maa-aines siirretään työmaan sisäisiä teitä pitkin alueen koilliskulmaan sijoitetta- valle välivarastointi- ja lastausalueelle. Alueen länsiosassa olevan erilli- sen kunnostusalueen massat siirretään työmaan sisäisiä teitä pitkin lou- naiskulmaan sijoitettavalle välivarastointi- ja lastausalueelle.

Kaivu suoritetaan siten, että ensin poistetaan noin 100 – 300 mm paksu pintamaakerros hiekka-/moreenikerroksen pintaan asti. Tämän jälkeen mitataan jäännöspitoisuudet ja tarvittaessa kaivua jatketaan noin 100 - 200 mm paksuissa kerroksissa syvemmälle, kunnes saavutetaan haitta-aineiden tavoitepitoisuudet. Kaivua vältetään puiden juuristoalu- eiden välittömässä läheisyydessä. Puustoalueilla kaivun maksimisyvyy- deksi esitetään 300 mm. Alueilla, joilla kaivu vahingoittaa erityisen tär- keitä maisema-arvoja, lyijyn tavoitepitoisuudeksi sallitaan 600 mg/kg.

Kunnostettavalta alueelta on kuitenkin poistettava pilaantunut maa-aines niin tarkasti, kuin se kaivu- ja/tai muulla tekniikalla on mahdollista.

Winterinmäen metsänpohja on erittäin kivistä. Maaperää kuorittaessa kertyvät kivet käytetään uudelleen vihersuunnitelmassa esitetyllä tavalla.

Isot maakivet pyritään jättämään paikoilleen. Pieniä maakiviä pyritään jättämään paikoilleen mahdollisuuksien mukaan, mutta jos kiviä on poikkeuksellisen paljon, voidaan niistä muodostaa kiviryhmiä ja/tai -nauhoja.

Puuston poisto ja haketus

Winterinmäen 3-alueen puusto arvioidaan ennen kunnostustöiden aloit- tamista. Alueelta poistetaan pääsääntöisesti kuuset ja rungonympäryksel- tään alle 50 cm paksut puut ja pensaat sekä muu kasvillisuus ennen pi- laantuneen maan poistoa tai poiston aikana. Säästettävä puusto merki- tään maastoon. Kunnostettavalle alueelle sijoittuvat maisemakuvallisesti tärkeät puut suojataan ennen kunnostustöiden alkua. Suojaus toteutetaan yhtenäisellä rungon lautasuojauksella. Suojaus ulotetaan enintään puiden alimpiin oksiin ja/tai neljään metriin. Maa-ainesten poisto tehdään sääs- tettävää puustoa ja juuristoa säästävästi. Suojeltujen rakennusten piha- alueilla ja lähiympäristössä työ tehdään erityisen varovaisesti pienillä koneilla tai lapiolla ja harjalla siten, että säilytettäväksi merkitty puusto ei vaurioidu. Alueella voidaan soveltaa lyijylle kunnostustavoitetta 600 mg/kg paikoissa, joissa lyijyn kunnostustavoitteen 300 mg/kg saa- vuttaminen tuhoaa erityisiä maisema-arvoja.

Kunnostuksen valvoja ja urakoitsija yhteistyössä ympäristöviranomais- ten kanssa sopivat mittaustulosten perusteella ne alueet, joille voimak- kaasti pilaantunutta humusmaata saa kaivuteknisistä syistä jäädä.

Pintavesien lammikoituminen ja huuhtelu- tai pumppausvesien sekä muiden vahingollisten aineiden pääsy säästettävien puiden juuristoalueil- le estetään.

Kunnostettavalta alueelta poistetut, hyötypuuksi kelpaamattomat puut ja pensaat haketetaan. Hakkeesta tutkitaan laboratoriossa lyijy-, antimoni ja kadmiumpitoisuudet. Puhtaaksi todettu hakekerros levitetään maastoon vihersuunnitelmassa esitetyille alueille noin 7 cm:n paksuiseksi kerrok- seksi. Ylimääräinen hake kuljetetaan hyödynnettäväksi muualle tai jät- teenkäsittelyyn.

Kaivumassojen käsittely, kuormaus, kuljetus ja välivarastointi

Pilaantuneita maamassoja ei seulota tai välpätä kaivuvaiheessa. Pilaan- tunut maa-aines kuljetetaan asianmukaisen luvan omaavaan käsittely- tai loppusijoituspaikkaan. Pois kuljetettavista maa-aineksista erotellaan suu- rimmat kivet (> 150 mm) ja kannot sekä muu puumateriaali. Kunnostuk- sen valvoja määrää pilaantuneiden maiden sijoituskohteen. Valvoja laatii jokaisen kuljetuksen mukaan siirtoasiakirjan, jossa määritellään kuljete- tun maan haitta-aineiden pitoisuustasot ja sijoituskohde, jossa maat kui- tataan vastaanotetuksi.

Pilaantuneen maa-aineksen kuormaus on tehtävä siten, että maa-aines ei pölyä tai muuten leviä kunnostettavan alueen ulkopuolelle. Lisäksi kun- nostettavan alueen sisällä pilaantunut maa-aines ei saa levitä jo kunnos- tetulle alueelle. Kuljetettaessa pilaantuneita maita työmaa-alueen ulko- puolelle kuormat peitetään. Työmaan sisäisiä teitä käytettäessä kuormia ei tarvitse peittää.

Puhtaat, ylimääräiset tai rakentamiseen kelpaamattomat massat siirretään rakennuttajan osoittamalle alueelle. Kunnostettavan alueen ulkopuolelle kuljetettavia puhtaita massoja sekä kivi- ja puuainesta voidaan välivaras- toida tilapäisesti kunnostetulla alueella.

Kunnostustyön aikana pilaantuneella alueella on mahdollista välivaras- toida pilaantunutta maa-ainesta korkeintaan kahden viikon ajan. Varas- toalue on sijoitettava aidatulle alueelle. Lisäksi ulkopuolisten valuma- vesien kulkeutuminen välivarastointialueelle on estettävä joko rakenta- malla varastokasojen ympärille reunakorokkeet tai muulla asianmukai- sella tavalla. Jos massoja varastoidaan yli vuorokauden ajan, massat on peitettävä pressuilla. Välivarastokasojen peitteen paikallaan pysymistä on tarkkailtava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välit- tömästi.

Työmaaliikenne rajoitetaan tapahtuvaksi puhtaiden alueiden kautta.

Kunnostamisen vaiheistus ja alueen sisäinen liikenne tulee järjestää si- ten, että työkoneilla ei liikuta pilaantuneelta alueelta puhtaalle, peitetylle alueelle. Jos autot kulkevat pilaantuneilla alueilla, tulee ajoneuvojen renkaat puhdistaa ennen yleiselle tielle menoa. Winterinmäen alueelle on rakennettu autojen renkaiden pesupaikka ensimmäisen kunnostusvaiheen aikana. Vaihtoehtoisesti renkaiden puhdistus voidaan hoitaa levittämällä uloskulkutielle murskekerros, jonka kautta ohjataan työmaalta poistuva liikenne.

Jos renkaat pestään, on pesupaikan altaaseen kertyvän veden määrää seurattava pesupaikan kaivosta ja tarvittaessa allas on tyhjennettävä. En- nen altaan tyhjentämistä tutkitaan veden haitta-ainepitoisuudet. Jos ve- den metallipitoisuus ei ylitä viemäriverkkoon johdettaville vesille asetet- tua raja-arvoa, voidaan vesi pumpata viemäriverkostoon Vantaan Veden luvalla. Jos altaan veden metallipitoisuus ylittää viemäriverkkoon joh- dettaville vesille asetetun raja-arvon, vesi imetään säiliöautoon ja kulje- tetaan asiamukaiseen veden käsittelypaikkaan. Pilaantuneen veden käsit- tely tulee dokumentoida asianmukaisesti.

Kunnostetun alueen täytöt

Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen puhdistetut alueet peite- tään tarkoitukseen soveltuvalla puhtaalla maa-aineksella aiempaan kor- kotasoon saakka viimeistään viikon kuluessa kaivun aloittamisesta ko.

alueella.

Alueet tasataan hienoainespitoisella moreenilla, jonka savi- /silttipitoisuus on alle 20 %. Moreenin päälle levitetään vihersuunnitel- man mukaisesti hake- tai kasvualustakerros. Kasvualustaa koskevat tar- kemmat vaatimukset on esitetty vihersuunnitelmassa. Kasvualusta hy- väksytetään myös Vantaan kaupungin vihertöiden valvojalla.

Olemassa olevat pääpolut (leveys yli 1,5 m) merkitään maastoon kun- nostustöiden ajaksi ja rakennetaan vihersuunnitelman mukaisesti kun- nostustöiden päätyttyä.

Kunnostuksen aikaiset tarkkailunäytteet

Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla tarkennetaan aiempien tutkimus- ten tuloksia. Näytteet otetaan kokoomanäytteinä ja niitä otetaan niin ti- heästi, että maat voidaan luotettavasti lajitella haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti. Kokoomanäytteet otetaan vähintään jokaista 200 m²:n aluet- ta kohti.

Kunnostuksen aikana otetaan näytteitä myös kunnostettavaksi esitettyjen osa-alueiden rajausten ulkopuolelta vielä kunnostamattomilta alueilta asuintonttien itä- ja länsipuolelta. Jos pitoisuudet ylittävät kunnostusta- voitteet, poistetaan tavoitepitoisuudet ylittävät pilaantuneet maat myös näiltä alueilta.

Tarkkailunäytteistä mitataan lyijypitoisuudet XRF-kenttäanalysaattorilla.

Vähintään 10 % kenttäanalyysien tuloksista varmistetaan laboratoriossa, jossa näytteistä analysoidaan lyijyn, antimonin ja kadmiumin pitoisuu- det. Lisäksi laboratoriossa analysoidaan sinkkipitoisuus niillä alueilla, joilla tutkimuksissa maaperässä on todettu Samase-ohjearvot ylittäviä sinkkipitoisuuksia.

Kunnostuksen tavoitepitoisuuksien saavuttaminen todennetaan jäännös- pitoisuusnäytteillä. Jäännöspitoisuusnäytteitä toimitetaan laboratorioon vähintään yksi kokoomanäyte/500 m²:n kaivualue. Yksi näyte koostuu viidestä osanäytteestä. Jos näytteessä todetaan tavoitearvot ylittäviä pi- toisuuksia, voidaan erilliset osanäytteet lähettää uusinta-analyysiin ja

kohdentaa lisäkaivu pienemmälle alueelle. Kaikista jäännöspitoisuus- näytteistä analysoidaan lyijyn ja antimonin pitoisuudet sekä kadmiumin ja sinkin pitoisuudet, jos alueella on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu kadmiumin ja sinkin tavoitearvot ylittäviä pitoisuuksia.

Vesinäytteitä otetaan, jos kaivanto- tai renkaiden pesuvettä joudutaan poistamaan alueelta pumppaamalla. Näyte otetaan ennen pumppauksen aloittamista. Vesinäytteistä analysoidaan laboratoriossa lyijyn, antimo- nin, kadmiumin ja sinkin pitoisuudet.

Työsuojelu

Työntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisia suojavarusteita (jalkineet, haalarit/työvaatteet, suojakäsineet, suojalasit), jotka vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juomi- nen ja tupakointi on kielletty. Jos pölyn määrä ilmassa muodostuu häirit- seväksi tai sen arvioidaan muuten aiheuttavan altistumista, käytetään suojavälineitä. Kohteen antimonia sisältävän maan kunnostamisessa on erityisesti huomioitava terveydelle haitallisen antimonivedyn mahdolli- nen muodostuminen ja suojautuminen tätä vastaan.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Kunnostustyön aikaisten terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Pilaantuneen maan pölyäminen estetään tarvittaessa kostuttamalla maa- ta. Alueella sijaitsevien rakennusten piha-alueet suojataan ympäröivien alueiden kunnostuksen ajaksi suodatinkangasaidalla pölyämisen estämi- seksi. Piha-alueiden kunnostuksen ajaksi rakennukset tyhjennetään tar- vittaessa asukkaista. Rakennusten ilmanvaihtokanaviin asennetaan suo- dattimet tai ne pysäytetään ja ilmanvaihtokanavat sekä muut reitit, joista pöly voi päästä rakennusten sisälle, tukitaan.

Työmaa suunnitellaan siten, että ajoneuvot liikkuvat puhtaalla maalla.

Tarvittaessa ajoneuvojen renkaat puhdistetaan. Kuormien pölyäminen estetään ja tarvittaessa kuormat peitetään.

Alueella työskentelevät käyttävät asianmukaisia suojavarusteita ja hei- dän tulee noudattaa laadittavaa työsuojelusuunnitelmaa.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Jos työn aikana ilmenee tutkimuksista ja kunnostussuunnitelmasta poik- keavaa, esimerkiksi pilaantuminen jatkuu odotettua laajemmalle, on tut- kittua voimakkaampaa tai maa-aines on pilaantunut muilla kuin aikai- semmin ilmoitetuilla aineilla, ilmoitetaan siitä välittömästi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Ympäristökeskukselle esitetään suunnitelma kun- nostustyön jatkamisesta.

SEURANTA JA RAPORTOINTI Jälkiseuranta

Winterinmäen alueella tehtävää pohjavesiseurantaa esitetään jatkettavak- si seuraavan kahden vuoden ajan, jonka jälkeen jatkotarkkailun tarve ar- vioidaan uudelleen.

Kirjanpito

Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, johon merkitään tiedot mm.

maa-aineksen laadusta, eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa- aineksen haitta-ainepitoisuuksista, arviot poislähtevistä massamääristä, massojen sijoituskohteista, näytteenotosta, analyysituloksista ja eri työ- vaiheista.

Loppuraportti

Kunnostuksesta laaditaan raportti, jossa esitetään kaivutyön toteuttami- nen ja kunnostetut alueet karttapiirustuksin, kuvaus näytteenottomene- telmistä, yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista ja niiden vastaanottokohteista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuk- sista sekä yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raportti toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle kah- den kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä.

TOIMINNAN ALOITTAMINEN

Kapiteeli Oyj hakee ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisesti lupaa päätöksen toimeenpanolle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydentäminen

Lupahakemusta täydennettiin 3.6.2005, 17.6.2005, 14.10.2005, 5.1.2006 ja 18.5.2006.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin ilmoitus- tauluilla 14.5.2005 – 13.7.2005 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Van- taan Sanomat ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä. Hake- muksesta on lisäksi annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille.

Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa ja Uudenmaan ympäristökeskuksessa.

Lausunnot

Lupahakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Vantaan kaupungin ympäristölautakunnalta, Vantaan kaupunginhallitukselta, Etelä-Suomen lääninhallitukselta ja Museovirastolta.

Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan 14.6.2005 päivätyssä lausun- nossa todetaan, että Vantaan kaupungin teettämässä riskinarviossa pidet- tiin Winterinmäen kunnostusta merkittävänä tekijänä lyijystä aiheutuvan riskin pienentämiseksi. Kunnostusmenetelmäksi esitettiin alkuperäisen, lievemmän osittain peittämällä tehtäväksi esitetyn kunnostuksen sijaan maanvaihtoa lukuun ottamatta Tikkurilantien vartta. Pintamaa voidaan riskinarvion mukaan jättää kuorimatta säilytettävien puiden ympäriltä, kun ne peitetään.

Vantaan ympäristölautakunta toteaa, että ottaen huomioon alueen tule- vankin käytön pääosin puistona, puuston säilyttäminen on erittäin tärke- ää. Tämän vuoksi voidaan sallia paikoin jätettäväksi puhtaan peittomaa- kerroksen alle maa-ainesta, jonka lyijypitoisuus on korkeampi kuin kun- nostuksen tavoitearvo.

Asuintonteiksi jäävien alueiden kunnostusraja on alempi kuin riskinarvi- oinnissa esitetty 300 mg/kg, jota voidaan riskinarvioinnin perusteella so- veltaa asuintonteille. Tämän takia ympäristölautakunta ei pidä ehdotto- mana asuintonttien lopullisen rajauksen vahvistumista kaavamuutoksel- la, kun tavoiterajaksi on esitetty 300 mg/kg.

Ympäristölautakunnan mukaan kunnostuksen aikaiseen pölyämisen eh- käisyyn on lupapäätöksessä kiinnitettävä erityistä huomiota. Jos pilaan- tunutta maa-ainesta joudutaan välivarastoimaan alueella, on kasat peitet- tävä tiiviisti, jotta haitallisia aineita ei pääse kulkeutumaan ympäristöön tuulen tai sadevesien mukana. Varastokasat on myös sijoitettava siten, etteivät ne ole valumavesille alttiina.

Vantaan ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä myös mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, sillä kunnostustyö on syytä saattaa loppuun 2-vaiheen työn jatkona.

Museovirasto toteaa 21.6.2005 päivätyssä lausunnossaan, että kuoritta- vaksi suunniteltu Winterinmäen alue sijaitsee muinaisen Keravanjo- kisuun kivikautisen asuinpaikkakeskittymän pohjois- ja länsipuolella.

Arkeologisia kaivauksia on tehty mm. Stenkulla-, Jokiniemi-, Sandliden- ja Maarinkunnas- nimisillä asuinpaikoilla, jotka sijaitsevat noin 20 - 25 metrin korkeudella nykyisestä merenpinnasta.

Varsinaiselta toimenpidealueelta ei Museoviraston arkistotietojen mu- kaan tunneta esihistorialliseen asutukseen viittaavia merkkejä, joten pi- laantuneen maaperän kunnostustöille ei ole muinaismuistolain asettamaa estettä. Alueella sijaitsevat aiemmin Metsäntutkimuslaitoksen rakennus- kantaan kuuluneet asuinrakennukset ovat sekä rakennuskulttuurin että si- jaintinsa vuoksi merkittäviä ja ne tulee säilyttää. Tämä ei kuitenkaan estä pilaantuneen maaperän kunnostusta edellyttäen, että se tehdään alueen puusto ja puistomaisuus huomioon ottaen ja varovaisuutta noudattaen.

Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa 24.8.2005 päi- vätyssä lausunnossaan, että Vantaan kaupunki pitää tärkeänä jo aloitetun Winterinmäen pilaantuneiden maiden puhdistuksen loppuun saattamista.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan meneillään olevan asemakaa- van muutostyön kannalta on tärkeää, että kaavatyön maisemalliset ja ra- kennussuojelulliset tavoitteet eivät vaarannu ympäristöluvan mukaisilla toimenpiteillä. Kaupunkikuvan kannalta oleellista on, että Tikkurilantien varressa ja olemassa olevien rakennusten lähiympäristössä vältytään maisemaa voimakkaasti muokkaavilta toimenpiteiltä. Olemassa olevien rakennusten ja niiden ympärille rajattavien tonttien maankäyttö ratkais- taan ko. asemakaavatyön yhteydessä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että lausuntopyyntöön liittyvän aineiston mukaan Tikkurilantien varteen voidaan rajata kunnostamatta jätettävä alue. Tämä on kaavatyön maisemallisten ja suojelullisten ta- voitteiden mukaista. Suunnitelman mukaan suojeltavien rakennusten pi- hapiirejä ehdotetaan kuitenkin kunnostettavan tavoitetasoon 100 mg/kg.

Tämä hävittäisi olemassa olevan kasvillisuuden.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää lausuntonaan lievempien raja- arvojen (300 mg/kg) käyttämistä myös näissä pihapiireissä ympäristö- lautakunnan lausunnon mukaisesti. Mikäli se ei kuitenkaan ole mahdol- lista, asemakaavassa tullaan edellyttämään mm., että maanpuhdistuksen jälkeen pihapiirit suunnitellaan ja toteutetaan siten, että alueen historia ja aiempi kasvillisuus otetaan huomioon. Istutuksissa voidaan esimerkiksi käyttää sellaisia kasvilajeja, joita puutarhoissa ennestäänkin on kasvanut.

Lisäksi kaupunkisuunnittelu esittää, että puistossa ja varsinkin rakennus- ten ja puutarhojen ympärillä kasvavaa korkeaa puustoa säilytetään sen suuren maisemakuvallisen merkityksen takia.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle viisi muistutusta tai mielipidettä.

Muistutuksessa 1 (päivätty 1.6.2005) viitataan VTT:n alueen lyijystä laa- timaan riskinarvioon ja todetaan, että sen perusteella Winterimäen 2.

vaiheen tai 3. alueen maanvaihtoon ei ole tarvetta. Lisäksi muistutukses- sa todetaan mm., että Tikkurilantie osana Kuninkaantietä on Suomen historian kannalta merkittävä ja alueella on arkeologista arvoa sekä kivi- kaudelta että keskiajalta. Lisäksi todetaan, että Winterimäen 3. alue on osa yliopistollisen maatalouskoelaitoksen aluetta, jonka suojellut, histo- rialliset rakennukset sijaitsevat arboretum-tyyppisen puiston keskellä.

Aluskasvillisuutena esiintyy harvinaisia pensas- ja kukkakasveja (mm.

pähkinäpensas, jättiläistatar, tyräkki). Maanvaihdon suorittaminen alu- eella tuhoaa tämän kasvillisuuden. Maisemallisesti on muistutuksen mu- kaan tärkeää säilyttää Tikkurilantien länsireunan puistomainen ilme kaa- voittamalla tien reuna katkeamattomaksi puistovyöhykkeeksi. Muistu- tuksessa vaaditaan, että ympäristökeskus käsittelee Kapiteeli Oyj:n ym- päristölupahakemuksen vasta, kun alueen kaavamuutos on ratkaistu.

Muistutuksessa 2 (päivätty 3. - 10.7.2005) jonka on allekirjoittanut 17 henkilöä, vastustetaan lupahakemuksessa esitettyjä toimenpiteitä. Muis- tutuksessa todetaan mm., että VTT:n tekemässä riskinarviossa ei ilmen- nyt tieteellistä näyttöä siitä, että alueen maat olisivat nykyisessä käyttö- muodossaan terveysriski asukkaille. Muistutuksessa vaaditaan, että Uu- denmaan ympäristökeskuksen ei tule myöntää lupaa 3. vaiheen kunnos- tukselle. Alueelle tulee ensin laatia ja hyväksyä asemakaava. Mikäli tä- män jälkeen päädytään joihinkin maanpuhdistustoimenpiteisiin, tulee ne tehdä käsityönä. Työ tulee suorittaa säilyttäen nykyinen kaupunkimetsän luonne, monimuotoinen kasvillisuus ja edes vähäiset elinmahdollisuudet alueen linnustolle ja eläimistölle. Uudenmaan ympäristökeskuksen tulee myös kehottaa, että kaavoitusta varten laaditaan osallistumissuunnitel- ma. Lisäksi muistutuksessa on kiinnitetty huomiota siihen, että Winte- rinmäen 2. vaiheen kunnostuksen aikana rikottiin jatkuvasti lupamäärä- yksiä. Muistutuksen mukaan Winterinmäen 3. vaiheen alueella ei pidä tehdä muita toimenpiteitä kuin hienovaraista kaupunkimetsänhoitoa sekä polkujen kunnostusta.

Muistutuksessa 3. (päivätty 22.10.2005) todetaan, että Winterinmäen 3.

alue on kulttuurihistoriallisesti ja kasvillisuudeltaan Winterinmäen kaik- kein arvokkain osa. Muistutuksessa viitataan Museoviraston edustajan 2.6.2005 Uudenmaan ympäristökeskukselle lähettämään sähköpostiin, jossa todetaan mm., että alueen rakennukset tarvitsevat ympärilleen tilaa ja vihreyttä eli pihapiiriä, jota ei saisi maiden poistolla tuhota ja että jos näin käy, on hyvän kaavan saaminen alueelle vaikeampaa.

Muistutuksessa todetaan, että 1. ja 2. alueiden kunnostusta ei ole hoidet- tu valistuneesti. Urakoitsija on toiminut siten, että Vantaan kaupunki on joutunut hakemaan korvauksia 2. alueelle aiheutetuista vaurioista. Käsi- teltyjen alueiden luonne on muuttunut täysin ja lopullisesti. Muistutuk- sen mukaan ympäristökeskuksen tulee varmistaa, että 3. alueen kunnos- tus hoidetaan valistuneesti: maanvaihtoa tulee välttää ja toimenpidealu- eet rajata niin, että kulttuurihistoriallinen miljöö kasvualustoineen säilyy.

Muistutukseen on liitetty muistutuksen tekijän kommentit liittyen Van- taan kaupungin 3. vaiheen alueelle laatimaan vihersuunnitelmaan. Vi- hersuunnitelmaa koskevissa kommenteissa mm. kyseenalaistetaan maa- perän kunnostuksen tarve 3. alueella, tuodaan esille, että vihersuunni- telmasta ja muista suunnitelmista ei riittävän tarkasti selviä toimenpide- alueet. Lisäksi kirjeessä mm. kritisoidaan 2. vaiheen kunnostustyön to- teutusta ja kyseenalaistetaan, tuleeko 3. vaiheen kunnostuskaan tehtyä suunnitelmien mukaisesti.

Muistutus 4. (päivätty 28.10.2005) on toimitettu Vantaan kaupungille ja tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle Winterinmäen 3. alueen vi- hersuunnitelmaan liittyen. Muistutuksessa on kommentoitu mm. viher- suunnitelmassa esitettyjen toimenpidealueiden rajausta, joka ei muistu- tuksen mukaan vastaa kunnostussuunnitelman toimenpidealueita. Muis- tutuksessa todetaan lisäksi mm., että 3. vaiheen maanvaihtohankkeesta tulle ehdottomasti luopua, koska se merkitsee lopunkin alueen totaalista tuhoutumista, kuten on tapahtunut 2-alueella. Muistutuksen mukaan 3- alueella ei tule tehdä maanvaihtoa, vaan paikalliset korkeamman lyijypi- toisuuden alueet tulee hoitaa hellävaraisella pintamaan lisäämisellä, joka

tarvittaessa toistetaan. Muistutuksen mukaan esitetyt puuston harven- nusmenetelmät ovat aivan liian rajuja. Nuorta puustoa pitää jäädä kehit- tymään riittävästi ja nuoria kuusia tulee vaalia. Juuriston, oksiston ja runkojen suojaamiseksi vaadittavat varomistoimenpiteet on määriteltävä tarkemmin. Täyttömaiden laadun tulee olla viheryksikön määrittelemää.

Suuria kiviä ei saa siirtää alkuperäisiltä paikoiltaan.

Muistutuksessa 5. (toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 4.5.2006) on kommentoitu WSP Environmental Oy:n 19.12.2005 päivät- tyä kunnostuksen kaivu- ja työmaasuunnitelmaa. Muistutuksessa tode- taan, että 3. vaiheessa kunnostettavaa aluetta on laajennettu oleellisesti 3.5.2005 päivätystä alkuperäisestä hakemuksesta. Muistutuksen mukaan 3. vaiheessa kunnostettavien alueiden pinta-ala on kasvanut lähes 40 %, kun alkuperäisessä hakemuksessa toimenpiteiden ulkopuolelle jätetty Tikkurilantien varsi ollaan ottamassa lähes koko pituudeltaan raivauksen kohteeksi.

Muistutuksessa todetaan, että kaivu- ja työmaasuunnitelma on ristiriidas- sa alueelle laaditun asemakaavamuutoksen kanssa. Kaavan lähtötietoina on käytetty alkuperäistä 3. alueen rajausta.

Asemakaavan muutosehdotuksen tontteja koskeva kaavamerkintä A si- sältää asemakaavamääräyksen, jonka mukaan tonteilla olevaa kasvilli- suutta tulee säilyttää ja tarvittaessa uudistaa alueen perinteisiä lajeja suo- sien. Muistutuksessa todetaan, että jos humuskerros kuoritaan 15 - 30 cm:n syvyydeltä, kuten esitetyt puhdistustavoitteet edellyttävät, kaikki olemassa olevat kasvit häviävät, myös pähkinäpensaat, siperialai- set hernepuut, kultasadepuut, jättiläistatar, jne. Nämä pensastot, etenkin pähkinäpensas, ovat niin tiheäkasvuisia, että päästääkseen tekemisiin lyi- jypitoisen maan kanssa, täytyy ensin nähdä erityistä vaivaa. Puhdistus- tarpeen tulisi määräytyä altistumistodennäköisyyden, ei pelkästään koe- kuoppien pitoisuuksien perusteella.

Kaivu- ja työmaasuunnitelmassa mukaan lyijyn tavoitearvoksi voidaan sallia 600 mg/kg alueilla, joilla kaivu vahingoittaa erityisen tärkeitä mai- sema-arvoja, mutta lyijy ja antimoni tulee poistaa kuitenkin niin tarkasti kuin suinkin mahdollista. Muistutuksen mukaan jo tavoitetaso 600 mg/kg edellyttäisi kaivamista 15 cm syvyyteen, mikä jo tuhoaisi kasvillisuuden. Asemakaavamuutoksen perusteella koko 3-alue edustaa muistutuksen mukaan erityisen tärkeitä maisema-arvoja. Tikkurilantien varsi sekä suojeltujen rakennusten pihapiirit ovat aluetta, joka on jätettä- vä toimenpiteiden ulkopuolelle asemakaavan mukaisen kasvillisuuden säilyttämisvelvoitteen mukaisesti.

Muistutuksessa on lisäksi edellytetty mm. että kaikki säilytettävät puut on suojeltava lautaverhouksella ja että puiden juurista säilytetään vähin- tään 2/3. Muistutuksen mukaan suunnitelmasta puuttuvat täysin määri- telmät alueelle tuotavan peittomaa-aineksen laadusta, vaikka ne ovat välttämättömiä puiden säilymisen ja jatkotyön kannalta. Lisäksi suunni- telmassa esitetyt valvojien vastuut ovat epäselviä ja suunnitelmasta ei käy ilmi, kuka valvoo aluetta kokonaisuudessaan.

Suunnitelman mukaan työ tehdään pienillä koneilla tai lapiolla ja harjal- la siten, että säilytettäväksi merkitty puusto ei vaurioidu. Tämä tulee muistutuksen mukaan ulottaa koskemaan koko aluetta. Lisäksi muistu- tuksessa edellytetään, että kaluston painot ja mitat ja esimerkiksi pyörien ja telaketjujen laatu määritellään, koska tällä on merkitystä urakkalas- kennan kannalta. Samoin on määriteltävä lapiotyön laajuus, muutoin urakoitsijaa ei tällaiseen voi velvoittaa.

Muistutuksessa on lisäksi todettu mm, että isot kivet ja pienten kivien muodostama kiviarina on jätettävä paikoilleen.

Hakijoiden kuuleminen ja vastine

Kapiteeli Oyj:lle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi 20.9.2005 ja 5.5.2006 päivätyillä kirjeillä No YS 1212 ja No YS 677, ja esittää vasti- neensa lupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Kapiteeli Oyj ei ole esittänyt erillistä vastinetta annetuista lausunnoista ja muistutuksista.

UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Kapiteeli Oyj:lle ympäristönsuo- jelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Winterinmäen pilaantuneen maaperän kunnostamiseksi seuraavin määräyksin.

Vastaukset yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt seikat on otettu huomioon lupa- määräyksissä ja niiden perusteluissa esitetyllä tavalla. Kunnostustyö on edellytetty tehtäväksi puustoa ja muuta kasvillisuutta säästävästi käyttä- en kasvillisuudelle mahdollisimman vähän vaurioita aiheuttavia työme- netelmiä ja –laitteita. Mikäli maa-ainesten poisto ei ole mahdollista säi- lytettävien puiden tai pensaiden juuristoa vahingoittamatta, voidaan kunnostaminen päätöksen mukaan tehdä peittämällä kyseiset kohdat.

Kunnostettavien alueiden lopulliset rajaukset tarkentuvat ennen kunnos- tusta ja kunnostuksen aikana tehtävillä lisätutkimuksilla. Alueelle on laadittu vihersuunnitelma, jonka mukaan puuston säilyttäminen ja suoja- us, kivien sijoittelu, alueiden peittäminen ja jälkihoito tehdään. Alueella on voimassa oleva asemakaava, osalla aluetta on vireillä asemakaavan muutos. Vireillä oleva asemakaavan muutos ei Uudenmaan ympäristö- keskuksen näkemyksen mukaan ole este ympäristöluvan myöntämiselle alueen maaperän kunnostamiseksi.

Lupamääräykset Lisätutkimukset

1. Kunnostettavaksi esitettyjen alueiden rajaukset on tarkennettava ot- tamalla kunnostettavaksi esitettyjen alueiden ympäristöstä edusta- via maaperänäytteitä. Näytteenotto on toteuttava siten, että kunnos- tettavien alueiden rajaukset tulevat tarkasti ja luotettavasti selvite- tyiksi. Mikäli näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitet- ta, on kenttämittauslaitteella tutkituista näytteistä vähintään 10 %

tarkistettava laboratorioanalyyseillä. Laboratorionäytteistä on tut- kittava lyijyn, antimonin ja kadmiumin pitoisuudet sekä sinkin pi- toisuus niillä alueilla, joilla sinkkipitoisuus on ylittänyt Samase- ohjearvotason aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa.

Lisätutkimusten tulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ym- päristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle viikon kuluessa niiden valmistumisesta. (JhL 2 §, 32 §, 40 §)

Kaivu- ja työmaasuunnitelman täydentäminen

2. Esitettyä kaivu- ja työmaasuunnitelmaa (päivätty 18.5.2006) on täy- dennettävä seuraavilla asiatiedoilla:

- määräyksen 1. mukaisten tutkimusten perusteella tarkennetut kai- vualueiden rajaukset

- alustava arvio määräyksen 3. mukaisista säilytettävien puiden ja pensaiden alueista, joille voi jäädä kunnostustavoitteet ylittäviä lyijy- ja/tai antimonipitoisuuksia

- tiedot kunnostustyössä käytettävistä kaivumenetelmistä ja -laitteis- ta

- tiedot käytettävistä täyttö- ja peittomateriaaleista

- yksityiskohtaiset toimenpiteet kunnostusalueen asukkaille aiheutu- vien haittojen minimoimiseksi

- työmaajärjestelyt.

Täydennys on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristö- keskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle ennen kunnostustöiden aloittamista.(JhL 2 §, 40 §) Kunnostustavoitteet

3. Kunnostettavilta alueilta on pääsääntöisesti poistettava lyijyä yli 300 mg/kg ja/tai antimonia yli 15 mg/kg sisältävä maa-aines. Säily- tettävien puiden ja pensaiden juuristoalueilla voidaan lyijyä yli 300 mg/kg ja/tai antimonia yli 15 mg/kg sisältävä maa-aines kuiten- kin jättää poistamatta, mikäli maa-aineksen poistoa ei voida tehdä kasvillisuutta vaurioittamatta. Lyijyä yli 300 mg/kg ja/tai antimonia yli 15 mg/kg sisältäviä maa-aineksia voidaan lisäksi jättää vähäises- sä määrin kohtiin, joista maa-aineksen poistaminen on erityisen hankalaa esim. kallion tai kivien koloihin. Maa-ainesten jättämisestä on sovittava tapauskohtaisesti Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Alueet, joille jää haitta-aineita kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia, on peitettävä määräyksessä 10. edellytetyn mukaisesti.

(JhL 2 §, 32 §)

Pilaantuneen maa-aineksen poistaminen Kunnostuksen aikaiset maaperätutkimukset

4. Kunnostuksen aikana tai ennen sen aloittamista on otettava edusta- via maaperänäytteitä kaivettavan maa-aineksen haitta-aine- pitoisuuksien ja kaivualueiden laajuuden ja syvyyden tarkastami-

seksi. Näytteitä on otettava kaivualueilta vähintään jokaista 200 m²:n aluetta kohti. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kent- tämittauslaitetta, on kenttämittauslaitteella tutkituista näytteistä vähintään 10 %, kuitenkin vähintään kaksi näytettä jokaiselta kai- vualueelta, tarkastettava laboratorioanalyysein. Laboratorionäyt- teistä on analysoitava antimonin, lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet sekä sinkin pitoisuus niillä alueilla, joilla sinkkipitoisuus on ylittänyt Samase-ohjearvotason aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa.

Näytteenotto on toteutettava siten, että kaivualueiden laajuus ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten hait- ta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.(JhL 2 §, 32 §)

Kaivun toteuttaminen ja alueen yleinen hoito ja järjestys

5. Pilaantuneen maa-aineksen poistaminen on tehtävä puustoa ja mahdollisuuksien mukaan muuta kasvillisuutta säästävästi. Maa- aineksen poistamisessa ja kuljettamisessa kunnostusalueella on käy- tettävä sellaisia työkoneita ja –menetelmiä, joiden aiheuttamat vau- riot kasvillisuudelle ovat mahdollisimman vähäisiä. Tarvittaessa maa-ainesten poisto on tehtävä esim. lapiotyönä tai harjaamalla.

Säilytettävien puiden valinnassa, suojaamisessa ja muussa kunnos- tuksen toteuttamisessa on noudatettava lisäksi alueelle laadittua vi- hersuunnitelmaa. (JhL 2 §)

6. Kaivualueet on erotettava muista alueista aidalla, puomeilla tai lip- pusiimalla. Pölyn leviämisen estävää umpinaista aitaa on käytettävä kohdissa, joiden lähellä on häiriintyviä kohteita esim. asuintalojen piha-alueilla ja käytössä oleviin kulkureitteihin rajautuvilla alueilla.

Kaivualueet on lisäksi merkittävä pilaantuneen maan kunnostukses- ta kertovin kyltein.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostuksen työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu tarpeetonta melua tai haittaa alueen asukkaille tai lähialu- eilla työskenteleville, terveyshaittaa tai -vaaraa työntekijöille tai alu- eella asuville tai oleskeleville tai muuta ympäristö- tai terveysriskiä tai haittaa eikä epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista tai maape- rän lisäpilaantumista. Pilaantunutta maa-ainesta kaivettaessa ja kä- siteltäessä on varustauduttava asianmukaisin suojavarustein.

Kunnostustyön kaikki työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava si- ten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä kunnostettavien alueiden ulkopuolelle koneiden pyörien tai muun toiminnan seurauksena.

Työn aikana on huolehdittava, että pilaantunut maa-aines ei pölyä.

Tarvittaessa kaivettavan massan pölyäminen tulee estää esimerkiksi kostuttamalla.(JhL 2 §, JhA 3 §)

7. Lievästi ja voimakkaasti pilaantuneet maa-ainekset sekä ongelma- jätteiksi luokiteltavat maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, las- taamisen, välivarastoinnin ja kuljetuksen aikana.(JhL 2 §, 11 a §)

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

8. Voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana ei alueella saa harjoit- taa sellaista kaivu-, lastaus- tai muuta toimintaa, jonka aikana voi tapahtua hallitsematonta jätteen tai pilaantuneen maa-aineksen pö- lyämistä tai haitta-aineiden leviämistä veden mukana ympäristöön.

Tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnetto- muuksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökes- kukselle, Vantaan kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle ja Uudenmaan työsuojelupiirille. (JhL 2 §, 40 §)

Maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet

9. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivualueiden maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tarkastettava ottamal- la kaivualueilta edustavia maaperänäytteitä. Vähintään yhdestä edustavasta kokoomanäytteestä jokaista 500 m²:n kunnostettua alu- etta kohti, kuitenkin vähintään kahdesta näytteestä jokaiselta kai- vualueelta, on analysoitava laboratoriossa lyijyn ja antimonin pitoi- suudet sekä mahdollisten muiden kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuu- det.(JhL 2 §, 32 §)

Kunnostettujen ja pilaantuneeksi jääneiden alueiden peittäminen

10. Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen on kunnostetut alueet peitettävä tarkoitukseen soveltuvalla puhtaalla peittokerrok- sella kunnostus- ja vihersuunnitelmissa esitetyn mukaisesti.

Alueet, joilla maaperän lyijypitoisuus on yli 300 mg/kg ja/tai anti- monipitoisuus yli 15 mg/kg ja joilla ei voida tehdä kaivutöitä säily- tettäviä puita tai pensaita vaurioittamatta, on peitettävä tarkoituk- seen soveltuvalla puhtaalla peittokerroksella. Kohdissa, joissa peit- tokerros vaurioittaisi säilytettäviä puita tai pensaita tai merkittäväs- ti heikentäisi niiden kasvuolosuhteita, voidaan peittäminen kuiten- kin jättää tekemättä. Peittämättä jätettävistä kohdista on sovittava tapauskohtaisesti Uudenmaan ympäristökeskuksen ja tarvittaessa Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja viheralueyk- sikön kanssa.

Pilaantuneeksi jääneille alueille tehtyjen peittokerrosten säilymistä on seurattava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava viipymättä.

Käytettävät täyttö- ja peittomateriaalit on hyväksytettävä myös Vantaan kaupungin viheralueyksiköllä.(JhL 2 §, 32 §, 40 §)

Kaivettujen massojen välivarastointi Välivarastointi

11. Kunnostustyön aikana kunnostusalueella saa tarvittaessa välivaras- toida kaivettuja massoja tilapäisesti enintään kahden viikon ajan.

Varastoalue on oltava aidatulla alueella.

Välivarastointitoiminta on sijoitettava sellaiselle alueelle ja toteutet- tava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pi- laantuneiden maa-ainesten sekoittumista tai säilytettävien puiden tai muiden säilytettävien kasvien vaurioitumista. Maat on peitettävä vettä läpäisemättömällä peitteellä pölyämisen ja haitta-aineita sisäl- tävän suotoveden muodostumisen estämiseksi.

Ulkopuolisten valumavesien kulkeutuminen alueelle on estettävä ra- kentamalla varastokasojen ympärille reunakorokkeet tai muulla asianmukaisella tavalla.

Välivarastokasojen peitteiden paikallaan pysymistä ja muissa ra- kenteissa tapahtuvia muutoksia on tarkkailtava säännöllisesti tehtä- villä tarkastuksilla. Mahdolliset puutteet on korjattava viipymättä.

(JhL 2 §, 11 a §, JhA 3 §) Pilaantuneen maan kuljettaminen

12. Kunnostusalueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on peitet- tävä kuljetuksen ajaksi.

Ongelmajätteeksi luokiteltavien jätteiden ja pilaantuneen maa- aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirjat siten kuin valtio- neuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tie- doista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.

Muiden kuin ongelmajätteiksi luokiteltavien pilaantuneiden maa- ainesten kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien haitta-ainepitoisuudet, maa-aineserän alkuperä osoi- tetietoineen, maa-aineserän käsittelypaikka ja maa-aineserän määrä (t). (JhL 15 a §, 40 §, JhA 6 §)

Pilaantuneen maan sijoittaminen

13. Kaivettavat pilaantuneet maa-ainekset on luokiteltava seuraavasti:

- tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat lievästi ja voimakkaasti pi- laantuneet maa-ainekset

- ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset.

Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava pitoisuuksiensa mukai- sesti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksyt- ty kyseisen jätteen käsittely.(JhL 2 §, 32 §)

14. Kunnostusalueilta poistettavat kannot ja kivet on mahdollisuuksien mukaan puhdistettava pilaantuneesta maa-aineksesta. Pilaantunees- ta maa-aineksesta puhdistetut kivet ja haketetut kannot voidaan käyttää alueella vihersuunnitelman mukaisesti.

Jos pilaantuneesta maasta puhdistettuja kiviä ei käytetä kunnostus- alueella, on ne ensisijaisesti hyötykäytettävä muualla maanraken- tamisessa tai toissijaisesti toimitettava maankaatopaikalle. Puhdis- tettu puuaines, jota ei käytetä alueella haketettuna, on toimitettava ensisijaisesti muualle hyödynnettäväksi.(JhL 2 §, 32 §)

Tiedottaminen ja valvonta

15. Hakijan on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja kunnostuksen valvonnasta puhdistustöiden ai- kana. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kunnostusalueel- la olevien kiinteistöjen asukkaille sekä kunnostusalueen naapuri- kiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Vantaan kaupungin viheralueyksikölle viimeistään kahta viikkoa ennen kun- nostustöiden aloittamista.(JhL 2 §, 40 §)

Kirjanpito ja raportointi

16. Kunnostustyön aikana on pidettävä kirjaa pilaantuneen maa- aineksen kaivusta ja poikkeavista tilanteista, maaperä- ja mahdolli- sesta vesinäytteenotosta, välivarastoinnista, poisvietävien pilaantu- neiden maa-ainesten määristä, haitta-ainepitoisuuksista ja muista laatuominaisuuksista, vientiajankohdista ja -kohteista sekä viejistä ja pilaantuneiden maiden kuormakirjoista ja ongelmajätteiden siir- toasiakirjoista. (JhL 2 §, 40 §)

17. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kai- vusyvyyksistä, kuvaus näytteenottomenetelmistä, yhteenveto kaivu- työn aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista pilaan- tuneista maa-aineksista, analyysitulokset maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapii- rustuksessa esitettyinä, tiedot alueelle tehdyistä peittokerroksista sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja kaivantoihin tai renkaiden pesupaikalle kertyneen pilaantuneen ve- den poistamisesta ja käsittelystä sekä arvio kunnostusalueelle mah- dollisesti jääneiden lyijyä yli 300 mg/kg ja/tai antimonia yli 15 mg/kg sisältävien maa-ainesten aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeis- tä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirto- asiakirjoista ja pilaantuneiden maiden kuormakirjoista.

Raporttiin on liitettävä selvitys maaperään jääneiden haitta- aineiden dokumentoinnista ja merkitsemisestä esim. kiinteistöjen huoltokirjoihin ja alueen putkisto-, kaapeli- ja muihin karttoihin.

Raportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Van- taan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukau- den kuluessa kunnostustyön päättymisestä.(JhL 2 §, 40 §)

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan täs- sä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla an- nettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuoje- lulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että suunnitellusta toiminnasta ase- tetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu terveyshaittaa, merkit- tävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh- javeden pilaantumista, ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon alueen kaavoitustilanne.

Lupamääräysten perustelut Käsitteet

Päätöksessä pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan lievästi pilaantu- nutta maata (haitta-ainepitoisuudet ympäristöministeriön ympäristönsuo- jeluosaston muistiossa 5/1994 esitettyjen Samase-ohje- ja -raja-arvojen välillä) ja voimakkaasti pilaantunutta maata (haitta-ainepitoisuudet yli Samase-raja-arvojen), jonka haitta-ainepitoisuudet eivät ole kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.

Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelma- jätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jätease- tuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuu- det, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominai- suuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokitel- tavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jonka haitta- ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liit- teen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot.

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 22 §:n ja jätelain 77 §:n mukaan maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain voimaantuloa (1.1.1994), sovelletaan jätelain voimaan tullessa voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, kui- tenkin siten, että alueellinen ympäristökeskus määrää pilaantuneen alu- een puhdistamisesta. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan kui- tenkin ympäristönsuojelulakia.

Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten kä- sittelyyn on oltava ympäristölupa tai maaperän puhdistamisesta on teh- tävä ilmoitus.

Jätehuoltolain 2 §:ssä edellytetään muun muassa jätehuolto hoidettavaksi siten, että jätteistä ei aiheudu haittaa ympäristölle.

Päätöksessä on annettu määräykset toimintojen ympäristöhaittojen ja nii- den vaikutusten ehkäisemiseksi. Määräykset koskevat päästöjä maahan, pinta- ja pohjavesiin ja ilmaan sekä jätteitä ja niiden tarkkailuja. Määrä- ykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen estämiseksi.

Kun toimitaan tämän ympäristöluvan mukaisesti, voidaan toiminnan kat- soa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Lisätutkimuksia koskevien määräysten perustelut

Kunnostussuunnitelmassa on esitetty kunnostettavien alueiden alustavat rajaukset. Päätöksessä on edellytetty tehtäväksi lisätutkimuksia alueella, jotta kunnostettavien alueiden rajaukset saadaan tarkennettua ja jotta ai- kaisemmin tutkimattomien alueiden maaperän haitta-ainepitoisuudet tu- levat selvitettyä. Kunnostamista vaativien pilaantuneiden alueiden raja- usten tarkentamisella voidaan puuston ja muun kasvillisuuden poisto ra- jata vain kunnostustoimenpiteitä vaativille alueille. (Määräys 1.)

Kunnostustavoitteita koskevien määräysten perustelut

Valtioneuvosto ei ole määrännyt eri maankäyttötarkoituksiin hyväk- syttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Suomes- sa on sovellettu ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston muisti- ossa 5/1994 ehdotettuja ohjeellisiksi tarkoitettuja ohje- ja –raja-arvoja (ns. Samase-arvot) käytettäviksi maaperän pilaantuneisuuden arviointiin.

Muistiossa maaperän lyijylle on asetettu ohjearvo 60 mg/kg, antimonille 5 mg/kg, kadmiumille 0,5 mg/kg ja sinkille 150 mg/kg. Maan monikäy- tön ohjearvo kuvaa sellaista haitta-ainepitoisuutta, jota pidetään ihmisel- le ja ympäristölle vaarattomana. Muistiossa maaperän lyijylle on asetettu raja-arvo 300 mg/kg, antimonille 40 mg/kg, kadmiumille 10 mg/kg ja sinkille 700 mg/kg. Raja-arvo ilmentää sellaista haitta-ainepitoisuutta, joka yleensä edellyttää maaperän kunnostamista.

Päätöksessä on asetettu kunnostustavoitteeksi ympäristölupahakemuk- sessa esitetyn mukaisesti lyijylle pitoisuus 300 mg/kg ja antimonille 15 mg/kg. Kunnostustavoitteiden asettamisessa on huomioitu alueiden