YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 34/2007/1
Dnro LSY-2007-Y-201
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 1.10.2007
ASIA
Ympäristönsuojelulain 61 §:n mukainen ilmoitus koetoiminnasta, jolla selvi- tetään OMG Kokkola Chemicals Oy:n toiminnassa syntyvän rautasakan stabilointiin liittyvän prosessin muuttamista sekä selluteollisuudessa synty- vän viherlipeäsakan hyödyntämistä rautasakan neutraloinnissa, Kokkola
ILMOITUKSEN TEKIJÄ
OMG Kokkola Chemicals Oy PL 286
67101 Kokkola
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kokeilu tapahtuu Kokkolan Ykspihlajan teollisuussalueella OMG Kokkola Chemicals Oy:n (jäljempänä OMG) tuotantolaitoksessa ja Boliden Kokkola Oy:n (jäljempänä Boliden) sinkkitehtaan jätteiden läjitysalueella, OMG:n jätteille siellä varatulla alueella.
ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 30 § 2 momentti ja 61 §
VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ilmoitus on tehtävä ympäristönsuojelulain 61 §:n mukaan toimivaltaiselle lupaviranomaiselle.
Ympäristölupavirasto ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 mo- mentin 2 c) kohdan perusteella muita kuin rautametalleja valmistavan teh- taan ympäristölupa-asiat. Osa kokeilusta tapahtuu Bolidenin sinkkitehtaan jätealueella. OMG:n ja sinkkitehtaan toiminnoilla on sellainen ympäristön- suojelulain 35 §:n 4 momentissa tarkoitettu tekninen ja toiminnallinen yhte- ys, että niiden ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä. Ympä- ristölupavirasto on siten lupaviranomainen myös OMG:n ympäristölupa- asioissa.
ASIAN VIREILLETULO
Ilmoitus on toimitettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 16.7.2007.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET
OMG Kokkola Chemicals Oy:n jätteiden käsittelyä koskee Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 29.6.2001 myöntämä ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, jota Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 14.4.2004 (66/2001/3) eräiltä osin muuttanut.
Boliden Kokkola Oy:n jätealuetta, jolla kokeilu tapahtuu, koskee Länsi- Suomen ympäristökeskuksen 21.12.2000 myöntämä ympäristölupa (Dnro 0898Y0491-111).
Boliden Kokkola Oy on 28.8.2007 päivätyssä kirjeessään ilmoittanut hyväk- syvänsä koetoiminnan toteuttamisen koetoimintailmoituksen ja siihen liite- tyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.
OMG on 29.12.2006 jättänyt Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ympäris- tönsuojelulain mukaisen, em. päätöksen lupamääräysten tarkistamista kos- kevan ympäristölupahakemuksen, jonka ympäristökeskus on 15.2.2007 siirtänyt Länsi-Suomen ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Hakemukses- sa on mm. haettu lupaa koetoimintailmoituksessa tarkoitetun rautasakan täysimittakaavaiseen neutralointiin koetoimintailmoituksessa esitetyllä ta- valla.
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA AJANKOHTA
Kokeilu tapahtuu rautasakan pesun osalta OMG:n tuotantolaitoksessa ja rautasakan stabiloinnin ja siinä käytettävän viherlipeäsakan hyödyntämisen osalta Bolidenin sinkkitehtaan jätealueella. Kokeilu on suunniteltu aloitetta- vaksi elokuussa 2007 ja sen on tarkoitus kestää 12 kuukauden ajan.
ILMOITETTU TOIMINTA
1. Kokeilun tavoite
Kokeilun tarkoituksena on selvittää UPM-Kymmene Oy:n Pietarsaaren teh- tailla jätteeksi jäävän viherlipeäsakan soveltuvuutta OMG:n rautasakan neutralointiin. Kokeilussa pyritään selvittämään oikeat käsittelytavat ja rau- tasakan kaatopaikkakelpoisuus siten, että saadaan riittävästi tietoa riskittö- mälle viherlipeäsakan hyödyntämiselle kerrostäyttömenetelmää käyttäen.
Kokeilun tavoitteena on vapauttaa rautasakan pesulinjojen kapasiteettia siir- tämällä rautasakan stabilointi rautasakan suodatinnauhalta kaatopaikalla tapahtuvaksi, ja vähentää siten kaatopaikalle joutuvien rautasakan mukana kaatopaikalle joutuvien liukoisten metallien määriä.
Samalla on tavoitteena UPM-Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden jät- teenä syntyvän viherlipeän hyödyntäminen rautasakan neutraloinnissa. Vi- herlipeäsakan kaatopaikkakelpoisuutta on tutkittu Pirkanmaan ympäristö- keskuksen laboratoriossa vuonna 2007.
Viherlipeän raskasmetallien kokonaispitoisuudet olivat pääosin alhaisia, ei- kä sitä voida luokitella ongelmajätteeksi. Sinkin kokonaispitoisuus oli kui- tenkin koholla (2 100 mg/kg). Koska sinkin yhdisteitä näytteessä ei tiedetä, sinkin ongelmajäteraja-arvo määräytyy sen haitallisimman yhdisteen vaara- ominaisuuksien mukaan. Raja-arvo on 2 500 mg/kg. Myös kadmiumin ko- konaispitoisuus oli korkeahko (7,5 mg/kg). Huolimatta kohonneista koko- naispitoisuuksista, näytteen ravistelutestissä liuenneet raskasmetallipitoi- suudet olivat erittäin alhaisia ja alittivat jopa pysyvän jätteen kaatopaikka- luokan raja-arvot. Myös näytteen kloridi-, fluoridi- ja liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuudet täyttivät pysyvän jätteen raja-arvot (VNp 202/2006). Näyte oli ominaisuuksiltaan melko stabiilia. Sulfaattipitoisuutta ei pystytty määrittämään. Viherlipeäsakkanäytteen pH oli 11 ja happoneutra- lointikapasiteetti voidaan arvioida tällä perusteella vähintäänkin kohtuulli- seksi.
Viherlipeä voidaan sijoittaa tavanomaisen epäorgaanisen jätteen (luokka B1b) tai tavanomaisen sekajätteen kaatopaikalle loppusijoitukseen (luokka B3). Jätteen sijoituksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon mahdollinen viher- lipeän sisältämien raskasmetallien liukoisuuden kasvu kaatopaikkaympäris- tön pH-ympäristön muuttuessa.
OMG on jättänyt vuoden 2006 loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäris- tölupavirastolle ympäristöluvan tarkistamista koskevan hakemuksen, johon sisältyy hakemus viherlipeän jatkuvalle hyödyntämiselle rautasakan neutra- loinnissa kerrostäyttömenetelmänä. Koetoiminta tuottaa lisätietoa ko. jät- teen käsittelyä koskevaa päätöksentekoa varten.
2. Rautasakan nykyinen käsittely Yleistä
OMG on sijoittanut rautasakkaa vuoden 1997 alusta lukien Bolidenin sinkki- tehtaan jätealueelle sellaiseen altaaseen, johon loppusijoitetaan myös sink- kitehtaan toiminnassa muodostuva rautasakka (jarosiitti). Rautasakan mää- rää ja laatua seurataan voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä an- nettujen määräysten mukaisesti. Lupapäätöksessä on myös annettu metal- lien liukoisuutta koskevat raja-arvot, joihin laatua verrataan ja joiden perus- teella arvioidaan mm. rautasakan soveltuvuus loppusijoitettavaksi sinkkiteh- taan jätealueelle.
Rautasakan laadun tarkkailu
Rautasakan laatua seurataan vähintään kerran viikossa CEN:n standar- diehdotuksen (prEN 12457) mukaisesti. Testissä käytettävän veden pH tu- lee olla 4 ja testi suoritetaan L/S-suhteella 2 ja 10.
Analyysitulokset lähetetään viikkokeskiarvoina ilmoitettuna tiedoksi Länsi- Suomen ympäristökeskukselle kuukausittain. Lisäksi tuloksista kootaan vuosittain edellisvuotta koskeva yhteenvetoraportti, joka lähetetään tiedoksi
ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle vuosiraportoinnin yhteydessä.
Rautasakan CEN-testien analyysitulosten vuosikeskiarvot (yksikkö mg/kg) vuosilta 2002-2006 on esitetty seuraavassa taulukossa.
Vuosi Co+Ni Cu Cd As 2002 65,8 1,8 0,7 0,1 2003 65,7 0,7 0,1 0,1 2004 9,88 0,80 0,04 0,03 2005 7,50 0,36 0,00 0,00 2006 4,00 0,06 0,00 0,00 Koboltin ja nikkelin summan vuosiraja-arvo on 10 mg/kg sekä kuparin, kadmiumin ja arseenin kunkin 0,5 mg/kg. Myös em. metallien viikkopitoi- suuksille on määrätty raja-arvot. Sekä viikko- että vuosiraja-arvoissa on ai- emmin ollut runsaasti ylityksiä, mutta ne ovat vähentyneet olennaisesti vii- me vuosina.
Raudan poisto ja rautasakan stabilointi
Neutraloinnin jälkeen vähennetään jäännösrautaa prosessista sekoitusreak- torissa hapettamalla ja kalkkikivineutraloinnilla, jonka jälkeen liete johdetaan sakeuttimelle. Sakeuttimeen lisätään flokkulanttia, joka parantaa sakan las- keutumista ja suodattuvuutta. Sakeuttimen yläosan kirkas liuos jatkaa edel- leen päävirtaprosessissa, ja laskeutunut sakka johdetaan nauhasuodatti- melle, jossa se suodatetaan ja pestään. Pesun jälkeen lisätään sakkaan kalsiumhydroksidilietettä, jolla varmistetaan sakan laatu. Rautasakka koos- tuu liukenemattomasta raaka-ainejäännöksestä, jarosiitista sekä neutraloin- nissa muodostuneesta kipsistä. Pesuvesi palautetaan takaisin päävirtapro- sessiin ja suodattimelta saatu rautasakkajäte kuljetetaan loppusijoitettavaksi naapuritontilla sijaitsevalle Bolidenin sinkkitehtaan jätealueelle.
Rautasakan käsittely- ja loppusijoitusalue
Sinkkitehtaan jätealue on otettu käyttöön vuonna 1969. Alueen kokonaispin- ta-ala reunapenkereineen on noin 60 ha, josta varsinaisen jätetäytön pinta- ala on noin 45 ha. Alueen ympärillä on pystyeristysseinä, ja seinän sisäpuo- liset suotovedet kerätään ja käsitellään Boliden Kokkola Oy:n prosessissa.
Jätealue sijoittuu sinkkitehtaan pohjoispuolelle ja rajoittuu länsireunalla me- reen. Aluetta on aikaisemmin käytetty pääasiassa jarosiittilietteen läjittämi- seen, mutta sinne on sijoitettu myös muita sinkkitehtaan toiminnassa muo- dostuneita jätteitä. Jätealueen nykyinen läjityskorkeus on noin 12 metriä ja läjitetyn materiaalin kokonaismäärä noin 3 x 106 m3, josta sinkkitehtaan ja- rosiittia, purppuramalmia ja OMG:n kemikaalitehtaalla muodostuvaa jarosii- tin tyyppistä rautasakkaa on arviolta noin 2,5 x 106 m3. Jarosiitti, purppura- malmi ja rautasakka on läjitetty lietteenä maapohjaisiin altaisiin. Altaiden ul- koreunojen padot ovat moreenisydämisiä louhepatoja, joiden rakenteissa on käytetty myös kuivunutta jarosiittia. Erityyppisille prosessijätteille on jäte- alueelta varattu erilliset varastoaltaat, joista osa on tiivistetty pohjalta muo- vikalvolla.
Eri jätteet läjitetään toisistaan erilleen, mutta suotovedet sekoittuvat toisiin- sa.
Tarkemmat tiedot Bolidenin sinkkitehtaan jätealueesta sisältyvät yhtiön Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa vireillä olevaan ympäristölupaha- kemukseen.
3. Käsittelyn kehittämiseksi tehdyt selvitykset
Rautasakkanäytteen edustavuuden seurantaprojekti
Projektin tavoitteena oli selvittää rautasakasta otettavan näytteen edusta- vuutta vertaamalla sen koostumusta eri suodatusnauhoilta otettuihin näyt- teisiin.
Prosessista ulos otettavan rautasakan sekä FENS1-, FENS2- ja NS6- nauhoilta saatavien sakkojen kokonaiskobolttipitoisuutta mitattiin tehtaan liuotossa kuuden viikon ajan 7.6.–18.7.2004.
Rautasakasta otettiin näyte kolme kertaa päivässä: aamulla, illalla ja yöllä.
FENS1-, FENS2- ja NS6-nauhoilta näytteet otettiin kerran päivässä kello kahdeksan. Tarvittaessa näyte otettiin myös NS4-nauhalta. Rautasakan yk- sittäisistä analyyseistä laskettua viikon keskiarvoa verrattiin sakasta tehtyyn yhdistettyyn viikkonäytteeseen. Selvityksen perusteella tehtaalta ulos tule- vasta rautasakasta otettava näyte on riittävän edustava.
Laboratoriomittakaavassa tehtyjen kokeiden ja analyysien mukaan viherli- peä soveltuu hyvin rautasakan stabilointiin.
Seuraavassa vaiheessa viherlipeän toimivuutta testattiin syksyllä 2005 ja keväällä 2006 tehdyissä pilot-mittakaavan kokeissa (kontti) eri sekoitusme- netelmiä hyväksikäyttäen.
Suodosanalyysien perusteella paras neutralointitulos saavutetaan neutra- loimalla rautasakka sammutetulla kalkilla nauhan loppupäässä. Lähes yhtä hyvään tulokseen päästään viherlipeällä kerroksittain neutraloimalla. Suo- dosanalyysien perusteella sekoitus makroskaalassa on jopa huonompi vaih- toehto kuin läjitys kerroksittain. Neutralointi viherlipeää hyväksikäyttäen toi- mi erinomaisesti. Liukoisten metallien pitoisuudet pysyvät pidemmälläkin ai- kavälillä hallinnassa, ja tulokset ovat täysin vertailukelpoisia niihin tuloksiin, jotka saadaan käytettäessä neutralointiin sammutettua.
4. Kokeilun toteuttaminen Läjitysalue
Rautasakan määrä on noin 14 000 tonnia kuukaudessa. Kaikki jäte pestään ja suodatetaan, jonka jälkeen se kuljetetaan sinkkitehtaan jätealueelle OMG:lle varattuun loppusijoitusaltaaseen. Neutraloimattoman rautasakan koeläjitystoiminnalle on varattu oma noin 3,7 ha:n alue.
Ennen rautasakan loppusijoitusta sen alle tehdään kerros viherlipeäsakas- ta, ja rautasakka läjitetään sen päälle. Rautasakkakerroksen läjityksen jäl- keen sen päälle rakennetaan aina viherlipeästä ohut kerros. Viherlipeäker-
roksilla varmistetaan, ettei rautasakan pH pääse laskemaan ja etteivät me- tallit pääse muuttumaan liukoiseen muotoon. Stabilointi on katsottu järke- vimmäksi toteuttaa tällä tavoin, koska viherlipeäsakka näin voidaan kuljet- taa suoraan jätealueelle, jolloin vältytään jätteen muulta käsittelyltä ja lisä- kuljetuksilta. Viherlipeän tarve neutraloinnissa on noin 1 kuorma-autolasti vuorokaudessa.
Reunapenkereiden teko
Alue ympäröidään reunapenkereellä, joka tehdään sammutetulla kalkilla neutraloidusta rautasakasta noin 3–4 m korkeaksi. Reunapenkereen teossa käytetään mahdollisimman paljon hyväksi alueelle jo läjitettyä rautasakka- pengertä. Reunapenkereiden tarkoituksena on estää pintavesien pääsy koetoiminnan aikana ulos alueelta ja saada ne imeytymään alueen sisällä.
Pengertä käytetään jätteen ajotienä ja sille levitetään kantava murske. Reu- napenkereen sisäluiskat verhotaan 150 mm paksulla viherlipeäsakkaker- roksella. Reunapenkereiden tulee ulottua 0,5 metriä rautasakkaläjitystä kor- keammalle.
Viherlipeäsakkakerroksen teko
Viherlipeäsakkaa ajetaan UPM-Kymmene Oyj:n tehtaalta Pietarsaaresta jä- tealueelle sitä mukaa kuin sitä prosessissa syntyy. Kuormat kipataan koe- toiminta-alueelle tasaisesti, noin 6–8 metrin välein. Kasat levitetään yhte- näiseksi 150 mm paksuksi kerrokseksi, joka peittää koko koetoiminta- alueen ja reunapenkereiden sisäluiskat.
Sakan levittäminen aloitetaan läjitysalueen pohjoisosalta etelään päin. Kun yhtenäiseksi levitetyn viherlipeäkerroksen pinta-ala on luokkaa 0,5–1,0 ha, sen päälle voidaan alkaa läjittää neutraloimatonta rautasakkaa. Viherli- peäsakan ajo ja kerroksen laajentaminen jatkuu koko ajan, kunnes koko koetoiminta-alue on verhottu.
Pohjalle rakennettavan viherlipeäsakkakerroksen tehtävä on neutraloida yläpuolisesta rautasakasta tuleva suotovesi. Ennakkokokeiden mukaan 150 mm:n kerros viherlipeäsakkaa riittää neutraloimaan rautasakkakerroksen suotovedet kokonaisuudessaan.
Talvella kiinnitetään huomiota viherlipeäsakan käyttäytymiseen pakkasella, mm. sen levittymiseen ja sakkakassojen jäätymiseen.
Rautasakan läjittäminen
Kun koetoiminta-alueelle tehdyn viherlipeäsakkakerroksen laajuus on riittä- vä, rautasakan neutraloiminen kalkkimaidolla lopetetaan. Pesty ja kuivattu, neutraloimaton rautasakka kuljetetaan koetoiminta-alueelle, jossa se aje- taan reunapenkereen kautta ja kipataan viherlipeäsakalla neutraloidulle luiskalle.
Aika ajoin rautasakka tasataan puskukoneella siten, että rintaus etenee ete- lään päin. Läjitys tiivistetään telasullontana läjityskalustolla sekö kuorma- autoilla. Läjityksen kantavuuden oletetaan olevan riittävä, koska kalkkimai- tokäsittelyn lopettamisen seurauksena materiaalin kuivaus tehostuu. Mikäli
kantavuusongelmia on, tehdään alueelle ajoteitä kantavammasta materiaa- lista, tarvittaessa murskeesta.
Rautasakkaa läjitetään 3–4 metriä paksuna kerroksena viherlipeäsakkaker- roksen päälle. Läjityksen pinta pidetään reunapengertä alempana, jotta neutraloimattoman rautasakan päältä ei pääse pintavaluntaa ulkoluiskiin.
Täytön kapselointi
Kun koko koetoiminta-alue on verhottu viherlipeäsakalla, ajetaan viherlipe- ää neutraloimattoman rautasakkaläjityksen päältä sille varatulle alueelle.
Sitä mukaa, kun rautasakkaläjitys etenee, sen päälle levitetään kerros vi- herlipeäsakkaa, jolla neutraloimaton rautasakka kapseloidaan. Kapselointi- kerroksen materiaali otetaan varastokasalta tai vaihtoehtoisesti suoraan tehtaalta toimitettuna.
Pintaan tulevan kapselointikerroksen tehtävä on sen läpi suotautuvan emäksisen veden avulla neutraloida alla olevaa rautasakkaa siten, että sen pH nousee. Ennakkokokeiden perusteella pintakerroksen viherlipeäsakka on rautasakasta vapautuvien suotovesien kannalta ”yliannostelua”, mutta sillä pyritään hallitsemaan juuri läjitetyn rautasakkamassan happamuutta.
Mikäli koetoiminnalla saavutetaan haluttu lopputulos, voi kapselointikerros samalla toimia jatkossa uuden läjityskerroksen pohjana.
5. Koetoiminnassa tehtävä tarkkailu
Rautasakan ja viherlipeäsakan laadun tarkkailu
Rautasakasta otetaan kokoomanäytteet ennen sekoitusta viherlipeäsak- kaan tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi rautasakkaan sekoitettavasta UPM-Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaan viherlipeäerästä otetaan näyt- teet ennen sen toimittamista Kokkolaan.
Viherlipeäsakka on luokiteltu tavanomaiseksi jätteeksi. Perusmäärittelyjen yhteydessä tehtyjen testien mukaan viherlipeäsakan haitta-aineiden liuke- neminen on vähäistä, ja sakka täyttää haitta-aineiden liukoisuuden osalta pysyvälle jätteelle asetetut liukoisuuskriteerit.
Koetoiminnan yhteydessä viherlipeäsakkasuotimelta otetaan sakan laadun- valvonnan yhteydessä kerran viikossa osanäyte. Viikoittaiset osanäytteet yhdistetään kahden kuukauden kokoomanäytteiksi. Kokoomanäyte analy- soidaan yksivaiheisella ravistelutestillä, ja tuloksia verrataan perusmääritte- lyn tuloksiin. Analyysit tehdään tehtaan omassa sertifioidussa laboratoriossa tai ulkopuolisessa laatujärjestelmän omaavassa laboratoriossa. Näytteen ot- taa sertifioitu näytteenottaja.
Viherlipeäsakkasuotimelta otetaan kerran viikossa näyte, josta analysoidaan kokonaisneutralointikyky tehtaan omassa laboratoriossa. Näytteet ottaa ser- tifioitu näytteenottaja.
Viherlipeäsakan toimitus rautasakan neutralointiin pysäytetään, mikäli ta- pahtuu viherlipeän laatuun vaikuttavia prosessihäiriöitä. Häiriön poistuttua ja
viherlipeän laadun ollessa jälleen hyväksyttävällä tasolla sakan toimitukset aloitetaan uudelleen.
Koetoimintaan liittyvä lisätarkkailu
OMG vastaa tarkkailunäytteiden ottamisesta ja analysoinnista ja nimeää projektiin vastuuhenkilön tai -henkilöt, joiden nimet ja yhteystiedot ilmoite- taan valvovalle ympäristökeskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle.
Suotovesi
OMG:n läjitysalueelle rakennetaan kaksi lysimetriä, joista toinen sijoitetaan koetoiminta-alueelle (neutraloimattoman rautasakan ja viherlipeäsakkaker- roksen alle) ja toinen (referenssi) kalkkimaidolla neutraloidun reunapenke- reen alle. Lysimetrit rakennetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Koetoiminta-alueen lysimetrin päälle tuleva koerakenne tehdään mahdolli- simman nopeasti valmiiksi asti, jotta otettavat vesinäytteet ovat mahdolli- simman nopeasti vertailukelpoisia.
Lysimetri tehdään PEH-kaivosta ja siihen liitetystä HDPE-tiivistees-tä, joilla muodostetaan 100 m2:n laajuinen suotovettä keräävä rakenne. Laskennalli- sesti lysimetriin kertyy nettosadannasta imeytymällä suotovettä suunnilleen 0,2–1,0 m3/kk.
Kummankin lysimetrin keräämä vesi ohjataan PEH-putkella koetoiminta- alueen sivuun rakennettuihin omiin näytteenottokaivoihinsa. Lysimetreistä seurataan suotoveden laatua kuukausittain 12 kuukauden ajan. Näytteenot- toajankohta sovitaan ja näytteet otetaan kuukausittain samana ajankohtana esimerkiksi jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Näytteet ote- taan lysimetreistä. Näyte otetaan tarkkailukaivosta pumpulla tai noutimella.
Näytteestä mitataan välittömästi lämpötila.
Näytteenoton jälkeen näytteenottokaivo tyhjennetään pumppaamalla ja ve- det johdetaan jätealueen sisällä oleville lammikkoalueille, koetoiminta- alueen ulkopuolelle. Tyhjä näytteenottokaivo jätetään keräämään suotovettä seuraavaa näytteenottokertaa varten. Otettava näyte on näytteenottokerto- jen välillä kertyvä kokoomanäyte.
Lysimetrien näytteenottojen välillä näytteenottokalusto puhdistetaan puh- taalla vedellä. Näytteenotossa otetaan huomioon analyysit tekevän labora- torion ohjeistus näytteenotosta, käsittelystä, näyteastioista ja mahdollisesta kestävöinnistä. Mahdolliset näytteenottajan tekemät havainnot vesinäytteen poikkeavasta ulkonäöstä tai hajusta kirjataan. Tarvittaessa vesinäytteelle tehdään lisämäärityksiä.
Suotovesinäytteille tehdään standardisoituja menetelmiä käyttäen seuraavat analyysit (joka kuukausi):
• Lämpötila (mitataan näytteenoton yhteydessä)
• pH
• Sähkönjohtavuus
• Kadmium, koboltti, arseeni, nikkeli, kupari, rauta, magnesium, eloho- pea, lyijy ja sinkki
Rautasakan neutraloitumisen seuranta
Koetoiminnan alussa tehdään kalkkimaidolla neutraloituun rautasakkaan koekuoppa, josta mitataan sakan pH syvyyksillä 0,5, 1,0, 1,5 ja 2,0 m. Tämä toimii referenssinä, johon viherlipeällä neutraloidun rautasakan pH:ta verra- taan.
Viherlipeällä neutraloituun rautasakkaan tehdään koekuoppia koetoiminta- vuoden loppupuolella sen jälkeen, kun läjityksen pintaan rakennettava viher- lipeäsakkakerros on tehty. Koekuoppia tehdään yhteensä 3 kpl. Kuopista mitataan rautasakan pH-profiili syvyyksillä 0,2, 0,5, 1,0, 1,5, 2,0 ja 2,5 m rautasakan pinnasta. Tuloksia verrataan neutraloimattoman rautasakan pH- arvoihin sekä kalkkimaidolla
neutraloidun rautasakan koekuopasta mitattuihin tuloksiin.
Jätetäytön tarkkailu
Jätetäytön osalta tarkkaillaan täyttöalueen laajuutta, täyttömenetelmää, jäte- täytön ominaisuuksia sekä täyttymisnopeutta. Käytännön läjittämiseen vai- kuttavat seikat, kuten kantavuus erilaisilla työkoneilla ja ajoneuvoilla jättei- den päällä liikuttaessa, liettyminen, penkereen halkeilu, tms. seikat, kirja- taan 1 kuukauden välein. Lisäksi kiinnitetään huomiota viherlipeäsakan käyttäytymiseen talviaikana, mm. siihen, voiko sitä varastoida pakkasella kasoihin ja levittää myöhemmin vai jäätyykö se, jolloin sitä ei voida varastoi- da vaan se täytyy levittää heti. Läjittämisen eri vaiheet dokumentoidaan li- säksi valokuvin.
Merkitykselliset tapahtumat
Merkityksellisistä tapahtumista pidetään kirjaa. Tapahtumat kirjataan selke- ässä reaaliajassa olevassa taulukkomuodossa sähköisesti. Ajantasaisesta taulukkoon kerätään seuraavat tiedot:
• havaintoaika
• havainnon tekijä
• havaintotulos tai tapahtuman kuvaus
• vallinneet olosuhteet (myrsky, sade, tms.)
• tapahtumasta aiheutunut tai mahdollisesti aiheutunut vaara
• syntyneet vahingot tai aiheutuneet haitat
• tapahtuman aiheuttaja tai arvio sen syystä
• tapahtuman johdosta tehdyt toimenpiteet
• tarvittavat ehdotetut jatkotoimenpiteet
Pölyäminen
Jätealueen pölyämistä seurataan säännöllisesti. Merkitykselliset tapahtumat kirjataan. Lisäksi arvioidaan pölyn määrä (vähän, kohtalaisesti, runsaasti) ja kuinka pitkällä ajanjaksolla pölyämistä tapahtuu.
Kirjanpito ja raportointi
Tulokset kirjataan sähköisesti ajan tasalla pidettävään taulukkoon, josta piir- retään eri tekijöiden vaihtelua kuvaavat kaaviot. Tulostaulukot, kaaviot sekä laboratoriotuloslomakkeet säilytetään lisäksi tulostettuina asiakirjoina.
Analyysituloksista ja seurantatiedoista laaditaan seurantajakson loputtua loppuraportti, jossa selvitetään seuraavat asiat:
• Tiedot läjitetyn rautasakan määrästä
• Jätetäytön tarkkailutiedot
• Merkitykselliset tapahtumat
• Läjityksen pH-mittaukset
• Lysimetrien tarkkailun seurantatulokset
• Yhteenveto tuloksista ja arviointi neutraloinnin toimivuudesta
• Mahdolliset neutralointiin ja/tai läjittämiseen ehdotettavat muutokset.
Loppuraportti toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja/tai Länsi- Suomen ympäristölupavirastolle sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaisille kolmen kuukauden kuluessa koetoiminnan päättymisestä.
TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöt verrattuna nykyiseen käsittelyyn
Muutos ei vaikuta päästöihin nykytilanteeseen verrattuna. Käytössä ovat samat laitteistot, joilla jätettä käsitellään nykyisinkin. Jätteen käsittelyyn ei juurikaan liity päästöjä ilmaan. Ainoa muutos on jätealueelle sijoitettavan jätteen laatu, jonka arvioidaan täyttävän vähintäänkin jarosiitin laadulle voi- massa olevassa jätealueen ympäristölupapäätöksessä asetetut kriteerit. Jä- tealueelle jätteen mukana kulkeutuvien liukoisten metallien määrien odote- taan kuitenkin vähenevän nykyisestä.
Rautasakan laatu
Loppusijoitettavan jätteen laadun arvioidaan pysyvän vähintään yhtä hyvä- nä kuin nykyisin, mutta tehtyjen kokeiden perusteella sen laatu voi liukois- ten metallien osalta myös parantua. Liukoiset metallit saadaan pestyä pois rautasakasta aikaisempaa tarkemmin ja ohjattua takaisin prosessiin, kun nauhojen kapasiteettia vapautetaan kalkkikäsittelyltä rautasakan pesuun.
Samalla rautasakka voidaan toimittaa kuivempana jätealueelle.
Stabiloimattoman rautasakan luokittelu ja kaatopaikkakelpoisuustestit teete- tään ulkopuolisella asiantuntijalla, esimerkiksi VTT:llä.
Muut vaikutukset
Koetoiminnan toivotaan johtavan sellutehtaiden jätteiden hyödyntämiseen erilaisten sakkojen stabiloinnissa ja näin edistävän jätteen hyötykäyttöä se- kä kestävää kehitystä. Siirryttäessä kalkin käytöstä viherlipeäsakan käyt-
töön, säästetään luonnonvaroja sekä vähennetään kalkin käytöstä aiheutu- via CO2-päästöjä.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY Lausunnot
Ympäristölupavirasto on varannut Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tilaisuuden antaa lau- sunto ilmoituksen johdosta.
Länsi-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan mm. todennut, että koe on suunniteltu hyvin ja että menetelmää on esitestattu sekä laboratoriomittakaa- van että pienen mittakaavan kokein. Ilmoituksesta ei kuitenkaan selviä, kuin- ka paljon rautasakan pesun tehostumisen arvioidaan vaikuttavan sen laatuun ja kuinka koetoiminnassa syntyvän uuden jätejakeen laatua tutkitaan kaato- paikalla. Ilmoituksessa on myös esitetty ristiriitaista tietoa neutralointiin käytet- tävän viherlipeäsakan määrästä. Sen perusteella näyttää mahdolliselta, että UPM-Kymmene Oy:n Pietarsaaren tehtailla syntyvän viherlipeäsakan määrä ei riitä kokeen suorittamiseen.
Kokeilussa testattaisiin useampaa kuin yhtä rautasakan kerrospaksuutta.
Rautasakan tehostuneen pesun vaikutusta sakan laatuun on seurattava osa- na koetta. Voimassa olevan ympäristöluvan määräyksessä 18 olevia raja- arvoja sovelletaan myös koetoiminnassa kaatopaikalla kerrosläjityksen tulok- sena syntyvään jätteeseen. Yhtiön on selvitettävä, kuinka jätteen laatua eri kerroksissa voidaan tutkia edustavasti ja luotettavasti.
Tarkkailu voidaan toteuttaa esitetyllä tavalla. Rautasakkatäytön sisäisen ve- den pH:n seuranta tulisi kuitenkin lisätä tarkkailuohjelmaan. Loppuraportti tuli- si toimittaa lupa- ja valvontaviranomaisille.
Ympäristökeskus on lisäksi esittänyt tutkittavaksi käytettävien raaka-aineiden sisältämien olennaisimpien haitta-aineiden pitoisuuksien merkitystä neutra- loimattoman rautasakan laatuun.
Koetoiminta on järjestettävä niin, että rautasakan käsittelyssä voidaan palata nykyiseen menettelyyn, jos koetoimintaan liittyy sellaisia ongelmatilanteita, joista voi aiheutua haittaa ympäristölle.
Koe voidaan toteuttaa voimassa olevan ympäristöluvan estämättä. Annetta- vassa päätöksessä on kuitenkin määrättävä vähintään sen mukaiset rau- tasakan laatua ja sijoittamista koskevat vaatimukset.
Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ei ole antanut asiasta lausuntoa.
Toiminnanharjoittajan kuuleminen
OMG on lausunnon johdosta antamassaan vastineessa mm. todennut, että rautasakasta ennen sen viemistä kaatopaikalle otetaan vuorokaudessa 3 näy- tettä, jotka yhdistetään viikon kokoomanäytteeksi. Kokoomanäytteestä teh- dään koetoiminnan aikana viikoittain seuraavat analyysit.
- Kuivan rautasakan alkuainemääritys (XRF): Na, Mg, Si, ujS, Cr, Mn, Fe, Co, Ni, Cu, Zn, As, Se, Cd, Ca, Ge, Hg sekä rautasakan vesipitoisuus
- Rautasakan liukoisuustestit (IPC): Co, Ni, Cu, Cd, As, Pb, Cr, S, Fe, Mn, Mg, Na, Ca, Zn sekä pH
Tämän lisäksi otetaan kokoomanäytteet kaikilta kolmelta rautasakkanauhalta (vuorokaudessa 3 näytettä), ja jokaiselta nauhalta otetut näytteet yhdistetään nauhakohtaisiksi viikkonäytteiksi. Nauhoilta otetuista kokoomanäytteistä teh- dään koetoiminnan aikana seuraavat analyysit:
- Kuivan rautasakan alkuainemääritys (XRF): Co, Cu, Ni, Fe sekä rautasakan vesipitoisuus
- Rautasakan liukoisuustestit (IPC): Co ja Cu sekä rautasakan pH
Edellä mainittuja analyysejä voidaan verrata aikaisempiin analyyseihin, joista on pitkä historia.
Nykyiselle kalkkineutraloidulle rautasakalle tehdyn perusmäärittelyn mukaan rautasakka täyttää tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle sijoitet- tavaa jätettä koskevat laatuvaatimukset. Vastineen liitteenä on VTT:n tutki- musselostus ja arvio rautasakan sijoituskelpoisuudesta tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.
Viherlipeäsakan oikea käyttömäärä on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa läjityssuunnitelmassa. Viherlipeäsakasta tehtävä päällimmäinen kerros on seuraavan läjityskerroksen pohjana, jolloin viherlipeän tarve on noin 5 % rau- tasakan määrästä (noin 125 000 kuivatonnia vuodessa). Tällä käyttömäärällä viherlipeäsakan (vuosituotanto noin 10 000 kuivatonnia) määrä on riittävä.
Jos suoraan prosessista saatava viherlipeä ei esimerkiksi prosessikatkoksen tai vastaavan poikkeuksellisen tapahtuman vuoksi riittäisi koetoimintaan, niin vastaavaa jätettä on läjitettynä UPM-Kymmene Oyj:n kaatopaikalla, josta sitä on hyödynnettävissä tarpeen mukaan. Toimitettavasta viherlipeästä tehdään aina riittävät määritykset sen laadun takaamiseksi. Lähtökohtaisesti viherli- peäsakan laatu on varsin tasainen.
Ohuempien viherlipeäsakkakerrosten rakentaminen raskaalla kalustolla on käytännössä mahdotonta, jolloin ohuempien rautasakkakerrosten ja sitä kaut- ta useampien viherlipeäkerrosten rakentaminen lisää jätteen määrää, vie jä- tealueen tilakapasiteettia ja nostaa läjityksestä aiheutuvia kustannuksia siinä määrin, ettei se ole kannattavaa.
Rautasakan neutraloitumisen seuranta on esitetty tarkkailusuunnitelman koh- dassa ”Rautasakan neutraloitumisen seuranta”. Suunnitelman mukaan rau- tasakkaan tehdään koekuoppia, joista mitataan eri syvyyksiltä rautasakan pH- profiili, jota verrataan kalkkimaidolla neutraloituun jätteeseen. Metallien liuke- nemisen kannalta pH on tärkein seurattava suure.
Ympäristön kannalta merkityksellisintä on läjitysalueelta suotautuvan veden laatu, ja koetoiminnalla pyritään vertailemaan kalkilla stabiloi-dun rautasakan ja kerroksittain läjitettävän (viherlipeästabiloitu) rautasakan eroa.
pH:n jatkuvalla (on-line) seurannalla ei ole kokonaisuuden kannalta merkitys- tä. Koetoiminnan aikana lysimetreille kertyvästä vedestä otetaan näytteet kuukausittain, mikä on riittävä jatkuvaksi seurannaksi. Näytteenottokaivot pumpataan tyhjäksi aina näytteenoton jälkeen ja puhdistetaan puhtaalla ve- dellä, joten pH:n muutokset saadaan selvitettyä riittävällä tasolla, ottaen huo- mioon, että koetoiminnalla pyritään selvittämään lähinnä pitkän ajan vaikutuk- sia ja mahdollisia siihen liittyviä riskejä.
Pääraaka-aineet pysyvät koetoiminnan aikana samoina. Pienemmillä raaka- aine-erillä ei ole vaikutusta jätteen laatuun. Raaka-aineen ja jätteen laadun seuranta eivät välttämättä korreloi keskenään, koska rautasakan pesulla on suurin vaikutus sakan laatuun. Raaka-aineen laadulla ei näin ollen ole merki- tystä.
Koboltti, kupari ja nikkeli esiintyvät liuoksessa käytetyistä raaka-aineista riip- pumatta rautasakan pesuvaiheessa sulfaatteina. Väkevyyksissä ei myöskään ole merkittäviä eroja. Kadmiumin ja arseenin pitoisuudet saattavat vaihdella raaka-ainesyötön mukaan, mutta näiden metallien osalta ei ole kirjattu ylityk- siä, eivätkä myöskään niiden pitoisuudet vaihtele merkittävissä määrin.
Prosessin muuttaminen takaisin kalkkikäsittelyyn voidaan tehdä muutaman vuorokauden viiveellä.
Toiminnanharjoittaja pyrkii toimimaan kaikilta osin ympäristöluvassa annettu- jen ehtojen mukaisesti. Koetoiminnan aikana kaatopaikalle kuljetettava rau- tasakka ei tosin sellaisenaan todennäköisesti täytä tavanomaisen jätteen kaa- topaikalle sijoitettavan jätteen laatuvaatimuksia, mutta sen merkityksen selvit- täminen ja voidaanko vastaava ympäristönsuojelun taso saavuttaa nyt kokeil- tavalla menetelmällä onkin ollut lähtökohtana koko koetoiminnan toteuttami- selle.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ratkaisu
Ympäristölupavirasto hyväksyy OMG Kokkola Chemicals Oy:n ilmoituksen mukaisen koeluonteisen toiminnan. Toiminnassa on noudatettava ilmoitusta ja jäljempänä annettavia määräyksiä.
Määräykset ilmoituksen johdosta
Koetoiminnan laajuus ja ajankohta
Koetoiminnassa saadaan käyttää enintään noin 100 000 tonnia (kuivapaino) OMG Kokkola Chemicals Oy:n rautasakkaa ja enintään noin 10 000 tonnia UPM Kymmene Oy:n Pietarsaaren sellutehtaalla syntyvää viherlipeäsakkaa.
Kokeilu on aloitettava viimeistään 1.6.2008, ja se saa kestää enintään 12 kuukautta.
Koetoiminnan alkamisesta on ilmoitettava viimeistään 2 viikkoa ennen viher- lipeäsakkakerroksen rakentamisen aloittamista Länsi-Suomen ympäristö- keskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Päästöjen rajoittaminen
1. Koetoiminta on toteutettava ilmoituksen mukaisesti.
2. Koetoiminta on järjestettävä niin, että rautasakan neutraloinnissa voidaan viikon kuluessa palata nykyiseen tehtaan prosessissa tapahtuvaan kalk- kineutralointiin, jos koetoimintaan todetaan liittyvän sellaisia ongelmia, joista voi aiheutua merkittävää haittaa ympäristölle.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
3. Koetoiminnasta aiheutuvia päästöjä ja koetoiminnan vaikutuksia on seu- rattava ilmoitetulla, toiminnanharjoittajan vastineessaan täsmentämällä ta- valla.
4. Stabiloimattomasta rautasakasta on teetettävä luokittelu ja kaatopaikka- kelpoisuustestit ulkopuolisella asiantuntijalla, esimerkiksi VTT:llä.
5. Koetoimintaan liittyvien mittausten tuloksista on raportoitava kuukausittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuo- jeluviranomaiselle. Ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä poikke- uksellisista tilanteista on kuitenkin ilmoitettava viipymättä em. valvontaviran- omaisille.
6. Koetoiminnasta on kuukauden kuluessa sen loppumisesta toimitettava loppuraportti Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle, Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Raportissa on selvitettävä analyysituloksiin ja seurantatietoihin perustuen ainakin seuraavat asiat:
– Tiedot läjitetyn rautasakan ja neutralointiin käytetyn viherlipeäsakan mää- ristä
– Jätetäytön tarkkailutiedot – Merkitykselliset tapahtumat – Läjityksen pH-mittaukset
– Lysimetrien tarkkailun seurantatulokset
– Yhteenveto tuloksista ja arviointi neutraloinnin toimivuudesta
– Johtopäätökset (esim. mahdolliset neutralointiin ja/tai läjittämi- seen eh- dotettavat muutokset).
Loppuraporttiin on liitettävä asiantuntijalausunto (esim. VTT tai SYKE) siitä, voidaanko kokeillulla menetelmällä varmistaa, että rauta- tai viherli- peäsakasta tällä tavoin käsiteltynä ei pitkälläkään aikavälillä aiheudu suu- rempaa riskiä ympäristölle kuin mitä niistä aiheutuisi nykyisillä menetelmillä nykyisille käsittelypaikoille erikseen sijoitettuina.
Ratkaisun perustelut
Kokeilu on ympäristönsuojelulain 30 § 2 momentin tarkoittamaa koeluontois- ta, lyhytaikaista toimintaa, johon ei tarvita ympäristölupaa.
Koetoiminnasta ei voida olettaa aiheutuvan ympäristön pilaantumista, ottaen huomioon käsiteltävien sakkojen ominaisuudet ja käsittelytapa. Koetoimin-
nasta ei todennäköisesti aiheudu merkittäviä muutoksia rautasakan läjityk- sestä normaalisti aiheutuviin päästöihin.
Koetoiminta on tarpeen sen selvittämiseksi, voidaanko rautasakkaa neutra- loida viherlipeäsakkaa hyödyntäen pysyvästi nyt kokeiltavalla menetelmällä niin, että neutraloinnista tällä tavoin ei aiheudu ympäristölle enempää hait- taa kuin nykyisellä menetelmällä.
Määräysten perustelut
Määräyksissä on määritelty ilmoituksen tekijän ilmoittamalla tavalla toimin- nan laatu ja laajuus ja annettu tarpeelliset määräykset ympäristön pilaantu- misen ehkäisemiseksi sekä määräykset toiminnan tarkkailusta.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 30, 61, ja 64 § Ympäristönsuojeluasetus 27 §
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Ilmoituksen käsittelymaksu on 1 080 euroa.
Maksu määräytyy ympäristöministeriön ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1388/2006) mukaisesti.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamal- la.
Liitteet Liite 1.Kartta koetoiminnan sijoittumisesta Liite 2.Valitusosoitus
Aino Turpeinen
Seppo Aspelund
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen ja ympäris- töneuvos Seppo Aspelund. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Seppo Aspe- lund.
SA/sn
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy31.10.2007.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koske- vat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niis- tä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaa- sa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimi- teta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisem- min toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen hallinto-oikeudelle
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Vaasan hallinto- oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähet- tää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaan- ottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot
käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA
postiosoite: PL 204, 65101 VAASA
puhelin: (vaihde) 010 36 42611
telekopio: 010 36 42760
sähköposti: vaasa.hao@om.fi
aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäynti- maksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
