LUPAPÄÄTÖS Nro 99/09/2
Dnro Psy-2009-y-37
Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2009
ASIA Pullinnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Siikalatva ja Siikajoki HAKIJA Turveruukki Oy
Teknologiantie 12 90570 Oulu
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS ... 3
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ... 3
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ ... 3
Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne ... 3
Toiminta ... 4
Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön ... 9
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu ... 12
Vahinkoja estävät toimenpiteet ... 13
HAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 13
Hakemuksen täydennykset ... 13
Hakemuksesta tiedottaminen ... 13
Lausunnot ... 13
Hakijan vastine ... 15
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 15
Ympäristöluparatkaisu ... 15
Lupamääräykset ... 15
RATKAISUN PERUSTELUT ... 19
Luvan myöntämisen edellytykset ... 19
Lupamääräysten perustelut ... 19
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 20
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 21
Luvan voimassaolo ... 21
Lupamääräysten tarkistaminen ... 21
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 21
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN ... 21
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET ... 21
KÄSITTELYMAKSU ... 22
Ratkaisu ... 22
Perustelut ... 22
Oikeusohje ... 22
MUUTOKSENHAKU ... 23
H AKEMUS
Turveruukki Oy on 27.3.2009 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sit- temmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Pullinne- van 49,5 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Siikalatvan ja Siikajoen kunnissa.
LUV AN H AKEMISEN PERU STE J A LUP AVIR ANOM AISEN TOIMIV ALT A
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluase- tuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
H AKEMUKSEN SISÄLTÖ
Toimintaa ko ske vat luvat, sopimuk set ja aluee n kaa voitust ilanne
Kyseessä on uusi turvetuotantoalue, jolla ei ole toimintaa koskevia aikai- sempia lupia. Turvetuotantoon suunniteltu alue on vuokrattu yksityisiltä maanomistajilta.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 17.2.2005, Pullinnevaa koskee maa- ja metsätaloutta koskeva yleinen suunnittelumääräys: "Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytös- sä. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asutuksen tavoitteet ja maatalouden, mukaan lukien karjatalouden, toimintaedellytyk- set. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden ja -yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Metsätaloutta suunniteltaessa tu- lee edistää metsien monipuolista hyödyntämistä yhteen sovittamalla eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita. Lisäksi alue kuu- luu kaupunki–maaseutu-vuorovaikutusalueeseen, jolla tarkoitetaan kau- punkiseutuun liittyvää aluetta, jossa kehitetään erityisesti kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista."
Alueen kaakkoisosan halki kulkee lounais–koillissuuntainen voimalinja (pääsähköjohto). Mikäli haettu lupa saa lainvoiman, hakija käy Fingrid Oyj:n kanssa neuvottelun, jossa katsotaan tuotantoalueen läpi menevän sähkölinjan vaikutukset. Alueella pidettävässä katselmuksessa hakija ja Fingrid Oyj tarkastavat pylväiden sijainnin suhteessa suunniteltuun ojituk- seen.
Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa.
Toiminta
Yleiskuvaus toiminnasta
Turvetuotantoalue sijaitsee Siikalatvan ja Siikajoen kuntien rajalla 14 kilo- metriä Rantsilan taajamasta luoteeseen ja koostuu kolmesta yhteensä 49,5 ha:n tuotantolohkosta ja 1,1 ha:n auma-alueesta.
Kuntoonpanotyöt on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulon jälkeen ja niiden arvioidaan valmistuvan kesällä 2011. Varsinainen tuotanto käynnistyisi vuonna 2012. Ensimmäiset alueet poistuvat tuotannosta yli kymmenen vuoden kuluttua. Tuotannon arvioi- daan päättyvän vuoteen 2040 mennessä. Alueet palautetaan maanomista- jille, jotka valitsevat tuotannon jälkikäyttömuodon.
Ennen kuivatustöiden aloittamista poistetaan tuotantoalueella kasvava puusto. Turvetuotantosuon kuivatusojituksen tarkoituksena on laskea poh- javeden tasoa niin, että kapillaarinen vedennousu tuotantokentän pintaan estyy. Tuotantokentät ojitetaan 20 metrin sarkaleveyteen. Peruskuivatus järjestetään eristys-, kokooja- ja laskuojilla.
Kuivatustyöt aloitetaan kaivamalla kunnostettavan alueen ympärille eris- tysojat, jotka estävät ulkopuolisten vesien valumisen tuotantoalueelle. Eris- tysojiin tehdään lietesyvennykset suunnitelmakarttaan merkittyihin paikkoi- hin. Seuraavassa vaiheessa rakennetaan laskeutusaltaat, pintavalutusken- tän ojasto sekä penger- ja patorakenteet. Seuraavaksi kaivetaan kunnos- tusalueen ympärille reunaojat ja kenttien kuivatusvesien kokoojaojat. Sar- kaojat lietesyvennyksineen kaivetaan viimeisenä. Kaivutyöt tehdään talvi- aikana, jolloin kaivunaikainen vesistökuormitus on mahdollisimman pieni.
Vesistökuormitusta vähennetään kaivamalla sarka-, kokooja- ja reunaojat loivilla pituuskaltevuuksilla. Pintavalutuskentällä oleva heikkokuntoinen metsäoja tukitaan.
Tukikohta-alueelle, joka sijaitsee tuotantoalueelle tulevan tien vieressä lä- hellä auma-aluetta, ei tulla rakentamaan kiinteitä rakennuksia, vesijohtoa eikä sähköliittymää. Perustamisvaiheessa tukikohta-alue raivataan ja so- rastetaan.
Alueelle tullaan rakentamaan 1,5 kilometriä tietä.
Alueelta on nostettavissa noin 370 000 MWh:n edestä turvetta. Keskimää- räinen vuosituotanto on noin 23 000 MWh. Turvetta tuotetaan touko–
elokuussa noin 30–40 päivän aikana sääolosuhteista riippuen. Tarkoituk- sena on nostaa jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunu- tai haku- menetelmällä. Tuotannon päävaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen ja ko- koaminen. Tarvittaessa voidaan nostaa myös palaturvetta.
Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puupe- räisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta.
Puupolttoaineiden kokonaismäärä on alle 5 000 tonnia vuodessa. Mahdol- liset puupolttoaineet varastoidaan lyhytaikaisesti auma-alueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan pelkkänä puupolttoaineena tai turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille.
Tuotettu turve kuormataan aumasta täysperävaunuyhdistelmiin pyörä- kuormaajalla. Alueelta tuotettava jyrsinturve toimitetaan pääasiassa Oulun ja sen ympäristön energiaturveasiakkaille vajaan viikon toimitusjakson ai-
kana. Tällöin alueella voi käydä 40–50 ajoneuvoyhdistelmää vuorokaudes- sa.
Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä tuotantoalueelta puretaan tar- peettomat rakenteet ja viedään pois tuotantokalusto, muu tuotantoon liitty- vä materiaali ja jätteet. Vesiensuojelua jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Mahdollista jälkihoitovaiheen vesien tarkkailua tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Toi- minnanharjoittaja tekee alustavan alueen jälkikäyttösuunnitelman 3–5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa ja maanomistajat valitsevat tuotannon jälkeisen jälkikäyttömuodon. Hakemuksessa on esitetty alustava jälkikäyttösuunni- telma.
Hankkeen vuotuiset suorat työllisyysvaikutukset ovat 2–3 henkilötyövuotta.
Turveruukki Oy:llä on käytössä ISO 9001- ja ISO 14001- standardien mu- kainen toimintajärjestelmä.
Vesien käsittely ja päästöt vesistöön
Kuivatusvesien puhdistuksessa käytetään kahta laskeutusallasta, pump- paamoa ja pintavalutuskenttää. Tuotannon ja syyskunnostuksen aikana vedet johdetaan pumppaamalla pintavalutuskentälle, josta vedet menevät laskuojasta Vesiojan ja Iso-ojan kautta Siikajokeen. Talvella ja tulva-aikaan vedet johdetaan laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön kautta alapuoliseen vesistöön.
Suunniteltu pintavalutuskenttäalue on suotyypiltään karua rämemuuttumaa ja -ojikkoa. Kenttäalueen puusto on pääosin rämemännikköä. Kentän kes- kimääräinen turvevahvuus on noin 0,8 metriä, ja turpeet ovat saravaltaisia.
Pintavalutuskentän valuma-alue on noin 55 ha, josta tuotantoaluetta on noin 49,5 ja auma-, reuna-, tiealuetta noin 5,5 ha. Pintavalutuskentän ala on noin 2,5 ha, joka on 4,5 % kentän kokonaisvaluma-alueesta.
Pintavalutuskenttä rakennetaan pengertämällä kentän molemmat laidat ja alareuna kentän reunaojista saatavilla kaivumassoilla. Kentän alapäähän kaivetaan vedenkeräilyallas, josta vesi johdetaan patopenkereen läpi rum- puputkella mittapadolle ja edelleen laskuojaan. Pintavalutuskentällä oleva heikkokuntoinen metsäoja täytetään turpeella.
Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin rakennetaan lietesyvennyk- set sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin ja lietesyvennyksiin sekä tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin.
Tuotannonaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna- ja sar- kaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin estetään koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla.
Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan tuotantokau- den jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa.
Päästöt vesistöön on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailutulosten ja kirjallisuudesta saatujen tietojen perusteella.
Tuotantovaiheen päästöjen arvioinnissa on käytetty pintavalutuskentällis- ten ja laskeutusaltaallisten soiden ominaiskuormituksia.
Pullinnevan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen arvioidut päästöt (kg/v):
Brutto Netto
Kiintoaine Fosfori Typpi Kiintoaine Fosfori Typpi Kuntoonpanovaihe 1 340 18 450 980 14 370 Tuotantovaihe 2 200 17 360 1 760 12 240
Laskenta-arvioiden perusteella Pullinnevan hankealueen kiintoainepäästö- jen arvioidaan kasvavan kuntoonpanovaiheen aikana noin kaksinkertaisiksi nykytilaan verrattuna. Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipäästöt kasvavat hankealueella nykyiseen tilanteeseen nähden noin nelinkertaisiksi. Tuotan- tovaiheen aikana Pullinnevan hankealueen kiintoaine- ja kokonaisfosfori- päästöjen arvioidaan kasvavan lähes nelinkertaisiksi ja kokonaistyppipääs- töjen hieman yli kolminkertaisiksi nykytilaan verrattuna.
Alueen maaperäselvitys ja esitys happamuushaittojen torjumisesta
Siikajoen valuma-alueen turvetuotantoon tulevien soiden turpeen alaista maaperää on selvitetty ennakkoon turvetutkimusten yhteydessä. Maaperä- tieto on pitänyt paikkansa. Geologinen tutkimuslaitos on tutkinut jokilaak- son suovaroja ja kohteena on ollut myös Pullinneva. Tutkimuksen mukaan suon pohja on tasaista ja pohjamaalajina on reunoilla silttimoreeni ja kes- kellä savi. Siikajoen valuma-alueen happamuuteen vaikuttavat alueen si- joittuminen hyvin rikkipitoiseen liuskevyöhykkeeseen ja se että alue on vii- meisen jäätiköitymisen jälkeisten Itämeren vaiheiden happamuutta lisää- vien merisedimenttien peittämää. Soiden turpeenalaisen mineraalimaan happamuus voi samalla suolla vaihdella 3,5–6,2 pH-yksikön välillä.
Hakijalla on käytännön kokemusta turpeenalaisten mineraalimaiden hap- pamuusriskeistä. Turvetuotannon kuivatusvesien tarkkailussa on muuta- massa kohteessa havaittu tuotannon loppuvaiheessa jyrkkää pH:n laskua.
Näin on tapahtunut, jos turpeen alta on paljastunut laajoja alueita mineraa- limaata kosketuksiin ilman kanssa. Tällöin turpeen alaiset rikkipitoiset maa- lajit ovat hapettuneet ja happamoittaneet suolta lähtevät vedet. Varsinai- sen tuotannon aikana vesien pH on ollut normaali.
Hakemuksessa esitettyjen esitarkkailutulosten mukaan Pullinnevalta tule- vien vesien happamuus on ollut normaali. Happamuushaitat voidaan torjua tuotannon loppuvaiheen suunnittelulla. Siikajoen alueen suot ovat erityi- sessä seurannassa tuotannon loppuvaiheessa. Hakija on ohjeistanut tuo- tannon siten, että soiden riskialueille jätetään tarpeeksi turvetta puskuriker- rokseksi estämään alapuolisen mineraalimaan kontakti ilman kanssa. Tätä ennen tarkkailulla (vedenlaadun tarkkailu ja maaperänäytteet) selvitetään mahdolliset happamuusriskit.
Pöly, melu ja liikenne Pöly
Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä pölypäästöjä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Päästöt on arvioitu turvetuotannon pö- ly- ja melupäästöistä tehdyn selvityksen perusteella.
Pölypäästöille ovat tunnusomaisia tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta ajoittain korkeat pitoisuushuiput sekä pit- kät lähes päästöttömät tilanteet.
Turvetuotannon pölypäästöt ovat eri työvaiheissa erilaisia. Jyrsintä aiheut- taa suhteellisen vähän pölypäästöjä, koska turve on jyrsittäessä kosteaa.
Jyrsöstä käänneltäessä pölyäminen lisääntyy turpeen kuivumisen edetes- sä. Karheamisen aikana pölypäästöt ovat kääntelyä vähäisemmät. Tur- peen keräilymenetelmistä mekaaninen kokoojavaunu aiheuttaa hieman imuvaunua suuremmat päästöt, mutta selvästi hakumenetelmää pienem- mät päästöt. Pullinnevalla voidaan käyttää haku- tai kokoojavaunumene- telmää. Lisäksi aumaus ja lastaus aiheuttavat pölyämistä.
Pölyn leviäminen ympäristöön riippuu päästön suuruudesta, hiukkaskoko- jakaumasta, ilmasto-olosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista. Pölyn määrä ilmassa vähenee nopeasti tuotantoalueelta etäännyttäessä. Jo 100 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta eri työvaiheiden aiheuttama pö- lyäminen on vähentynyt merkittävästi lähtötasosta. Käytettäessä tuotanto- menetelmänä mekaanista kokoojavaunua yksikään tuotantovaihe ei avoi- messa maastossa ylitä hengitettävien hiukkasten (hiukkaskoko alle 10 µm) pitoisuuden raja-arvoa 50 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Hetkellinen pitoisuus alittaa raja-arvon jyrsinnän, käännön ja karheamisen aikana 250 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta ja kerättäessä turvetta mekaani- sella kokoojavaunulla 400 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Yli 500 metrin etäisyydellä turvetuotannon pölyämisen vaikutus on vähäistä ja noin 1 000 metrin etäisyydellä turvepölyn ei yleensä voida sanoa aiheutta- van pölyhaittaa.
Melu
Melua tuotantoalueella aiheutuu työkoneista ja raskaan kuljetuskaluston liikkumisesta. Arvio aiheutuvasta melusta perustuu turvetuotannon pöly- ja melupäästöistä tehtyyn selvitykseen. Melupäästöille ovat pölypäästöjen ta- voin tunnusomaisia tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat ly- hytkestoiset, mutta korkeat pitoisuushuiput ja pitkät lähes päästöttömät ti- lanteet. Melu ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajan- kohtaan. Tuotannon ollessa käynnissä työkoneet liikkuvat tuotantoalueella usein keskeytyksettä ympäri vuorokauden. Tämä melu vastaa lähinnä maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Pullinnevalla käytettäväksi suunni- teltujen haku- ja kokoojavaunumenetelmien eri työvaiheiden lähtömeluta- sot ovat noin 100–110 dB(A). Tuotantoalueen kunnostustoimet (kunnos- tusjyrsintä ja kunnostusruuvi) ovat jyrsinturvetuotannon äänekkäimpiä vai- heita ja niissä lähtömelutasot ovat noin 116–117 dB(A). Mekaanisessa ko- koojavaunutuotannossa ympäristömelun päiväajan ohjearvo 55 dB(A) ei missään työvaiheessa ylity 200 metrin etäisyydellä tuotantokoneista avoi- messa maastossa ja melun hyvissä leviämisolosuhteissa. Hakumenetel- mässä eri työvaiheiden hetkellinen 55 dB(A):n melutasovyöhyke jää alle 100 metriin. Kunnostustoimien aikana hetkellinen 55 dB(A):n melu- tasovyöhyke voi ulottua noin 350 metrin etäisyydelle työkoneista. Äänen leviämiseen vaikuttavat muun muassa sääolot, kasvillisuus ja puusto.
Liikenne
Liikenne työmaalle tapahtuu maantieltä 86 (Vihannintie) lähtevän Saari- koskentien (tie nro 18597), Nevalankankaantien (tie nro 18598) ja kunnos- tettavan/rakennettavan Pullinnevan työmaatien kautta. Tuotantoaikana lii-
kenne on pääasiassa tuotannon urakoitsijan henkilö- ja pakettiautoliiken- nettä ja liikennemäärä on 2–4 autoa vuorokaudessa. Tuotettu turve toimi- tetaan toimitussuunnitelmien mukaisesti. Energiaturpeen toimitusjakso on vuodessa noin viikon pituinen. Ensisijaisesti Ouluun suuntautuvan täyspe- rävaunuliikenteen määrä on enimmillään 40–50 yhdistelmäkuormaa vuoro- kaudessa. Lisäksi satunnaista liikennettä aiheuttavat yksittäiset tuotanto- ja kuormauskaluston siirrot ja hakijan henkilöstön työmaakäynnit.
Varastointi ja jätteet
Vuotuinen kevyen polttoöljyn kulutus on noin 20 m3. Polttoaine varastoi- daan yhdessä tai kahdessa 2–5 m3:n kokoisessa valuma-altaallisessa te- rässäiliössä tai muussa säiliössä, jonka rakenne estää polttoaineen valu- misen maaperään vuototapauksissa. Säiliöt sijoitetaan tukikohtaan tai au- ma-alueiden yhteyteen. Sijoituspaikat sorastetaan ja rakennetaan turve- maalle riittävän kauas avo-ojista. Voiteluöljyä traktorit ja aumauskalusto ku- luttavat noin 150 kg vuodessa. Hakuyksikön työkoneet ja vetokoneet kulut- tavat muita voiteluaineita noin 20 kg tuotantokaudessa. Voiteluaineita va- rastoidaan myyntipakkauksissa tukikohdan varastotilassa. Varastoitava määrä on tavanomaisesti alle 200 litraa.
Pullinnevan turvetuotantoalueella syntyy turvetuotantotoiminnan jätteinä pääasiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat jäteöljyä lukuun ottamatta vähäisiä.
Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenke- ruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuas- tiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa.
Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään Siikalatvan ja Siika- joen kuntien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyö- tykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Pullinne- van turvetuotannon kokonaisurakoitsija.
Työmaalle laaditaan ennen suon kunnostuksen aloittamista jätteiden käsit- telyohjeet sisältävä jätehuoltosuunnitelma (Pullinnevan jätehuoltosuunni- telma), joka liitetään kaikkiin suon kunnostusta ja turvetuotantoa koskeviin urakkasopimuksiin. Hakija valvoo työmaan jätteiden käsittelyä vuosittain muun työmaavalvonnan yhteydessä tuotantoaikana ja syksyn lopputarkas- tuksessa.
Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä an- nettua asetusta (379/2008). Pintamaat, kivet ja kivennäismaat sekä laskeu- tusaltaiden liete käytetään pääosin maanrakennusmateriaalina ja maise- moidaan ympäristöön sopivalla tavalla. Kannot ja muu puuaines hyödynne- tään energiana.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Hakijan käsityksen mukaan alueella tullaan käyttämään BAT-tekniikkaa.
Vesiensuojelurakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa noudate- taan ympäristön kannalta parasta käytäntöä.
Ympärivuotisen pumppauksen mahdollisuuksien tarkastelu
Ympärivuotisesti toimivan pumppaamon rakentaminen Pullinnevalle kas- vattaisi hankkeen vesiensuojeluinvestointia 35 %. Alueelle pitäisi rakentaa noin kilometrin pituinen sähkölinja. Ympäri vuoden toimivan pumppaamon investointi olisi noin 58 000 euroa. Lisäksi pumppaamon toiminnan valvon- ta maksaisi noin 5 000 euroa. Hakija on arvioinut ympärivuotisen pump- pauksen kustannukset kohtuuttoman suuriksi alueen pieni koko huomioon ottaen. Hakija on vaatinut, että mikäli Pullinnevalla edellytetään ympärivuo- tista pumppausta pintavalutuskentälle, ympäristölupaviraston on yksilöitävä ja esitettävä selkeästi tarkkailutulokset, joihin vaatimus perustuu. Lisäksi hakija on halunnut käyttöönsä tutkimukset tai käytännön kokemukset, joi- den perusteella voidaan varmistua siitä, ettei talviaikainen vesien pump- paaminen vahingoita pintavalutuskenttää ja sen kesäaikaista toimintaa pohjoisissa olosuhteissa.
Tuot a ntoalue, s en ympäristö ja toiminn an vaik utuks et ymp äristöön Tuotantoalueen nykytila
Alue on lähes kokonaan metsäojitettua aluetta. Alueen keskellä on 6,5 ha:n ojittamattomaksi katsottava alue. Suunnitellun tuotantoalueen ete- läosassa on pitkälle kehittyneitä muuttumatyyppejä, Vesiojan lähellä ja Saareksenojan vierellä on myös turvekangasta. Monin paikoin ojat kasva- vat hieskoivua. Nuorilla ojitusalueilla tai alueilla, jotka ovat kauempana ojis- ta, kenttäkerroksen kasveista vaivaiskoivu on runsastunut. Samoin pohja- kerroksen mätässammalet ovat voittaneet alaa ja samalla lajisuhteet ovat muuttuneet. Hillaa ja karpaloa esiintyy erittäin vähän. Ojittamatonta aluetta ei varsinaisesti ole, mutta suon keskustassa ojat ovat kasvaneet umpeen niin, että ojitus on vaikeasti havaittavissa. Pääosa tuotantoalueesta on ka- rujen ja metsäisten suotyyppien tupasvilla- ja isovarpurämeiden ojikkoja ja muuttumia. Suojeltavia suotyyppejä tai -lajeja alueella ei ole. Kasvillisuus on suotyypeille tavanomaista.
Linnusto on normaalia aapasoiden lajistoa. Ojituksista johtuen suolajisto on niukkaa. Linnuston tiheys on keskimääräinen. Uhanalaisia (silmälläpi- dettäviä) lajeja ovat metso ja käki.
Toiminnan vaikutukset kasvillisuudelle ja eläimistölle syntyvät pääosin suon kuntoonpanovaiheessa. Suo muuttuu kasvipeitteettömäksi kentäksi, jolloin alueen luonne esimerkiksi marjastus- ja metsämaana muuttuu.
Asutus ja maankäyttö
Pullinnevan turvetuotanto voi aiheuttaa ajoittaista pölyhaittaa lähimmillä tuotantoalueen länsi-, itä- ja eteläpuolella sijaitsevilla kiinteistöillä. Pölyämi- sen vaikutus jää kuitenkin vähäiseksi pitkähkön etäisyyden (450–650 met- riä) vuoksi. Tuotantoalueen ja kiinteistöjen välillä on peltojen lisäksi met- sää, mikä osaltaan vähentää pölyhaitan esiintymismahdollisuutta. Pölyhait- ta keskittyy kesän tuotantopäiviin (30–40 päivää), erityisesti aumauksen ajankohtaan sekä kuormauksen yhteyteen turpeen kuljetusajankohtana.
Suon itäpuolella 750–850 metrin etäisyydellä sijaitsevien rakennusten ja tuotantoalueen välissä ei ole suojaavaa puustoa ja vallitseva tuulen suunta alueella on tuotantoalueelta kohden kiinteistöjä, mikä lisää jossain määrin pölyhaitan esiintymisen mahdollisuutta. Tuotantoalueen länsipuolella noin 900 metrin etäisyydellä sijaitsevalla kiinteistöllä riittävän etäisyyden sekä pölyhaittaa vähentävän metsän takia pölyämisen vaikutuksia ei arvioida
juurikaan olevan. Muut tuotantoalueen ympäristössä olevat asutut kiinteis- töt sijaitsevat kaukana tuotantoalueesta (1 000 metriä tai enemmän), eikä niille arvioida aiheutuvan pölyhaittaa Pullinnevan turvetuotannosta. Suun- nitellun työmaatien varrella ei ole asutusta.
Noin 600 metriä suon luoteispuolella sijaitsevalla Pullinjärvellä ja noin 650 metriä suon eteläpuolella sijaitsevalla Saareksenjärvellä voi esiintyä ajoittaista lievää pölyhaittaa. Muille kauempana Pullinnevasta sijaitseville vesistöille tai pienvesille turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan pölyhait- taa.
Suunniteltu tuotantoalue rajoittuu viljelyksessä oleviin peltoihin lohkon 1 luoteiskulmassa ja lohkon 3 länsilaidassa. Mahdollisen pölyhaitan vähen- tämiseksi tuotantoalueen eristysojan ja peltolohkojen välisen alueen puus- to jätetään koskemattomaksi. Alue on hakijan hallussa. Lisäksi pölyäviä tuotantovaiheita voidaan tarpeen mukaan rajoittaa kuivaheinän korjuun tai viljankorjuun aikana.
Pullinnevan kunnostustoimet sekä turvetuotanto lähinnä mekaanisella ko- koojavaunulla voivat aiheuttaa meluhaittaa lähimmillä asutuilla kiinteistöillä, jotka sijaitsevat noin 450–650 metrin etäisyydellä tuotantoalueen itä-, länsi- ja eteläpuolella. Meluhaittaa voi esiintyä lähinnä toimittaessa lohkojen reu- na-alueilla. Lievä meluhaitta on mahdollinen länsituulella myös suon itä- puolella 750–850 metrin etäisyydellä suosta sijaitsevalla kahdella kiinteis- töllä, koska kyseisten kiinteistöjen ja tuotantoalueen välissä ei juurikaan ole suojaavaa puustoa. Turvekuljetuksista ei arvioida aiheutuvan meluhait- taa lähimmille kiinteistöille.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Pullinnevan läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, yksittäisiä suo- jelukohteita tai arvokkaita pienvesiä, joihin turvetuotannolla hakijan arvion mukaan olisi vaikutusta. Lähin suojelualuekokonaisuus (Matkusneva- Ukonvaajanneva) sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä.
Alueen kuntoonpanosta tai turvetuotannosta ei hakijan mukaan aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Pullinnevan läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita.
Vesistö ja vedenlaatu
Pullinnevan vedet tullaan johtamaan Vesiojan ja Iso-ojan kautta Siikajo- keen. Iso-ojan valuma-alue on noin 31,5 km2. Siikajoen valuma-alueen pin- ta-ala on Saarikosken kohdalla, Iso-ojan laskukohdan alapuolella, 3 407 km2. Iso-ojan alaosan keskivirtaama on 0,27 m3/s. Kesä–syyskuun keskivirtaama on 0,19 m3/s, keskialivirtaama 0,04 m3/s ja keskiylivirtaama 0,78 m3/s. Siikajoen Saarikoskessa keskivirtaama on 30,4 m3/s. Kesä–
syyskuun keskivirtaama on 20,8 m3/s, keskialivirtaama 5,4 m3/s ja keskiyli- virtaama 88,1 m3/s.
Iso-ojan valuma-alueella ei ole muita turvetuotannossa olevia soita. Siika- jokivarressa Iso-ojan alapuolella on useita turvetuotantoalueita.
Vesiojan ja Iso-ojan vuosina 2004–2006 ennakkoon tehdyn tarkkailun mu- kaan ojien vesi on ollut lievästi hapanta, tummaa, humuspitoista, sameaa ja erityisesti fosforin suhteen hyvin ravinteikasta. Vesiojan kesäajan keski- määräinen fosforipitoisuus on ylirehevien vesien luokkaa ja typpipitoisuus rehevien vesien luokkaa. Iso-ojan kesäajan pitoisuuden kuvastavat ojan
rehevyyttä. Kiintoainetta molemmissa ojissa on ollut runsaasti. Ympäristö- hallinnon Hertta-tietokannan mukaan ojissa on ollut vuosina 1995–1996 ennakkotarkkailua suuremmat kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot.
Siikajoessa Iso-ojan alapuolella Saarikosken kohdalla joen ravinnepitoi- suudet ovat olleet rehevien vesien luokkaa. Sameus on ollut lievää ja ajoit- tain silmin havaittavaa. Vedenlaatu on pääosin parempi Siikajoen pääuo- massa kuin siihen laskevassa Iso-ojassa tai ylempänä Vesiojassa.
Hakija on arvioinut alueen päästöjen vaikutuksia laimenemissuhteen avulla Iso-ojan suulla sekä Siikajoessa Iso-ojan alapuolella. Kunnostusvaiheen kuormituksen vaikutukset näkyvät pienivirtaamaisessa Iso-ojassa selvästi erityisesti typen osalta talviaikaan. Fosforin kesänaikainen pitoisuuslisäys (1,4 µg/l) verrattuna ennakkotarkkailun tulosten mukaiseen keskimääräi- seen pitoisuuteen 100 µg/l on pieni. Vesillä on arvion mukaan pieni vaiku- tus nykyisiin humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksiin.
Tuotantovaiheessa Pullinnevan laskennalliset vaikutukset Iso-ojassa ovat ravinteiden osalta suurimmillaan talvella. Kesällä fosforipitoisuuden lisäys jää melko pieneksi. Humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksiin tuotannolla ei ole juurikaan vaikutusta.
Pullinnevan kuntoonpanovaiheen sekä tuotantovaiheen päästöjen lasken- nalliset vaikutukset alapuolisen Siikajoen vedenlaatuun jäävät arvion mu- kaan hyvin vähäisiksi. Esimerkiksi fosforipitoisuuden lisäyksen on arvioitu jäävän kaikissa tarkastelluissa virtaamatilanteissa selvästi alle 1 µg/l. Tuo- tantoalueella ei ole arvion mukaan vaikutusta humuksen ja kiintoaineen pi- toisuuksiin Siikajoessa.
Kalasto ja kalastus
Siikajoessa esiintyy haukea, ahventa, lahnaa, särkeä ja kirjolohta. Kalas- toon kuuluu myös made. Rapua esiintyy myös satunnaisesti, mutta kanta ei ole pyyntivahva. Kalastus on alueella vähäistä. Vesioja ja Iso-oja ovat kaivettuja kanavia, joilla ei ole merkittävää kalataloudellista merkitystä.
Hakija on arvioinut, että Pullinnevan turvetuotannolla ei ole merkittävää vaikutusta kevätkutuisten kalalajien kantoihin. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia lajeja herkemmin. Kuormituksen kalataloudel- liset haitat näkyvät Siikajoella selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten muun muassa veden tum- muus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen.
Näitä haittoja on esiintynyt Siikajoella pitkään. Pullinnevan turvetuotanto- alueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti erottaa muista samantyyppisistä tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus.
Arvio toiminnan vaikutuksista Saareksenjärven vedenkorkeuteen
Tuotantoalueen eteläpuolella, noin 650 metrin etäisyydellä tuotantolohkon 2 eteläreunasta, sijaitsee Saareksenjärvi, jonka vedenkorkeutta on alen- nettu ojituksilla. Pullinneva ei kuulu järven luontaiseen valuma-alueeseen.
Järven kuivatuksen yhteydessä on kaivettu Saareksenoja Pullinnevan läpi Vesiojaan. Nykyisin Saareksenoja ei ulotu Saareksenjärveen saakka ja ojan järvenpuoleinen alue on painunut tai kasvittunut kokonaan umpeen.
Hakijan käsityksen mukaan suunniteltu tuotantoalueen kunnostus ja turve- tuotanto eivät vaikuta Saareksenjärven vedenkorkeuteen tai vesipinta- alaan.
Ympäristöriskit, vahinkovakuutus ja toimintajärjestelmä
Turvetuotantoon liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja ve- siensuojelurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jä- teöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi alueelle laaditaan ennen tuotannon aloittamista turvallisuussuunnitelma, jossa esi- tetään muun muassa ajo-ohjeet työmaalle, sammutusorganisaatio ja pa- lontorjuntakalusto. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välit- tömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s.
Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet hakija korjaa välittömäs- ti. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa.
Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa.
Laskeutusaltaiden rikkinäiset pintapuomit, mittapadon ohivirtaamat ja syö- pymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyh- jennetään siihen kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoite- taan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuo- totapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi hakijan ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii ohjeistuksen mukaisesti.
Hakijalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus.
Hakijan käytössä on toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO 14001 mukaiset vaatimukset. Sen mukaisesti yhtiön henkilöstön ja urakoitsijoiden vuosittaisella koulutuksella pyritään siihen, että kaikissa tur- vetuotannon työvaiheissa otetaan ympäristönäkökohdat mahdollisimman hyvin huomioon.
Toiminnan ja s en vaikutuste n tarkk ailu
Toiminnan vaikutuksia tullaan seuraamaan ja kirjaamaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen perusteella. Käyttötarkkailu toteutetaan hakijan esit- tämän käyttötarkkailuohjelman mukaisesti. Vaikutustarkkailu toteutetaan vuosille 2006–2011 laaditun Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, pääs- tö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Kalatalous- ja pohjaeläintark- kailu toteutetaan vuosille 2008–2012 laaditun Siikajoen yhteistarkkailuoh- jelman osien II: Kalataloustarkkailuohjelma ja III: Pohjaeläintarkkailu- ohjelma mukaisesti.
Hakija ei ole esittänyt erillistä pöly- ja melutarkkailua, koska asutus sijait- see lähimmillään 450 metrin etäisyydellä.
Hakija on esittänyt, että käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaan voi- daan tehdä muutoksia sopimalla niistä hakijan ja Pohjois-Pohjanmaan ym- päristökeskuksen kesken. Kalataloustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä hakijan ja Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen kesken.
Tarkkailuohjelmat tullaan uusimaan lupakauden aikana. Tällöin Pullinne- van tuotantoalueen tarkkailutarve otetaan huomioon.
Vahin ko ja est ä vät t oimenpiteet Kalatalousmaksu
Hakemuksessa on arvioitu, että Siikajoen nykyinen tila, joen paikallinen ka- lataloudellinen arvo ja alueen turvetuotanto kokonaisuudessaan huomioi- den Pullinnevan kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset ylittävät kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Läheisille tuotantoalueille myönnetyissä luvissa määrättyjen kalatalousmaksujen perusteella hakija on arvioinut Pullinnevan kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi tar- vittavaksi kalatalousmaksuksi 130 euroa vuodessa.
H AKEMUKSEN K ÄSITTELY
Hakem uks en tä yd e nn yk set
Hakija on täydentänyt hakemustaan 12.5.2009 alueen maaperäselvityksel- lä sekä esityksellä happamuushaittojen torjunnasta ja 8.12.2009 esittämäl- lä hakijan menettelytapa toimittaessa sähkölinjan vaikutusalueella. Tar- kempi selostus täydennyksistä on edellä tämän päätöksen kertoelmaosas- sa.
Hakem uks esta tied ottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sii- kalatvan ja Siikajoen kunnissa 3.6.–3.7.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 4.6.2009 Siikajoki- laakso-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselta, Siikalatvan kunnalta, Siikalatvan kunnan kaavoitus-, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta, Siikajoen kunnalta sekä Siikajoen kunnan kaavoitus-, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojelu- viranomaisilta.
Laus unn ot
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskus on huomauttanut, että Pullinneva sijoittuu ympäristömi- nisteriön 17.2.2005 vahvistamassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaa- vassa kaupunki–maaseutu-vuorovaikutusalueelle. Muilta osin aluetta kos- kee maa- ja metsätaloutta koskeva yleinen suunnittelumääräys. Siikajoki ja jokivarret molemmin puolin on osoitettu maaseudun kehittämisen kohde- alueeksi. Kehittämisperiaatteiden mukaan alueita kehitetään muun muassa jokiluontoon ja -maisemaan perustuvana sekä maakunnallisesti merkittä- viin kulttuuriympäristöihin ja -kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueina ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Siikajokilaaksoa koskee lisäksi seuraava suunnittelumääräys: "Yksityiskohtaisemmassa suunnitte- lussa on kiinnitettävä huomioita luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maisemanhoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen."
Siikajoen suuntaisesti on osoitettu viheryhteystarvemerkintä, jolla osoite- taan kaupunkiseutujen ja jokilaaksovyöhykkeiden sisäisiä ja niitä yhdistä- viä tavoitteellisia ulkoilun runkoreitistöjä viheralueineen. Merkintään sisäl-
tyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ynnä muita reittejä. Saarikosken kylä on osoitettu kylämerkinnällä, jolla kaavas- sa osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeät kyläkeskukset.
Ympäristökeskus ei ole nähnyt luonnon monimuotoisuuteen liittyviä esteitä.
Hankkeesta ei ole huomautettavaa myöskään vesivaraviranomaisen kan- nalta. Vesistövaikutukset on Siikajoessa arvioitu vähäisiksi, mutta Iso- ojassa, jonka virtaama on pieni, laskennalliset vaikutukset näkyvät selvästi ja vaikutukset ovat ravinteiden osalta suurimmat talvella. Koska toiminnalla on kuitenkin vaikutuksia Siikajokeen, on myös Siikajokivartta ja erityisesti Siikajoen vedenlaatua koskevat kaavamääräykset otettava lupaharkinnas- sa huomioon.
Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ympäristölupa voidaan myöntää.
Laskeutusaltaat on mitoitettu riittävän kokoisiksi. Pintavalutuskenttä vaikut- taa toimivalta, mikäli olemassa oleva oja saadaan tukittua hyvin. Päästö- tarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Vesistötarkkailu voi- daan toteuttaa osana Siikajoen yhteistarkkailua Pohjois-Pohjanmaan ym- päristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lähialueen tarkkailupiste on Ve- siojassa. Pintavalutuskentän on oltava käytössä sulan kauden aikana kun- toonpanovaiheessakin. Kuntoonpanoon, tuotantoon tai vesien johtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava ympäristö- keskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät korjattava viipymättä. Päiväkirjamerkin- nöistä on vuosittain tehtävä koosteet, jotka on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen, joka tulee tehdä viimeistään vuoden 2019 lop- puun mennessä.
2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus
Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että Siikajoessa ilmenee tyypillisiä ra- vinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalataloudellisia haittoja, kuten seisovien pyydysten limoittumista ja kalojen makuvirheitä. Pullinnevalta tu- leva kuormitus vahvistaa ja ylläpitää haittoja omalta osaltaan. Työ- ja elin- keinokeskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva lupa. Aiheutuva kalataloudellinen haitta voidaan kompen- soida kalatalousmaksulla tehtävin toimenpitein. Hakija on määrättävä mak- samaan kunnostuksen alkamisvuodesta alkaen 130 euron suuruinen kala- talousmaksu. Kalataloudellinen tarkkailu on tarpeen eri kuormittajien yh- teisvaikutuksen vuoksi. Yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi tarkkailu on määrättävä tehtäväksi Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hy- väksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu järjestetään Siikajoen yhteis- tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2019 loppuun mennessä.
3. Siikalatvan kunnanhallitus
Kunnanhallitus on kokouksessaan 30.6.2009 päättänyt olla puoltamatta Turveruukki Oy:n hakemusta.
4. Siikajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen
Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä on Siikajoen kunnan ter- veydensuojeluviranomaisena esittänyt, että Pullinneva ei ole merkittävällä pohjavesialueella. Suon lähialueella alle kilometrin etäisyydellä on pysyvää asutusta ja loma-asutusta sekä peltoalueita. Toiminnasta aiheutuu pölyä- mistä ja melua. Käyttöpäiväkirjan kirjausohjeissa nämä asiat ja myös tuuli- tauot on huomioitu ja ne tulee ottaa huomioon myös työnohjauksessa.
Haki jan vastin e
Hakija on 7.8.2009 toimittanut ympäristölupavirastoon vastineensa lausun- noista. Vastineessa hakija on esittänyt seuraavaa:
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausunnosta.
2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus
Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausunnosta.
3. Siikalatvan kunnanhallitus
Hakija on lupahakemuksessaan arvioinut tuotannon mahdollisia vaikutuk- sia myös ympäristössä oleviin Saareksenjärveen ja Pullinjärveen. Saarek- senjärvi ei ole enää luonnontilassa, vaan järven vedenkorkeutta on aika- naan laskettu ojituksilla. Pullinnevan käyttöönotolla ei ole hydrologisia vai- kutuksia Saareksenjärveen tai Pullinjärveen. Hakija on katsonut, ettei Pul- linnevan käyttöönotto vaaranna mainittujen järvien tilaa.
4. Siikajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen
Hakija on todennut, että se seuraa tuulen suuntaa ja nopeutta tuotanto- alueilla tuotantopäivittäin ja kirjaa tiedot käyttöpäiväkirjaan.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
Ympäristölu parat ka isu
Ympäristölupavirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Pullinne- van turvetuotantoon Siikalatvan ja Siikajoen kunnissa Siikajoen vesistö- alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 50,6 ha.
Turvetuotantoalueen läheisyydessä luvan saajan hallinnassa olevalla alu- eella saadaan varastoida puuperäisiä polttoaineita enintään 5 000 tonnia vuodessa.
Lupamä ärä yk set
Päästöt vesiin
1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 4.1.2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Vesiojaan, Iso-ojaan ja edelleen Siikajokeen.
2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä tämän päätöksen liit- teenä 2 olevan kartan mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätelevi-
en patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti toimivan, pinta-alaltaan noin 2,5 ha:n kokoisen pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemus- suunnitelmasta ilmenevällä tavalla.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki.
Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Pintavalutuskentällä oleva oja on tukittava. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.
Ojia, lietesyvennyksiä ja laskeutusaltaita ei saa kaivaa kivennäismaahan saakka.
Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyven- nykset.
3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuo- tantokenttien kuntoonpanon aloittamista.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELYn hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.
Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa.
Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitetta- va siten, ettei se pääse vesistöön.
Päästöt ilmaan ja melu
5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuo- tantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Ko- neiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheutta- via. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle viljelyksistä.
Lohkojen 1 ja 3 lähellä olevien peltojen väliin on jätettävä suojapuusto eris- tysojan ja peltolohkojen väliin.
Ajoneuvojen kuormauksessa on vältettävä pölyämistä. Ajoneuvojen kuor- mat on peitettävä asianmukaisesti.
6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä si- ten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylit- tää asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22–7.
Varastointi ja jätteet
7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vä- hän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Jätteet on lajiteltava Siikalatvan ja Siikajoen kuntien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toi- mijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimi-
tettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoin- kin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.
Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 10.12.2008).
Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYlle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat mer- kittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haet- tava tältä osin ympäristöluvan muuttamista.
8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tii- visalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tii- viillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäili- öiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien kone- vaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjun- taan.
10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYlle sekä Siikalatvan ja Siikajoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisil- le ja järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.
Tarkkailut
11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYn hy- väksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luo- tettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
12. Luvan saajan on kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aikana tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pohjois-Pohjanmaan ELYn hyväksy- mällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kainuun ELYn hyväksymällä tavalla.
Vesistötarkkailussa voidaan vuoden 2011 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2006–2011 laadittua Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Kalataloustarkkailussa voidaan vastaavasti noudattaa vuoden 2012 loppuun asti vuosiksi 2008–2012 laaditun Siika- joen yhteistarkkailuohjelman osaa II Kalataloustarkkailuohjelma ja osaa III Pohjaeläintarkkailuohjelma. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitel- maksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELYlle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kainuun ELYlle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä.
Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYlle, Kainuun ELYlle sekä Siikalatvan ja Siikajoen kuntien ympäristönsuojeluvi- ranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava edellä mainituille viranomaisille sekä Siikajoen kalastusalueelle.
Vesistötarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Pohjois-Pohjanmaan ELYn hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tu- losten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
Kalataloustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ELYn hy- väksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luo- tettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
Kunnossapitovelvoitteet
13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta.
Kalatalousmaksu
14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 130 euroa kalatalousmaksua Kainuun ELYlle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan eh- käisemiseen.
Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoi- tettava Pohjois-Pohjanmaan ELYlle. Tuotannosta poistettujen alueiden ve- det on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELYlle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voi- daan ohjata vesien käsittelyn ohi ELYn hyväksymällä tavalla.
Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ELYlle. Tuotannon lopet- tamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistet- tava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kah- den vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Lu- van saajan on esitettävä ELYlle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lo- pettamista.
Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ELY on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.
Pohjois-Pohjanmaan ELY voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
R ATK AISUN PERUSTELUT
Lu va n m yöntämis e n edell yt yk set
Pullinnevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suurin osa on oji- tettu. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintava- lutuksella ympärivuotisesti. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan vaatimukset Pullinnevan olosuhteissa.
Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitus- ta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä ilman annettuja lupamää- räyksiä. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla sekä ase- tetuilla melun raja-arvoilla.
Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.
Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.
Kun otetaan huomioon Pullinevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuo- tannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäris- tön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantu- mista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toi- minnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta. Ennalta arvioiden ei tuotantoalueen kun- toonpanosta ja turvetuotannosta aiheudu alueen lähellä oleville järville sel- laisia vaikutuksia, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle.
Lupamä ärä ys ten p e rustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi pa- rasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1–4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympä- ri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi ve- sien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden.
Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella ympäristölupavirasto katsoo Pullinnevan alapuolisen Siikajoen tila huomioon ottaen, että vesistöön kohdistuvaa kuormitusta on pyrittävä vähentämään. Lupamääräyksessä 2 määrätty ympärivuotinen pintavalutus on hyvä tapa Pullinnevan turvetuo- tantoalueen kuormituksen vähentämiseksi. Ympäristölupavirasto arvioi, ettei vesien johtamisesta luonnonsuota olevalle pintavalutuskentälle ai- heudu kentän vaurioitumista tai muutakaan sellaista haittaa, joka edellyt- täisi kentän ohituksen sallimista maan ollessa roudassa. Pullinnevan turve- tuotannon on arvioitu alkavan vuonna 2012 ja jatkuvan vuoteen 2040 asti.
Kun otetaan huomioon Pullinnevalla pitkään jatkuva tuotantoaika, ympäri- vuotisen pintavalutuksen yhtiölle aiheuttamia kustannuksia ei ole pidettävä taloudellisesti kohtuuttomina. Pullinnevan sijainnin perusteella voidaan päätellä, että tuotantoalueen pohjamaa on hapanta sulfaattimaata. Hap- pamuushaittojen torjumiseksi ojien, lietesyvennysten ja laskeutusaltaiden kaivaminen kivennäismaahan on kielletty.
Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpi- develvoite lupamääräyksessä 5 ja melun osalta lupamääräys 6. Lähin asu- tus on noin 450 metrin etäisyydellä ja lähimmät pellot tuotantoalueen välit- tömässä läheisyydessä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pö- lyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi lähialueen pelloille on tarpeen määrätä suojapuustosta ja muun muassa määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan ym- päristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 1) kohdan nojalla enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjear- voja.
Määräykset 7 ja 8 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 §:n mukaan vel- vollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaan- tumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoai- neiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämi- seksi.
Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10.
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuk- sesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja rapor- tointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahin- kojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perus- teella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pinta- valutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuo- sittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset ve- sien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.
Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutu- vien liettymien poistamisessa.
Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämi- seksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon tur- vetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus.
Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamää- räys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.
V AST AUS YKSILÖITYIHIN V AATIM UKSIIN
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, Kainuun työ- ja elinkeinokes- kuksen ja Siikajoen kunnan terveydensuojeluviranomaisen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi.
Siikalatvan kunnanhallituksen lausunnon osalta viitataan ratkaisun perus- teluihin. Ympäristölupaviraston käsityksen mukaan tuotantoalueelle voi- daan myöntää ympäristölupa. Ennalta arvioiden tuotantoalueen kuntoon- panosta ja turvetuotannosta ei aiheudu alueen lähellä oleville järville sellai- sia vaikutuksia, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle.
LUV AN VOIM ASS AOLO J A LUP AM ÄÄR ÄYSTEN T ARKI ST AMINEN
Lu va n voimas saolo
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa Pohjois-Suomen AVI voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomai- sen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamä ärä ys ten tar kistaminen
Luvan saajan on viimeistään 31.12.2019 jätettävä Pohjois-Suomen AVIlle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä mää- räajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pö- lyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien kä- sittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mah- dollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä vuosikoosteet käyttöpäiväkir- jan merkinnöistä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.
P ÄÄTÖKSEN T ÄYT ÄNTÖÖN P ANO
Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman.
LUP AA ANK AR AM M AN ASE TUKSEN NOUD ATT AMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäris- tönsuojelulain 56 §:n mukaisesti on noudatettava asetusta.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki 6 §, 41 §, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 moment- ti, 44 §, 45 § 1 momentti, 45 a §, 46 § 1, 3 ja 4 momentti, 55 § 2 momentti, 90 § 1 momentti ja 103 a §
Jätelaki 4 §, 6 § ja 15 §
Vesilaki 2 luku 22 § 1 ja 3 momentti
K ÄSITTELYM AKSU
Ratkais u
Lupa-asian käsittelymaksu on 4 600 euroa.
Perust elut
Alle 30–300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 600 euroa.
Oikeusoh je
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1388/2006)
MUUTOKSENH AK U
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Jukka Sihvomaa
Paavo Liimatta Satu Kouvalainen
Juha Koskela
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Satu Kouvalainen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Juha Koskela.
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 060 182.
JK/es
Liitteet
Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Kartta
Liite 3 Tarkkailuohjelma
Liite 1
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaa- san hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen 31.12.2009 saakka Poh- jois-Suomen ympäristölupavirastoon tai sen jälkeen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa kos- kea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristö- keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomai- set.
Valitusaika Valitusaika päättyy 18.1.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois- Suomen aluehallintovirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoi- tukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta
- mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimi- tettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamie- hen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse)
Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäris- tölupavastuualueelle
Valituskirjelmä on toimitettava 31.12.2009 saakka Pohjois-Suomen ympäristölupavi- raston kirjaamoon tai sen jälkeen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskir- jelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Va- lituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (te- lekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot 31.12.2009 saakka
käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros
postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: vaihde 020 690 182
telekopio: 08 - 816 2870
sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi
aukioloaika: klo 8 - 16.15
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot 1.1.2010 alkaen käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros
postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: vaihde 020 6361 000 /020 6361 020
telekopio: 08 - 816 2870
sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi
aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä mak- suista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
Liite 3
PULLINNEVAN TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Tarkkailun tarkoitus
Pullinnevan turvetuotantoalueen tarkkailu järjestetään siten, että vesienkä- sittelyrakenteiden toimivuus ja teho sekä kuntoonpanosta ja tuotannosta aiheutuvat brutto- ja nettopäästöt voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella kaikissa sää- ja virtausoloissa ympäri vuoden ja eri vuodenai- koina.
Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Käyttötarkkailuun sisälty- vä vesienkäsittelyrakenteiden tehon tarkkailu esitetään omana kohtanaan päästötarkkailun jälkeen.
Käyttötarkkailun apuna pidetään käyttöpäiväkirjaa. Siihen merkitään:
– tiedot kuntoonpanon ja tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettami- sesta sekä tuotantoaloista ja tuotantomenetelmistä
– tiedot ojitus-, kuntoonpano- ja tuotantotoiminnan etenemisestä – kunnostustyöt
– massansiirrot
– ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat
– vesienkäsittelyrakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta tarvittaes- sa mukaan lukien pintavalutuskentän penkereet, havainnot toimivuu- desta sekä poikkeamat vesienkäsittelysuunnitelmista
– laskeutusaltaiden, sarkaojien lietesyvennysten sekä ojastojen puhdis- tukset
– pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt
– virtaamansäätöpadon virtaamansäätölevyn asentamisen ja poistami- sen ajankohdat
– mittapadon ja/tai mittauslaitteen asennukset, huolto ja korjaukset – mittapadon ja/tai mittauslaitteen virtaamat tarkkailuvuonna – vesinäytteiden ottoajat
– sadanta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan
– huomautukset, muun muassa rankkasateiden kestot ja seuraukset – jätehuoltoon liittyvät toimet
– kaivannaisjätteen lajit, määrät, varastointi ja siirrot
– tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulitauot, valitukset) sekä pöly- ja meluhavainnot
– havainnot vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta
– muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön – toimintaan kohdistuneet huomautukset ja niiden käsittely
– tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta
– kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla – alueiden ottaminen jälkikäyttöön
– alueiden luovuttaminen takaisin maanomistajille.
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Pohjois-Pohjanmaan ELYlle ja Siikalatvan ja Siikajoen kuntien ympäristön- suojeluviranomaisille. Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa niin kauan kuin toimintaa harjoitetaan.
Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamer- kinnöistä laaditaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan päästötarkkailu- vuotena tarkkailua suorittavalle konsultille ja esitetään vaadittaessa viran- omaisille sekä liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoi- hin.
Päästötarkkailu
Kuntoonpanovaiheen tarkkailu
Kuntoonpanovaiheen tarkkailua tehdään koko kuntoonpanojakson ajan.
Virtaama mitataan jatkuvatoimisin laittein aina, kun se on mahdollista ja muutoin mittapadolta työpäivittäin ja aina näytteenoton yhteydessä. Mikäli virtaaman mittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama arvioidaan muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömalli- järjestelmästä (HYDRO) saatavien valuntojen avulla.
Vesinäytteiden otto aloitetaan havaintopaikan yläpuolisten kaivutöiden alettua heti, kun ojituksen aiheuttamaa valuntaa on merkittävästi. Vesinäyt- teet otetaan pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta seuraavasti:
aktiivisten kuntoonpanotöiden aikana 1 kerta/2 viikkoa kevättulvan aikana 1 kerta/viikko muutoin marras–huhtikuussa 1 kerta/kuukausi muutoin touko–lokakuussa 1 kerta/2 viikkoa
Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori (kok.P), kokonaistyppi (kok.N), kemiallinen hapenkulutus (CODMn) ja pH. Kerran kuukaudessa määritetään lisäksi ammoniumtyppi (NH4-N) ja rauta (Fe).
Tuotantovaiheen tarkkailu
Tuotantovaiheen päästötarkkailua tehdään lupakauden aikana kahtena vuotena.
Virtaama mitataan jatkuvatoimisin laittein aina, kun se on mahdollista ja muutoin mittapadolta työpäivittäin ja aina näytteenoton yhteydessä. Mikäli virtaaman mittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama arvioidaan muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömalli- järjestelmästä (HYDRO) saatavien valuntojen avulla.
Vesinäytteet otetaan pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta 1.5.–
30.9. kahden viikon välein.
