LUPAPÄÄTÖS Nro 102/08/2 Dnro Psy-2008-y-42 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2008

YMPÄRISTÖ

LUPAPÄÄTÖS

Nro 102/08/2

Dnro Psy-2008-y-42

Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2008

ASIA

LUVAN HAKIJA

Valtakatu 4 A

96100 ROVANIEMI

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 3

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 3

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 3

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3

TOIMINTAA KOSKEVA LUPA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 3

Lupa ... 3

Sopimukset ... 3

Kaavoitustilanne... 4

TOIMINTA... 4

Toiminnan tarkoitus... 4

Yleiskuvaus toiminnasta ... 4

Tuotantomäärä ja kapasiteetti... 4

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 5

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 5

Lammikon hoidossa käytetyt aineet... 5

Päästöt pintavesiin... 6

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 6

Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttö ... 6

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 7

Vaikutus pintavesiin ... 7

Jätteet ja toiminnan muut vaikutukset ympäristöön ... 7

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 7

KORVAUKSET ... 8

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 8

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 8

Lausunnot ... 8

Hakijan kuuleminen ja vastine ... 9

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 10

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 10

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 10

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 10

Päästöt pintavesiin... 10

Päästöt ilmaan ja melu ... 10

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 10

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 11

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 11

Toiminnan lopettaminen... 11

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 11

RATKAISUN PERUSTELUT... 12

Luvan myöntämisen edellytykset ... 12

Lupamääräysten perustelut ... 12

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 12

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 13

Luvan voimassaolo ... 13

Lupamääräysten tarkistaminen ... 13

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 13

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 13

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 13

KÄSITTELYMAKSU... 13

Ratkaisu ... 13

Perustelut... 14

Oikeusohje ... 14

MUUTOKSENHAKU ... 15

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Voimalohi Oy on 10.3.2008 ympäristölupavirastoon toimitetussa lupahakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Siekuvuoman luonnonravinto- lammikon käyttämiseen hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Siekuvuoman luonnonravintolammikko sijaitsee noin 28 km päässä Kittilän Könkäältä Inariin johtavan tien länsipuolella noin kilometrin etäisyydellä tiestä. Lammikon pinta-ala on 45 ha.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Kyseessä on olemassa oleva toiminta, johon Lapin ympäristökeskus on 30.8.2006 päivätyllä kirjeellä kehottanut hakemaan ympäristölupaa 31.3.2008 mennessä.

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonra- vintolammikolle tai lammikkoryhmälle.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla.

TOIMINTAA KOSKEVA LUPA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Lupa

Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään 21.11.1983 nro 76/83/I myöntänyt Kemijoki Oy:lle luvan Siekuvuoman luonnonravintolammikon rakentamiseen ja käyttöön.

Osa lammikkoalueesta on Kemijoki Oy:n omistuksessa. Vesioikeuden pää- töksessä hakija on määrätty maksamaan ennen alueen haltuunottoa las- kuojiin tarvittavasta alueesta ja niihin liittyvän työskentelyalueen käyttöoi- keudesta, alueella olevasta puustosta sekä muusta hankkeen aiheutta- masta vahingosta ja haitasta yhdelle tilalle kertakaikkinen korvaus.

Sopimukset

Kemijoki Oy on vuokrannut Siekuvuoman alueen Metsähallitukselta vuo- den 2017 loppuun.

Kemijoki Oy on luovuttanut Siekuvuoman kalanviljelyinvestointien käyttöoi- keuden Voimalohi Oy:lle. Käyttöoikeus on voimassa niin kauan kuin muut edellytykset sen toiminnalle ovat olemassa. Sopimuksen mukaan Voimalo- hi Oy hakee tarvittavat viranomaisluvat lannoitukseen, kalojen lääkitykseen tai muuhun vastaavaan toimintaan, jonka tarkoituksena on varmistaa, pa- rantaa tai tehostaa kalanviljely-yksikön tuotantoa.

Kaavoitustilanne

Siekuvuoman lammikon vaikutusalueella ei ole kaavamääräyksiä.

TOIMINTA

Toiminnan tarkoitus

Voimalohi Oy:n tehtävänä on tuottaa itse ja hankkia tarvittaessa sopimus- viljelyllä Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n kalanhoitovelvoitteeseen tarvittavat istukkaat ja hoitaa istutukset. Merialueen velvoitteina on istuttaa vuosittain Kemijoella 3,1 miljoonaa ja Iijoella 1,2 miljoonaa kesänvanhaa vaellussiian poikasta. Kemijoen jokialueelle on istutettava 2,1 miljoonaa si- sävesisiikaa ja 200 000 sisävesisiikaa ja/tai harjusta ja Iijoen jokialueella 650 000 kesänvanhaa sisävesisiian poikasta vuodessa. Jokialueiden sii- kaistukkaista pääosa on vaihdettu muiksi lajeiksi. Lisäksi säännöstelyjärvil-

le on istutettava vuosittain yli 500 000 1-kesäistä siikaa ja 20 000 1-kesäistä harjusta.

Yleiskuvaus toiminnasta

Siekuvuoman luonnonravintolammikko on otettu käyttöön vuonna 1986. Si- tä on käytetty jatkuvasti siianpoikasten kasvatukseen. Lammikon siianpoi- kastuotanto on normaaliolosuhteissa noin 100 000 yksilöä (noin 13 kg/ha) kasvukaudessa. Lammikon hoidosta ja käytöstä huolehtii Voimalohi Oy.

Siekuvuoman luonnonravintolammikon säännöstelykäytäntöä ei ole tarkoi- tus muuttaa, vaan se tapahtuu voimassa olevan vesioikeuden päätöksen mukaisesti.

Alkukesästä istutetut vastakuoriutuneet kalanpoikaset käyttävät ravinto- naan lammikossa syntyvää biomassaa, lähinnä eläinplanktonia. Kalanpoi- kasia ei ruokita. Syksyllä lammikko tyhjennetään ja istukkaat siirretään istu- tusvesistöön.

Normaalin tuotantotason säilyttämiseksi lammikkoa on tarpeen lannoittaa.

Lammikkoa on lannoitettu tarpeen mukaan vuodesta 1985 alkaen. Vuosina 2000–2007 lisätty kokonaisfosforimäärä on ollut 18–36 kg/v, keskimäärin 22 kg/v. Lammikkoa ei ole kalkittu. Hakija on esittänyt lannoituksen enim- mäismääräksi 40 kg fosforia vuodessa ja kalkkia ei ole esitetty käytettä- väksi.

Tuotantomäärä ja kapasiteetti

Lammikon tuotantotavoitteeksi on asetettu 100 000 kesänvanhaa kalan- poikasta vuodessa eli 2 200 yksilöä/ha.

Tuotanto on ollut 600–3 260 poikasta hehtaarilta. Tuotantomäärään vaikut- tavat mm. poikasten henkiinjääminen, lammikon vesitilavuus ja pinta-ala, lämpöolosuhteet ja lammikon ravinnetilanne. Karuuntuminen heikentää ja lannoitus parantaa tuotantoa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Luonnonravintolammikon ympäristökuormitukseen vaikuttavat suoraan ka- lojen ruokinta ja lammikon lannoitus. Siekuvuoman lammikon kalanpoi- kasia ei ruokita. Lannoitusta käytetään tarpeen mukaan. Lannoituksella on selvä myönteinen vaikutus kalanpoikasten säilyvyyteen ja kasvuun.

Lannoituksen enimmäistasoksi on hakemussuunnitelmassa esitetty 40 kg (0,9 kg/ha) fosforia vuodessa. Tarvittava lannoitus arvioidaan vuosittain vedenlaatutietojen ja kalanpoikasten tuotantotietojen perusteella. Koska Siekuvuoma vähitellen karuuntuu, lannoituksen riittävyyttä tulee jatkuvasti seurata.

Esitetyllä lannoituksen enimmäistasolla Siekuvuoman luonnonravintolam- mikon aiheuttama kuormitus on sama kuin Kalanviljelyn ympäristönsuoje- luohjeen (ympäristöministeriö 2000) mukainen luonnonravintolammikoiden keskimääräinen ympäristökuormitus 0,9 kg/ha/vuosi.

Muilta osin parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä osoittavat mm.

seuraavat seikat:

– lannoitusta käytetään vain tarvittaessa, – lannoitukseen ei käytetä karjanlantaa, – kalkitusta käytetään vain tarvittaessa,

– kalaston hävittämiseen rotenon-käsittelyllä on Lapin työvoima- ja elin- keinokeskuksen lupa,

– tyhjennysvaihe toteutetaan valvotusti,

– lammikon säännöstelylaitteet pidetään lukittuina ja tarvittava kalusto ja materiaalit säilytetään lukitussa vajassa,

– lammikon ja tyhjennysuomien pohjien mahdollisesti tarvittava puhdis- tuskaivu ajoitetaan tyhjennyksen jälkeiseen aikaan, jolloin vettä ei juoksuteta,

– lammikon vedenkorkeudesta pidetään kirjaa,

– pato tarkastetaan patoturvallisuuslain määräysten mukaisesti.

Juoksutukset pyritään toteuttamaan hitaasti, jolloin kiintoaine ehtii laskeu- tua ja vältetään eroosiota. Toisaalta kalatalousviranomaisten vaatimukset edellyttävät nopeahkoa istutusaikataulua. Poikasia ei voida keräillä talvi- sissa olosuhteissa, minkä vuoksi tyhjennysvaihetta ei voi jatkaa useiden kuukausien mittaiseksi.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Lammikon hoidossa käytetyt aineet

Lammikkoa ei ole toistaiseksi kalkittu. Kasvatuskaudelta lammikkoon jää- neet kesänvanhat poikaset saalistavat seuraavana tuotantokautena haital- lisen paljon uuden ikäluokan pikkupoikasia. Sen vuoksi ne poistetaan tar- vittaessa rotenon-käsittelyllä. Rotenon hajoaa luontaisesti vedessä lyhyes- sä ajassa ja jää käytännössä suljetun padon taakse laimentuen lammikon

seuraavan tuotantokauden täyteen vesitilavuuteen. Voimalohi Oy:llä on Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa rotenon-käsittelyyn.

Päästöt pintavesiin

Lammikon vesitalousluvan mukaisesti tyhjennysjuoksutus on tehtävä riittä- vää varovaisuutta noudattaen ja sellaisena ajankohtana, että vahingot ja haitat alajuoksulla vältetään. Juoksutuksen johdosta alajuoksulle syntyvät liettymät on välittömästi poistettava. Juoksutukset on aloitettu normaalisti elokuun puolivälin ja syyskuun alkupuolen aikana. Juoksutusmäärät ovat olleet yläveden korkeudella enimmillään 1,5 m³/s ja keskimäärin alle 0,2 m³/s. Pienimmät juoksutukset ovat tyhjennyksen loppuvaiheessa, jol- loin saadaan ehkäistyä kiintoaineen ja lietteen lisääntyminen juoksutusve- dessä. Keskimäärin juoksutus on kestänyt 17 vuorokautta.

Siekuvuoman luonnonravintolammikon veden kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvot ovat olleet 17–40 µg/l vuosien 1998–2007 tuotantokausilla. Kes- kimääräinen kokonaistyppipitoisuus on vastaavasti ollut 285–825 µg/l. Kiin- toainepitoisuus on ollut keskimäärin noin 4 mg/l. Veden värin keskiarvo on ollut humusvesille tyypillisesti 58 mg/l Pt.

Vedenlaatutietojen ja juoksutusten (14 800 m³/vrk) perusteella on veden mukana vuorokaudessa kulkeutunut kokonaisfosforimäärä ollut keskimää- rin 0,3 kg, kokonaistyppimäärä 7 kg ja kiintoainemäärä 62 kg. Vuosikuormi- tus on näillä perusteilla laskettuna 6 kg fosforia, 120 kg typpeä ja 1 060 kg kiintoainetta.

Fosforikuormitukset ovat kaikilla laskentatavoilla tarkasteltuna selvästi pie- nempiä kuin Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeessa (ympäristöministeriö 2000) asetettu tavoite 0,9 kg/ha.

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttö

Siekuvuoman pinta-ala on 45 hehtaaria ja se on Kapsajoen alaosan vesis- töalueella (65.693). Lammikon valuma-alueen pinta-ala on 7,5 km². Syksyl- lä lammikon vedet juoksutetaan Siekuojan, Kapsajoen ja Loukisen kautta Ounasjokeen.

Keskimääräisten kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksien mukaan Siekuvuoman vedenlaatu vaihteli vuosina 1998–2007 lievästi rehevästä rehevään. Vesi oli humuspitoista ja väriltään tummaa. Kiintoainetta on ollut keskimäärin vähän.

Siekuvuoman ja Siekuojan rannoilla ei ole asutusta.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus pintavesiin

Siekuvuoman kuormituksen vaikutukset alavirran puoleisen vesistön ravin- ne- ja kiintoainepitoisuuteen eivät ole suuria. Enimmillään pitoisuudet voi- vat kohota vastaavaksi kuin Siekuvuomasta juoksutettavassa vedessä.

Koska juoksutukset tapahtuvat pääasiassa syys-lokakuussa, jolloin veden perustuotanto ei enää ole voimakasta, ei ravinnekuormituksella ole vaiku- tuksia vesistön rehevyystasoon.

Jätteet ja toiminnan muut vaikutukset ympäristöön

Jätteitä syntyy vähän. Kuolleet kalat, joita ajautuu kiinniottolaitteiden sih- teihin vähäisiä määriä (yleensä muutamia satoja yksilöitä vuosittain), vie- dään kaatopaikalle. Yhdyskuntajätteet toimitetaan säkissä kaatopaikalle.

Siekuvuoman ympäristössä ei ole asutusta. Toiminta ei aiheuta melu- tai hajuhaittoja eikä lisää juurikaan liikennettä. Toiminta ei aiheuta päästöjä ilmaan.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Lannoitus- ja tuotantomääristä sekä vedenkorkeuksista ja virtaamista pide- tään kirjaa sekä huolehditaan patoturvallisuuslain mukaisista tarkastuksis- ta.

Tuotannollisena tarkkailuna lammikosta mitataan kasvatuskauden aikana vähintään kaksi kertaa pH, väri, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonais- typpi ja kiintoaine ja rauta.

Kuormituksen vesistövaikutukset arvioidaan hyvin vähäisiksi. Kun otetaan huomioon lammikon koko ja alavirran puoleisen vesistön luonne, hakija on esittänyt, että tyhjennysaikaista vedenlaatua ja kuormitusta tarkkaillaan kerran lupakauden aikana. Vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla näytteet läh- tevästä vedestä tyhjennyksen alkuvaiheessa, puolivälissä ja lopussa. Näyt- teistä määritetään kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiinto- aine.

Vuosiyhteenveto toiminnasta ja tuotannosta, vastakuoriutuneiden poikas- ten istutuksista, mahdollisista kalataudeista, vedenkorkeuksista ja tyhjen- nysvirtaamista, vedenlaadusta ja päästöistä, muodostuneista jätteistä sekä toteutetusta tarkkailusta ja patoturvallisuustarkastuksista toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle ja Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenveto tehdään sovel- tuvin osin ympäristöhallinnon lomakkeille.

Ottaen huomioon vaikutusten vähäisyys hakemussuunnitelmassa ei ole esitetty tehtäväksi vesistötarkkailua.

KORVAUKSET

Siekuvuoman luonnonravintolammikon käytöstä ei hakijan mielestä aiheu- du korvattavaa vahinkoa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Kittilän kunnassa 8.4.–8.5.2008 sekä erityistiedok- siantona asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Lapin ympä- ristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Kittilän kunnalta ja sen ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta.

Lausunnot

1. Lapin ympäristökeskus

Ympäristökeskus on katsonut, että Siekuvuoman luonnonravintolammikolle voidaan myöntää ympäristölupa, mikäli lupamääräyksiä annettaessa ote- taan huomioon seuraavaa:

Hakijan on pidettävä toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukai- sessa kunnossa sekä järjestettävä toiminta siten, ettei rakenteista, laitteista tai toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Säännöstelylaitteet on lukittava, jotta asiattomien pääsy rakenteisiin este- tään. Lammikon tyhjennysjuoksutus tulee järjestää siten, että haitallisia vaikutuksia vesistössä ja sen ranta-alueilla ei esiinny. Lammikon tyhjen- nyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava ympäristökeskukselle.

Luonnonravintolammikossa kasvatettavaa kalamäärä ei ole tarpeen rajoit- taa, mutta kaloja ei saa ruokkia. Lupa kemiallisten fosforilannoitteiden käyt- tämiseen hakijan esittämällä tavalla voidaan sallia. Lannoitukset on tehtä- vä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen liikalannoitusta välttäen.

Ympäristökeskuksen näkemys on, ettei lammikon pohjan muokkaamista kasvukaudella tule sallia eikä lannoitteita saa varastoida lammikkoalueella suojaamattomana vuosittain käyttöön tarvittavaa määrää enempää.

Lammikkoon tyhjennyksen jälkeen jääneiden kalojen poisto Rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin on hyväksyttävissä.

Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.

Kaikki toiminnassa muodostuvat jätteet on käsiteltävä ja edelleen toimitet- tava Kittilän kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen.

Kalataudeista on välittömästi ilmoitettava Kittilän kunnan eläinlääkärille.

Kalatautitapaukset ovat poikkeustilanteita, joista on tehtävä ilmoitus myös ympäristökeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käyte- tyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettä- vään hoitopäiväkirjaan. Häiriö- ja poikkeustilanteista annettavassa lupa- määräyksessä tulee ottaa huomioon myös mahdollisen tarkkailun järjestä- minen.

Luonnonravintolammikon käyttö- ja päästötarkkailu tulee järjestää hakijan esittämällä tavalla ottaen huomioon jäljempänä mainitut täsmennykset.

Hoitopäiväkirjaan on merkittävä hakijan esittämän lisäksi ainakin tiedot lammikon rakenteiden tarkastuksista ja huolloista, kalakuolemista, näyt- teenotoista, jätehuoltoon liittyvistä toimista ja muista mahdollisista tapah- tumista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön sekä niitä koskevista valituk- sista. Hoitopäiväkirja on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja se on pyynnöstä esitettävä valvovalle viranomaiselle.

Lammikosta kasvatuskauden aikana otettavat näytteet voi ottaa hakija.

Juoksutusten aikana otettavat päästötarkkailunäytteet tulee ottaa sellainen näytteenottaja, jolla on riippumattoman sertifiointielimen varmistama päte- vyys näytteenottoon tai jonka pätevyys näytteenottoon voidaan erikseen osoittaa ympäristökeskukselle. Näytteet on analysoitava SFS-standardien mukaisia tai muita ympäristöhallinnon hyväksymiä määritysmenetelmiä käyttäen. Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö- ja päästötarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun men- nessä ympäristökeskukselle ja Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Ympäristökeskukselle tulee määrätä oikeus tehdä tarkkailuun tarpeelliseksi katsottavia muutoksia lupapäätöksen estämättä.

Kun otetaan huomioon lammikon sijainti ja purkuvesistön luonne, ympäris- tökeskus ei ole pitänyt tarpeellisena erillistä vaikutustarkkailua. Vedenkor- keuden muutokset vesistössä jäänevät vähäisiksi, joten tarvetta vedenkor- keuden tarkkailemiseen alavirran puoleisessa vesistössä ei ole. Luvassa on määrättävä lammikon tyhjennysjuoksutus tehtäväksi siten, että vesis- tössä ja rannoilla ei esiinny haitallisia vaikutuksia.

Toiminta on jatkuvaa ja vakiintunutta. Päätöksessä tulee tästä huolimatta antaa tarpeelliset toiminnan lopettamista ja jälkihoitotöitä koskevat mää- räykset. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamää- räysten tarkistamishakemus voidaan velvoittaa jätettäväksi 31.12.2019 mennessä.

2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että lammikosta ei saa päästä tyhjennyksen aikana eikä muulloinkaan kaloja vesistöön. Muutoin lammi- kon tuotanto ja suunnitelman mukainen käyttö ei vaikuta haitallisesti vesis- töön. Lannoitus on tarpeen riittävän poikastuotannon turvaamiseksi.

3. Kittilän kunnanhallitus

Kittilän kunnanhallitus kunnan kaavoitusviranomaisena on ilmoittanut, ettei sillä ole hakemuksesta huomautettavaa.

4. Kittilän kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta

Rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa lupaha- kemuksesta.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on ympäristölupavirastoon 22.5.2008 toimittamassaan vastineessa ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa lausunnoista.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Voimalohi Oy:lle ympäristöluvan Sieku- vuoman luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatuksessa Kittilän kunnassa.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoi- mattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt pintavesiin

1. Lammikon veden pH-tasoa saa säätää lisäämällä lammikkoon kalkkia tarpeellinen määrä.

2. Lammikkoa saa lannoittaa teollisesti valmistetulla fosforilannoitteella ke- sä–heinäkuussa, kun lammikosta ei ole juoksutusta. Lannoitus on lopetet- tava vähintään kuukautta ennen lammikon tyhjentämisen aloittamista. Vuo- sittain lisättävän lannoitteen kokonaisfosforisisältö saa olla enintään 40 kg.

Lannoitteita saa varastoida lammikkoalueella vain yhtä kasvukautta varten.

3. Lannoitus ja kalkitus on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tu- keutuen välttäen liikalannoitusta ja -kalkitusta.

4. Kaloja ei saa ruokkia eikä lammikon pohjaa pöyhiä.

5. Säännöstelyrakenteet on lukittava siten, että niiden asiaton käyttö estyy.

Lammikko on 20.8. jälkeen tyhjennettävä niin hitaasti, tasaisesti ja huolelli- sesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta alapuolisessa vesistössä vältytään.

Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle.

Päästöt ilmaan ja melu

6. Luonnonravintolammikon toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia hait- toja ympäristölle.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

7. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kittilän kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristö- luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen

vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

8. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympä- ristökeskukselle ja Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen tor- jumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen es- tämiseksi sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu.

Kalanpoikasten pääsyä alavirran puoleiseen vesistöön tulee rajoittaa siten, että siitä ei ole sanottavaa haittaa.

9. Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saa tuhota rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin. Tuhoamisesta ei saa aiheutua haittaa ympäris- tölle.

10. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on nouda- tettava eläintautilain säännöksiä.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

11. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulos- ten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.

Ympäristölupavirasto voi tarvittaessa muuttaa ja ympäristökeskus tarken- taa käyttö- ja päästötarkkailua.

12. Siekuvuoman luonnonravintolammikolle on nimettävä vastuullinen hoi- taja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle.

Toiminnan lopettaminen

13. Jos lammikon toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennak- koon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Kittilän kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvausha- kemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskevan vaatimuksen.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Ottaen huomioon lupamääräykset luonnonravintolammikon käytöstä sekä lannoitteen määrästä ja laadusta toiminta vastaa tämän luonnonravinto- lammikon olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen.

Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjave- den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden- hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloil- le.

Lupamääräysten perustelut

Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista koh- tuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika riittä- vän pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti, liikalannoituksen välttämisellä ja lopettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotantokauden loppumista sekä välttämällä pohjalietteen sekoittamista veteen tyhjennysaikana. Juok- sutusten vaikutusta vedenlaatuun on vaikutusten selvittämiseksi seuratta- va.

Lannoituksen ajankohta on rajattu kesä–heinäkuulle, jotta ravinteet ehtivät lammikon tuotantoketjuun ja sitoutuvat kalamassaan eivätkä kulkeudu syk- syllä tyhjennysveden mukana vesistöön.

Säännöstelyrakenteiden lukitsemista koskeva määräys on tarpeen niiden luvattoman käytön estämiseksi.

Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja meluhaittojen vähentämisestä ovat riittävät.

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin perusteella luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tämän vuoksi luon- nonravintolammikolla pidetään hoitopäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki hoi- to- ja kunnossapitotapahtumat. Lisäksi luvan saajalle on määrätty päästö- tarkkailuvelvoite.

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA

Lapin ympäristökeskuksen ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaa- timukset on otettu lupamääräyksistä ja tämän päätöksen liitteestä 2 ilme- nevästi huomioon. Lammikon rakenteiden ja säännöstelyn osalta luvan saajalla on vesioikeuden myöntämä lupa eikä niiden osalta anneta mää- räyksiä tässä luvassa.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Luvan voimassaolo

Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin aluei- siin.

Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomai- sen aloitteesta peruuttaa luvan.

Lupamääräysten tarkistaminen

Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristö- lupavirastolle 31.12.2019 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta ja kuormituksesta sekä arvio hankkeen vai- kutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen. Lisäksi hake- mukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähen- tämiseksi toteutusaikatauluineen ja muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1 momentti ja 55 § 2 momentti

Jätelaki 4 § ja 6 §

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 1 530 euroa.

Perustelut

Luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupapäätöksen käsittely- maksu on alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutaulukon mu- kaisesti 1 530 euroa.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suorit- teista (1388/2006)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jukka Sihvomaa

Jorma Rantakangas Mikko Keränen

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mik- ko Keränen (esittelijä).

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.

MK/es

Liitteet

Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Poh- jois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saat- taa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian- omaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 13.10.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Poh- jois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos- kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, säh- köposti: vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kir- jaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä en- nen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, teleko- piona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun vali- tuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymis- tä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

Käyntiosoite:

28.1.2008 saakka Isokatu 14, 6. kerros 29.1.2008 alkaen Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: asiakaspalvelu 020 690 182;

telekopio 020 490 6499

sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8–16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn- timaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit- teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapa- uksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2

SIEKUVUOMAN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU

Käyttötarkkailu

Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäivä- kirjaa. Siihen merkitään päivittäin lammikon tarkastukset, hoito- ja kunnos- sapitotapahtumat, tuotantotiedot, kalkitusten ja lannoitusten ajankohta ja määrä, havainnot lammikon ja alavirran puoleisen vesialueen vedenlaa- dusta (levänkasvu, sameus ym), tyhjennysojan ja sen suun liettymät, luon- nonravintolammikon vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kalataudit ja niiden hoito ja käytetyt lääkkeet ja kemikaalit, kalakuolemat, näytteenotot, jäte- huolto, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn tai lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat huomautukset.

Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille, joil- le hoitopäiväkirja pyydettäessä esitetään. Luvan saajan tulee antaa ympä- ristökeskuksen pyytäessä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotetta- vuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Tarvittavan lannoitemäärän arvioimiseksi ja tehdyn kalkituksen vaikutusten toteamiseksi otetaan Siekuvuoman luonnonravintolammikosta kasvatus- kauden aikana vähintään kaksi kertaa vesinäytteitä, joista määritetään pH, väri, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta.

Päästötarkkailu

Tyhjennysaikaista vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla luvan voimassaoloai- kana luonnonravintolammikon padolta kertanäytteet lähtevästä vedestä tyhjennyksen alku-, keski- ja loppuvaiheessa vähintään yhtenä sellaisena kasvatuskautena, kun lammikkoa lannoitetaan. Näytteistä määritetään ko- konaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine.

Raportointi

Jäljennös tai yhteenveto hoitopäiväkirjasta toimitetaan Lapin ympäristö- keskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana.

Käyttötarkkailun vesinäytteiden tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kittilän kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle suoraan vedenlaa- turekisteriin siirrettävässä muodossa. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään ly- hyt kommentti.

Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Lapin ympäristökeskuksel- le ja Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisiin tu- loksiin liitetään lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskuk- selle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjes- telmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö- ja päästötarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä Lapin ympäris- tökeskukselle, Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle. Raportissa on käytet- tävä soveltuvin osin hyväksi Lapin ympäristökeskuksen ottamien vesinäyt- teiden analyysitulokset.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viran- omaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Käyttö- ja päästötarkkailunäyt- teenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai val- vontaviranomaisen hyväksymä pätevyys näytteenottoon.

Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät.

Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.