LUPAPÄÄTÖS
Nro 28/06/1
Dnro PSY-2004-y-178
Annettu julkipanon jälkeen 6.3.2006
ASIA Sarmijärven kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Inari
LUVAN HAKIJA Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos PL 2
00790 Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 5 TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus toiminnasta ... 5
Vesilain mukainen toiminta ... 5
Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 6
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 7
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 8
Päästöt pintavesiin... 8
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 8
Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 8
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 8
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8
Vesistön tila ja käyttö ... 9
Veden laatu ja vesistön käyttökelpoisuus ... 9
Kalatalous ... 9
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 10
Vaikutus pintavesiin ... 10
Vaikutus kalatalouteen... 10
Vesilain mukainen intressivertailu... 10
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 11
Käyttötarkkailu ... 11
Päästötarkkailu ... 11
Vaikutustarkkailu... 11
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 11
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 12
Kalataloudelliset velvoitteet... 12
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 12
Lupahakemuksen täydennykset ... 12
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 12
Muistutukset ja mielipiteet... 13
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 19
Selvitys talousveden saannin järjestämisestä... 21
Neuvottelut ja tarkastukset... 21
Vastineen ja hakemuksen täydennys ... 21
MERKINTÄ ... 21
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 22
VESITALOUSLUPARATKAISU ... 22
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 22
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 22
Vesitalousluvan määräykset ... 22
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 22
Päästöt pintavesiin... 22
Päästöt ilmaan ... 23
Melu ja tärinä ... 23
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 23
Varastointi... 24
Talousvettä koskevat velvoitteet ... 24
Tarkkailu- ja raportointimääräykset ... 24
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 24
Toiminnan lopettaminen... 24
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 24
RATKAISUN PERUSTELUT... 25
Lupaharkinnan perusteet ... 25
Luvan myöntämisen edellytykset ... 25
Vesitalouslupa ... 25
Ympäristölupa... 25
Lupamääräysten perustelut ... 26
Vesitalousluvan määräykset ... 26
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 26
Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 27
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 27
Talousvettä koskevat velvoitteet ... 27
Toiminnan lopettaminen... 27
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 28
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 30
Päätöksen voimassaolo ... 30
Lupamääräysten tarkistaminen ... 30
Korvattavat päätökset ... 31
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 31
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 31
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 31
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 31
KÄSITTELYMAKSU... 31
Ratkaisu ... 31
Perustelut... 31
Oikeusohje ... 32
MUUTOKSENHAKU ... 33
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on ympäristölupavirastoon 29.12.2004 toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesita- louslupaa toiminnan jatkamiseen Sarmijärven kalanviljelylaitoksella siten, että
- laitokselle johdettava vesimäärä on nykyisen luvan mukainen eli 1.5.–
30.10. enintään 0,5 m3/s ja muulloin enintään 0,35 m3/s, - käytettävä kuivarehumäärä on 46 000 kg vuodessa, - fosforikuormitus on enintään 270 kg vuodessa,
- kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on enintään 40 000 kg vuodessa.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kalankasvatuslaitos sijaitsee Inarin kunnan Paatsjoen kylässä valtion maalla Sarmijärven ja Sarmilompolon välisellä kannaksella 32 km Ivalon taajamasta Ivalo-Virtaniemi maantien välittömässä läheisyydessä. Laitos on aloittanut toimintansa vuonna 1980.
VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omista- jan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin ta- lousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämi- seen toisen vesialueella on haettava lupa.
Lupaa on haettava myös silloin, kun vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheut- taa vesilain 1 luvun 12–15 §:ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen.
YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vä- hintään 2 000 kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähin- tään 2 000 kg vuodessa.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mu- kaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 13.12.1979 antaman päätöksen (nro 80/79/I) ja 21.10.1986 antaman päätöksen (nro 61/86/I) no- jalla.
Laitos sijaitsee valtion maalla. Vuokranantajana on Senaatti-kiinteistöt.
Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi.
Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon 21.11.2005 tiedoksi tulleen kir- jeen mukaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos pyytää lupatilanteen selkiyttämiseksi maa- ja metsätalousministeriötä siirtämään Sarmijärven kalanviljelylaitosta koskevat vesioikeudelliset toimiluvat virallisesti tutkimis- laitoksen hallintaan.
Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon 29.11.2005 tiedoksi tulleen kir- jeen mukaan MMM on päättänyt siirtää Pohjois-Suomen vesioikeuden pää- tösten 13.12.1979 nro 80/79/I, 21.10.1986 nro 61/86/I ja 28.8.1991 nro 64/91/1 mukaiset Sarmijärven kalanviljelylaitosta koskevat vesilain mukai- set luvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle laitoksen tekemän esi- tyksen mukaisesti. Sarmijärven kalanviljelylaitos on valmistumisestaan asti ollut tutkimuslaitoksen hallinnassa ja hoidossa.
MMM:n kirjeessä mainitut Pohjois-Suomen vesioikeuden päätökset koske- vat veden johtamista laitokselle ja käytetyn veden johtamista vesistöön (nro 80/79/I), tuotannon laajentamista (nro 61/86/I) ja velvoitteellisten vesi- johtojen rakentamista kalanviljelylaitoksen alapuoliseen vesistöön (nro 64/91/1). Em. luvat on aikanaan annettu vesihallituksen ja vesi- ja ympäris- töhallituksen hakemuksiin.
Alueella ei ole yksityiskohtaista kaavaa. Lapin seutukaavassa alue on merkitty metsä- ja porotalousalueeksi.
TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Laitoksen päätehtävänä on ylläpitää toimialueensa uhanalaisia ja vaaran- tuneita arvokalakantoja viljelyllä ja tuottaa niiden mätiä ja poikasia jatko- kasvatukseen ja istutuksiin. Viljelytoiminnan keskeisin tehtävä on tuottaa mätiä ja poikasia Inarijärven kalatalousvelvoitteen istutuksiin. Kasvatettavat kalalajit ovat järvitaimen, nieriä, harmaanieriä ja pohjasiika.
Laitosta hallitsevaa Riista- ja kalatalouden tutkimislaitosta tulosohjaa maa- ja metsätalousministeriö, joka asettaa viljelytoiminnalle avaintulostavoit- teet. Tutkimuslaitoksen vesiviljelyn tulosyksikkö on organisoimassa tuotan- toaan uusiksi, mikä voi aiheuttaa tuotannon lisäämistarvetta nykytasosta.
Vesilain mukainen toiminta
Laitokselle saadaan johtaa vettä Sarmijärvestä kahdella putkella 1.5.–
30.10. enintään 0,5 m3/s ja muulloin enintään 0,35 m3/s. Vesi otetaan Sar- mijärvestä kolmesta eri syvyydestä (2 m, 5 m ja 15 m) rannassa olevalle ottamolle, jossa eri vesijakeet yhdistyvät. Laitosalueella olevasta tulo-
vesikaivosta on putkilinja hautomoon/poikashalliin ja toinen linja ulkoaltail- le.
Tuotanto tapahtuu muovialtaissa poikashallissa ja sen vieressä olevassa katoksessa sekä pinta-alaltaan 200 m2:n kattamattomissa maavaraisissa betonialtaissa. Muovialtaita on 58 kpl yhteispinta-alaltaan 318 m2 ja beto- nialtaita 30 kpl yhteispinta-alaltaan 6 000 m2.
Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta
Voimassa olevassa vesioikeuden päätöksessä käytetyn rehun määrälle ja laadulle ei ole asetettu rajoitteita. Vuotuinen kalantuotanto lisäkasvuna saa olla enintään 40 000 kg ja fosforikuormitus enintään 270 kg vuodessa.
Kalatautiriskien välttämiseksi käytetään yksinomaan kuivarehuja, jotka hankitaan piensäkeissä ja säilytetään jäähdytetyssä varastossa. Rehut ovat tavanomaisia perusrehuja, joiden fosforipitoisuus on 0,8–1,3 %.
Laitoksella on käytössä tietokoneohjattu ruokinta, jonka ohjaus säätää ruo- kintaa kalan lajin ja koon, virtaaman ja happipitoisuuden sekä rehun ener- giavahvuuden mukaan. Järjestelmä vähentää automaattisesti annostusta, jos veden lämpötila muuttuu rehun hyväksikäytölle epäedulliseksi. Käsin- ruokintaa käytetään tarvittaessa lisäruokintana ja ulkoaltailla talvella.
Suurin osa laitoksen kalastosta on emokaloja, jotka eivät enää ole aktiivi- sen kasvun vaiheessa. Näillä pääosa rehun energiasta kuluu ylläpitoai- neenvaihduntaan sekä mädin ja maidin tuotantoon ja vain pieni osa kas- vuun. Tällaisessa tuotannossa on rehukerroin poikastuotantoon verrattuna suuri. Rehukerrointa ei siten voi vertailukelpoisesti soveltaa tuotannon ja ruokinnan tehokkuuden ohjaukseen ja mittaukseen. Emokalat kasvatetaan vanhoiksi, joten niiden luonnollinen kuolleisuus on suurempi kuin kasva- tuskaloilla. Kuolleisuus pienentää nettolisäkasvua ja osaltaan heikentää kasvukauden tuotantoluvuista laskettavissa olevaa rehukerrointa.
Vuosina 2000–2003 kasvatuksessa käytettiin rehua 23 040–28 430 kg/v, keskimäärin noin 26 600 kg/v. Kalaa kasvatettiin lisäkasvuna 20 853–
27 579 kg/v, keskimäärin 23 445 kg/v. Laitoksen toiminnan luonne aiheut- taa tuotantomäärään sellaista väistämätöntä vaihtelua, jota ei ole tavan- omaisessa istukas- ja ruokakalatuotannossa. Alle mädin- ja maidintuotan- toikäisten emokalojen biomassa riippuu emoparvien uusimisrytmistä, joka ei ole tasainen, vaan on sidonnainen parvien kokoon, ikään, lukumäärään, säilyvyyteen ja geneettiseen monimuotoisuuteen. Vaihtelu tulee ottaa huomioon luvan mitoituksessa.
Huhti–lokakuussa 1–2 kertaa kuukaudessa ulkoaltaiden pesun yhteydessä syntyvät lietevedet pumpataan altaiden poistovesisyvennyksistä kahdelle turvelavalle, joista läpi suotautunut vesi johdetaan saostusaltaiden kautta laitoksen poistokanavan alaosaan. Vuosittain lietevesiä pumpataan turve- lavoille noin 3 500–4 500 m3. Turvelavojen turpeet vaihdetaan 4–5 vuoden välein. Käytetyt turpeet välivarastoidaan siten, ettei niistä aiheudu ympäris- tölle haittaa ennen niiden jatkokäyttöä maanparannusaineena. Hautomon ja siihen liittyvän poikashallin vesiä ei käsitellä. Kaikista altaista poistovedet johdetaan laitoksen poistokanavaa myöten Sarmilompoloon.
Laitoksella syntyvät noin 10 asukkaan asumajätevedet johdetaan kahden sakokaivon kautta samoille turvelavoille kuin laitoksen vedet. Sakokaivot tyhjennetään lietteestä.
Laitoksella kuollet kalat, 2 000–4 000 kg/vuosi, välisäilytetään jätekalasäili- öissä propionimuurahaishapposeoksessa ja viedään Sodankylän kaato- paikalle. Rehusäkit, pakkausjätteet ja talousjäte viedään Inarin kunnan siir- tokuormaus- ja hyötyjäteasemalle.
Mahdollisesti ylijääneet kemikaalit, loistelamput, paristot, tietokoneet ja akut toimitetaan suoraan tai kunnallisen jätehuollon kautta ongelmajätelai- tokseen.
Värimerkinnän kylvetysliuosta, jossa on alitsariinipunainen-väriainetta noin 40 mg/l, johdetaan 4 100 litraa poistovesien mukana vesistöön. Laimen- nussuhde on 1:100 000. Väriaineen määrä on 164 g/vuosi. Värjäys kestää 2–3 viikkoa. Päivittäin väriainetta käytetään 10–16 g. Kylvetysliuos johde- taan vesistöön maalis–huhtikuussa mädin ollessa silmäpisteasteella tai sen jälkeen kun poikaset ovat kuoriutuneet. Väriaine poistuu värjäyskauka- loista noin 1 tunnin kuluessa. Alitsariinipunaisen pitoisuus on värjäyspäivi- nä laitoksen poistovedessä noin 0,4 µg/l, mikä ei ole silmin havaittavissa.
Poistovedet laimentuvat edelleen Sarmilompolossa ennen päätymistä Ina- rijärveen.
Suomen ympäristökeskukselta saadun tiedon mukaan alitsariinipunaisen LC50 –arvo on 170 mg/l 48 tunnin altistuksessa eli liuos on kaloille vain lie- västi myrkyllinen. Merkintään käytettävän väriliuoksen pitoisuus 40 mg/l on noin neljäsosa ja altistusaika alle kymmenesosa LC50 –arvoista. Laitoksen poistovedessä alitsariinipunaisen pitoisuus on noin sadastuhannesosa vär- jäyksessä käytettävästä pitoisuudesta. Aine ei ole kertyvää. Hajoavuudes- ta ei ole tietoa.
Laitoksen toiminta ei aiheuta melua eikä synny päästöjä ilmaan tai maape- rään. Liikennöinti tapahtuu Ivalo-Virtaniemi maantietä pitkin.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Sarmijärven laitoksen paras käyttökelpoinen tekniikka on lietteenpoisto al- laspesujen yhteydessä kasvatuskaudella ja lieteveden pumppaus turvela- voille.
Laitoksen ulkoaltaita ja lietevesipumppausjärjestelmää on peruskorjattu vuosina 1989 ja 1994–1996. Korjauksilla voitiin pidentää ulkoaltaiden käyt- töikää. Pienpoikasten ja jatkokasvatettavien poikasten sekä emokalojen tuotantotilat on tehty tautiturvallisuussyistä mahdollisimman erillisiksi. Lai- tos sijaitsee korkeusasemaltaan siten, että lähes koko painekorkeus on tu- lovesipuolella ja poistovesipuolella korkeutta on sen verran, että altaat voi- daan tyhjentää. Laitos kuuluu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen, joka on nettobudjetoitu valtion tutkimuslaitos ja velvollinen noudattamaan valtion maksuperustelakia. Laitos joutuu kattamaan merkittävän osan me- noistaan avoimilta markkinoilta hankittavilla myyntituloilla, joiden on em.
lain mukaan katettava kaikki kustannukset. Kaikki lisäinvestoinnit nostavat tuotantokustannuksia ja heikentävät suoraan taloudellisia toimintaedelly- tyksiä. Nykyistä laajempi puhdistusjärjestelmä edellyttäisi lisäinvestointeja, jotka eivät ole taloudellisesti mahdollisia.
Sarmijärven laitoksen sijainti on ympäristövaikutusten kannalta varsin hy- vä. Laitoksen poistovedet purkautuvat Sarmilompolon kautta Inarijärven Sarmivuonoon. Lain mukaan toiminnan vaikutuksia ympäristöön on arvioi- tava kokonaisuutena. Haitallisista vaikutuksista ainoa on ravinnekuormitus.
Myönteiset ympäristövaikutukset muodostuvat siitä, että laitoksen toimin-
nan keskeisenä tavoitteena on parantaa kalakantojen tilaa sekä kalavesien tuottoa ja käyttöarvoa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
Päästöt pintavesiin
Sarmijärven kalanviljelylaitoksella on jaksolla 1995–2003 käytetty rehua keskimäärin 28 030 kg vuodessa, vaihtelu 23 040–33 820 kg/v. Kuormitus- tarkkailusta laskettu vuotuinen fosforikuormitus on vaihdellut tarkastelujak- solla melko paljon. Keskimäärin se oli 144 kg/v, vaihtelu 93–196 kg/v.
Kuormitus oli enimmillään vuonna 2000 ja pienimmillään vuonna 2003.
Kuormitus on ollut jatkuvasti vähäisempää kuin lupaehdon sallima 270 kg P vuodessa. Yhtä rehukiloa kohden laskettu fosforin ominaiskuormitus on ollut keskimäärin 5,4 g, vaihtelu 2,5–8,4 g.
Hakemuksen mukaisesta tuotannosta aiheutuu laskennallisesti noin 270 kilon vuotuinen fosforikuormitus ja 2 058 kg:n typpikuormitus.
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Alueen ja ympäristön yleiskuvaus
Kalankasvatuslaitos sijaitsee Inarin kunnan Paatsjoen kylässä valtion maalla Sarmijärven ja Sarmilompolon välisellä kannaksella. Sarmijärven valuma-alue on 225 km2 ja järvisyys 9,1 %. Sarmijoen keskiylivirtaamaksi (MHQ) saadaan 13,5 m3/s, yhden vuorokauden keskialivirtaamaksi (MNQ) 0,36 m3/s talvella ja 0,66 m3/s kesällä. Viiden kuukauden keskialivirtaama (MNQ) on talvella 0,67 m3/s ja kesällä 2,5 m3/s. Yhden kuukauden kes- kialivirtaama (MNQ) on talvella 0,43 m3/s ja kesällä 1,4 m3/s.
Alueen luonto ja suojelukohteet
Laitosalueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai uhanalaisten kasvien tai eläinten esiintymiä. Laitoksen ympäristö on harvaan asuttua maaseutua.
Asutus ja muu rakennettu ympäristö
Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole vedenottamoita, leirintäalueita eikä yleisiä uimarantoja.
Kalalaitoksen työntekijöitä asuu laitoksen tontille rakennetuissa asuinra- kennuksissa. Alle kolmensadan metrin etäisyydellä laitoksesta on 4 asut- tua tilaa. Naapuritilan päärakennukseen on kala-altailta lyhin etäisyys noin 150 metriä.
Vesistön tila ja käyttö
Veden laatu ja vesistön käyttökelpoisuus
Kokonaisfosforia on mitattu kalalaitoksen vaikutusalueella yleensä hieman enemmän kuin muualla. Pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus on tarkastelujaksolla 1995–2004 ollut Sarmijärvessä noin 5 µg/l, Sarmilompo- lon yläosalla noin 6 µg/l, kalalaitoksen jälkeen Sarmilompolon syvänteellä noin 10 µg/l, Pikkulompolossa noin 9 µg/l ja Sarmivuonossa noin 8 µg/l.
Keskimääräiset pitoisuudet viittaavat siten kalalaitoksen kuormituksen vai- kuttavan lievänä Sarmivuonossa asti.
Sarmijärvessä sekä Sarmivuonossa fosforipitoisuudet ovat olleet jokseen- kin tasaisia eri vesikerroksissa. Sarmilompolossa talvikerrostuneisuuden lopulla hapen vähyys aiheuttaa fosforipitoisuuden kasvua alusvedessä, jossa on yleensä mitattu enimmillään fosforia 10–28 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuudet ovat yleensä olleet alueella alle määritysrajan (2 µg/l), joten lai- meneminen ja biologiset prosessit ovat pystyneet kumoamaan kalalaitok- sen päästöjen vaikutukset.
Levätuotannon runsautta kuvaavat klorofyllipitoisuudet ovat olleet tarkkai- lualueella melko pieniä, keskimäärin 2–3 µg/l. Havaintopaikkojen välillä on ollut hyvin vähän eroja klorofyllin määrässä. Sarmijärvessä on kuitenkin mi- tattu ajoittain (1997 ja 2004) epätavallisen korkeitakin klorofyllipitoisuuksia.
Vuosien 1998 ja 2004 kesäkuun näytteissä oli ilmeisesti keväisen piilevä- maksimin vaikutusta nähtävissä.
Sarmijärvi ja Sarmivuono ovat hyväkuntoisia ja alusvedestäänkin aina run- sashappisia. Sarmilompolon syvänteessä hapen pitoisuus vähenee talvi- sin, mikä aiheuttaa mm. fosforin liukenemista sedimentistä alusveteen.
Sarmilompolossa ja Pikkulompolossa on ajoittain mitattu myös muiden ve- denlaatumuuttujien yläpuolista vesistöä korkeampia pitoisuuksia. Vaikka vaikutukset ulottuvat ilmeisesti fosforin osalta Sarmivuonoon saakka, ovat vesistön tilan muutokset kokonaisuutena vähäisiä. Vesistö on kestänyt kuormituksen mainittavasti rehevöitymättä ja esim. klorofyllipitoisuuksissa ei havaita kuormituksesta johtuvaa kasvua laitoksen alapuolisella vesireitil- lä.
Vesialueen vedenlaadun tulosten mukaan vesistön tila on hyvä tai erin- omainen.
Kalatalous
Laitoksen vaikutusalueen vedet Inarijärveen saakka ovat kalavetenä hyviä.
Saalislajeja ovat taimen, siika, hauki, ahven ja made. Kalastus on kotitar- ve- ja virkistyskalastusta. Tärkeimmät pyydykset ovat eriharvuiset verkot ja vapakalastusvälineet.
Laitoksella ei ole velvoitetta tehdä kalanhoitotoimia eikä tarkkailuvelvoitet- ta.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vaikutus pintavesiin
Kalankasvatuksen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Virtaavissa vesissä happiongelmia esiintyy harvem- min. Ravinnekuormitus aiheuttaa vesien rehevöitymistä. Selvimmin vaiku- tukset näkyvät keski- ja loppukesällä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voimakkaimmillaan. Ravinteisuuden kasvu lisää sekä planktista levätuotantoa että pintalevästön kasvua, mikä voi ilmetä rantojen ja kalanpyydysten limoittumisen lisääntymisenä. Myös rantakasvil- lisuus voi lisääntyä.
Kaikki vesiin päätyvä fosfori ei kuitenkaan aiheuta rehevöitymistä. Kalan ulosteen fosforin käyttökelpoisuus on selvästi alhaisempi kuin rehun, sillä kala on jo hyödyntänyt rehuista käyttökelpoisimman fosforin kasvuunsa.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kalankasvatuksesta peräisin olevasta fosforista noin kolmannes on levästölle käyttökelpoisessa muodossa ja soi- japohjaista rehua käytettäessä vieläkin vähemmän.
Kalalaitoksen jätevedet johdetaan Sarmilompoloon, jossa oleva noin 9 metrin syvänteen alusvesi on talvisin todettu vähähappiseksi. Hapen vä- henemisen seurauksena on kokonaisfosforin pitoisuus alusvedessä usein lisääntynyt. Sarmilompolossa ja Pikkulompolossa on ajoittain mitattu myös muiden vedenlaatumuuttujien yläpuolista vesistöä korkeampia pitoisuuk- sia. Vaikka vaikutukset ulottuvat ilmeisesti fosforin osalta Sarmivuonoon saakka, ovat vesistön tilan muutokset kokonaisuutena vähäisiä. Vesistö on kestänyt kuormituksen mainittavasti rehevöitymättä ja esim. klorofyllipitoi- suuksissa ei havaita kuormituksesta johtuvaa kasvua laitoksen alapuolisel- la vesireitillä.
Vaikutus kalatalouteen
Hakemuksen mukaan laitoksen vesillä ei ole haitallisia vaikutuksia alapuo- lisen vesistön kalakantoihin tai kalastukseen.
Vesilain mukainen intressivertailu
Sarmijärven kalanviljelylaitoksen vastuu Jäämereen laskevien vesistöjen kalakantojen hoidossa on keskeinen, sillä alueelle ei kalaterveysrajoitusten vuoksi ole mahdollista tuoda istukkaita muualta Suomesta. Laitos toimii alueella yhteistyössä tutkimuslaitoksen Inarin kalantutkimus ja vesiviljelyn kanssa. Tällä hetkellä Sarmijärven laitoksen päävastuulla on 4 kantaa (Iva- lojoen järvitaimen, Inarijärven nieriä, Superior-järven harmaanieriä ja Ivalo- joen pohjasiika) ja lisäksi viljelyssä on Juutuanjoen järvitaimen. Inarin säännöstelyvelvoitteen hoidon lisäksi laitoksella on myös yleistä merkitys- tä. Laitos työllistää vakinaisesti 4 ja määräaikaisesti 3 henkilöä.
Hankkeesta ei tarkkailuun perustuvan hakijan arvion mukaan aiheudu hait- taa, joka olisi korvattava esimerkiksi talousveden saannin tai rantojen käy- tön vaikeutumisen vuoksi tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin piene- nemisen vuoksi.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailussa noudatetaan Lapin ympäristö- keskuksen 12.3.1987 hyväksymää tarkkailuohjelmaa. Laitoksella on käy- tössä sertifioitu toimintajärjestelmä (ISO 9001/2000) ja ympäristöjärjestel- mä (ISO 14001).
Käyttötarkkailu
Laitos pitää hoitopäiväkirjaa, johon merkitään mm. käytetyn veden määrä, kuukausittainen rehunkulutus, kalojen siirrot, kuolleiden kalojen määrä, ve- den lämpötila, poikkeukselliset tapahtumat ja muut tarvittavat tiedot.
Päästötarkkailu
Nykyiseen laitoksen jätevesien kuormitustarkkailuun kuuluu 7 näytekertaa, joista kaksi talvella marras- ja huhtikuussa sekä viisi toukokuusta syyskuu- hun kerran kuussa. Lähtevästä vedestä otetaan viikon kokoomanäyte au- tomaatilla ja tulevasta vedestä kertanäyte. Näytteistä analysoidaan koko- naisfosfori ja kiintoaine.
Kuormitusta laskettaessa huomioidaan kasvukauden äärikuukasien osalta veden lämpötila ruokinnan alkamisen ja loppumisen osoittajana. Muuten laskennassa käytetään lineaarista interpolointia näytteenottopäivien väli- sen ajan kuormituksen arvioinnissa. Laitokselta on käytettävissä aikai- semman tutkimuksen tuottamia ominaiskuormitustietoja.
Vaikutustarkkailu
Näytteet otetaan 4 kertaa vuodessa (huhti-, kesä-, heinä- ja elokuu) laitok- sen yläpuolelta Sarmijärvestä, ja alapuolelta Sarmilompolosta kahdesta kohtaa, Pikkulompolosta ja Sarmivuonosta. Vesistötarkkailun näytteistä analysoidaan näkösyvyys, lämpötila, happi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, nitraattityppi, ammoniumtyppi, sameus, haju ja maku lämmitetystä näyt- teestä sekä klorofylli-a avovesikaudella.
Jos vesistötarkkailun tulokset antavat aihetta, selvitetään joka kolmas vuo- si vesistön tilaa tiheämmällä havaintopaikkaverkolla. Tällöin määritetään normaalin tarkkailun lisäksi tuotantokaudella klorofylli-a ja kokonaisfosfori neljältä havaintopaikalta, jotka sijaitsevat Sarmilompolossa 300 metrin vä- lein laitoksen vesien purkupaikasta pisteen 3 suuntaan.
Tulokset toimitetaan Lapin vesi- ja ympäristöpiirille tiedoksi välittömästi nii- den valmistuttua. Kuormitustarkkkailun raportissa lasketaan mitattu fosfori- kuormitus ja ennakoidaan koko vuoden kuormitusta. Laitos toimittaa käyt- tötarkkailun tulokset tarkkailun suorittajalle kuukausittain ellei viranomainen toisin määrää. Vuosiraportti laaditaan vesi- ja ympäristöhallituksen kalalai- tosten tarkkailua koskevan valvontaohjeen mukaisesti ja sen osoittamassa aikataulussa. Vuosiraportin laadinnassa huomioidaan Lapin vesi- ja ympä- ristöpiirin alueelta hankkimat tutkimustulokset, mikäli ne ovat käytettävissä.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Kalataudeilta suojautuminen on sekä rakenteellista että toiminnallista. Ra- kenteellisessa suojautumisessa on kaksi perusasiaa. Ensimmäinen on si-
jainti vesistöalueella, jonne siirrot muilta vesistöalueilta on kielletty sekä si- joittuminen siten, että laitoksen yläpuolella ei ole toista kalanviljelylaitosta, jolla minimoidaan tuloveden tautiriskit. Toinen perusasia on laitoksen loh- komainen rakenne, jossa eri toiminnot (hautomo/poikastuotanto ja emo- kasvatus) ovat fyysisesti mahdollisimman erillisiä, jolloin mahdollinen on- gelma voidaan rajata.
Toiminnallisen suojautumisen ydin on kuuluminen Eläinlääkintä- ja elintar- viketutkimuslaitoksen EELA:n kalaterveystarkkailun P1-luokkaan, joka määrittää laitoksen perussuojaustason. Ehdoissa on tarkoin määrätty mm.
kalamateriaalin tuontiin, vesitykseen ja rehuihin liittyvistä asioista. Sisäi- sessä suojautumisessa laitoksen toimintalohkoille on määritelty suojatasot, jotka rajoittavat kalojen ja välineiden ja veden liikkumista laitoksessa. Sa- moin työvälineiden puhtaanapidolle ja käytölle on määritelty toimintatavat.
Lisäksi laitoksella on sopimus eläinlääkärin kanssa kalaterveystarkkailusta.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
Edellisen lupakäsittelyn yhteydessä jätevesistä ei katsottu aiheutuvan kor- vattavaa haittaa tai vahinkoa. Eräille rantatiloille määrättiin talousveden- saannin turvaamiseksi rakennettavaksi pohjavedenottamot ja tarkkailta- vaksi Sarmilompolon ja sen alapuolisen vesistön veden laatua. Mikäli lai- tokselta johdettavat jätevedet aiheuttavat veden pilaantumista, tulee haki- jan rakentaa vedenottamot tai muulla tavalla turvata riittävä talousveden saanti vaikutusalueen talouksille. Meneillään olevalla lupakaudella laitok- sen kuormituksessa ei ole tapahtunut kasvua.
Hakijan mukaan hankkeesta ei vesistötarkkailun tietojen perusteella ai- heudu haittaa, joka olisi korvattava esimerkiksi talousveden tai rantojen käytön vaikeutumisen vuoksi tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin pie- nenemisen vuoksi. Hankkeesta ei aiheudu melua, pölyä tai tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille tahoille. Tästä syystä hakija ei esitä korvauksia tai kompensaatioita.
Kalataloudelliset velvoitteet
Voimassa olevassa vesioikeuden päätöksessä ei ole istutus-, tai muita toimenpidevelvoitteita eikä kalatalousmaksua.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydennykset
Hakemusta on täydennetty 18.2.2005 laitosalueen kartalla, selvityksillä asumajätevesien käsittelystä, laitoksen asutuista naapuritiloista ja asutuis- ta rantatiloista sekä velvoitteellisesta talousveden järjestämisestä.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Inarin kunnassa 30.3.–29.4.2005 sekä erityistie- doksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokes- kukselle, Inarin kunnalle, sen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tervey-
densuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Inarin kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuk- sen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 30.3.2005 Lapin Kansa-lehdessä.
Muistutukset ja mielipiteet
1. Lapin ympäristökeskus
Lupa veden johtamiseen laitokselle voidaan myöntää voimassa olevan lu- van ehdoin. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa ja lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon seuraavaa.
Sarmijärven kalanviljelylaitoksen fosforipäästö vesistöön voi olla kokonais- fosforina laskien enintään 270 kg vuodessa ja typpipäästö kokonaistyppe- nä laskien enintään 2 058 kg vuodessa. Kalojen lisäkasvu olisi noin 40 000 kg vuodessa ja kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun käyttömäärä enintään 46 000 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehus- ta on poistettava pöly ennen ruokintaa.
Tähänastinen kalojen lisäkasvu ja päästöt ovat olleet selvästi pienempiä kuin nyt haetaan ja minkä nykyinen lupa mahdollistaisi. Tuotannon paino- pisteen siirtyminen emokalojen tuottamiseen kasvattanee rehukerrointa ja ominaiskuormitusta sekä edelleen päästöjä ja vesistövaikutuksia. Maalai- toksen BAT-tekniikkana voidaan pitää itsepuhdistuvia altaita, joista lieteve- si poistetaan päivittäin, ja lieteveden erilliskäsittelyä. Sarmijärven laitoksen ulkoaltaista liete poistetaan altaiden pesun yhteydessä ja lietevesi johde- taan turvelavalle. Hautomon ja poikashallin vesiä ei käsitellä. Ympäristölu- pavirasto harkinnee lupamääräyksiä antaessaan myös velvoitetta lietteen- poiston ja veden puhdistuksen tehostamiseen lupakauden aikana. Omi- naiskuormitusten tavoitearvon tulisi voimassa olevan ympäristöministeriön kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen mukaan olla enintään 6 g fosforia ja 40 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Sarmijärven kalanviljelylaitoksen poistovesipuolella painekorkeus on pieni, mikä rajoittaa teknisiä ratkaisuja veden puhdistuksen tehostamiseksi eikä ulkoaltaiden korvaaminen itse- puhdistuvilla pyöröaltailla liene kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa.
Sarmijärven laitoksella tällä hetkellä käytössä olevalla puhdistustekniikalla tuskin voidaan käyttää kuivarehua hakijan esittämässä määrin, kun huomi- oidaan ravinteille määrättävät em. päästörajat. Ympäristökeskus ei kuiten- kaan katso tarpeelliseksi rajoittaa rehunkäyttöä hakijan esittämästä mää- rästä, koska lupamääräykseen kirjattavat päästörajat on kuitenkin saavu- tettava ja toisaalta hakijalla on mahdollisuus edelleen tehostaa laitoksen veden puhdistusta.
Lietteen poisto, käsittely, kuljetus ja varastointi tulee määrätä tehtäväksi si- ten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Luvassa tulisi määrätä, että kaikki toiminnassa muodostuvat jätteet on käsiteltävä ja edel- leen toimitettava Inarin kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Kalanvil- jelylaitoksen prosessissa muodostuvien vesien ja lietteiden käsittely olisi eriytettävä asumajätevesien käsittelystä.
Lapin ympäristökeskus antoi 31.3.2004 lausunnon kalanpoikasten merkin- nässä käytettävän alitsariinipuna-väriliuoksen laskemisesta poistoveteen Inarin ja Sarmijärven kalanviljelylaitoksilta. Lausunnossaan ympäristökes- kus totesi, että mikäli kalanpoikasten merkitseminen toteutetaan suunnitel- lulla tavalla, laimennettu väriliuos voidaan lausuntopyynnössä mainitulla tavalla laskea poistoveden mukana alapuoliseen vesistöön vuonna 2004.
Jatkossa kalanpoikasten merkitseminen sekä väriliuoksen käsittely- ja joh- tamiskysymykset tulee ratkaista käynnistyvässä ympäristölupamenettelys-
sä. Ympäristökeskus katsoi tarpeelliseksi, että Riista- ja kalatalouden tut- kimuslaitos liittää lupahakemukseen selvitykset alitsariinipunaisen käytös- tä, ominaisuuksista (mm. hajoavuustuloksista) ja päästöjen tarkkailuun so- veltuvista menetelmistä sekä mahdollisista vaihtoehtoisista kalanpoikasten merkintään soveltuvista merkintäaineista ja mahdollisuuksista käsitellä vä- riliuos paikallisella jätevedenpuhdistamolla.
Nyt lausuttavana olevan lupahakemuksen liite 10 ei kaikilta osin ole riittä- vä, eikä siinä ole käsitelty mahdollisia vaihtoehtoisia värjäysmenetelmiä.
Lapin ympäristökeskus ei puutteellisen selvityksen vuoksi voi ottaa kantaa myöskään siihen, miten väriainejäte tulisi käsitellä. Jo sen perusteella, ettei väriaineesta ole hajoavuustuloksia, voidaan väriaineen johtamista laimen- nettunakin suoraan vesistöön pitää arveluttavana.
Lapin ympäristökeskus esittää, että laitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutus- tarkkailusuunnitelma määrätään toimitettavaksi Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Hakemukseen liitetty 12.3.1987 päivätty tark- kailuohjelma vaatii mm. seuraavia täsmennyksiä:
- Kaikki näytteet määritetään julkisen valvonnan alaisessa laboratorios- sa.
- Päästötarkkailun näytteet toimitetaan viipymättä julkisen valvonnan alaiseen laboratorioon analysoitavaksi.
- Vaikutustarkkailun näytteet ottaa henkilö, jolla on riippumattoman ser- tifiointielimen varmistama pätevyys näytteenottoon.
- Päästö- ja vaikutustarkkailun tulokset on toimitettava Lapin ympäristö- keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vii- meistään kuukauden kuluessa näytteenotosta. Vaikutustarkkailun tu- loksiin on liitettävä veden laatua ja päästöjen vaikutuksia kuvaava lausunto.
- Tarkkailutuloksista vuosittain laadittava raportti on toimitettava tarkkai- luvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportin jakelu on sama kuin yksittäisillä tarkkailutuloksilla. Raportissa on käy- tettävä soveltuvin osin hyväksi myös Lapin ympäristökeskuksen ve- sistöstä tai laitokselta ottamien näytteiden analyysitulokset.
- Kalanviljelylaitoksen lietteenpoiston tehon ja lietteen mukana talteen saatavien ravinteiden määrän tarkkailusuunnitelma on esitettävä ja sisällytettävä tarkkailuohjelmaan.
Ympäristökeskukselle tulee määrätä oikeus tehdä tarkkailuohjelmaan tar- peelliseksi katsottavia muutoksia.
Luvassa on määrättävä, että kalataudeista on välittömästi ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti Inarin kunnan eläinlääkä- rille. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lapin ympä- ristökeskukselle ja Lapin TE-keskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan.
Lapin ympäristökeskus katsoo, että sen esittämillä tai tiukemmilla päästö- rajoilla ja rehunkäyttömäärällä lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkistamisajankohta asettaa vuoden 2014 lop- puun. Hakemukseen tulee velvoittaa tarkkailutuloksien yhteenvedon perus- teella tehtävän vesistövaikutusarvion lisäksi liitettäväksi selvitys kustannus- laskelmineen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta laitoksella vesistökuormituksen edelleen vähentämiseksi nyt määrättävistä päästöra- joista.
2. Tiehallinto, Lapin tiepiiri
Laitosta laajennettaessa tulee ottaa huomioon, että laitos sijaitsee maan- tien 969 välittömässä läheisyydessä. Maantien keskivuorokausiliikenne on ollut pieni. Vuoden 2001 mittausten mukaan se oli 144 ajoneuvoa vuoro- kaudessa. Raskaita ajoneuvoja oli 12. Nellimistä Norjan puolelle on suun- nitteilla uusi tieyhteys. Tämä lisäisi valmistuessaan liikennettä maantiellä 969. Nellim–Paatsjoki -tieyhteysselvityksessä on uuden Muotkatakan ra- janylityspaikan keskimääräiseksi vuorokausiliikenteeksi arvioitu vuonna 2030 noin 200 ajoneuvoa. Kesäaikaisen liikenteen on arvioitu kasvavan matkailun myötä noin kolminkertaiseksi eli noin 600 ajoneuvoon vuorokau- dessa.
3. AA, Neliapila RN:o 3:12
Laitoksen päästöt aiheuttavat Sarmijokisuussa olevan kesäasunnon Inari- järvestä otettavan käyttöveden laadun heikkenemistä sinä määrin, että ve- den hajussa ja ulkonäössä on ollut selvää saastumisen vaikutusta. Vettä ei ole voinut vuosikausiin käyttää juomavetenä. Pesu- ja talousvetenä se on ajoittain kelvotonta. Vettä on käyty hakemassa naapurin pihassa olevasta vesipostista. Sen käyttö uusien omistusjärjestelyjen takia voi vaikeutua.
Naapurin vesipostista on jatkettava vesijohtoa noin 200 metriä Neliapilan tontille.
4. BB, Karitsanniva RN:o 12:5
Sarmilompolosta Inarijärvelle johtava venereitti on kunnostettava. Kalanvil- jelylaitoksen toiminnan vuoksi Sarmijärven alapuolinen vesistö on ollut jo pitkään parhaaseen kalastusaikaan rauhoitettu lohikalojen kudulle nousun vuoksi. Tällöin lähin kalastuspaikka on Inarijärvellä ja sinne johtava vene- reitti on erittäin huonokulkuinen. Rauhoitus estää kalastamisen Sarmijär- ven alapuolisella vesireitillä ja veneväylän kulkukelvottomuus estää kalas- tamisen Inarijärvellä. Hakijan tulee kunnostaa venereitti nykyistä paremmin kuljettavaksi. Muutamien kivien siirto on riittävä kunnostustoimenpide.
5. CC ja DD, Männikkö RN:o 12:16
Vapaa-ajan asunto sijaitsee Sarmilompolon rannalla kalanviljelylaitosta vastapäätä. Vapaa-ajan asunto on ostettu 7.4.1998. Viereiselle tontille on vedetty vesijohto ja rakennettu vesiposti. Siitä voi hakea vettä. Vesiposti jäätyy syksyllä pakkasten tultua, koska vesijohto kulkee pinnassa. Sen pi- täisi kulkea järven pohjaa pitkin. Kalanviljelylaitokselle ja Rovaniemelle ve- siasioista vastaavaan henkilöön on oltu yhteydessä.
Verkot likaantuivat vuorokaudessa hätkähdyttävän paljon loma-aikaan vii- koilla 13–14 vuonna 2005. Ystävät kokevat verkot Inarilla kaksi kertaa vii- kossa ja verkot ovat puhtaat.
Mökin rannasta ämpäriin otettu vesi limoittaa vajaassa vuorokaudessa ämpärin pahasti. Voiko järvivettä käyttää enää mihinkään varsinkin kun on pieniä lapsia mukana? Veden laatu on huonontunut. Puhdas vesi on 32 ki- lometrin päässä. Hakijan on rakennettava toimiva vesijohto ja vesiposti va- paa-ajan asunnon läheisyyteen.
6. EE, Sarmivuono RN:o 3:18
Ennen kalanviljelylaitosta Sarmilompolon, Pikkulompolon ja Sarmivuonon vesi oli kirkasta ja juotavaa. Nykyisin vesi on sameaa. Vesiastian pohja on pestävä usein sinne kertyneestä "liejusta". Kelvollinen ruoka- ja juomave-
den saanti on turvattava. Jos tontille rakennetaan, on vesi haettava vieraal- la tontilla olevasta vesipostista. Kun vesiposteja rakennettiin ei ollut monta- kaan mökkiä. Nyt mökkejä on rakennettu lisää ja koko ajan rakentaminen näyttää lisääntyvän. Tuntuu siltä, että vanhat vesipostit ovat tontinomista- jan henkilökohtaisia ja naapurit eivät ole tervetulleita veden hakuun. Ve- denhakumatka tontilta lähimpään vesipostiin on noin yksi kilometri. On otettava huomioon veden riittävyys jokaiselle sitä tarvitsevalle.
7. FF ja GG, Eräkoto RN:o 12:15
Kun nykyiset toimiluvat myönnettiin, olivat lainsäädäntö ja yhteiskunnalliset tavoitteet ympäristön suojelulle ja vesien säilymiselle kokonaan toiset.
Voimassa oleva ympäristö- ja vesilainsäädäntö asettaa huomattavasti suu- remmat arviointivaatimukset ja selvitysedellytykset haitallisia ympäristövai- kutuksia omaavan toiminnan lupamääräyksille.
Hakemus lupamääräysten muuttamiseksi on hylättävä. Vapaa-ajan asunto sijaitsee Sarmijoen ja Sarmivuonon yhtymäkohdassa. Se on rakennettu vuonna 1964. Joen uoma on syvä vastarannalta ja tontin edessä on mata- la penkka, johon vastavirtaus tuo rehevöittäviä aineksia. Rannan ruohot- tuminen on lisääntynyt. Rannan rehevöityminen on havaittavissa valokuvis- ta ja silmämääräisesti. Vettä ei voi käyttää talousvetenä kuten ennen ka- lanviljelylaitoksen tuloa. Mikään muu yksittäinen tapahtuma viimeisen 40 vuoden aikana ei ole muuttanut ympäristön tilaa alueella kuin kalanviljely- laitos.
Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että toimenpiteillä ehkäistään jätteen syn- tyä ja haitallisia vaikutuksia ja suojeluedellytykset koskee myös tilanteita, joissa toimenpiteistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista implisiitti- sesti ja tulevaisuudessa.
Keskeistä hakemuksen käsittelyssä on vesistövaikutukset. Hakemus on rehun käytön osalta täysin kohtuuton. Haettu rehunkäyttö tarkoittaa 80 %:n lisäystä vuosien 2000–2003 toteutuneeseen rehunkäyttöön ja vastaavasti tuotannon lisäys noin 100 %:n kasvua. Koko muutoksen ympäristöllisten vaikutusten analyyttinen, riippumaton, kolmannen tahon tutkimuksellinen arviointi on tekemättä. Ympäristölainsäädännön mukaan lupaa ei ole mah- dollista myöntää, kun muutoksen ympäristövaikutukset on sivuutettu pel- källä maininnalla, että vesistö on kestänyt kuormituksen mainittavasti rehe- vöitymättä. Alueen käyttövesihuollon järjestäminen on osoitus haitallisista vaikutuksista. Hakemuksessa ei ole selvitystä erilaisten kasvatuksessa käytettävien lääkeaineiden pääsystä vesistöön. Niiden on useissa tieteelli- sissä tutkimuksissa osoitettu aiheuttavan geneettisiä muutoksia eläimistös- sä.
Hakemuksessa esitetään lupamääräysten höllentämistä siten, että kalaa saisi kasvattaa ja rehua käyttää olennaisesti nykyistä enemmän kuitenkaan puhdistusmenetelmiä oleellisesti muuttamatta. Tämä on vastoin voimassa olevan lainsäädännön suojelun ja kestävän kehityksen lähtökohtia. Lupa- määräysten pitää johtaa haitallisen kuormituksen vähenemiseen eikä li- sääntymiseen. Esitetty kasvatusmäärän huomattava lisääminen ja rehun käytön kaksinkertaistaminen johtaa lineaarisesti suurempiin fosforikuormi- tuksiin ja haitallisten vaikutusten lisääntymiseen. Tästä syystä hakemus on hylättävä ympäristölainsäädännön vastaisena tai lupamääräyksissä on asetettava ehdot puhdistustoimenpiteiden ja -menetelmien tehostamiselle siten, että rehevöittävää vesistökuormitusta ja fosforipäästöä olennaisesti vähennetään jo nykyisestä.
8. HH, Myösseniva RN:o 3:4
Sarmijärven laitoksen toiminnan tuloksena on toteutettu mm. Inarijärven velvoitteen istutukset ja kompensoitu säännöstelyn aiheuttama haitta kala- kannoille. Tämän perusteella ei ole mitään tarvetta poikastuotannon lisää- miselle Inarin alueella. Laitoksen ympäristön vesiluonto on hyvin herkkä ja laitoksen aiheuttamat haitat ovat nähtävissä pohjakivien limoittumisena jo nykyiselläkin kuormituksella.
Laitoksen talous ja kannattavuus on eri asia kuin laitoksen saattaminen sellaiseen kuntoon, että siitä ei aiheudu herkälle vesiluonnolle päästöhait- toja. Hakemuksen mukaan nykyistä parempi puhdistusjärjestelmä edellyt- tää lisäinvestointeja, jotka eivät taloudellisesti ole mahdollisia. Hakemus- asiakirjojen mukaan nykyinen puhdistustekniikka on paras. On olemassa parempiakin tekniikoita. Investointi puhdistusjärjestelmään on pääomakus- tannus, joka on joko perustamisvaiheen investointi tai kehityksen vaatima peruskorjaus- tai lisäinvestointi, josta nyt on kysymys. Se ei ole toiminnasta rahoitettava kulu, varsinkin kun on yhteiskunnan kustannuksella ylläpidet- tävä toiminta. Puhdistamiseen investointi on varmasti edullisempi tapa pi- tää vesiluonto puhtaana kuin vuosien päästä tehtävä koko alapuolisen ve- sistön puhdistus. Edellä mainittujen kustannusten suuruudet on selvittävä ennen kuin lupaa fosforipäästöistä käsitellään. Ulkoaltaita on puhdistettava säännöllisesti ja turvelavojen turve on vaihdettava niin usein, että fosfori- kuormitusrajaa, 150 kg/vuosi, ei ylitetä. Käyttötarkkailu on hoidettava asianmukaisesti ja tehdyt toimet on dokumentoitava siten, että niiden pe- rusteella voidaan mahdollisten vahinkojen jälkeen todeta sekä selvittää vahingon syy.
Hakijan järjestämä talousvesi osoittaa, että alapuolinen vesistö on jo saas- tunut. Hakijan näkemys, että jätevesikuormituksesta ei ole aiheutunut tai aiheudu korvattavaa haittaa, ei ole yhteneväinen jo tapahtuneen kanssa.
Menetykset on korvattava.
Vapaa-ajan asunto on laitoksen alapuolisen vesistön kapeikon kohdalla.
Aiemmin juomakelpoinen vesi on nyt juomakelvotonta. Fosforikuormitus on nyt kaksinkertainen verrattuna aikaan, jolloin paikka hankittiin. Paikan arvo on laskenut ja mikäli lisäsaastuttamiselle annetaan lupa, ei paikalla ole juu- rikaan arvoa. Koko vesistössä on havaittavissa selvää rehevöitymistä. Va- paa-ajan paikan kohdalla ovat kapeikon kivet selvästi limoittuneet. Syy on kalanviljelylaitoksen. Fosforipäästöjä ei saa lisätä yhtään, vaan niitä on vä- hennettävä käyttämällä tunnettuja tehokkaampia puhdistusmenetelmiä.
Velvoitetarkkailu ei anna vaikutuksista oikeaa tulosta, koska näytteenotto- pisteet ovat paikoissa, joissa veden sekoittuminen on suurta. Mittauspistei- tä on lisättävä paikkoihin, joissa vedet kulkevat mahdollisimman vähän se- koittuneina.
Hakemus on hylättävä, koska perusteeksi ei ole esitetty mitään syytä eikä perusteluja, miksi kasvatusta tulisi lisätä laitoksessa, jonka tavoitteet on al- kuperäisen suunnitelman mukaan täytetty.
Nykyisiä lupamääräyksiä tulee muuttaa siten, että niiden toteutumisesta tu- lee raportoida vaikutusalueen asukkaille vuosittain, kolmen vuoden välein tulee toimittaa yhteenveto, jonka perusteella voidaan arvioida puhdistus- tarpeen riittävyys ja siitä mahdollisesti seuraavat tarvittavat lisätoimet sekä lupamääräykset on tarkistettava viiden vuoden välein.
Kalanviljely on tarpeellista kalakantojen säilyttämiseksi. Valtion tulee vel- voitteitaan hoitaessa olla kansalaisille esimerkkinä ympäristövelvoitteiden hyvästä hoitamisesta.
9. II ja JJ, Uhtsa Uula 3:6
Koska kalanviljelylaitos saastuttaa Sarmijoen alajuoksun, on hakijan ra- kennettava tilalle myös talvikäyttöön soveltuva vesiposti. Tilalle ja kahdelle naapuritilalle on vuosituhannen vaihteessa omin kustannuksin rakennettu ohimenevästä runkojohdosta liittymät ja rakennettu kesäaikaan toimivat vesipostit. Kuivana kesänä 2003 vettä ei saatu vesipostista riittävästi. Lä- histöllä vaaran rinteellä on Missevaaranjärvi. Sinne on rakennettava otta- mo ja vesijohto sieltä rannalla oleville tonteille. Vesijohto pitää kaivaa rou- timattomaan maahan ja vesipostit pitää lämpöeristää.
10. KK ja LL, Pikkulompolo RN:o 3:9
Tila on Pikkulompolon rannalla. Tilalle varataan talousveden saantimahdol- lisuus.
11. MM, Missevaara RN:o 3:5
Tila on Pikkulompolon rannalla. Ongelmana on vesipula. Sangossa yön yli ollut vesi limoittaa sangon niin, että se on pestävä ennen uuden veden noutamista. Vettä on kuljetettu muualta kilometrien päästä. Mökin pihaan on rakennettu kaivo. Sekään ei onnistunut.
12. NN, Koittola RN:o 3:17
Lomamökkitontille on saatava mahdollisimman pian oma vesiposti, koska ennen kalalaitosta vesi oli järvessä, lompolossa ja joessa kirkasta ja puh- dasta. Nyt vesi on sameaa. Aikoinaan on vedetty jostain syystä tietyt vesi- pisteet, vaikka on todettu, että vesi on täysin juomakelpoista. Vesi tulee erittäin heikolla paineella vesiposteista. Lähin vesiposti on kaukana tontilta ja muut mökkiläiset, joiden kohdalle vesiposti on rakennettu omivat ne it- selleen. Eräät ovat jopa vetäneet mökkeihin niistä letkut ja omistelevat ko- ko vesipostin. Asiaan on saatava muutos, koska vesihuolto on saanut al- kunsa laitoksen toiminnasta. Putkistoista tulee ottaa vesinäytteet tietyin vä- liajoin sulamisvesien aikaan.
13. OO, Taavi RN:o 3:16
Ennen laitosta järvi- ja jokivettä saattoi juoda huoletta. Nyt asia on toisin.
Vesi ei varmaankaan ole hengenvaarallista, mutta lomarakennuksen ra- kentamisen jälkeen mökkirannasta otettu juomavesi aiheutti vatsataudin koko perheelle. Myös mökkivieraat saivat vatsataudin. Naapuritontin vesi- postista haetun veden juominen paransi vatsataudin seuraavana päivänä.
Vatsatautia on aiheutunut myös myöhemmin, kun on käytetty järvivettä juoma- ja ruokavetenä.
Lähin vesiposti on naapurin tontilla 300–400 metrin päässä. Nyt naapurin tontti on jaettu ja kulkutielle on tullut uusi tontti. Se on myynnissä. Voi käy- dä niin, että uusi omistaja kieltää läpikulun. Vedenhakumatkaa on tällöin autotietä pitkin 3–4 km. Tontille on saatava mahdollisimman pian vesiposti.
Runkoputki kulkee joen pohjassa tontin editse, joten vesipostin laitto ei ole suuri ja vaativa toimenpide.
14. PP, Eräniemi RN:o 12:13
Vapaa-ajan asunnolle on rakennettava käyttövesilinja. Liete tilan rannassa on lisääntynyt 19 vuoden aikana ja etenkin viimeisen viiden vuoden aika- na. Kesäaikaan talousvettä/juomavettä ei voi enää ottaa järvestä. Myös toiset mökkiläiset joen ja lompolon rannalta ovat kertoneet samasta on- gelmasta. Tila on liitettävä suolla olevasta ottamosta tulevaan runkoput- keen tai on vedettävä uusi runkolinja Sarmijärvestä joen ja lompoloitten kautta Sarmivuonoon. Uuteen runkolinjaan voivat liittyä kaikki mökkiläiset.
Nykyisen ottamon antoisuus ei välttämättä riitä kaikille tiloille.
15. QQ ja RR, Utsluobbal RN:o 3:8
Mikäli hakemus hyväksytään heikkenee Sarmilompolon ja sen alapuolisten vesistöjen veden laatu huomattavasti. Lomakiinteistö on Pikkulompolon rannalla. Se on ostettu vuonna 1989 ja rakennettu vuonna 1990. Kiinteistö on edelleen ympärivuotisessa käytössä. Käyttövesi on johdettu putkea pit- kin lähteestä. Putki on syksystä kevääseen jäässä, jolloin saunavesi ote- taan joesta. Juomavesi on talviaikana tuotu mukana. Vesistön veden laatu on ympäri vuoden juomavedeksi kelpaamaton. Kalaverkot limoittuvat mel- ko nopeasti. Kiinteistölle tulee järjestää ympärivuotisesti käytössä oleva vesihuolto esimerkiksi vetämällä vesijohto läheisestä Missejärvestä. Koska laitoksen kapasiteetti lähes kaksinkertaistuu, mikäli hakemus hyväksytään, tulee laitoksen vesien- ja jätteiden käsittely sekä alapuolisen vesistön tila panna tarkkaan seurantaan.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakija on 1.7.2005 toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen muistu- tuksista ja vaatimuksista.
1. Lapin ympäristökeskus
Ympäristökeskus tarkastelee kalojen merkinnässä käytetyn alitsariiniväri- aineen käsittelyä ja sitä koskevia lisäselvityksiä sekä vaatii väriaineen kä- sittelyä ja toimittamista kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Alitsariini on hyvien ominaisuuksiensa vuoksi erittäin yleisesti käytetty merkkiaine sekä lääketieteessä että akvaattisessa biologiassa. Aineen käytölle ei tiettävästi ole missään kieltoja tai erityismääräyksiä. Korvaavia aineita on vähän, sillä toimivuuden perustana on väriaineen reagointi kal- siumin kanssa, jolloin luustoon jää värimerkki. Aiemmin käytettyjä aine- ryhmiä ovat antibiootteina tunnetut tetra- ja oksitetrasykliinit, mutta niiden käytöstä on paljolti luovuttu haittavaikutusten vuoksi. Kolmas aine, kalseii- ni, on Inarissa tehtyjen kokeiden perusteella alitsariinia huonompi. Käyttö- turvallisuustiedotteen mukaan alitsariinin palamishajoamisessa ei tapahdu haitallista polymerisaatiota, vaan aine hajoaa pienimolekyylisiksi, luonnos- sa esiintyviksi oksideiksi.
Inarin vähäkalkkisissa vesissä alitsariinin käyttöpitoisuuksia on voitu edel- leen merkittävästi laskea ympäristökeskuksen lausunnon aikaisesta tilan- teesta, mikä vähentää kokonaispäästöjä. Alitsariinin käyttö toteutuvilla määrillä ja laimennussuhteilla on ympäristölle haitatonta ja voidaan jatkos- sakin toteuttaa jo vallinneen käytännön mukaisesti ilman erilliskäsittelyjä tai johtamista puhdistamoon.
Tarkkailumääräyksiä koskevissa vaatimuksissa ympäristökeskus esittää mm, että päästö- ja vaikutustarkkailujen tulokset on toimitettava valvontavi- ranomaisille kuukauden kuluessa näytteenotosta.
Ehto on passiivimuotoisena tulkinnanvarainen, koska se ei yksilöi tietojen toimitusvelvollista. Hakijalle asetettuna ehto on ongelmallinen, koska hakija ei voi vastata laboratorion toimitusviiveistä.
Raportointia koskevissa vaatimuksissa ympäristökeskus esittää, että vaka- vissa kalatautitapauksissa ilmoitus olisi tehtävä kunnaneläinlääkärin lisäksi myös Lapin ympäristökeskukselle ja TE-keskukselle.
Vaaditun ilmoitusvelvollisuuden ottaminen osaksi ympäristöluvan ehtoja on lainsäädännöllisesti hyvin ongelmallinen. Kaikkien eläintautien, myös kala- tautien vastustaminen perustuu Suomessa eläintautilakiin (55/1980) ja -asetukseen (601/1980) ja näiden nojalla annettuihin alemmanasteisiin säädöksiin. Kyseisissä säädöksissä määritellään eri kalatautien vaaralli- suusluokitus ja torjuntakeinot sekä eläinten omistajan ja eläintautiviran- omaisten vastuut taudeista ja tautiepäilyistä ilmoittamisessa. Tautitietojen jakelua koskevat vastuut ovat tarkkoja senkin vuoksi, että viranomaiset voivat joutua korvausvastuisiin virheellisten tietojen aiheuttamista vahin- goista. Normaali eläintautilainsäädännön mukainen ilmoitusmenettely on riittävä ja siihen pitäytymällä turvataan myös se, että lupaehdot eivät tule ristiriitaisiksi lainsäädännön kanssa, jos eläintautisäädöksiin tulee muutok- sia. Viranomaisten keskinäinen tiedonsaanti tulisi varmistaa eläintauti-, ka- latalous- ja ympäristöviranomaisten keskinäisen yhteistyön kehittämisellä.
3.AA, 5.CC ja DD, 6.EE, 10.KK, LL, 11.MM, 12.NN, 13.OO, 14.PP ja 15.QQ ja RR
Otsikossa luetellut yksityiset muistuttajat vaativat tai esittävät talousvesi- huollon järjestämistä joko ympärivuotisena kiinteistökohtaisena ratkaisuna tai nykyistä parempana vesipostien saavutettavuutena.
Niiden asumusten osalta, jotka olivat olemassa laitoksen perustamisen ai- kana, ratkaistiin laitoksen rakentamisesta asianosaisten talousvesihuoltoon mahdollisesti aiheutuvat ongelmat jo ensimmäisen lupakäsittelyn yhtey- dessä.
Niiden asumusten osalta, jotka asianosaiset ovat hankkineet tai rakenta- neet laitoksen toiminta-aikana, eivät talousveden saannin edellytykset ole hankinta-ajankohdan jälkeen muuttuneet, joten korvattavaa tai hakijan toi- menpiteillä korjattavaa vahinkoa ei ole syntynyt.
Muistutuksissa tuodaan pääosin esiin sellaisia näkökohtia, jotka eivät liity käsillä olevaan hakemusprosessiin, vaan haja-asutusalueen vesihuollon järjestämiseen yleensä.
4. BB
Laitoksen toiminta ei vaikuta Sarmilompolon ja Inarijärven välisen vesireitin virtaus- tai vedenkorkeusoloihin. Kulkuväylän kunnostaminen ei kuulu tä- män lupaprosessiin piiriin.
7. FF ja GG, 8. HH
Otsikossa mainitut muistuttajat vaativat ensisijaisesti lupahakemuksen hyl- käämistä ja tälle vaatimuksella vaihtoehtoisena tai rinnakkaisena lupaehto- jen olennaista kiristämistä varsinkin kuormitusrajojen suhteen.
Muistutukset perustuvat erheelliseen käsitykseen laitoksen lupakapasitee- tin kasvattamisesta ja siitä johdettuihin arvioihin ympäristöhaitoista. Muistu- tukset eivät anna aihetta hakemuksessa esitettyjen lupaehtojen muuttami- seen.
Selvitys talousveden saannin järjestämisestä
Hakija on 8.7.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon selvityksen ja kar- tan niistä tiloista, joille on vesioikeuden päätösten (nro 80/79/I ja 61/86/I) velvoittamana tehty vedenottamo tai muulla tavalla järjestetty riittävä talo- usveden saanti.
Neuvottelut ja tarkastukset
Ympäristölupavirasto on tehnyt tarkastuksen laitoksella 25.8.2005. Tarkas- tuskertomus on liitetty asiakirjoihin.
Vastineen ja hakemuksen täydennys
Hakija on toimittanut 21.9.2005 Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon vastineen koskien muistutusta 9. II ja JJ. Hakijan mukaan muistutus on ai- heeton. Muistutuksesta on pääteltävissä, että kiinteistö ei ole ympärivuoti- sessa asuinkäytössä ja kiinteistö on jo liitetty nykyiseen runkojohtoon.
Hakija on toimittanut 11.10.2005 Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon lausunnon ja analyysitulokset Sarmijärven kalanviljelylaitoksen ja ympäris- tön talousvesinäytteistä, sähköpostitse 4.1.2006 selvitystä kalataudeista ja 16.1.2006 selvitystä alitsariinipunainen-väriliuoksen käyttämisestä ja sen pitoisuusrajoista.
MERKINTÄ
Ympäristölupavirastolla on asiaa ratkaistaessa ollut esillä Pohjois-Suomen vesioikeuden 28. 8. 1991 antama päätös (nro 64/91/1) "Vesijohtojen raken- taminen Sarmijärven kalanviljelylaitoksen alapuoliseen vesistöön" asiakir- joineen ja Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 16.12.2005 antama pää- tös (Nro 126/05/1) "Inarin kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa"
asiakirjoineen.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
VESITALOUSLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle luvan veden johtamiseen Sarmijärvestä Sarmijärven kalanviljelylaitokselle kalanviljelyä varten.
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalanviljelyyn Sarmijärven ja Sarmilompolon välisellä kannaksella sijaitsevalla Sarmijärven kalanviljely- laitoksella ja laitoksella käytetyn veden johtamiseen Sarmilompoloon. Kas- vatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna saa olla noin 30 000 kg.
Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympä- ristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman va- hingon varalta annetaan ohjaus.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Vesitalousluvan määräykset
1. Laitokselle saadaan johtaa vettä Sarmijärvestä 1.5.–31.10. välisenä ai- kana enintään 0,5 m3/s ja muulloin enintään 0,35 m3/s. Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä siten, etteivät yläpuoliset vedenkorkeudet haital- lisesti muutu ja muutenkin vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Hakijan on oltava selvillä käyttämänsä veden määräs- tä. Virtaaman säätö ja mittaukset on tehtävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitokselle tuleva virtaama on mitattava päivittäin toukokuun ensimmäisen ja lokakuun viimeisen päivän välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan.
Vedenjohtaminen on tehtävä rakennettuja vedenottolaitteita ja putkistoja käyttäen. Ne on pidettävä asianmukaisessa kunnossa ja merkittävä Sarmi- järven rannalle asetetulla taululla.
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Päästöt pintavesiin
2. Kalanviljelylaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölupavi- rastolle 18.2.2005 toimitetun hakemussuunnitelman täydennyksen liitteenä 1 olevan 9.6.2003 päivätyn piirustuksen "Asemapiirustus viljelyvesitys, viemärit" (MK 1:1 000) mukaiset.
Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Lapin ympä- ristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua.
3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 35 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 210 kg vuodessa ja typpikuormitus enintään 1 570 kg vuodessa.
Kalanviljelylaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä.
Kalojen liikaruokintaa ei saa tehdä ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasva- tuksessa olla keskimäärin enintään 1,05 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7,1 %.
Ulkoaltaat on puhdistettava kasvukauden aikana vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja puhdistuksessa syntyvä lietevesi on pumpattava lupamää- räyksessä 2. mainitussa piirustuksessa esitetyille turvelavoille ja levitettävä niille tasaisesti. Läpisuotautunut vesi on johdettava saostusaltaan kautta laitoksen poistokanavaan. Turvelavojen puhdistustehoa on tarkkailtava Lapin ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Tarkkailun antamien tulos- ten perusteella on turve vaihdettava riittävän usein puhdistustehon säilyt- tämiseksi. Poistettu turve on varastoitava ennen hyötykäyttöä siten, ettei siitä aiheudu ympäristölle haittaa.
Laitoksen asumajätevesiä ei saa johtaa ilman asianmukaista käsittelyä tur- velavoille 30.6.2007 jälkeen. Asumajätevesien johtamis- ja puhdistamis- suunnitelma on toimitettava Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 30.6.2006 mennessä.
4. Tutkimustarkoituksia varten saadaan merkitä Sarmijärven laitoksella tuo- tettuja kalanpoikasia tai mätiä alitsariinpunainen-väriliuoksella (CAS 130- 22-3). Värjäystä ei saa tehdä 1.6.–31.8. välisenä aikana. Alitsariinipunai- sen pitoisuus saa laitokselta vesistöön johdettavassa vedessä olla enin- tään 0,4 µg/l.
Päästöt ilmaan
5. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jät- teiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja.
Melu ja tärinä
6. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheu- du haitallista melua tai tärinää.
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
7. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät biojätteet on käsiteltävä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön tai kaatopaikalle.
Kalanviljelylaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on jär-
jestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti ja Inarin kunnan jä- tehuoltomääräyksiä noudattaen.
Varastointi
8. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläi- met pääse niihin käsiksi.
Talousvettä koskevat velvoitteet
9. Luvanhaltijan on turvattava riittävä ja laadultaan kelvollinen talousveden saanti tiloille Myösseniva RN:o 3:4, Eräkoto RN:o 12:15 (12:2), Karitsanni- va RN:o 12:5, Vasakaltio RN:o 25, Kaisaranta RN:o 37, Eerola RN:o 45, Pitkälahti RN:o 53, Maxim RN:o 51, joille velvoite on asetettu aiemmissa päätöksissä.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
10. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lu- van saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti.
Vesistötarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lain- voimaisuudesta huolimatta muuttaa Lapin ympäristökeskuksen hyväksy- mällä tavalla.
Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua.
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet
11. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava vii- pymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.
Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle.
Toiminnan lopettaminen
12. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennak- koon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle.
Toiminnan loputtua on rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE
Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölu- pavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuk-
sen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskeva vaatimus.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu kalanviljely täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Luvan myöntämisen edellytykset
Vesitalouslupa
Lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pintaveden johtami- sesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen.
Ympäristölupa
Kalanviljelylaitoksen aiheuttama kuormitus kohdistuu Sarmilompoloon, Pikkulompoloon, Sarmijokeen ja Sarmivuonoon. Tämä aiheuttaa vesialu- een levänkasvun lisääntymistä lämpimän veden aikana erityisesti laitoksen lähialueilla. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myön- tämiselle olisi edellytyksiä.
Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, lietteen poistosta ja käsittelystä sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Sarmijärven kalanviljelylaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mu- kainen.
Laitoksen nykyisen luvan mukaista tuotantomäärää ja laitokselta vesistöön päästettävää fosforin määrää vähennetään nykyisestä, joten myös kuormi- tus ja mahdolliset vesistövaikutukset vähenevät.
Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumis- ta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella tai talousvesivelvoitteet huomioon ottaen kohtuu- tonta rasitusta naapuritiloille.
Lupamääräysten perustelut
Vesitalousluvan määräykset
Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle oikeuden ottaa laitokselle vet- tä nykyisen luvan määräysten mukaisesti. Nykyisestä vedenotosta ei ole ilmennyt aiheutuneen tai ennalta arvioiden ei vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä. Rakenteet ja laitteet pysyvät ennallaan ja nii- tä koskevat suunnitelmat ja piirustukset ovat aiempien lupakäsittelyiden asiakirjoissa.
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästö- rajoja sekä lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pi- laantumisen ehkäisemiseksi. Rehumäärä on laskettu hakemuksen mukai- sella rehukertoimella 1,15. Kasvatettavaa kalamäärää ja käytettävää re- humäärää on pienennetty nykyisestä, koska laitoksen kapasiteetti ei ole ol- lut täysimääräisesti käytössä ja laitoksen keskeisin tuotantotehtävä eli Ina- rijärven ja sen sivuvesien kalavelvoitteen toteuttaminen on täysimääräisesti pystytty hoitamaan. Maastotarkastuksella 25.8.2005 saadun selvityksen mukaan olot ovat kasvatuksen osalta vakiintuneet vuodesta 1999 lähtien 20–25 tuotantotonnin vuositasolle.
Hakijan Inarin kalanviljelylaitoksella on mahdollista kasvattaa nyt vähennet- ty 10 000 kg:n tuotanto. Inarin laitokselle 16.12.2005 myönnetyn luvan nro 126/05/1 perusteella on mahdollista kasvattaa lisäkasvuna 40 000 kg vuo- dessa. Vuosina 1995–2003 lisäkasvu on Inarin laitoksella ollut 20 800–
34 700 kiloa vuodessa keskimäärin 26 200 vuodessa. Käytetyn veden kä- sittelymenetelmät ovat Inarin laitoksella tehokkaammat kuin Sarmijärven laitoksella, vastaanottavan vesistön sietokyky on parempi ja kelvollista pohjavettä on vaikutusalueen vesihuoltoa varten saatavissa. Hakemus- suunnitelman mukaan Inarin laitoksen tarkoituksena on hoitaa yhdessä Sarmijärven laitoksen kanssa Inarin säännöstelyn ja sen sivuvesistöjen ka- lataloudellisia velvoitteita. Inarin laitos hoitaa myös valtion kalanviljelyn teh- tävät Jäämereen laskevien vesistöjen alueella sekä tuottaa mätiä ja istuk- kaita eri organisaatioille.
Lapin ympäristökeskus on lausunnossaan esittänyt kalanviljely- ja asuma- jätevesien eriyttämistä. Talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten vie- märiverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen (542/2003) 4 §:n mukaan talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennet- tävä orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Asetuksen 5 §:n mukaan ta- lousveden käsittelyjärjestelmän tulee soveltua käyttökohteeseen sekä sitä tulee voida käyttää ja huoltaa siten, että saavutetaan asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset. Asetuksen liitteessä 1 mainittuja käsittelyjärjestelmiä ovat saostussäiliö, umpisäiliö, maahanimeyttämö, maasuodattamo ja pien- puhdistamo. Nykyinen Sarmijärven laitosalueen asumajätevesien puhdis- tus ei täytä asetuksen (542/2003) määräyksiä. Laitoksen alavirranpuolei- sessa vesistössä on virkistys- ja kalastuskäyttöä. Määrätty asumajätevesi- en nykyistä tehokkaampi puhdistaminen parantaa vesistön tilaa.
Alitsariinipunaisen osalta on annettu määräykset hakemuksen ja hakijan erikseen toimittaman selvityksen perusteella ottaen huomioon vesialueella oleva virkistyskäyttö, loma-asutus ja varovaisuusperiaate. Väriaineen mää-
