LUPAPÄÄTÖS Nro 130/05/1 Dnro Psy-2005-y-83 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2005

(1)

YMPÄRISTÖ

LUPAPÄÄTÖS

Nro 130/05/1

Dnro Psy-2005-y-83

Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2005

ASIA

Tornion voimalaitoksen ympäristölupa

LUVAN HAKIJA

Tornion Voima Oy

c/o

Etelä-Pohjanmaan Voima Oy

Frilundintie 7

65170 VAASA

(2)

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4

TOIMINTA, SEN SIJAINTI JA TOIMINNAN ALOITTAMINEN ... 4

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 5

Ympäristöluvan hakemisen peruste... 5

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE... 5

Luvat ... 5

Kaavoitustilanne... 5

LAITOKSEN TOIMINTA... 6

Laitteistot ja rakenteet... 6

Kapasiteetti ja tuotanto ... 6

Prosessikuvaus... 6

Polttoaineet ... 7

Polttoaineiden laatu ... 8

Polttoaineiden varastointi... 9

Muut toiminnot ... 9

Raakaveden otto... 9

Kemikaalit ja kemikaalien varastointi ... 9

Muut raaka-aineet... 10

Liikennejärjestelyt ... 10

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus ... 10

BAT-arviointi ...10

Energiatehokkuus ... 12

Ympäristöjohtamisjärjestelmä ... 13

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 13

Päästöt ilmaan ... 13

Rikkidioksidipäästöt ... 13

Typenoksidipäästöt... 14

Hiukkaspäästöt ... 14

Metallipäästöt... 14

Hiilidioksidipäästöt ... 15

Muut päästöt ilmaan ... 15

Päästöt vesiin... 15

Jäähdytysvesi ... 16

Jätevedet ... 16

Sade- ja perusvedet... 16

Melupäästöt ... 17

Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 17

TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI... 18

Ehdotus valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 mukaisiksi raja-arvoiksi ... 18

Ehdotus valtioneuvoston asetuksen 362/2003 mukaisiksi raja-arvoiksi ... 18

VOIMALAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 19

Asutus ja rakennettu ympäristö ... 19

Ympäristöolosuhteet ... 20

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN ... 21

Tornion voimalaitoksen päästöjen vaikutukset ilmanlaatuun... 21

Tornion voimalaitoksen päästöjen vaikutukset laskeumiin ... 22

Meluvaikutus...23

Vaikutukset luonnonympäristöön... 24

Vaikutus kallio- ja maaperään sekä pohjavesiin ... 24

Vaikutus maisemaan ... 24

HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA... 24

Käyttötarkkailu ... 25

Päästö- ja kuormitustarkkailu... 26

Huolto ja kunnossapito ... 28

Poikkeamat ja häiriötilanteet... 29

(3)

Ympäristövaikutusten tarkkailu ... 30

Ilmoitukset... 30

Raportointi ... 30

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 31

Riskienhallintaorganisaatio ... 31

Öljy- ja kemikaalivuotojen hallinta... 32

Tulipalo ... 32

Hallitsemattomat savukaasupäästöt ... 32

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 33

Lupahakemuksen täydennykset ... 33

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 33

Lausunnot ... 33

Hakijan kuuleminen ja vastine ... 36

Neuvottelut... 36

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 37

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 37

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 37

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 37

Polttoaineet... 37

Päästöt ilmaan ... 37

Melu ja pöly... 39

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 39

Varastointi... 39

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 40

Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja... 40

Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 41

RATKAISUN PERUSTELUT... 41

Ympäristöluparatkaisun perustelut... 41

Lupamääräysten perustelut ... 41

Pilaantumisen ehkäisemiseksi annettujen lupamääräysten perustelut... 41

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 44

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 44

Päätöksen voimassaolo ... 44

Lupamääräysten tarkistaminen... 44

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 44

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 45

Ympäristöluvan täytäntöönpano ... 45

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA... 45

Vakuus ... 45

Toiminnan aloittamisluvan perustelut... 45

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 46

KÄSITTELYMAKSU... 46^U Ratkaisu ... 46

Perustelu... 46

Oikeusohje ... 46

MUUTOKSENHAKU ... 47

(4)

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Tornion Voima Oy on ympäristölupavirastoon 9.6.2005 toimittamalla ha- kemuksella hakenut ympäristölupaa Tornion voimalaitoksen energiatuo- tannolle.

Voimalaitoksen polttoaineiden käytön osalta lupaa haetaan kahdelle vaih- toehdolle, jotka ovat:

− lajitellun yhdyskuntajätteen käyttö rinnakkaispolttoaineena,

− vain jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuulumattomien polttoaineiden käyttö.

TOIMINTA, SEN SIJAINTI JA TOIMINNAN ALOITTAMINEN

Tornion voimalaitoksella on yksi polttoaineteholtaan 143 MW:n kiertoleiju- petikattila, jolla tuotetaan vuodessa 290 GWh lämpöä Tornion tehdasalueen kaukolämpöverkkoon, 214 GWh prosessihöyryä Tornion tehdasalueen tuotantolaitoksille ja 270 GWh sähköä valtakunnan verkkoon. Kattilan savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella ja rikkidioksidi- ja typenoksidi- päästöjä vähennetään syöttämällä kattilaan tarvittaessa kalkkia ja ammo- niakkivettä. Savukaasut johdetaan 70 metriä korkeaan piippuun.

Polttoaineita voimalaitoksella kulutetaan enimmillään vuodessa yhteen- sä1 074 GWh, josta turvetta 50–100 %, haketta 0–40 % ja ferrokromiteh- taalta saatavaa häkäkaasua noin 5 %. Lisäksi voidaan käyttää kivihiiltä ja lajitellusta jätteestä tehtyä kierrätyspolttoainetta, joilla korvataan lähinnä turvetta. Kierrätyspolttoaineen osuus kattilaan syötettävässä polttoai- neseoksessa on 0–15 %.

Voimalaitos sijaitsee Tornion kaupungissa Röyttän kaupunginosassa kiin- teistöllä 851-17-3-1 Tornion tehtaiden tehdasalueella. Tontin omistaa Ou- tokumpu Stainless Oy, jolta Tornion Voima Oy on vuokrannut noin 6 ha:n määräalan alueen länsilaidalta. Voimalaitosalueella sijaitsevat kattilara- kennus, turbiinirakennus, toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilat, polttoaineiden vastaanottoasema, varastosiiloja ja kivihiilen varastokenttä. Voimalaitoksen kanssa samalla kiinteistöllä ei sijaitse muita laitoksia tai toimintoja, mutta tehdasalueella toimivat:

− Outokumpu Stainless Oy:n (95400 Tornio, puh. 016-4521) jalote- rästehdas

− Outokumpu Chrome Oy:n (95400 Tornio, puh. 016-4521) ferrokro- mitehdas

− MultiServ Oy:n (c/o Outokumpu Stainless Oy, 95400 Tornio, puh.

016-447463) terässulattokuonan käsittely ja kuonatuotteiden jatko- jalostus

− Tapojärvi Oy:n (c/o Outokumpu Stainless Oy, 95400 Tornio, puh.

016-453458) ferrokromin rikastus- ja murskaustoiminta ja FeCr- kuonatuotteiden valmistus

− Skrot Johan Oy:n (c/o Outokumpu Stainless Oy, 95400 Tornio) te- rästehtaan kierrätysromun murskaustoiminta

− Oy Aga Ab:n (Karapellontie 2, 02610 Espoo, puh 010-2421) ilma- kaasutehdas

− Tehokaasu Oy:n nesteterminaali (Röyttä, 95400 Tornio, puh. 010 458 9061).

(5)

Voimalaitos otetaan käyttöön lokakuussa vuonna 2007. Uusi voimalaitos korvaa Outokumpu Stainless Oy:n raskasta polttoöljyä käyttävän lämpölai- toksen peruskuormatuotantoa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristöluvan hakemisen peruste

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti voimalaitoksella, jonka polttoaineteho on yli 5 MW on oltava ympäristölupa.

Voimalaitoksella ja Outokumpu Stainless Oy:n jaloterästehtaalla on sellai- nen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä siten kuin ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentissa säädetään.

Ympäristölupahakemus ei koske jätevesien johtamisen mahdollisesti aihe- uttamia ja muita vesistösidonnaisia vaikutuksia, jotka ratkaisee tarvittaessa suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio. Tällaisia vaikutuksia hakija ei ole arvioinut olevan.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Voimalaitos sijaitsee samalla toiminta-alueella Outokumpu Stainless Oy:n jaloterästehtaan kanssa. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on teräs- tehdasta koskevien ympäristölupa-asioiden osalta toimivaltainen lupavi- ranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella.

Koska voimalaitokselle haetaan lupaa siten kuin ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentissa säädetään, on ympäristönsuojelulain 31 §:n 4 momentin perusteella Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto toimivaltainen lu- paviranomainen myös voimalaitoksen ympäristölupa-asiassa.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE

Luvat

Kyseessä on uusi toiminta.

Kaavoitustilanne

Tehdasalueella, jonne voimalaitos sijoittuu, on voimassa Länsi-Lapin seu- tukaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 25.2.2003. Seutukaa- vassa tehdasalue on merkitty teollisuustoimintojen alueeksi (T). Tehdas- alueen pohjoispuoli on taajatoimintojen aluetta (A), itä- ja länsipuoli ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja satama-alue etelässä vesiliiken- teen aluetta (LV).

(6)

Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan ehdotus on hy- väksytty Lapin liiton valtuustossa 19.11.2004. Maakuntakaavaehdotukses- sa on varattu tuulivoimalle alue myös Röyttästä.

Tornion kaupunginvaltuuston 12.12.1988 hyväksymässä yleiskaavassa (ei- oikeusvaikutteinen) Tornion tehtaiden alue on merkitty teollisuus- ja varas- toalueeksi, joka on varattu runsaasti tilaa tarvitsevalle tai asuinympäristöä häiritsevälle tuotanto- ja varastotoiminnalle (T-alue). Yleiskaavan tarkistus on käynnissä.

Röyttän niemellä on voimassa Tornion kaupunginvaltuuston 28.1.2002 hy- väksymä asemakaava ja asemakaavan muutos. Voimalaitosalue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T/kem-1), kuten pääosa tehdasalueesta. Asemakaavaluokittelu mahdollistaa myös jättei- den ja sivutuotteiden käsittelyn ja loppusijoituksen sekä maanalaisten rakennusten tai rakennelmien rakentamisen.

LAITOKSEN TOIMINTA

Laitteistot ja rakenteet

Voimalaitosrakennuksiin sijoitetaan kiinteän polttoaineen kiertoleijukattila ja turbiini. Laitosalueella sijaitsevat savukaasujen puhdistuslaitteisto, polttoaineiden vastaanottoasema, murska, seula ja magneettierotin, varastosiilot, hiilikenttä kivihiilen varastointiin sekä polttoainekuljettimet kattilaan.

Kapasiteetti ja tuotanto

Tornion voimalaitos tuottaa kaukolämpöä (kapasiteetti 70 MW) Tornion tehdasalueen kaukolämpöverkkoon, prosessihöyryä (kapasiteetti 40 MW, mutta yhtäaikaisesti 90 MW höyryä ja lämpöä), Tornion tehdasalueen tuotantolaitoksille ja sähköä (kapasiteetti noin 40 MW) valtakunnan verkkoon.

Vuodessa tuotetaan lämpöä noin 290 GWh/a, prosessihöyryä noin 214 GWh/a ja sähköä noin 270 GWh/a.

Voimalaitos toimii ympäri vuoden ympärivuorokautisesti lyhyttä huol- toseisokkia lukuun ottamatta. Kaukolämpöä ja höyryä tuotetaan tehdasalueen tuotantolaitosten tarpeen mukaan. Laitoksella tuotettava sähkö on suurimmaksi osaksi vastapainesähköä. Lisäksi voimalaitoksella voidaan tuottaa lauhdesähköä. Lauhdesähkön tuotanto määräytyy sähkömarkkina- tilanteen mukaan ja sen määrä vaihtelee huomattavasti.

Prosessikuvaus

Polttoaineet tuodaan laitokselle pääosin autokuljetuksina. Kierrätyspoltto- ainetta voidaan tuoda lisäksi myös laivalla ja junalla, hiili tuodaan laivalla.

Polttoaineet varastoidaan voimalaitoksella niille varattuihin varastosiiloihin ja hiili hiilikentälle. Kiinteät polttoaineet murskataan tarvittaessa ennen polttoon ohjaamista.

Kiertoleijukattilassa voidaan polttaa useita polttoaineita samanaikaisesti.

Polttoaineet syötetään petimateriaalina olevan hiekan joukkoon, jolloin hiekka kuumentaa ja sytyttää ne nopeasti. Hiekka/polttoaineseokseen pu- halletaan palamisilmaa, joka yhdessä palamisen kanssa saa hiek-

(7)

ka/polttoaineseoksen voimakkaaseen liikkeeseen tulipesän yläosaan, jossa palokaasut ja pesään palautettava hiekka erotetaan sykloneissa toisis- taan. Kuumat kaasut ohjataan kattilan lämmön talteenottopinnoille.

Kattilasta saatava höyry pyörittää höyryturbiinia ja samalla akselilla olevaa generaattoria, joka tuottaa sähköä. Sähkö siirretään muuntajan kautta verkkoon. Turbiinin väliotosta otetaan höyryä Tornion tehtaille ja kauko- lämmönvaihtimille, joiden avulla lämmitetään tehtaiden kaukolämpöver- kossa kiertävää vettä. Kaukolämmönsiirrin lämmittää kaukolämpöveden vuodenajasta riippuen 85–115 ˚C:een ja vesi palaa jäähtyneenä takaisin.

Osa teollisuusasiakkaille toimitetusta höyrystä palaa vedeksi lauhtuneena voimalaitokselle. Jos tuotetaan lauhdesähköä, höyry johdetaan turbiinista lauhduttimeen, jossa höyry lauhdutetaan jälleen vedeksi merestä otettavan jäähdytysveden avulla. Kaukolämmönvaihtimien ja lauhduttimen jälkeen vesi pumpataan takaisin kattilaan uutta kiertoa varten.

Savukaasuvirtauksen mukana ulos tulipesästä kulkeutuvat kiintoainepar- tikkelit erotetaan sähkösuodattimella. Puhdistetut savukaasut johdetaan 70 metriä korkean piipun kautta ulos.

Polttoaineet

Tornion voimalaitos käyttää polttoaineena turvetta, puuta, häkäkaasua, ki- vihiiltä ja raskasta polttoöljyä. Mahdollisesti voimalaitoksella ryhdytään käyttämään myös kierrätyspolttoainetta (REF). Polttoaineita kulutetaan enimmillään yhteensä 1 074 GWh/a. Raskasta polttoöljyä käytetään käyn- nistyksissä ja varapolttoaineena.

Eri polttoaineiden osuudet voimalaitoksen polttoaine-energiasta vaihtelevat käyttötilanteiden ja polttoaineiden saatavuuden mukaan:

− Turpeen osuus voimalaitoksen polttoaine-energiasta on normaaliti- lanteessa 50–70 %. Kattilan polttoaineena voidaan käyttää myös pelkästään turvetta (energiaosuus tällöin 100 %) tai korvata turve hiilellä.

− Puun osuus on 0–40 %. Puun käyttöä polttoaineena voi rajoittaa sen saatavuus.

− Häkäkaasun osuus on 0–30 %. Outokumpu Chrome Oy:n ferro- kromitehtaalla syntyvästä häkäkaasusta poltetaan Outokumpu Stainless Oy:n tuotanto-osastoilta ylijäävä määrä.

− Kivihiilen osuus on 0 %, jos turpeen poltto on kilpailukykyistä. Kivi- hiiltä käytetään tarvittaessa turpeen sijasta, jolloin sen energiaosuus on 0–100 %. Kivihiilen käyttö suhteessa turpeeseen määräy- tyy lähinnä taloudellisten ja lainsäädännöllisten (esim. verotus) seikkojen perusteella.

− Jos kierrätyspolttoainetta käytetään yhtenä voimalaitoksen polttoaineista, on sen osuus polttoaine-energiasta 0–15 %. Kierrätyspoltto- ainetta voidaan käyttää vain, kun kattilateho on yli 50 %, vasta- paineajossa lähinnä talviaikaan. Yhden vuorokauden aikana kierrä- tyspolttoainetta käytetään enintään 100 tonnia.

Arvio voimalaitoksen tyypillisestä vuositason polttoainejakaumasta (ener- giaosuuksina) on seuraava: turvetta 70 % ja haketta 30 %. Jos ryhdytään käyttämään kierrätyspolttoainetta, arvioidaan tyypillisen vuositason polttoainejakauman olevan vastaavasti turvetta 70 %, haketta 20 % ja kierrätys- polttoainetta 10 %. Häkäkaasun osuus vuositasolla on noin 5 % ja sillä korvataan muita polttoaineita. Suurin osa häkäkaasusta käytetään kuiten-

(8)

kin tuotanto-osastojen noin yhden kuukauden kestävän seisokin aikana, joten suurimman osan vuotta häkäkaasua ei voimalaitoksella käytetä lain- kaan.

Polttoaineiden laatu

Seuraavissa taulukoissa on esitetty tyypilliset polttoaineiden laatutiedot, jotka on saatu pääosin polttoaineiden toimittajilta ja osin kirjallisuudesta.

Taulukoissa esitettyjä tietoja on käytetty myös jätteenpolttoasetuksen mu- kaisten rinnakkaispolton päästörajojen laskemiseen sekoitussäännön mukaan.

Jyrsinturve Hake CO-kaasu Hiili

Lämpöarvo

- teholl. saap.tilassa MJ/kg 9,15 (8,0–10,5) 8,2 (7-11) 9,3 (8,9-9,5) 25,7 (22,7-29,2) Kosteus p - % 50 (40-56) 50 (40-65) 1 9 (4-14)

Tuhkapitoisuus p - %, ka 6 (3-13) 2 (0,5-2) 13,6 (6-18) Rikkipitoisuus p - %, ka 0,3 (0,15-0,5) 0,01 (0-0,05) 0,01 (<0,1) 0,6 (0,2-1,0) Klooripitoisuus p - %, ka 0,03 (0,02-0,1) 0,02 (0-0,05) 0,01 0,1 (0,01-0,2)

Kiintoainepitoisuus mg/m³ 20 (1-20)

CO til-% 85 (84-88)

CO2 til-% 6

H₂ til-% 5 (4,6-6,4)

H2O til-% 1

N2 til-% 3

Kierrätyspolttoaine POR

Lämpöarvo

- teholl. kuiva-aineessa MJ/kg 21,5 (19-22) 41 (≥ 40,6)

Kosteus % 23 (13-30)

Tuhkapitoisuus p - %, ka 7,5 (5,5-9,8) 0,03 (≤ 0,08) Rikkipitoisuus p - %, ka 0,13 (0,1-0,3) 0,9 (≤ 1) Klooripitoisuus p - %, ka 0,24 (0,1-0,4)

Elohopea µg/g, ka <0,1

Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V µg/g, ka <1 000

Cd+Tl µg/g, ka <0,8

Turpeen kemiallinen koostumus ja laatu vaihtelevat suotyypin, maatu- misasteen sekä tuotantotavan ja olosuhteiden mukaan. Tornion voimalaitokselle jyrsinturve tulee Pohjois-Suomen soilta. Tavanomaisiin polttoaineisiin luettava puupolttoaine käsittää Tornion tehtaiden alueelta muodostuvan hyödyntämiskelvottoman puun ja markkinoilla toimivilta yrityksiltä han- kittavan hakkeen. Puu on käsittelemätöntä. Kierrätys-polttoaineesta (REF) suurin osa, noin 90 %, on puuta ja noin 10 % muovia, pahvia ja paperia, joka kelpaa poltettavaksi mutta ei materiaalina kierrätettäväksi. Kierrätys- polttoaine ostetaan sitä valmistavilta yrityksiltä, jotka erottelevat materiaalina hyödyntämiskelpoiset ja -kelvottomat jakeet erilleen ja murskaavat polt- tokelpoisen jakeen niin, että se voidaan käyttää voimalaitoksella ilman jat- kokäsittelyjä.

(9)

Polttoaineiden varastointi

Polttoaineet varastoidaan hiiltä lukuun ottamatta katetuissa tiloissa, joten pölyämistä tai roskaantumista ei aiheudu. Voimalaitosalueelle rakennetaan polttoaineiden vastaanottoasema, josta turve, puu ja mahdollinen REF siir- retään murskan ja magneettierottimen kautta siiloon ja edelleen kattilaan koteloitua kuljetinta pitkin. Sekä turpeelle, hakkeelle että kierrätyspolttoai- neelle on varastosiilot. Kiinteät polttoaineet johdetaan varastosiiloista kul- jettimella 100 m³:n kattilasiiloon, josta polttoaineseos syötetään edelleen kattilaan.

Kivihiili varastoidaan voimalaitostontilla sijaitsevalla hiilikentällä, jonka laa- juus on noin 35 500 m². Varastoitava määrä on enimmillään noin 100 000 tonnia. Hiilikenttä asfaltoidaan. Hiilikentältä hiili siirretään varastotaskuun ja edelleen seulan, murskan ja magneettierottimen kautta syöttölinjaa pitkin kattilaan.

Outokumpu Stainless Oy varastoi tehdasalueella raskasta polttoöljyä omis- tamassaan 3 000 m³:n säiliössä, josta Tornion Voima Oy ostaa voimalaitoksella tarvittavan öljyn.

Muut toiminnot

Raakaveden otto

Tornion voimalaitos liitetään tehdasalueen aluevesiverkkoon ja voimalaitos ostaa tarvitsemansa talous- ja prosessiveden sekä jäähdytysveden Outo- kumpu Stainless Oy:ltä.

Talous- ja prosessiveden kulutus on yhteensä noin 200 000 m³/a, josta so- siaali- ja saniteettitiloissa käytettävää talousvettä on noin 15 000 m³/a.

Prosessivedestä suurin osa (80–95 %) on Outokumpu Stainless Oy:n vesi- laitoksella valmistettua höyryprosessin tarvitsemaa suolatonta lisävettä.

Jäähdytysvettä kuluu enimmillään noin 17,3 milj.m³/a, kun huomioidaan mahdollinen lauhdesähkön tuotanto. Jäähdytysvettä käytetään yhdistetyn kaukolämmön ja sähkön tuotannon aikana mm. turbiinien voiteluöljyjen ja säätö-öljyjen jäähdytykseen ja muiden laitteiden (esim. generaattori, pumput, ilmastointi) jäähdytykseen. Lauhdesähköä tuotettaessa enin osa jääh- dytysvedestä kuluu lauhduttimen jäähdytykseen lauhdeperän jälkeen.

Lauhdesähkön tuotantoon vaikuttaa sähkömarkkinatilanne sekä höyryä tai lämpöä käyttävien asiakkaiden seisokit ja lämmöntarve.

Kemikaalit ja kemikaalien varastointi

Voimalaitoksen kemikaalien käyttö on vähäistä, sillä voimalaitoksella tarvittavan veden valmistaa Outokumpu Stainless Oy, eikä vedenkäsittelykemi- kaaleja näin ollen käytetä tai varastoida voimalaitoksella.

Eniten kemikaaleista käytetään ympäristölle vaaratonta kalkkia. Kalkki siir- retään autosta kalkin varastosiiloon. Kalkin kulutus vaihtelee turpeen polton mukaan. Kalkkia arvioidaan kulutettavan noin 26 tonnia vuorokaudessa. Typenoksidien vähentämiseksi kattilaan ruiskutetaan tarvittaessa am- moniakkivesiliuosta. Voimalaitoksen höyryprosessin putkistossa kiertävään veteen lisätään putkiston korroosion ja kerrostumien muodostumista estä- viä kemikaaleja.

(10)

Kemikaalien varastointi laitoksella järjestetään kemikaalilainsäädännön mukaisesti. Kemikaalit varastoidaan erillisissä säiliöissä tai varastotiloissa sekä myyntipakkauksissa.

Muut raaka-aineet

Kattiloista tuhkan mukana poistettavan petihiekan korvaamiseksi kattilaan syötetään uutta hiekkaa tarpeen mukaan. Tarvittava hiekka tuodaan kuorma-autoilla voimalaitokselle ja varastoidaan siilossa. Hiekan kulutus on enimmillään noin 5 tonnia vuorokaudessa, jota voidaan merkittävästi vä- hentää pohjatuhkan seulonnalla ja hiekan kierrätyksellä.

Liikennejärjestelyt

Tornion voimalaitoksen toimintaan liittyvät kuljetukset ovat pääosin maan- tiekuljetuksia. Maantiekuljetukset ovat pääasiassa polttoaine-, sivutuote- ja kemikaalikuljetuksia. Hiili tuodaan laivalla Röyttän satamaan ja osa kierrä- tyspolttoaineesta mahdollisesti laivalla tai junalla.

Voimalaitoksen toimintaan liittyvää raskasta liikennettä arvioidaan olevan yhteensä noin 14 000 ajoneuvoa vuodessa, enimmillään laitoksen toimiessa täydellä teholla noin 40 kpl/vrk. Kuljetuksia on ympäri vuorokauden, kuten koko tehdasalueelle. Turve- ja hakekuormat ovat umpinaisia pölyämi- sen ja roskaantumisen estämiseksi. Outokumpu Stainless Oy:n vuonna 2004 teettämien liikennelaskentojen mukaan tehtaiden ja sataman toimintaan liittyvä autoliikenne Kromitiellä on ollut noin 5 200 autoa vuorokaudessa, josta yöajan liikenteen osuuden arvioidaan olevan 10 %.

Liikennöinti voimalaitokselle valtatieltä 29 kulkee Kromitietä pitkin (tie 922).

Uuden voimalaitoksen rakentaminen ei edellytä uusien liikenneväylien ra- kentamista, ainoastaan tehdasalueen sisällä rakennetaan liittymä voimalaitosalueelle.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

BAT-arviointi

Suurten polttolaitosten parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi käsitellään Euroopan Unionin luonnosvaiheessa (viimeisin luonnos laadittu marraskuussa 2004) olevassa BREF-asiakirjassa (Reference Document on Best Available Techniques for Large Combustion Plants). Jätteenpolton parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa on kuvattu kansallisessa BAT-dokumentissa (Wilén, C.; Salokoski, P.; Kurkela, E. ja Sipilä, K. 2004. Finnish expert report on best available techniques in energy production from solid recovered fuels.

Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 688).

Voimalaitos rakennetaan huomioiden parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteet niin että toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä tai sitä tehokkaasti vähentää.

Pölyn leviämistä laitosalueella tapahtuvassa polttoaineiden vastaanotossa ja käsittelyssä ehkäisevät polttoainekuormien purku vastaanottohallissa, polttoaineiden varastointi siiloissa eikä ulkona (paitsi hiili), koteloidut kuljet- timet ja niiden puhtaanpito sekä turpeen kosteuspitoisuus. Kierrätyspoltto-

(11)

aineelle on oma varastosiilo, jolloin kierrätyspolttoaineen syöttö kattilaan voidaan automaattisesti keskeyttää.

Valittu kiertoleijutekniikka soveltuu erinomaisesti erilaisten ja epähomo- geenisten polttoaineiden seospolttoon. Leijukattilat sallivat suuria polttoaineen laadun vaihteluita hyötysuhteen pysyessä korkeana ja päästöjen pie- ninä. Leijukattila soveltuu käytännössä rikittömän puuperäisen polttoaineen polttoon, mikä on ympäristön kannalta monessa suhteessa myönteistä.

Käytännössä rikittömän puupolttoaineen (ja häkäkaasun) käyttö alentaa rikkidioksidipäästöjä. Puu sisältää muihin kiinteisiin polttoaineisiin verrattuna vähän tuhkaa ja raskasmetalleja ja puun sisältämä energia saadaan hyödynnettyä. Lisäksi puun poltossa vapautuvan hiilidioksidin lasketaan si- toutuvan biomassaan uudestaan eikä se siten edistä ilmaston lämpene- mistä. Koska leijukattilan polttoaineena voidaan käyttää puuta, voidaan kattilassa hyödyntää tehdasalueella muodostuvan kierrätykseen kelpaa- mattoman puun sisältämä energia ja välttää puun vieminen kaatopaikalle.

Kattilan tekniikka mahdollistaa myös häkäkaasun polton, jolloin häkäkaa- sua voidaan hyödyntää ilmakehään päästämisen sijaan energiantuotannossa ja siten korvata muita polttoaineita, kuten turvetta.

Petihiekka tehostaa lämmön- ja aineensiirtoa ja sekoittumista tulipesässä, jolloin myös epätäydelliseen palamiseen liittyvien päästökomponenttien, kuten hiilimonoksidin ja hiilivetyjen, muodostuminen on vähäistä. Myös ty- penoksidipäästöt ovat tehokkaan sekoittumisen ja alhaisen palamislämpö- tilan takia tyypillisesti alempia kuin pölypoltossa. Palamislämpötila leijukattilassa on 850–1 000 °C, jolloin typenoksidien muodostuminen palamisil- man typestä ja hapesta on vähäisempää. Palamislämpötila on kuitenkin riittävän korkea, että typenoksidipäästöjä voidaan vähentää SNCR- menetelmällä. Dioksiini- ja furaanipäästöjen muodostumista ehkäisee riit- tävän korkea palamislämpötila ja tasainen palaminen leijupedissä.

Voimalaitoksella on mahdollisuus palamisen edistämiseksi syöttää kattilaan jonkin verran Oy Aga Ab:n Tornion ilmakaasutehtaalla valmistettavaa happikaasua. Puhtaan happikaasun käyttäminen vähentää typenoksidi- päästöjä, koska se korvaa ulkoilmaa palamisilmana eikä näin synny ulkoilman sisältämästä typestä muodostuvia typenoksideja. Lisäksi puhtaan happikaasun käyttö huippukuormatilanteissa lykkää huippukuorman tuot- tamista Outokumpu Stainless Oy:n öljykattiloilla, koska happikaasun syö- töllä saadaan leijukattilan tehoa lisättyä noin 14 MW. Näin tuotantoa voidaan jatkaa Outokumpu Stainless Oy:n lämpökeskuksen sijaan Tornion voimalaitoksella, jossa on käytössä modernit päästöjenvähentämisteknii- kat.

Polttotekniikan lisäksi Tornion voimalaitoksen savukaasupäästöjä vähen- netään parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavilla menetelmillä: kalkin- syöttö yhdistettynä biopolttoaineen polttoon, SNCR ja sähkösuodatin. Li- säksi on huomioitava, että hankittavassa leijukattilassa voidaan käyttää ri- kin sidonnassa tavanomaista hienojakoisempaa, kalkkituotteiden valmis- tuksessa muodostuvaa sivutuotetta, mikä lisää ko. sivutuotekalkin hyödyn- tämismahdollisuuksia. Sähkösuodattimella vähennetään tehokkaasti myös raskasmetallipäästöjä. Savukaasun puhdistuksessa ei muodostu jätevesiä.

Kattilan huolellisella käytön tarkkailulla ja kunnossapidolla voidaan vaikuttaa kattilan päästöihin merkittävästi. Laitosta ja sen puhdistinlaitteita käyte- tään parhaan käytännön mukaisesti. Kattilalaitosta ohjaa automaatiojärjes- telmä, jonka avulla prosessia ja savukaasun puhdistusta käytetään, ohjataan ja tarkkaillaan voimalaitoksen valvomosta ympäri vuorokauden. Käyt- tötarkkailu kohdistuu prosessinhallinnan lisäksi myös päästöjen kannalta

(12)

merkittäviin tekijöihin, kuten polttoaineiden, kattilan ja puhdistinlaitteiden käyttöön sekä palamisen hyvyyteen, puhdistinlaitteiden toimintaan, käyttö- vaihteluihin ja käyttöhäiriöihin. Palamisprosessin valvonnalla ja säädöllä taataan tehokas palaminen, jolla minimoidaan hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen päästöt. Palamisen hyvyyden edistämiseksi myös kattilan puhdistuksesta huolehditaan.

Voimalaitoksen päästöjen tarkkailu on pääosin jatkuvaa, LCP-asetuksen (tai jätteenpolttoasetuksen, jos poltetaan kierrätyspolttoainetta) vaatimus- ten mukaista. Automaatiojärjestelmä ohjaa päästötarkkailua, tekee päästö- laskennan ja raja-arvoihin vertaamisen. Tiedot tallentuvat järjestelmään.

Turvetta ja biopolttoainetta käyttävien lauhdelaitosten (kiertoleijupoltto) hyötysuhde jää 35–36 %:iin. Pelkkää sähköntuotantoa selvästi parempaan kokonaishyötysuhteeseen päästään sähkön ja lämmön yhteistuotannolla.

Tornion voimalaitoksen hyötysuhde on 88–90 %, mikä on ympäristönsuoje- lun kannalta myönteistä kun otetaan huomioon luonnonvarojen säästymi- nen sekä päästöjen määrä.

Voimalaitokselle hankitaan seulontalaitteisto, jolla voidaan seuloa hiekka erilleen lentotuhkasta. Seulottu hiekka palautetaan kattilaan. Seulonnan käyttöönotto säästää luonnonvaroja ja vähentää kaatopaikalle läjitettävän jätteen määrää.

Vahinkoihin ja onnettomuuksiin varaudutaan teknisin ratkaisuin ja toimin- taohjein. Tornion voimalaitoksella käytetään vain vähän ympäristölle vaa- rallisia kemikaaleja. Typenoksidien vähentämisessä SNCR-menetelmällä käytetään turvallisuussyistä ammoniakkivettä, ei 100 %:sta ammoniakkia.

Mahdollisesti öljyyntyvät vedet käsitellään öljynerottimissa. Öljynerottimet varustetaan öljyntunnistimilla, joista tulee hälytys voimalaitoksen valvo- moon, jossa on ympärivuorokautinen päivystys. Jätevedet ja sadevedet piha-alueelta johdetaan selkeytysaltaaseen, jossa on myös öljypuomit. Talo- usjätevedet johdetaan biologis-kemialliselle puhdistamolle. Päivittäisillä tarkastuskierroksilla tarkastetaan polttoainevarastot mahdollisten tulipalo- jen havaitsemiseksi.

Tornion voimalaitoksen käyttö- ja kunnossapito, sähkön ja lämmön yhteistuotanto, savukaasujen puhdistus ja vahinkotilanteisiin varautuminen tulee edustamaan tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa poltettaessa pelkästään tavanomaisia polttoaineita sekä rinnakkaispoltossa. Lisäksi uusi, nykyaikainen voimalaitos korvaa vanhojen raskasöljykäyttöisten kattiloi- den peruskuormatuotannon.

Energiatehokkuus

Energiantuotannossa energian taloudellinen ja tehokas käyttö on keskei- nen toiminnan talouteen vaikuttava tekijä. Polttoaineiden sisältämä energia käytetään Tornion voimalaitoksella erittäin tehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Laitosta pyritään ajamaan parhaalla hyötysuhteella kussakin tilanteessa. Kiertoleijukattilan höyryntuotannon hyötysuhde on 91,5 %. Kunnossapito seuraa ja ylläpitää laitteiden kuntoa, jolloin vältetään ylösajoja, joissa energiaa kuluu muuhun kuin varsinaiseen tuotantoon.

Outokumpu Stainless Oy on liittynyt Teollisuuden ja Työnantajain keskuslii- ton (nykyisin Elinkeinoelämän keskusliitto EK) ja kauppa- ja teollisuusmi- nisteriön väliseen sopimukseen energiansäästön edistämisestä teollisuu- dessa. Tornion voimalaitos liitetään osaksi Outokumpu Stainless Oy:n

(13)

energiansäästösuunnitelmaa ja energiansäästötoimenpiteet raportoidaan osana Outokumpu Stainless Oy:n vuosiraporttia.

Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Tornion voimalaitoksen ympäristöasioiden hallinta toteutetaan standardin ISO 14 001 vaatimukset täyttäen.

Tornion voimalaitoksen toiminta tullaan sisällyttämään Outokumpu Stainless Oy:n ympäristöjärjestelmään. Outokumpu Stainless Oy:lle on myönnetty ISO 14 001 -standardin mukainen sertifikaatti vuonna 1999 ja viimeisin auditointi on tehty tammikuussa 2005.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Päästöt ilmaan

Arvio voimalaitoksen tyypillisestä vuositason polttoainejakaumasta (ener- giaosuuksina) on turvetta 70 % ja haketta 30 %. Jos ryhdytään käyttämään kierrätyspolttoainetta, arvioidaan tyypillisen vuositason polttoainejakauman olevan vastaavasti turvetta 70 %, haketta 20 % ja kierrätyspolttoainetta 10 %.

Seuraavassa on laskennallisesti arvioitu Tornion voimalaitoksen päästöt ilmaan edellä mainituilla tyypillisillä vuositason polttoainejakaumilla. Häkä- kaasua ei ole huomioitu voimalaitoksen kokonaispäästöjen määrien las- kennassa, vaikka sen osuus polttoaineiden kulutuksesta vuositasolla on noin 5 %, koska suurimman osan vuotta häkäkaasua ei voimalaitoksella käytetä. Voimalaitoksella käytettävään häkäkaasun määrään ei voimalaitoksella pystytä vaikuttamaan, koska voimalaitos on tehdasalueella häkä- kaasun tasaava käyttäjä. Näin ollen suurin osa vuosikäytöstä kulutetaan yhden kuukauden aikana kun tuotanto-osastoilla on vuosiseisokit. Häkä- kaasu ei sisällä rikkiä eikä sen poltosta aiheudu hiukkaspäästöjä, joten hä- käkaasun käyttö vähentää rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä.

Rikkidioksidipäästöt

Rikkidioksidipäästön määrään vaikuttaa polttoaineen rikkipitoisuus, joten vähärikkisellä polttoaineella voidaan tehokkaasti vähentää rikkipäästöjä.

Tornion voimalaitoksella käytettävä hake ja häkäkaasu ovat käytännössä rikittömiä. Lisäksi rikkidioksidipäästöjä vähennetään syöttämällä kattilaan petimateriaalin joukkoon rikkiä sitovaa kalkkikiveä. Voimalaitoksen polttoaineiden (turve, hake) keskimääräisen vuosikulutuksen sekä LCP- asetuksen mukaisesti monipolttoaineyksikölle määritetyn raja-arvon perusteella arvioidut rikkidioksidipäästöt ovat noin 310 t/a.

Jos kierrätyspolttoaineen käyttöön ryhdytään, ovat voimalaitoksen polttoaineiden keskimääräisen vuosikulutuksen, polttoaineiden laadun sekä jät- teenpolttoasetuksen sekoitussäännön mukaan määritettyjen päästörajojen perusteella arvioidut rikkidioksidipäästöt noin 480 t/a.

(14)

Typenoksidipäästöt

Leijukattilan typenoksidipäästöihin vaikuttaa polttotekniikka. Leijupoltossa typenoksidien päästöt ovat pääasiassa peräisin polttoaineen sisältämästä typestä. NOx-päästön määrään vaikuttava polttolämpötila on leijupoltossa niin matala, että termisen NOx-päästön muodostuminen polttoilman typestä on vähäistä. Eri polttoaineiden typpipitoisuudet vaihtelevat, mikä osaltaan vaikuttaa päästömäärään. Hakkeen ja kierrätyspolttoaineen typpipitoisuus (0,3–0,6 %) on pienempi kuin turpeen (typpipitoisuus 2,5 %) tai häkäkaa- sun, joten typenoksidipäästöihin vaikuttaa hakkeen ja kierrätyspolttoaineen käyttö polttoaineena turpeen sijasta.

Polttotekniikan lisäksi Tornion voimalaitoksen typenoksidipäästöjä voidaan tarvittaessa vähentää ns. SNCR-menetelmällä (selektiivinen, ei- katalyyttinen järjestelmä). Ammoniakkia ruiskutetaan 25 % vesiliuoksena tulipesään, missä se sekoittuu kuumien savukaasujen kanssa. Ammoniakki reagoi korkeassa lämpötilassa (optimaalinen reaktiolämpötila on 900–

1 100 °C) savukaasun typpioksidin kanssa. Reaktion seurauksena syntyy puhdasta vettä ja typpeä, jota troposfäärin ilmassa on noin 78 %.

Voimalaitoksen polttoaineiden (turve, hake) keskimääräisen vuosikulutuksen sekä LCP-asetuksen mukaisesti monipolttoaineyksikölle määritetyn raja-arvon perusteella arvioidut typenoksidipäästöt ovat noin 355 t/a.

Jos kierrätyspolttoaineen käyttöön ryhdytään, ovat voimalaitoksen polttoaineiden keskimääräisen kulutuksen, polttoaineiden laadun sekä jätteenpolt- toasetuksen sekoitussäännön mukaan määritettyjen päästörajojen perusteella arvioidut typenoksidipäästöt 354 t/a.

Hiukkaspäästöt

Hiukkaspäästöt aiheutuvat kiinteän polttoaineen poltosta ja kattilaan syöte- tystä kalkista. Häkäkaasun poltosta hiukkaspäästöjä ei aiheudu. Savukaa- sut puhdistetaan sähkösuodattimella, jonka erotusaste normaaliajolla on vähintään 99,5 %. Erotettu pöly johdetaan siiloon.

Voimalaitoksen polttoaineiden (turve, hake) keskimääräisen vuosikulutuksen sekä LCP-asetuksen mukaisesti monipolttoaineyksikölle määritetyn raja-arvon perusteella arvioidut hiukkaspäästöt ovat noin 46 t/a.

Jos poltetaan kierrätyspolttoainetta, ovat voimalaitoksen hiukkaspäästöt polttoaineiden keskimääräisen kulutuksen ja jätteenpolttoasetuksen sekoi- tussäännön mukaan määritettyjen päästörajojen perusteella arvioituna noin 46 t/a.

Metallipäästöt

Valtaosa metalleista sitoutuu pölyhiukkasiin ja poistuu tehokkaasti savu- kaasuista hiukkasten erotuksen myötä. Jotkut metallit höyrystyvät (As, Hg, Pb, Cd) palamisen yhteydessä ja joko läpäisevät hiukkassuodattimen höy- ryfaasissa (Hg) tai absorboituvat hiukkasten pinnalle ja tulevat kerätyiksi suodattimessa.

Metallipäästöjen arviointiin liittyy aina epävarmuutta. Kun päästöt lasketaan annettujen päästökertoimien ja polttoaineiden tyypillisten vuosiosuuk- sien avulla, vaihtelevat voimalaitoksen eri metallien keskimääräiset vuosi-

(15)

päästöt vajaasta kilosta noin kahteenkymmeneen kiloon. Eniten ilmaan pääsee sinkkiä ja lyijyä.

Rinnakkaispolton metallien vuosipäästöt on arvioitu jätteenpolttoasetuk- sessa esitettyjen kokonaispäästöjen raja-arvojen sekä Tornion voimalaitoksen polttoaineiden keskimääräisen kulutuksen perusteella, ja esitetty seuraavassa taulukossa.

Raskasmetalli Päästö (kg/a)

Cd ja Tl, yhteensä 77

Hg 77

Sb, As, Pb, Cr, Co, Mn, Ni ja V, yhteensä 769

Hiilidioksidipäästöt

Hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää polttoainevalinnoilla sekä vaikutta- malla polttoaineen kulutukseen. Puupolttoaineesta poltossa vapautuva hiili vapautuisi luonnossa puun hajoamisen seurauksena joka tapauksessa, joten puun poltto ei siten lisää hiilidioksidipäästöjä.

Tornion voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt on laskettu polttoaineiden kes- kimääräisen vuosikulutuksen ja viranomaisten antamien ominaispäästöker- toimien avulla. Turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat noin 284 000 t/a.

Puuperäisen polttoaineen polton hiilidioksidipäästöt ovat noin 125 800 t/a.

Yhteensä voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt ovat noin 409 800 t/a.

Jos kierrätyspolttoaineen käyttöön ryhdytään, ovat voimalaitoksen polttoaineiden keskimääräisen vuosikulutuksen sekä viranomaisten antamien ominaispäästökertoimien perusteella arvioidut hiilidioksidipäästöt yhteensä noin 408 410 t/a, josta puuperäisen polttoaineen polton hiilidioksidipäästöt ovat noin 121 600 t/a.

Muut päästöt ilmaan

Dioksiini- ja furaanipäästöt on arvioitu Tornion voimalaitoksen polttoaineiden keskimääräisen kulutuksen ja jätteenpolttoasetuksessa asetetun raja- arvon perusteella. TOC-, HCl-, HF- ja CO-päästöt on arvioitu Tornion voimalaitoksen poltto-aineiden keskimääräisen vuosikulutuksen ja jätteenpolt- toasetuksen sekoitussäännön mukaan määritettyjen raja-arvojen perusteella. Päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa.

Epäpuhtaus Päästömäärä Dioksiinit ja furaanit 0,00015 kg/a

TOC 85 t/a HCl 184 t/a HF 18 t/a CO 369 t/a

Päästöt vesiin

Tornion Voima Oy:n ja Outokumpu Stainless Oy:n välisen sopimuksen mukaisesti Tornion Voima Oy:llä on oikeus käyttää Outokumpu Stainless

(16)

Oy:n vesijohto- ja viemäriverkkoa. Outokumpu Stainless Oy:lle on myön- netty lupa jäähdytysveden johtamiseen Röyttän satama-altaaseen.

Jäähdytysvesi

Voimalaitoksella käytetään merivettä jäähdytysvetenä lauhduttimessa.

Jäähdytysvesi hankitaan Outokumpu Stainless Oy:ltä. Jäähdytysvesi läm- penee noin 10 ˚C, mutta muuten veden laatu jäähdytyksessä ei muutu.

Mereen palautettavan jäähdytysveden lämpötila on 10–35 ˚C ollen kesällä lämpimämpi kuin talvella. Lämmennyt jäähdytysvesi johdetaan Outokumpu Stainless Oy:n jäähdytysvesiviemäriin ja edelleen Röyttän satama- altaaseen, jossa lämmennyt jäähdytysvesi hyödynnetään sataman talvilii- kenteen helpottamisessa.

Lauhdesähkön maksimituotannolla jäähdytysvettä tarvitaan noin 17,3 milj.m³/a (4 300 m³/h). Suuremman jäähdytystarpeen omaavan lauhdesäh- kön tuotannon määrä on kuitenkin pieni, mikä vähentää myös jäähdytys- veden tarvetta. Vesistöön johdettava lämpömäärä, noin 720 TJ/a, on vä- häinen verrattuna lauhdelaitoksilta vesistöön johdettuihin lämpömääriin.

Jätevedet

Talousjätevedet (noin 5 000 m³/a) johdetaan Outokumpu Stainless Oy:n saniteettijätevesiviemäriä pitkin biologiskemialliseen puhdistamoon ja edelleen mereen.

Jätevesiä voimalaitoksella syntyy suhteellisen vähän, sillä voimalaitoksella ei tehdä vedenkäsittelyä. Voimalaitoksen höyryprosessin tarvitsema suola- ton vesi hankitaan Outokumpu Stainless Oy:ltä. Muita jätevesiä, yhteensä noin 20 000 m³/a, muodostuu normaalin käytön aikana seuraavista toimin- noista:

− höyryprosessista (ulospuhallusvedet, vuotovedet)

− lattiavesistä (vuotovedet, pesuvedet ym.)

− turpeenkäsittelylaitteiden ja -alueiden pesuvedet

Kattilan vesihöyrypiiristä peräisin oleva jätevesi sisältää kattilavedessä käytettäviä kemikaaleja. Jätevedet johdetaan öljynerotuksen ja tarvittaessa lietteen erotuksen jälkeen Outokumpu Stainless Oy:n jätevesiviemäriä pitkin selkeytysaltaaseen ja edelleen mereen. Selkeytysaltaassa on öljynke- räyspuomit.

Ennen kattilalaitoksen käyttöönottoa tehtävän kemiallisen puhdistuksen (peittaus) jäteveden käsittelystä ja johtamisesta sovitaan erikseen viemäri- verkon omistajan, Outokumpu Stainless Oy:n kanssa ja raportoidaan Lapin ympäristökeskukselle.

Sade- ja perusvedet

Voimalaitoksen piha-alueen sadevedet ja perusvedet johdetaan öljynero- tuksen, ja turvetta sisältävät vedet lietteen erotuksen jälkeen ja selkeytysal- taan kautta mereen.

(17)

Melupäästöt

Tornion voimalaitoksen ympäristömelu muodostuu jatkuvasta käyntiäänes- tä sekä lyhytkestoisesta melusta mm. varoventtiilin toimiessa ja ulospuhal- luksissa. Varoventtiilit toimivat pelkästään häiriötilanteissa, yleensä vain kymmeniä sekunteja, eikä toiminta ole etukäteen ennustettavissa. Kym- meniä minuutteja kestäviä ulospuhalluksia tapahtuu käynnistysten yhtey- dessä. Lisäksi alueelle suuntautuva liikenne aiheuttaa melua.

Nykyisen Tornion tehdasalueen lämpökeskuksen aiheuttama äänitehotaso on 106 dB. Tornion voimalaitoksen toiminnan luonteen ja hankittavien lait- teistojen melutasolle asetetun melutasovaatimuksen perusteella Tornion voimalaitoksen äänitehotasoksi on arvioitu 115 dB. Voimalaitoksen tuotta- ma äänitehotaso on 2,7 % Tornion tehtaiden, suunnitellut laajennukset mukaan lukien, yhteensä tuottamasta melutasosta.

Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvan ympäristömelun vähentäminen otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Hankittaville laitteistoille on asetettu melutasovaatimus. Lähes kaikki laitteet, mukaan lukien voimalaitoksen merkittävimmät melulähteet pumput ja puhaltimet, sijaitsevat sisätiloissa.

Näin seinärakenteet estävät melun leviämisen. Kattilan varoventtiilien ulospuhallusputkiin asennetaan äänenvaimentimet niin että melutaso varoventtiilin toiminnan tai ulospuhalluksen aikana ei ylitä 70 dB(A) mitattuna 100 m etäisyydellä äänenvaimentimesta.

Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen

Tornion voimalaitoksella muodostuvat tavanomaiset ja ongelmajätteet ke- rätään erikseen. Jätteistä eniten voimalaitoksella muodostuu tuhkaa. Kes- kimäärin tuhkaa muodostuu 24 000 t/a, enimmillään noin 30 000 t/a. Tuh- kasta noin 90 % on lentotuhkaa ja noin 10 % petihiekkaan sekoittunutta arinatuhkaa. Tuhkan määrään vaikuttaa se, miten paljon tuotannossa käy- tetään kiinteitä polttoaineita. Palamisen ollessa tehokasta polttoaineen si- sältämä orgaaninen aines palaa käytännössä kokonaan ja epäorgaanises- ta aineksesta syntyy tuhkaa, joka fysikaaliselta ja kemialliselta koostumuk- seltaan vastaa luonnon materiaaleja, kuten silttiä, hiekkaa ja soraa.

Koska mahdollisen kierrätyspolttoaineen osuus voimalaitoksen polttoaineista on pieni, vaikuttaa se vain hieman tuhkan laatuun. Jäteperäisissä polttoaineissa on tyypillisesti raskasmetalleja enemmän kuin esimerkiksi turpeessa ja puussa, mikä heijastuu myös jätteistä muodostuvaan tuhkaan. Tuhkan vesiliuoksen pH on kuitenkin emäksinen, jolloin raskasmetal- lit ovat tuhkassa niukkaliukoisia. Ammoniakkivesiliuoksesta saattaa, käyt- tömäärästä riippuen, jäädä jäämiä tuhkaan niin, ettei sen hyötykäyttö ole enää mahdollista.

Tuhkien hyödyntämisen edellytyksenä muissa yrityksissä tai maarakenta- misessa on, että tuhkan saatavuus ja laatu vastaavat tarvetta ja että hyö- dyntäminen tapahtuu säädösten mukaisesti. Hyötykäyttöön toimitettavan tuhkan ominaisuudet tutkitaan niin, että tuhkan soveltuvuus hyötykäyttö- kohteeseen selviää. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle toimitettavasta tuh- kasta tutkitaan sen kaatopaikkakelpoisuus. Kaatopaikkakelpoisuuslau- sunnot uusitaan tarvittaessa.

Tuhkien lisäksi toiminnassa muodostuu tavanomaisia yhdyskuntajätteitä, kuten romua, jäteöljyä, paristoja, akkuja jne.

(18)

Outokumpu Stainless Oy vastaa koko tehdasalueen jätehuollon järjestämi- sestä. Myös Tornion voimalaitoksen jätehuolto hoidetaan osana tehdasalueen jätehuoltoa kattaen tavanomaiset ja ongelmajätteet, jotka kerätään erikseen. Voimalaitoksella muodostuneista jätteistä pidetään kirjaa lajitte- lun tarkkuudella punnitukseen sekä kuorma- ja siirtoasiakirjoihin perustuen.

Keskimääräiset vuodessa muodostuvat jätemäärät on seuraavassa (su- luissa numerotunnus) arvioitu laitoksen vuotuisen käyttöajan, polttoaineiden kulutuksen ja toiminnan laadun perusteella.

TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI

Tornion Voima Oy on esittänyt, että Tornion voimalaitoksen savukaasu- päästöille asetettaisiin raja-arvot sekä valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 että asetuksen 362/2003 mukaisesti, koska lopullisia päätöksiä kierrätyspolttoaineen käytöstä ei vielä ole tehty. Jos yhtiö päättää ryhtyä käyttämään kierrätyspolttoainetta yhtenä voimalaitoksen polttoaineista, noudatettaisiin laitoksen toiminnassa jatkuvasti valtioneuvoston asetuksen 362/2003 mukaan annettuja raja-arvoja. Muussa tapauksessa noudettai- siin valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 mukaan asetettuja raja-arvoja.

Lupaehtojen osalta hakija on esittänyt siten ympäristölupaviraston ottavan huomioon seuraavat ehdotukset.

Ehdotus valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 mukaisiksi raja-arvoiksi

Tornion Voima Oy esittää, että kiertoleijukattilan päästöjen raja-arvot asetettaisiin valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 19 §:n mukaisesti voimalaitoksen tyypillisen vuositason polttoainejakauman perusteella. Tyypillinen polttoainejakauma on seuraava (energiaosuus kattilaan syötetystä kokonaisenergiasta vuoden aikana): turvetta 70 % ja haketta 30 %.

Voimalaitoksella käytettävään häkäkaasun määrään ei voimalaitoksella pystytä vaikuttamaan, koska voimalaitos on tehdasalueella häkäkaasun tasaava käyttäjä. Suurin osa vuosikäytöstä kulutetaan yhden kuukauden aikana kun Outokumpu Stainless Oy:n tuotanto-osastoilla on vuosiseisokit.

Voimalaitoskattilan normaalia ajoa kuvaa parhaiten (suurin osa vuodesta) tilanne, jossa häkäkaasun käyttö on 0 %. Tällä perusteella häkäkaasun energiaosuutta ei tulisi huomioida määritettäessä raja-arvoja.

Hakija esittää, että Tornion voimalaitoksen päästörajat vuorokausikeskiar- voina asetetaan seuraavasti:

− 200 mg SO2/m³(n), 6 % O2

− 230 mg NO2/m³(n), 6 % O2

− hiukkaset 30 mg/m³(n), 6 % O2

Ehdotus valtioneuvoston asetuksen 362/2003 mukaisiksi raja-arvoiksi

Tornion Voima Oy harkitsee kierrätyspolttoaineen käyttöä yhtenä laitoksen polttoaineista. Jos kierrätyspolttoaineen käyttöön ryhdytään, on Tornion voimalaitos valtioneuvoston asetuksen 362/2003 mukainen rinnakkaispolt- tolaitos. Tällöin jätteenpolttoasetuksen mukaisia raja-arvoja noudatettaisiin laitoksen toiminnassa jatkuvasti, vaikka kierrätyspolttoaineen osuus poltto- aineseoksessa olisi ajoittain 0 %.

(19)

Raja-arvot hiukkasten, typenoksidien, rikkidioksidin, orgaanisten aineiden hiilen kokonaismäärän (TOC), suolahapon (HCl), fluorivedyn (HF) ja hiilimonoksidin (CO) rinnakkaispolttolaitoksen päästöille lasketaan jätteenpolt- toasetuksen sekoitussäännön mukaisesti.

Hakijan esityksen mukaan raja-arvot tulisi määrätä voimalaitoksen tyypillisen vuositason polttoainejakauman mukaan, joka on seuraava (energiaosuus kattilaan syötetystä kokonaisenergiasta): turve 70 %, hake 20 % ja kierrätyspolttoaine 10 %.

Voimalaitoksella käytettävään häkäkaasun määrään ei voimalaitoksella pystytä vaikuttamaan, koska voimalaitos on tehdasalueella häkäkaasun tasaava käyttäjä. Suurin osa vuosikäytöstä kulutetaan yhden kuukauden aikana kun tuotanto-osastoilla on vuosiseisokit. Voimalaitoskattilan normaalia ajoa kuvaa parhaiten (suurin osa vuodesta) tilanne, jossa häkäkaa- sun käyttö on 0 %. Tällä perusteella häkäkaasun energiaosuutta ei seuraavassa ole huomioitu määritettäessä raja-arvoja.

Hakija esittää, että Tornion voimalaitoksen päästörajat asetetaan seuraa- van taulukon mukaisesti.

Epäpuhtaus Raja-arvo mg/m³(n), 6 % O2

Hiukkaset 30

Typenoksidit 230

Rikkidioksidi 310

TOC 55

HCl 120

HF 12

CO 240

Cd ja Tl 0,05

Hg 0,05

Sb+As+Pb+Cr+Co+Mn+Ni+V 0,5

Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m³(n)

VOIMALAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Asutus ja rakennettu ympäristö

Tornion voimalaitos sijaitsee Tornion tehtaiden tehdasalueella Röyttässä, Selleen saarella Perämeren rannalla, noin 8-11 km päässä Tornion ja Ruotsin puolella sijaitsevan Haaparannan kaupunkien keskustoista. Teh- dasalue on noin 740 hehtaaria, jonne sijoittuvat ferrokormi- ja terästehtaat ja niitä palvelevat tukitoiminnot (kuten voimalaitos myös on), raaka- ainevarastoja sekä kaatopaikka-alueita. Asutusta tehdasalueella ei ole.

Saaren eteläkärjessä sijaitsee satama.

Lähin asutusalue on Puuluoto, noin 2 km tehdasalueelta ja voimalaitoksel- ta noin 3 km koilliseen. Voimalaitosta lähin loma-asutus sijaitsee noin 700 metrin päässä Prännärinniemessä voimalaitoksesta pohjoiseen. Lähin päi- väkoti (Kokkokankaan päiväkoti) ja koulut (Pirkkiön ja Näätsaaren koulut) sijaitsevat noin viiden kilometrin päässä voimalaitoksesta pohjoiseen.

Tehdasalueen itäpuolella Koivuluodossa on loma-asutusta noin 0,5 km päässä. Lisäksi alle kahden kilometrin säteellä tehdasalueesta loma-

(20)

asutusta on Koivuluodonletossa, Prännärinniemessä, Leppikarissa, Siko- saaressa, Mustanlahden pohjukassa ja Ruotsin puolella Tirrossa.

Alle kahden kilometrin päässä tehdasalueesta olevia virkistysalueita ovat kaksi venesatamaa, yksi kalasatama Koivuluodonletossa, uimarannat Prännärinniemen kärjessä ja Mustanlahdessa ja Alkunkarin luontoalue.

Voimalaitoksen eteläpuolella sijaitseva Röyttän entinen koulu on suojeltu rakennushistoriallisesti arvokkaana.

Röyttän alueen muinaisjäännöskanta on inventoitu 1990-luvulla. Voimalai- toksen sijaintipaikalla ei sijaitse muinaismuistoja.

Ympäristöolosuhteet

Kallio- ja maaperä sekä pohjavesi

Röyttän ja pohjoispuolisen Alatornion kallioperä on dioriittia ja osaksi gab- roa. Maaperä Röyttässä on pääasiassa hiekkamoreenia, mutta tehdasalueella, etenkin sen eteläosassa, on laajoja täyttömaakerroksia. Muutoinkin tehdasalueen pinta-alasta on suuri osa päällystettyä tai rakennusten alla.

Voimalaitoksen sijaintipaikalla perusmaa on moreenia, joka pintaosastaan on paljon kiviä sisältävää silttistä hiekkamoreenia. Sen alla on löyhempi silttimoreenikerros, jonka paksuus vaihtelee välillä 1,5–3,0 m. Silttimo- reenikerroksen syvyys maanpinnasta on lähimmillään 4,0 metriä. Silttimo- reenin alla on tiivis lohkareinen hiekkamoreenikerrostuma, joka ulottuu kal- lion pintaan asti.

Voimalaitos ei sijaitse pohjavesialueella eikä tehdasalueen pohjavedellä ole hydraulista yhteyttä tehdasalueen ulkopuolella sijaitseviin pohjavesi- alueisiin (Puuluoto 1,5 km päässä tehtaista, Mustalahti, Uksei, Kokkokan- gas), sillä Selleen pohjoispuolella kiertää Tornionjoen sivu-uoma (Niemen- juova). Puuluodon eteläpäässä on kaivo, jonka vettä käytetään talousvete- nä jonkin verran. Tehdasalueella pohjaveden pinnan korkeus vaihtelee paikan ja vuodenajan mukaan. Tehdasalueen länsipuolella pohjavesipinta on ollut tasolla +3,0…+7,3. Tehdasalueella muodostuva pohjavesi virtaa mereen tai siihen rajoittuviin jätevesialtaisiin. Pohjaveden päävirtaussuunta on itään ja kaakkoon. Tehdasalueen vanhan kaatopaikan pohjavesissä on havaittu haitta-aineita (kromia, molybdeeniä, nikkeliä) ja pohjavettä kun- nostetaan suojapumppauksella.

Suojelualueet ja muut luonnonarvoiltaan huomioitavat kohteet

Tornion alueella on 14 Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa kohdetta. Torni- on tehtaita lähimmät Suomen ja Ruotsin puolella sijaitsevat Natura-alueet ja niiden suojeluperusteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Tehdasalu- etta lähimpänä, runsas kilometri alueesta itään sijaitsee Natura-alue Paju- kari-Uksei-Alkunkarinlahti (FI1301911). Pajukari-Uksei-Alkunkarinlahden Natura-alueen lisäksi tehdasalueen ja Koivuluodon välinen maatu-va joki- uoma rantoineen kuuluu Suomen kansallisesti tärkeisiin (FINIBA) ja kan- sain-välisesti tärkeisiin (IBA) lintualueisiin. FINIBA ja IBA eivät ole virallisia suojeluohjelmia. Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen Natura-alue (FI1301912) päättyy noin 5 km tehdasalueen pohjoispuolella. Tornionjoen- Muonionjoen vesistö ja sen edustan merialue on vesistöjen erityissuojelu- työryhmän mietinnössä luokiteltu erityis-suojelua vaativaksi vesistöksi (Ympäristöministeriö, 1992a). Ruotsin puolella läheisimmät Natura 2000 –

(21)

verkostoon kuuluvat kohteet ovat noin 3 kilometriä tehdasalueen luoteis- puolella sijaitseva Kraaseli (SE0820710) sekä noin 3,5 km luoteeseen sijaitseva Kraaseli-Selkäkari (SE0820703).

Natura 2000 -alue Suojeluperuste Pinta-ala ha

Etäisyys Tornion tehtai- siin lyhimmillään / km Pajukari-Uksei-

Alkunkarinlahti

Luonto- ja lintudi- rektiivit

440 1,2 Tornionjoen-Muonionjoen

vesistöalue Luontodirektiivi 32 000 5

Perämeren kansallispuisto Luontodirektiivi 15 890 6,2 Perämeren saaret Luonto- ja lintudi-

rektiivit 7 136 9

Kraaseli Luontodirektiivi 29,4 3 Kraaseli Luontodirektiivi 6,7 3,5 Torne-Furön alue Luontodirektiivi 221 4 Riekkola Luontodirektiivi 10,9 4,7 Riekkola-Välivaara Luontodirektiivi 96,1 4,5 Torne och Kalix älvsystem Luontodirektiivi 175 377 5

Tehdasalueelta on havaittu vuosina 1991–1992 luonnonsuojeluasetukses- sa uhanalaiseksi luokitellut ja myös luontodirektiivin liitteisiin II ja IV sisälty- vät perämerenmarunan Artemisia campestris subsp. Bottnica ja ruijanesi- kon Primula nutans var. Jokelae esiintymiä. Perämerenmarunaa esiintyi tehdasalueen pohjoispuolella rautatien varrella sekä Röyttän satama- alueelta rautatien tuntumasta. Tehdasalueen eteläpuolella Röyttän Räy- hänlahdessa sijaitsevalla pienellä merenrantaniityllä on havaittu rui- janesikon esiintymä. Esiintymien nykytila ei ole tiedossa.

Voimalaitoksen sijaintipaikalta Sahanlahden kasvillisuus kartoitettiin vuonna 2001 eikä sieltä löydetty uhanalaisia putkilokasvilajeja tai suojeltavia luontotyyppejä.

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN

Tornion voimalaitoksen käyttöönoton jälkeen Outokumpu Stainless Oy:n nykyinen lämpökeskus muuttuu huippu- ja varalaitokseksi ja sen tuotanto vähenee oleellisesti. Näin ollen ympäristön kuormitus alueella uuden voimalaitoksen käyttöönoton myötä ei tule merkittävästi lisääntymään.

Tornion voimalaitoksen päästöjen vaikutukset ilmanlaatuun

Tornion tehtaiden suunniteltujen laajennushankkeiden, mukaan lukien Tornion voimalaitos, ja Röyttän sataman ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-menettelyn mukaisesti. Arviointitulosten mukaan hankkeiden koko- naispäästöt olisivat lähes kolminkertaiset ja typenoksidipäästöt noin kak- sinkertaiset vuoden 2003 päästöihin verrattuna. Päätöksiä muiden laajennushankkeiden kuin voimalaitoksen toteuttamisesta ei toistaiseksi ole tehty.

Tornion voimalaitoksen päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun yhdessä suunniteltujen laajennushankkeiden kanssa on arvioitu Ilmatieteen laitoksen te- kemällä leviämismallinnuksella. Voimalaitoksen osuus hankkeiden rikkidi- oksidipäästöistä yhteensä on 67 %. Ulkoilman rikkidioksidipitoisuudelle

(22)

asetetut raja-arvot alittuvat sekä tehdasalueella että sen ulkopuolella. Ai- noastaan muutamissa laskentapisteissä tehdasalueella ulkoilman rikkidi- oksidipitoisuus on vuorokausiohjearvoa 80 µg/m³ suurempi.

Tornion voimalaitoksen ja muiden Tornioin tehtaiden suunniteltujen laajennushankkeiden typenoksidipäästöt ovat niin pienet, etteivät ne mallinnustulosten mukaan aiheuta ulkoilman typpidioksidipitoisuudelle asetettujen oh- jearvojen ylityksiä.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyy tulosten mukaan osalla Outokummun tehdasaluetta, lähinnä kuonankäsittelyn lähialueella, mutta ei tehdasalueen ulkopuolella. Enimmillään hengitettävien hiukkasten pitoi- suudet tehdasalueen ulkoilmassa ovat 30 % ohjearvoa 70 µg/m³ suurem- pia. Muut hiukkaspitoisuudelle asetetut ohjearvot (vuorokausi, vuosi) eivät ylity itse tehdasalueella tai sen ulkopuolella.

Jos metallipitoisuudet hiukkasten kokonaisleijumassa vähenevät suoraan samassa suhteessa kuin Tornion tehtaiden metallipäästöt laajennushankkeiden toteuduttua, ovat kokonaisleijuman lyijypitoisuudet alle raja-arvon 0,5 µg/m³ ja nikkelipitoisuudet alle EU:n asettaman tavoitearvon 20 ng/m³. Arseeni, kadmium ja vanadiinipitoisuudet lisääntyvät päästöjen suhteessa.

Ulkoilman elohopeapitoisuuden arvioidaan kromin, nikkelin ja sinkin pääs- töjen ja mitattujen pitoisuuksien perusteella olevan alle WHO:n asettaman ohjearvon 1 µg/m³.

Polttoaineiden sisältämät metallit sitoutuvat valtaosaltaan poltossa tuhkaan ja erottuvat pohjatuhkan ja lentotuhkan mukana siten, että vain hyvin pieni osuus niistä pääsee savukaasujen mukana ilmaan. Voimalaitoksen savukaasujen puhdistusjärjestelmä poistaa hyvin tehokkaasti hiukkasia ja siten myös hiukkasiin sitoutuvia metalleja.

Dioksiini- ja furaanipäästöille, kuten myös metallipäästöille, on asetettu jät- teenpolttoasetuksessa tiukat päästörajat, joita noudatettaessa yksittäisen pistelähteen vaikutuksia ei voida erottaa taustapitoisuuksista. Voidaan arvioida, että Tornion voimalaitoksen metallien, dioksiinien ja furaanien pääs- töt ovat pieniä eikä niillä näin ollen ole vaikutusta ilmanlaatuun tai laskeumiin.

Tornion voimalaitoksen, myös rinnakkaispolttolaitoksena, vaikutus yksin ja yhdessä Tornion tehtaiden suunniteltujen laajennushankkeiden kanssa alueen ilmanlaatuun ja luonnonympäristöön, ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen sekä rakennettuun ympäristöön on hyvin vähäinen ja monessa suhteessa myönteinen nykytilaan verrattuna, kun otetaan huomioon

− Tornion voimalaitoksen päästöjen vähentämistoimet (mm. polttotekniikka, sähkösuodatin, kalkin syöttö, SNCR-typenpoisto)

− sähkön ja lämmön yhteistuotanto

− puun ja häkäkaasun käyttö polttoaineena

− riskinhallinta

− piipun korkeus

− Ilmatieteen laitoksen tekemän leviämislaskelman tulokset.

Tornion voimalaitoksen päästöjen vaikutukset laskeumiin

Ilmatieteen laitoksen vuonna 2004 tekemän leviämismallinnuksen tulosten mukaan Tornion tehtaiden suunniteltujen laajennushankkeiden, mukaan

(23)

lukien Tornion voimalaitos, päästöjen aiheuttaman rikki- ja typpilaskeuman suurimmat arvot kasvaisivat tehdasalueella verrattuna vuoden 2003 pääs- töjen aiheuttamaan laskeumaan, mutta tehdasalueen ulkopuolella erot las- keumassa olisivat hyvin pieniä. Pelkästään Tornion voimalaitoksen, myös rinnakkaispolttolaitoksena, päästöjen vaikutus laskeumaan on merkitykse- tön. Pääosa happamoittavista rikki- ja typpipäästöistä tulee kaukokul- keumana Kemi-Tornio seudun ulkopuolelta.

Tornion ja Haaparannan seudun typenoksidien päästölähteistä merkittävin laskeuman kannalta on autoliikenne eikä Outokummun tehtaat. Leviämis- mallinnuksen tulosten mukaan suurimmat vuosilaskeuma-arvot muodostuvat Tornion keskustaan sekä Kemi-Tornion moottoritien ja Kromitien varsil- le. Suunniteltujen laajennushankkeiden, mukaan lukien Tornion voimalaitos, päästöjen aiheuttama nitraattityppilaskeuma olisi suurimmillaan alle 30 mg/m²vuodessa.

Valtioneuvoston asettama tavoitetaso rikkilaskeuman enimmäismääräksi on 300 mg/m² järvi- ja metsäekosysteemeille aiheutuvien haittojen ehkäi- semiseksi. Ilmatieteen tekemän leviämismallinnuksen tulosten mukaan Tornion tehtaiden alueen ulkopuolella rikkilaskeuman tavoitearvo 300 mg/m² alittuu suunniteltujen laajennushankkeiden toteuduttuakin. Suunni- teltujen laajennushankkeiden päästöjen aiheuttama rikkilaskeuma olisi osalla tehdasaluetta suurimmillaan 900 mg/m². Suuressa osassa tehdasaluetta rikkilaskeuma olisi kuitenkin alle 50 mg/m² vuodessa.

Meluvaikutus

Tornion voimalaitos sijaitsee suurteollisuusalueella, jolle on ominaista eri- laiset teollisesta toiminnasta aiheutuvat äänet. Äänilähteiden suuren mää- rän takia ympäristömelun aiheuttajaa häiriintyvässä kohteessa on vaikea yksilöidä eikä pelkästään voimalaitoksen normaalitoiminnasta aiheutuvan melun vaikutuksia ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen ole rele- vanttia arvioida.

Tornion tehtaiden, mukaan lukien Tornion voimalaitos, yhdessä aiheutta- mia ympäristömelutasoja on arvioitu laskennallisesti melumallinnusohjel- malla vuonna 2004. Malli huomioi mm. maastonmuodot, rakennusten este- ja heijastusvaikutukset sekä ympäröivän maaston vaimennuksen. Maaperä oletettiin vaimentavaksi ja rakennukset sekä vesialueet oletettiin ääntä hei- jastaviksi pinnoiksi.

Melutason ohjearvot ylittyvät jo nykyisin läheisellä loma-asutusalueella Koivuluodossa eikä nykyisen lämpökeskuksen tuotannon korvaaminen voimalaitoksella vähennä ympäristömelua. Mallinnustulosten mukaan voimalaitoksen toiminnan alettua (ja muiden Tornion tehtaiden suunniteltujen laajennushankkeiden toteuduttua) melutaso lähimmällä asuinalueella Puu- luodossa on sekä päivällä että yöllä alle 45 dB(A). Voimalaitosta lähimpien, noin 700 metrinä päässä voimalaitoksesta Prännärinniemellä sijaitsevien loma-asuntojen piha-alueella melutaso on vastaavasti päivällä ja yöllä alle 50 dB(A). Koivuluodossa tehdasaluetta lähimpänä sijaitsevien loma- asuntojen luona valtioneuvoston päätöksessä 993/92 annetut melutason ohjearvot, päiväaikaan 45 dB(L_Aeq) ja yöaikaan 40 dB(L_Aeq), ylittyvät jo nykyisin. Suunniteltujen laajennusten jälkeen melutason arvioidaan päiväai- kaan olevan Koivuluodossa tehdasaluetta lähimpänä sijaitsevien loma- asuntojen luona noin 55 dB(A).

(24)

Tornion voimalaitoksen osuus tehdasalueen äänitehotasosta laajennusten toteuduttua on 2,7 %. Voimalaitoksen melutaso ei mainittavasti lisää Torni- on tehtaiden tehdasalueen yleistä melutasoa. Vaikka Tornion voimalaitosta ei rakennettaisi, ei ympäristömelu Koivuluodossa vähenisi niin paljon, että ohjearvoja ei ylitettäisi.

Vaikutukset luonnonympäristöön

Voimalaitos rakennetaan olemassa olevalle tehdasalueelle. Ilmatieteen laitoksen tekemän leviämismallinnuksen tulosten mukaan Tornion voimalaitoksen ja muiden Tornion tehtaiden suunniteltujen laajennushankkeiden toteuduttua ekosysteemien suojelemiseksi annettu raja-arvo ulkoilman rikki- dioksidipitoisuuden vuosikeskiarvolle (20 µg/m³) alittuisi Tornion tehtaiden alueella ja sen ulkopuolella. Myös kasvillisuuden suojelemiseksi annettu typenoksidipitoisuuden vuosikeskiarvo 30 µg/m³ alittuisi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueil- la. Rikki- ja typpilaskeuman tasossa ei Tornion ja Haaparannan alueella arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia nykytilaan verrattuna.

Valtioneuvosto on asettanut arvokkaiden kosteikkojen päiväaikaisen melun ylärajan suositusarvoksi 45 dB(A). Meluselvityksen (Ristola Oy, 2004) tulosten mukaan Alkunkarin lintualueella melutasot jäisivät alle 45 dB(A), myös lintujen pesimäaikaan.

Voidaan arvioida, että Tornion voimalaitoksen toiminnalla, yksin tai yhdes- sä Tornion tehtaiden suunniteltujen laajennushankkeiden kanssa, ei ole haitallisia vaikutuksia luonnonympäristöön, mukaan lukien Natura-alueet, ja alueen linnustoon.

Vaikutus kallio- ja maaperään sekä pohjavesiin

Voimalaitoksella varastoidaan ja käsitellään melko vähän ympäristölle vaa- rallisia aineita. Kemikaalien ja öljyjen varastointi ja käyttö suunnitellaan tur- vallisuustekijät huomioiden siten, että aineita ei pääse ympäristöön. Tarvit- tavat suojarakenteet toteutetaan säädösten mukaisesti.

Voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Hanke ei siten aiheuta vaikutuksia pohjavesiin.

Vaikutus maisemaan

Voimalaitoksen maisemalliset vaikutukset syntyvät isosta rakennusmas- sasta ja sijainnista tässä vaiheessa erillään muista teollisuusalueen raken- nuksista. Voimalaitos vaikuttaa maisemaan, mutta ei hallitsevasti, lähinnä Röyttän niemen länsipuoleiseen merimaisemaan. Idän suuntaan maise- maa hallitsee muu terästehdas eikä voimalaitos erotu sieltä päin tarkastel- tuna.

HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA

Seuraavassa on esitetty valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 vaatimukset huomioon ottava suunnitelma, jonka mukaisesti tarkkailu ehdotetaan järjestettäväksi. Jos Tornion Voima Oy ryhtyy käyttämään kierrätyspoltto-

(25)

ainetta, sovelletaan voimalaitoksen päästöihin ja niiden tarkkailuun valtioneuvoston asetusta 362/2003 jätteen polttamisesta. Ehdotus rinnakkaispolttolaitoksena toimivan Tornion voimalaitoksen tarkkailusuunnitelmaksi on tämän päätöksen liitteenä 3.

Voimalaitoksen tarkkailuun liittyvät toimintaohjeet laaditaan vastaamaan tarkkailusuunnitelmaa sen tultua hyväksytyksi. Käyttö- ja kunnossapito- henkilöstö perehdytetään suunnitelman edellyttämiin tehtäviin.

Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailu on osa prosessin ohjausta. Tarkkailu kohdistuu myös pääs- töjen kannalta merkittäviin tekijöihin, kuten polttoaineiden käyttöön, kattilan käyttöön, palamisen hyvyyteen sekä puhdistinlaitteiden toimintaan, käyttö- vaihteluihin ja käyttöhäiriöihin.

Voimalaitoksella on kattilan käytön, palamisen ja savukaasujen tarkkailun sekä prosessinohjaamisen kattava automaatiojärjestelmä sekä tietojärjes- telmiä automaatiojärjestelmällä ja muulla tavoin tuotetun tiedon käsittelyyn.

Voimalaitoksen valvomossa on ympärivuorokautinen päivystys.

Kattilan käyttö ja palamisen hallinta

Palamisen hyvyyttä tarkkaillaan mittaamalla jatkuvasti kattilan tulipesän lämpötilaa sekä savukaasujen happipitoisuutta, painetta, lämpötilaa ja ve- sihöyrysisältöä. Yksityiskohtaiset tiedot mittalaitteista ja mittauspaikoista selviävät laitehankintojen ja asennusten jälkeen.

Kattilalaitosta ohjaa automaatiojärjestelmä, jonka avulla prosessia käyte- tään, ohjataan ja tarkkaillaan voimalaitoksen valvomosta. Erilaisten ajoti- lanteiden ja polttoaineen lämpöarvovaihteluiden vuoksi kattilan ohjaus- ja säätöjärjestelmä muuttaa mm. polttoaineen syöttömäärää ja ilmamääriä kulloisenkin tilanteen mukaiseksi. Valvomopäivystäjä seuraa mittaustulok- sia prosessitietokoneelta voimalaitoksen valvomossa ja tekee tarvittavat säädöt. Hälytykset tallentuvat järjestelmään. Palamisprosessin valvonnalla ja säädöllä taataan tehokas palaminen, jolla minimoidaan hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen päästöt.

Mittausten laadun varmistamiseksi mittarit kalibroidaan vähintään kerran vuodessa laitevalmistajan antamien ohjeiden mukaan.

Kattilan käyntiajasta ja käynnistysten lukumääristä pidetään kirjaa.

Polttoaineen käytön ja laadun tarkkailu

Polttoainetarkkailu käsittää kulutuksen ja laadun tarkkailun. Polttoaineiden kulutuksesta pidetään kirjaa. Tarkkailu on esitetty seuraavassa taulukossa.

Polttoaine Kulutuksen tarkkailu Laadun tarkkailu

Turve Punnitus autovaa’alla. Kokoomanäytteestä määritetään

• kosteus 1 krt/vrk

• lämpöarvo 2 krt/kk

• tuhka- ja rikkipitoisuus 1 krt/kk Puuperäinen Punnitus autovaa’alla. Kokoomanäytteestä määritetään

(26)

• tuhka- ja rikkipitoisuus 1 krt/kk Häkäkaasu Kulutus lasketaan välillisesti

tuotannon perusteella.

Toimittajalta saatavien analyysituloksien (jatkuva CO- ja H2-pitoisuuden mittaus) perusteella.

Kivihiili Punnitus hihnavaa’alla. Kokoomanäytteestä määritetään

Tuhka- ja rikkipitoisuus määritetään laivalas- teittain.

Raskas polt-

toöljy Määrämittari. Rikkipitoisuutta ja lämpöarvoa seurataan öljyntoimittajalta saatavien tietojen perusteella.

Savukaasun puhdistukseen liittyvä tarkkailu

Sähkösuodattimen toimintaa tarkkaillaan elektrodien virta- ja jännitemitta- reilla sekä käyttötuntimittareilla. Lentotuhkamäärää seurataan päivittäin.

Sähkösuodattimen käyntiaikoja ja käyttöastetta seurataan. Sähkösuodat- timen läpilyöntien lukumäärää tarkkaillaan. Sähkösuodattimen mekaaninen kunto tarkistetaan silmämääräisesti kerran vuodessa. Ilmenneet viat korja- taan. Sähkösuodattimen kentän vikaannuttua hiukkaspäästö häiriön aikana arvioidaan häiriön keston perusteella. Sähkösuodattimen käyntiaikoja ja käyttöastetta seurataan.

Puhdistinlaitteiston toimintaa tarkkaillaan myös jatkuvatoimisilla ilmaan johdettavan savukaasun päästömittauksilla. Kalkin ja ammoniakkiveden syöttöä kattilaan ohjaa automaatiojärjestelmä savukaasun rikki- ja ty- penoksidipitoisuuksiin perustuen. Kattilaan syötettyjen kalkin ja ammoniakkiveden määrästä pidetään kirjaa.

Öljynerotus

Kukin öljynerotin varustetaan öljynilmaisimella, jonka hälytys ohjataan voimalaitoksen valvontajärjestelmään. Näin hälytykset ovat ympärivuorokauti- sen päivystyksen piirissä. Öljynerottimia tarkkaillaan tarkkailukierrosten yh- teydessä. Öljynerotuskaivojen tarkkailukäynneistä ja tyhjennyksistä pide- tään kirjaa. Öljynerottimeen kertynyt öljy poistetaan tarpeen vaatiessa.

Veden käyttö

Outokumpu Stainless Oy:ltä hankitun jäähdytysveden määrää seurataan ja siitä pidetään kirjaa. Myös Outokumpu Stainless Oy:ltä hankitun prosessiveden määrä mitataan ja siitä pidetään kirjaa.

Päästö- ja kuormitustarkkailu Päästöt ilmaan

Tornion voimalaitokselle hankitaan päästömittausjärjestelmä, joka vastaa valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 vaatimuksia päästöjen tarkkailulle ja mittauksille.