vesistökunnostukset Vesirakentaminen, säännöstely ja

1

Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset

2.3.2021

Uudenmaan vesienhoidon kuulemistilaisuus 2.3.2021

Teppo Vehanen

Luonnonvarakeskus

2

Minä ja vesipuitedirektiivi

2.3.2021

Erikoistutkija, Luke, Helsinki – vaelluskalat, kalayhteisöt

Vesipuitedirektiivin mukainen tilan määrittäminen

- Kalaindeksin kehittäminen, interkalibrointi

- Voimakkaasti muunnettujen (HMWB) vesien nimeäminen - CIS Working Group Ecostat – HMWB tilanarviointi ja

toimenpiteet

3

Toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi

2.3.2021

• Toimenpiteet valitaan paineiden mukaan, vaikuttavimmat / kustannustehokkaimmat toimenpiteet

• Lopputuloksena yhdistelmä eri toimenpiteitä

• HMWB – merkittävää haittaa vesien käytölle aiheuttavat pois

• Rakennetut vedet merkittävimmät paineet:

-hydromorfologiset: vaellusesteet

(pirstaloituminen), perkaukset, virtaaman säätö- ja säännöstely, pengerrykset ja suojaukset,

sedimentaatio

-kuormitus (maatalous, metsätalous,

rakentaminen)

4

Vaellusesteiden poisto

2.3.2021

• Padon poisto –isossa mittakaavassa alkanut USA:sta (https://www.americanrivers.org/), sieltä Eurooppaan https://damremoval.eu/

• Patojen poistamisen yleisimpiä syitä ovat olleet niiden taloudellinen kannattamattomuus,

tavoitteet pysäyttää luonnon monimuotoisuuden katoaminen sekä vaelluskalojen heikentyneiden populaatioiden elvyttäminen.

• Tutkimusten mukaan tehokas (ensisijainen) tapa parantaa ekologista tilaa - ennallistaa virtavesien yhtenäisyyttä, monimuotoista elinympäristöä ja lajistoa.

• Euroopan komission uuden biodiversiteetti- strategian yksi tavoitteista on vapauttaa 25 000 jokikilometriä Euroopassa vaellusesteitä

purkamalla.

5

Vaellusesteiden poisto

2.3.2021

• Suomessa joitakin patojen poistoja: Tikkurilan pato Keravanjoessa, Leppävirran Vaahtovankoski, Isojoen Villamon pato…..

• Kymmeniä pienempiä esteitä poistettu

• Tulossa: Haarajoen myllypadon poisto

Keravanjoella, Vihtijoessa sijaitsevan Haimoon lankkupadon poisto, Hiitolanjoen kolmen padon poisto, Louhikosken voimalaitoksen purkaminen Saramojoen vesistössä, Sotkamossa sijaitseva Sapsokosken voimala ……

• Tutkimusta vaikutuksista Suomessa vähäistä.

Hiitolanjoesta tarkoitus tehdä perusteellinen tutkimus

• Vapaana virtaaviin jokiin verrattuna patoaltaiden on arvioitu tuottavan jopa 7 % enemmän

kasvihuonepäästöjä

Onko Suomessa tarvetta padon poistolle ekologisen tilan parantamisessa: On.

Koskee erityisesti pieniä voimalaitoksia

Isojoken Villamon padon poisto

Isojoki on eteläisen Suomen merkittävin meritaimenjoki jossa alkuperäinen taimenkanta, lisäksi esiintyy mm.

jokihelmisimpukkaa.

Villamon padon ohitus 2017-18 , vesi vanhaan uomaan, avasi 22 km pääuomaa ja 18 km sivujokia tai puroja taimenelle

Toteuttajat: Freshabit, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais- Suomen ELY-keskus sekä Luonnonvarakeskus (seuranta) Radiolähetinseuranta ja kalalaskuri Lapväärtin-Isojoella 2019-2020: Radiolähettimellä merkittyjä meritaimenia nousi (2019 4 kpl ja 2020 3 kpl) Villamon entisen patoalueen yläpuolelle. Taimenien nousuvaellus on pitkälti riippuvainen sateista ja niiden aiheuttamista virtaamapiikeistä (>5 m3/s).

Laskurin ohi nousi vuonna 2019 yhteensä 73 kpl yli 60 cm pituisia taimenia ja vuonna 2020 laskurin läpi ui 13 kalaa.

Suurien virtaamavaihteluiden takia laskuri jouduttiin

ottamaan pois käytöstä elokuun lopussa. Joen yläosilta on kuitenkin tehty runsaasti havaintoja

Kuvat Jyrki Latvala ja Jari Ilmonen

7

Vaellusreittien avaaminen

2.3.2021

• Läheskään aina padon poisto ei ole mahdollista – kalatie ratkaisuna

• Pienten vesistöjen avaaminen myös tärkeää

• Tilaston mukaan Suomessa on 215 kalatietä.

Luvussa on todennäköisesti mukana myös muita kuin varsinaisia rakennettuja kalateitä, kuten vaellusesteiden (esim. pohjapadot) korjaamisia kalankulkukelpoiseksi.

• Millainen kalatie – tekninen, luonnonmukainen tai yhdistelmä - riippuu kohteesta (käytettävissä oleva tila, maaperä korkeussuhteineen,

suojelulliset kysymykset (historiallisesti arvokkaat, vahvat luontoarvot), kohteena olevat kalalajit)

• Luonnonmukaisten ohitusuomien etuna on, että niihin itsessään voidaan rakentaa poikas- ja kutualueita

• Alasvaellus huomioitava

• Kalatiestrategia ohjaa

Kuva Jami Aho

Kuva Saija Koljonen

Mustionjoen kalatiet

Mustionjoki on entinen merkittävä lohijoki Uudellamaalla. Lisäksi esiintyy mm.

jokihelmisimpukkaa.

Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet avattiin keväällä 2020, avasi 23 km pääuomaa ja 23 km sivujokia tai puroja. Yläpuolella Mustionjoessa Peltokosken ja Mustion voimalaitokset.

Toteuttajat Freshabit, LUVY, Raaseporin

kaupunki, Koskienergia ja useita eri toimijoita.

Luonnonvarakeskus mukana tutkimuksissa.

VAKI-kalalaskuri Åminneforsissa, asennetaan myös Billnäsiin. Alasvaellustutkimus

radiolähettimin merkityillä lohismolteilla 2017, toistetaan 2021 keväällä.

Åminneforsin kalatien kivikkoisen pohjan havaittiin soveltuvan erinomaisesti vimpan kutupaikaksi.

Kalatiehen asetettu videokamera on tallentanut kuvamateriaalia lohikaloista.

Kuvat Pia Nordström ja Juha-Pekka Vähä

Kuva Juha-Pekka Vähä

Billnäs, Mustionjoki, alasvaellus

© Natural Resources Institute Finland

11 2.3.2021

Billnäs, Mustionjoki, alasvaellus

Kalatie

Ohjausaita

12

Uomakunnostukset

2.3.2021 Uomakunnosten toteutuksesta ja tuloksista tietoa lohikalojen poikasten

osalta

- Tietoa elinympäristövaatimuksista (kunnostusten/mallinnuksen avuksi)

- Tutkimustuloksia laajoilta alueilta, aikasarjoja kunnostusten vaikutuksista lohikaloihin

Kunnostuksilla on parannettu ekologista tilaa. Tulokset ovat vaihtelevia useista tekijöistä johtuen (muiden paineiden vaikutus,

kunnostuskäytännöt)

Lisää tietoa tarvitaan

© Natural Resources Institute Finland

Uomakunnostukset

-RiverGo-projekti:Mellonlahden matalikko Vuoksessa pääuomassa

-Kunnostettu keväällä 2019 -Yhteensä 4 700 m²

-Lyhytaikasäätö haittana toteutuksessa ja kunnostuksen toimivuudessa

”Uudet” elinympäristöt:

-Imatran kaupunkipuro -Hupisaaret Oulu -Vanhojen uomien vesittäminen voima- laitoksilla (esim. Ii- ja Oulujoki)

© Natural Resources Institute Finland

Pienet joet ja purot/

Uomakunnostukset

-Latvapurot ja pienet sivu-uomat tärkeitä rakennetuissa vesitöissä

-Kunnostus usein talkootöinä

-Kutusoraikot, puun käytöstä positiivista tulosta

-Pienet joet (alle 10 km

valuma-alue) VPD- tarkastelun ulkopuolella

-Freshabit –projekti : Mallinnus, paikkatieto pienten vesien tilan tarkastelussa –

toimenpiteiden kohdentaminen

15

Yhteys valuma-alueeseen

2.3.2021

Rakennetuissa joissa uoman suojaukset, penkereet, suoristamiset ja muut rakenteet eristää joen luontaisesta yhteydestä valuma- alueeseen

• Yhteyden palauttaminen sivu-uomiin, sivu- vesiin, lahdelmiin…

• Luontaisen meanderoinnin palauttaminen

• Tulvatasangot

• Kosteikot

• Suojavyöhykkeet, kasvillisuuden käyttö

Tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille

16

Ympäristövirtaama, Ekologinen virtaama

2.3.2021

- Ekologinen virtaama: ”Virtauksen määrä ja dynamiikka joka vastaa vesipuitedirektiivin tavoitteita

luontaisissa vesimuodostumissa kuten artiklassa 4.1. on mainittu” (hyvän tilan saavuttaminen)

- Meillä vähän käytetty

- Komission palaute Suomelle (toisen vesienhoitokauden maakohtainen palaute): Suomen tulee määrittää ja toimeenpanna ekologiset virtaamat virtavesimuodostumissa

- Kalastolle olennainen

Freshabit: Tavoitteena parantaa N2000-sisävesialueiden ekologista tilaa ja monimuotoisuutta

Freshabitissa tehdään erilaisia kunnostuksia tehdään kohdealuilla, joihin kuuluu puroja, jokia, reittivesistöjä, lintuvesiä ja muita järvialueita valuma-alueineen.

Valuma-aluekunnostuksia ja soiden ennallistamisia, jotka molemmat tähtäävät ravinnekuorman vähenemiseen Kuormituksen määrää ja lähteitä pyritään ennustamaan paremmin vesiensuojelutoimien tehostamiseksi.

Järvikohteissa ravinteita poistetaan hoitokalastamalla

Lintuvesikohteilla umpeenkasvun estäminen, vesiskasvien niitto, ruoppaus.

Virtavedet

-lisääntymis- ja poikasalueita on kunnostettu sekä koneilla että käsin, lisätty lisäämällä vesistöihin kiviä, kutusoraa, puuta ja vesisammalia

Freshabit – projekti,

kunnostukset valuma-alueella

ja uomassa

19

Valuma-alueen maankäytöllä ja ominaisuuksilla (maatalous, ojitukset, happamat sulfaattimaat ) vahva vaikutus ekologiseen tilaan myös rakennetuissa vesissä

2.3.2021 Finer et al 2021.Drainage for forestry increases N, P and TOC export to

boreal surface waters.Science of The Total EnvironmentVolume 762, 25 March 2021

• Tutkimustieto kertoo vedenlaadun

vaikutuksesta (kalaston) ekologiseen tilaan

• Maatalous (pelto %) yläpuolisella valuma- alueella – vaikutus vedenlaatuun ja

ekologiseen tilaan

• Happamien sulfaattimaiden esiintyminen yläpuolisella valuma-alueella, yhteisvaikutus maankäytön kanssa (ojitukset)

• Metsäojitusten pitkäaikaisvaikutukset

orgaanisen hiilen lähteenä aiemmin arvioitua huomattavasti suurempi (Finer ym. 2021)

• Otettava huomioon myös rakennetuissa

vesissä

20

Säännöstelyn ja säädön kehittäminen…..

2.3.2021 Finer et al 2021.Drainage for forestry increases N, P and TOC export to

boreal surface waters.Science of The Total EnvironmentVolume 762, 25 March 2021

• Säännöstellyissä järvissä talvialenemalla (jäätyvän vyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä) voimakas vaikutus ekologiseen tilaan –

menetelmänä pienentää sitä

• Säännöstelyn vaikutus näkyy erityisesti rantavyöhykkeessä

• VPD- verkkokalastus kehitetty rehevöitymisen vaikutusten mittaamiseen, soveltuu huonommin säännöstelyn vaikutusten mittaamiseen

• Kehitetty menetelmää näytteenottoon

rantavyöhykkeessä (sähkökalastus) – näyttäisi ilmentävän myös rehevöitymisen vaikutuksia

• Lyhytaikasäätö joissa – erittäin haitallista

21

Kiitos!

2.3.2021