Filem on ja H ilda P uupponen istum assa nykyisen Peurungan laitok
sen pihakivellä.
Hilda ja Filemon elivät nykyisen Peurungan paikalla
H ilda ja Filem on P u up p o nen olivat K ärkkään kylän, L aukaan asem an seudun van
hoja kanta-asukkaita. Filemo- nin isä Tobias tuli Keskisen ja U u d en talo n isännäksi vuonna 1870. Tobias osti m orsiam ensa F redrikan vanhem m ilta K eski
sen ja U ud entalo n tilat vuonna
1876. Filem on oli T obiaksen ja F red rik an kym m enlapsisen p erh een nuorin.
Aikuiseksi tultu aan Filem on löysi vaim on naapurin tyttäres- tä H ildasta. N uori pari perusti kotinsa nykyisen K untoutu- mis- ja liikuntakeskus P eu ru n gan paikalle. Se oli Tiehuhdan
torppa. Lex Kallion lain peru s
teella he lunastivat tilansa itse
näiseksi. H eillä oli kolm e poi
kaa. A leks oli m iehuutensa ajan K uhankosken voimalan rakentajia, ja konem ies Eino oli kotitilalla, ja V ilhosta tuli isäntä Jokiniem een.
Tilan itsenäistyttyä raivat
tiin peltoa lisää ja tehtiin uusi navetta. T ähän asti rannassa oli iso kylmä lähde, k ota, p ata ja kantovesi. Nyt tuli uusi ra u tainen kevyt käsipum ppu, m il
lä nostettiin vesi jyrkälle m äel
le navettaan. Tilasta tuli asuin- kelpoinen. Lisäansioina m ie
hillä oli talviset tukkityöt. H e voset vetivät pitkässä jonossa tukkikuorm ia L aukaan ase
malle.
Siihen aikaan oltiin kaikki- töisiä. K otona tehtiin ree t ja ajokalut, astiat, kop at, sukset ja kelkat. K esken suon ja son
nan ajon tuotiin reet ja valjaat korjattavaksi lam pun alle tu van ainoalle vapaalle paikalle, keskilattialle. Joululahjaksi Fi- lem on-setä teki meille suku- laislapsille rukkasia ja pojat vuoleskelivat puuhevosia. Fi
lem on teki miehille kom eita koirannahkarukkasia.
Talosssa kävi paljon n a ap u reita asioilla. Tinkiläisiä oli h a
kem assa voita, piim ää ja k a
nanm unia. T yöapua haettiin tilapäistöihin, p uutöihin, te u rastukseen ja tervanpolttoon.
H ilda oli taitava em äntä.
H änellä oli iso nokinen kahvi
pannu. K eittolevyäkään ei tun nettu . L apset tykkäsivät käydä kylässä H ilem oonissa kuten paikkaa yleensä sanot
tiin. Siellä oli ran ta ja pihakei- nu. Pyhäkoulua käytiin n aapu
rissa — vallesm annin valkotuk
kainen rouva K ekoni piti sitä ruokasalissaan. H ilem oonin pihassa oli aidattu ryytim aa, jossa kukki isoja joriineja, vi
hanneksia ja kessuakin.
K esäisin oli kesävieraita. H e asuivat piha-aitassa.
Se oli 1920-luvun alkupuolta nykyisen K untoutum is- ja lii
kuntakeskus P eurungan pai
kalla.
Lyyli U otinen o.s. P uupponen
3 0
