Laukaan Hartikan kivikautiset löydöt

(1)

K o t i s e u t u l e h t i

/# S >.7

Kotikylän tanhuvilla

Mirja M iettinen

Museoviraston Arkeologinen osasto Tarvaalan kotiseutupäivillä p id e tystä esitelm ästä lyhentänyt Timo Luokomaa

R autalam m in reitin lasku-uom aan kuuluvan T arvaalankosken ra n n oil

ta tunnetaan tällä hetkellä k olm e esi

historiallista asuinpaikkaa. N iid en oh e lla o n k osk en ym päristöstä saatu talteen useita eri a ik oin a löytyn eitä k iv ie sin e itä , sek ä e s ir o o m a la is e lle r a u t a k a u d e lle , a ja n la s k u n a lk u a e d e ltä v ille viim eisille v u o sisa d o ille ajoitettu pu in en reenjalas. H artikan asuinpaikka ja kalm isto ov a t toistai

s e k s i L a u k a a n a lu e e n a in o a t kivikautiset asum ustot, jo ita o n tut

kittu lähem m in.

H artikan kivikautinen asum us si

ja it s e e k o s k e n it ä p u o le lla o le v a n h a rju m u o d o ste lm a n reu nalla. K o m e a h iek k a p oh ja in en m äntykangas v iettä ä p o h jo is e e n , itään ja k a a k k o o n . Itäpu olella o n L iev estu oreen - jä rv e n la sk u -u om a , S ahijoki.

Tasaisessa kangasm aastossa e r o t

tuu selvästi m u u ta m ia s u u re h k o ja laakeita, p y öreitä painanteita, jo tk a o v a t kivikautisten asu n tojen poh jia.

L isäksi o n näkyvissä useita p ie n e m p iä k u o p p ia ja p a in a n te ita , jo is ta m uutam ia on k oek a ivettu . K u opan poh jalla todetuista hiilistä ja runsaas

ta p a la n eid en kivien m äärästä p ä ä tellen ku opat ovat tulenpitopaikkoja.

N iid en tarkem pi ikä ei kuitenkaan o le tiedossa. N e voivat olla kivikautta m yöh em p iä k in .

A s u i n p a i k a lt a o n l ö y t y n y t p a la n eita kiviä sekä h ajallaan että lie s ik iv e y k s in ä , s e k ä s a v ia s t ia n - palasia, kiviesineitä, niiden p a lo ja ja niitä tehtäessä syntyneitä kivilastuja, h ioin k iviä ja niiden k atkelm ia sekä p alan eita luunsiruja.

A s u in p a ik k a lö y tö je n sa via stia n - pa la t eli k era m iik k a o n p ä ä osa k si tyypillistä k am p a k era m iik k a a . L i

sä k si o n lö y t y n y t jo n k i n v e r r a n asbestisek oitteista , lähinnä P ö ljä n - ty y p in k e ra m iik k a a (S iilin jä r v e llä o le v a n n im ik k o a s u in p a ik a n m u kaan ).

A s u in p a ik k a lö y tö je n p e ru ste e lla v o id a a n p ä ä tellä , että p a ik k a a o n käytetty pitkään. Tarvoalassa o n o l

lut idästä tulevien R autalam m in rei

tin vesien laskukohta jo kivikaudella.

K un v e s is t ö o lo t p a ik a lla eivä t sen jä lk e e n o le huom attavasti m u u ttu n e et, o n lu u ltavaa, että T arvaalan - k o sk i o n ollu t tärkeä k au ttaku lku - väylä ja sen rannalla on sijainnut si

säm aan a su k k a ille h y v in tu n n ettu koh taam ispaik ka vielä esihistorialli

sen ajan jälk een k in .

N ä itä p ä ä t e lm iä t u k e v a t k o e - kaivauksissa teh dyt havainnot. Si

ten etenkin kaakkoisrinteellä selvästi e r o ttu v illa tera sseilla o n k u lla k in o m a , m uihin nähden hiukan eri-ikäi- nen asutusvaiheensa. P aikan m e rk i

tystä m y öh em p in ä aik oina k orosta a m y ö s H a rtik a n 1500-luvu n lo p u lle ajoitetu n k irk on paikka. M in n e ta

hansa ei kirk k oa tehty aikana, jo llo in tärkeim pin ä kulkuväylinä oliv a t k e sät ja talvet vesistöt.

Kivikautinen kalm isto

H artikan punam ultahaudat sijait

sevat harjanteen laella, sen itäisessä k ä rje ssä . N e o v a t k a ik k i to d e tu n asuinpaikka-alueen keskeisten ja säi

lyn eid en osien u lk op u olella , n.

1-2

^m

sitä k ork eam m alla.

H a u d a t o v a t lu o n ta is e s ti k iv e t tö m ä ä n h ie k k a m a a h a n k a iv e ttu ja läh es su ora sein ä isiä , ta sa p o h ja isia k u op p ia ; syvyys 50 - 100 cm , pituus 220 - 140 cm ja leveys 50 - 10 cm . M aan pinnalle ei haudoista o le m i

tä ä n n ä k y v is s ä . O h u e n k a n g a s - tu rp een alla o n k u iten k in j o n.

20

cm :n syvyydellä varm asti tod etta v is

sa h a u d a n tä y te m a a n v ä r jä y ty m ä p u h ta a ssa h ie k a ssa . V a r s in a in e n p u n a m u l t a k e r r o s o n o ll u t k o k o hautakuopan pituudelta, runsaimmin haudan itäpäässä.

Kaivauksissa ei ole lö y d etty jä ä n teitä arkuista tai m uista sisäraken teista. P un am u ltak uvioid en m u oto , j o k a o n p it k ä n o m a i n e n , p ä is t ä

Hartikan haudoista löytynyt kampakeramiikkakappale

L

aukaan kunnassa suoritettiin vuosina 1985 ja 1986 Keski- Suomen liiton ja Keski-Suomen museon yhteisrahoituksella kiin

te id e n m u in a is jä ä n n ö s te n inventointi, jonka yhteydessä mm.

Tarvaalassa Hartikan tilan maalta lö ytyi ennestään tu n te m a to n kivikautinen asuinpaikka. Asuin

paikan laa ju u d e n m ä ä rit

tämiseksi on tehty koekaivauksia vuosina 1987-1993; samassa yh

teydessä on tutkittu hiekanoton uhkaamalla alueella yhdeksän punamultahautaa. Kalmistoalu

een ympäristön koekaivauksessa on todettu tähän mennessä vielä ainakin kuusi muuta hautaa, joita ei ole tutkittu. Mahdollisesti hau

toja on mäenharjanteella useam

piakin.

V___________________ J

34

(2)

Kotiseutulehti Z9-97

p yöristyn yt ja toiseen päähän k a p e- neva voitaisiin tulkita m yös siten, että vainajat o n haudattu esim . taljoih in käärittynä.

K a h d esta h audasta to d e tu t tu m m at, luultavasti org a a n isen a in een jä ä n n ö k se t saattavat olla v u o ra u k sen a tai va in a ja n k a tte e n a ollu tta tuohta tai puuta. Y h d e ssä haudassa o li v ä rjä y ty n y t k u v io , y lä o sa sta a n m elk ein su ora k u l-m a in en , p oh ja lta suippo. Kysym yksessä voisi olla esim.

pu in en ruuhi tai a h k io tai niitä m u o doltaan muistuttava arkku, jossa va i

naja o n haudattu. K osk a jään teitä va in a jista tai h a u to je n s is ä r a k e n teista ei o le säilynyt, jä ä e d e llä ole v a arveluksi.

K ahdessa haudassa oli täytemaassa p ie n e h k ö jä vierinkiviä, kaksi kiveä kum m assakin. N e ov a t v o in e e t liit

tyä haudan m erk itsem iseen. O n n i

m ittäin selvää, että tutkitulla a lu eel

la tarkasti sam ansuuntaiset (itä-län- si) h a u d a t sija itseva t jo p a vain 40 cm :n päässä toisistaan silti k osk aan m e n e m ä ttä p ä ä lle k k ä in , o n a ik a i

sem m in tehtyjen h autapaikkojen täy

tynyt olla aikanaan tarkasti tied ossa ja luultavasti m aan pinnalle jo te n k in m erkittyjä.

K a l m is t o a lu e e lt a 2 0 0 m lä n s i- lou n a a seen , sam an h arjanteen laella o n h u om attavan a m a a stom erk k in ä A u m a n m ä k i, jä ä k a u d en m u ova a m a , ym päristöään selvästi k ork ea m p i so i

k ea m oreen ik u k k u la , jo k a yhä k iin nittää h u om iota. Paikka on ollu t vii

m e v u o sik y m m e n ille saakka kylän n u oriso n k ok o o n tu m isp a ik k a ja sitä o n kutsuttu “ k u n in k a a n h a u d a k si” . K ivik a u d ella , rannan ollessa nykyis

tä k o rk ea m m a lla A u m a n m ä k i o n o l lut harjanteen itäpään k ork ein k o h ta, erin om ain en tarkkailupaikka, j o l ta o n näkynyt sekä asuinpaikka, että sitä ym päröivä m aasto kaikkiin suun

tiin, ja jo lta käsin voitiin v a lv oa k u l

kua m m . T arvaalankoskessa. O n t o den n äk öistä, että m äellä on asutuk

sen aikana ollu t tällainen tärkeä teh tävä. E rik oisen m u oton sa vu ok si se o n sa a tta n u t o lla m y ö s p a lv o n ta - paikkana tai suorastaan p alvon n an k oh teen a .

Piinuolenkärkiä

H autojen löydöt

T ä h ä n m e n n e s s ä t o d e t u i s t a neljästätoista haudasta seitsem än on tutkittu k ok onaan . M eripihkakoru ja o n löytynyt k olm esta haudasta, y h te e n sä 26 k p l, p iie s in e itä n eljä stä haudasta, kaikkiaan 12 kpl. Y h d e n h a u d a n liu s k e r e n k a id e n k a lta isia renkaita ei m eillä o le aikaisem m in tavattu hautalöytöinä, samanaikaisis

sa asu in p aik k alöyd öissä eri pu olilla m aata on m uutam ia sa m a n k ok oisia e h jiä r e n k a ita ; ta v a llise s ti a s u in paikoilta löytyy liuskerenkaiden kat

k elm ia. H au d oista tähän m ennessä tavatut liuskerenkaat ov a t p ie n e m piä. M erip ihk ak oru ille ja piiesineille o n useita vastineita k am p ak eraam i- sen k u ltt u u r in a s u in p a ik o ilt a ja h a u d o i s t a , m m . H o n k i l a h d e n K olm haaran ja L ie d o n K u k k ark os- k en rik aslöy töisten k a lm istojen a i

neistossa.

L iu skekivi o n kotim aista, kenties k eskisuom alaista, eh k ä laukaalaista raaka-ainetta. Sen sijaan m eripih ka ja p iik iv i o v a t k iv ik a u d e lla o lle e t m uualta tu otu a tavaraa. M eillä ei niitä lu on n ossa tavata. Kun pii on pääasiassa peräisin idästä ja kaakosta o n m eripih k aa tullut m eille etelästä ja lo u n a a s t a , I t ä m e r e n e t e l ä - rannikolta. M erip ih k a a ja piitä o n tu otu m eille sekä valm iina esineinä että raaka-aineena.

K ivik a u d en löy töa in eistossa ovat ep ä orga a n iset m ateriaalit (kivi, p o l

t e t tu s a v i) v a ll it s e v i a ; m e id ä n h appam assa ja k alkkiköyh ässä m aa

p e rä ssä e iv ä t o rg a a n is e t a in ek set

kuten puu, luu, kasvikuidut jne. säily pitkään m uualla kuin ilm attom assa tilassa vesien ja soid e n p o h ja k e rro s- tu m issa . L u u s ä ily y m ik ä li se o n palanut. N iin pä k iv ik a u d en asuin

p aik oilta lö y ty y hyvin yleisesti p ie niä p a la n e ita lu u siru ja, jo t k a o v a t pääasiassa aterianjäänteitä.

H artikan kalm iston haudat k u ulu vat kam pakeraam isen kulttuurin par

h a ite n tu n n ettu u n h a u ta ty y p p iin . T ällaisia p u n a m u lta h a u to je n m u o d osta m ia usean haudan k a lm istoja t u n n e t a a n m m . H o n k i l a h d e n Kolm haarasta, K ok em ä en Pispasta j a L ie d o n K u k k a r k o s k e lta . K e s ä llä 1996 lö y t y i K a u s tis e lta K a n k a a n kivikautisen asuinpaikan tutkim uk

sissa punam ultahautoja, joista yh d es

sä o li runsaasti m erip ih k a koru ja . H artikan kalm iston tek ee h u om a t

tavaksi m m . se, että sen punam ultahaudat ovat ensim m äiset K esk i-S u o- m e s t a t u t k it u t ja e t t ä e h e ä s s ä kangasaastossa haudat ova t säilyneet m aam m e o lo ih in n ähden p o ik k e u k sellisen hyvin.

H a r tik a n k a lm is to n tu tk itu is ta haudoista varm asti ainakin yhteen, m ah dollisesti jo p a k o lm e e n on hau

dattu kaksi vainajaa. Y h d e ssä hau

dassa vainajat ova t olle e t vierekkäin, päät itään, yhdessä haudassa m a h d ol

lisesti päät vastakkaisissa päissä hau

taa, y h d e ssä k e n tie s p ä ä t lä n tee n päin ?

Punavärin k ä yttö haudoissa on eri p u o lilta m a a ilm a a tu n n e ttu ta p a , jo k a p a la u tu u v a n h im m a lle k iv i

k audelle. Tanskalaisessa B o g e b a k - k en in k a lm istossa h avaittiin p u n a m u lta a u s e im m in v a in a jie n p ä ä n , lantion ja a laraajojen k oh dalla. T ä m än peru steella o n arveltu, että yhtä hyvin kuin hautausrituaalin osa, v o i

si h a u tojen p u nam ulta o lla eläessä käytettyä v aatteid en ja vartalon v ä riä. H artikan haudoissa punam ultaa o n p oik k eu k setta ollu t niin runsaas

ti, että sitä o n selvästi pantu hautaan rituaalin yhteydessä.

T L

35