• Ei tuloksia

Laukaan pohjoinen kyläseura ry · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Laukaan pohjoinen kyläseura ry · DIGI"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

e ---

Laukaan pohjoinen kyläseura ry

Mikä Pohjoinen?

Näin moni ajattelee, kun kuulee sanat Laukaan pohjoiset kylät tai Laukaan Pohjoinen Kyläseura.

Emme me täällä kuitenkaan sen arktisemmissa oloissa elele kuin muutkaan laukaalaiset. Emme ole edes kaukana.

Me muodostumme kaikkiaan vii­

d e s tä p ie n e m m ä s tä k y lä ­ yhteisöstä, jotka samalla muo­

dostavat pääpiirteissään Haapa­

lan koulunkäyntialueen. Kylät ovat H a a p a su o , H a a p a la , V iita la , Tervatehdas sekä Vatia, joka kylistämme vanhin ja myös suu­

rin.

Aluettamme halkovat liikenteen valtareitit, tiet Kuusaasta Suo­

lahteen ja Äijälän suuntaan. Sa­

moin tie Suolahdesta Korkea- koskelle ja Haapasuontie Tori- kasta Korkeakoskentielle ovat paikallisia tärkeitä poikittaisteitä.

Kylämme on perinteisesti ollut vahvaa maaseutualuetta. Asutuk­

sen muodostumiseen ovat kes­

keisesti vaikuttaneet 1930-luvun asutustoiminta ja viime sotien jä l­

keinen siirtolaisten saamien kyl­

mien tilojen raivaus. Alueellamme on talouksia vähän toistasataa ja a s u k a s m ä ä rä on lä h e s 300.

Myönteistä on, että tuo määrä on kasvussa. Uusia taloja on viime vuosina rakennettu useita.

Elämä monipuolistuu

Pohjoisten kylien alueelle on syn­

tynyt monipuolista teollista toi­

mintaa harjoittavia yrityksiä. Ne tarjoavat työtä monille kylän ulko- puolisillekin.

Kylällämme on myös monia pien­

yrityksiä, joiden toiminta liittyy ra­

kentamiseen ja palvelutarjontaan.

Ajan sävel on, että monenlainen palveluyrittäminen, mm. lumen- k ä s itte ly ja p o ltto p u u n te ko urakkatyönä lisääntyy. Myös maa­

tilojen järkevä yhteistyö lisääntyy.

Jokainen tila ei enää omista kaik­

kia tarvittavia työkoneita.

Esimerkkinä kylämme maatalou­

den erityistuotannosta on Hako­

lan tila, jossa kotoisin eväin tuo­

tetaan miltei kaikki tarvittava. Laa­

jalle maakuntaan tuotetaan myyn­

tiin sipulia ja porkkanaa. Tila on myös vahvasti mukana Laukaan Luontokoulussa. Tila on myös koululaisretkien opetus- ja ha­

vaintokohde.

Maitotilat ovat täälläkin vähenty­

neet, niitä on vajaat kymmenen.

Hevostiloja sitä vastoin on run­

saasti, ihan laukaalaiseen ta ­ paan.

Kylämme modernista uustoimin- nasta kannattaa mainita Hannikai­

sen veljesten Haapalassa tarjo­

amat monipuoliset, matkailuun ja vapaa-ajan viettoon suunnatut toiminnot. Yritysten nimet Laser Game Finland Oy ja Survival Game Keski-Suomi Oy kuvanne­

vat yritysten tarjontaa.

Aivan oma kokonaisuutensa kylällämme on Jyväskylän katu- lähetyksen ylläpitämä hoitokoti ja its e n ä is ty m is k e s k u s T essio Backa. Se tarjoaa kristilliseltä pohjalta kokonaisvaltaiseen kun­

toutumiseen tähtäävää toimintaa erilaisista riippuvuuksista kärsivil­

le ihmisille.

Harvinaisen paljon taide- harrastusta.

Kylämme on siitä erikoinen, että hyvin monissa taloissa kukkivat värikkäät kukat tauluina seinillä.

Erityisesti em ännät ovat täällä taiteellisia. Tosin käsityötaitoisia miehiäkin vielä löytyy. Öljyväri- maalaus on monella ihan vakava harrastus. Mielelläni mainitsen Helena Nikkilän, Tuula Puttosen ja Heidi Hintikan. Heidi on myös luonut monia vaikuttavia runoja.

Aihepiiri on usein arkinen, omaa e lä m ä n y m p ä ris tö ä h e rk ä s ti kosketteleva. On kylälläm m e muutakin kirjallista lahjakkuutta, mm. Terttu Viikki on hiljattain ju l­

kaissut kauniin runokokoelman ” M a a ilm a n k e llo t” . N ä ih in taiteilijoihimme voi lähemmin tu­

tustua seuramme kotisivuilla koh­

dassa taidegalleria.

Uusin ja samalla taiteen ammat­

tilainen kylällämme on Sveta Peu­

ra. Hänen kodikas galleria-atel- je e n s a VVaalea E lä in lö y ty y S uolahdentien varrelta lähellä kahden ikihongan muodostamaa Peuranporttia. Hän luo erilaisista lu o n n o n m a te ria a le is ta mm.

luusta aivan herttaisia koruja. Hän pitää galleriassaan myös muiden ta ite ilijo id e n näyttelyitä. Sopii Svetan töihin tulla tutustumaan kauempaakin.

Lähellä luontoa

Kyllä meillä arkea on kuten kaik­

kialla muuallakin. Me elämme tääl­

lä vahvasti keskellä luontoa. Meil­

lä on sinistä järveä, humisevaa h a rju a ja lä h d e ttä . L u o n to

24 Kotiseutulehti

(2)

sisältyykin meillä moneen asiaan.

Koulumme Haapalassa painottaa opetustaan myös luontoon toimi­

en osana Laukaan Luontokoulua.

Maakuntaura kulkee metsiemme läpi samoin monet mainiot latu- urat. Lirien varrella on laavuja ja kotia levähdyspaikoiksi. Retkitupa koulum m e yhteydessä on ky­

lämme keskeinen kokoontumis­

paikka.

Kylämme nähtävyydetkin löytyvät luonnosta. Harjujemme ja järvi- emme lisäksi esittelemme mie­

lellämme Hallalähteen. Siitä ke­

h ite tä ä n s u o ja - ja o p a s tu s - rakenteineen m ie le n kiin to ista luonto-opetuskohdetta.

Alueellamme on asuttu ikimuistoi­

sista ajoista. Osoituksena tästä ovat monet esinelöydöt Torikasta ja Haapajärvestä. Nuorempaa historiaa edustaa kylällämme ns.

Sotatie. Se on osa Savon ja Poh­

janmaan yhdystietä. Se liittyy kiin­

teästi vuosien 1808-09 sotaan, lähistöllä käytyihin, merkittäviin taisteluihin. Vatianjärven rantaan, vanhan sillan paikalle Kotiseutu­

yhdistyksen pystyttämä komea kiviobeliski kertoo tien historiaa ja sodan m uistoja. Pian, vuonna 2008 tulee kuluneeksi 200 vuotta tuosta Kapeenkosken taistelusta.

Järvitörm ä, m uistom erkin lähi­

ympäristö olisi silloin mainio paik­

ka taistelukuvaelm an esittäm i­

seksi ja sam alla isänmaamme puolustajien muiston kunnioitta­

miseksi. Ottaako VVanhan Lau­

kaan Kotiseutuyhdistys tämän mittavan hankkeen kantaakseen?

Aikaa vielä on.

Kyläseura kehittää kylän oloja

Laukaan Pohjoinen Kyläseura on kä y n n istä n yt kyläm m e olojen kehittämistyön. Tehty kyläkysely toi esiin monia tärkeitä keinoja, joilla elämisen laatua kylällämme voidaan parantaa.

Sinänsä asukkaat olivat tyytyväi­

siä kylään. Ym pärillä on upea luonto, on tilaa, naapureitakaan ei moitittuja kylän sijaintikin on hyvä.

Tieyhteydet ovat pääosin myös kunnossa, julkista liikennettä kai­

vattiin nykyistä kattavammaksi.

Kun kylämm e väestöpohja on vähäinen, on luonnollista, että p a lve lu t ja h a rra s tu s m a h d o l­

lisu u d e t ovat vähäiset. Niihin to iv o ttiin k in m o n ip u o lis u u tta . Omaa kauppaa, Ossin Marketia ja sen yhteydessä olevaa postia

pidettiin tärkeinä.

Kuka vain haluaa pääsee täällä­

kin harrastamaan. Ellei ihan omal­

la kylällä, niin kuitenkin lähikylissä.

M e n e m ä llä m uka a n k y lä ­ yhteisöön, sekin vie mukanaan erilaisiin toimintoihin.

K yläseura on poim in u t ke h it­

tämistoiveista tärkeimmät ja si­

sällyttää ne lähivuosien toiminta­

suunnitelmiin. Tänä syksynä on käynnistetty varsin mittava ranto­

jen kunnostushanke. Se merkit­

see T orikan, H a a p a jä rve n ja Allunlahden rantojen kunnostusta ja ranta-alueiden viihtyvyyden pa­

rantam ista. K yläläiset antavat oman panoksensa hankkeeseen runsaana talkootyönä. Pääosa rahoitustarpeesta saadaan EU- rahoituksena.

Luonnollisesti kyläläisiltä tuli run­

saasti se llaisiakin ke h ittä m is­

asioita, joiden toteuttaminen vaatii yhteiskunnan toimia. Vahvasti toi­

vottiin, jopa vaadittiin kevyen lii­

kenteen tietä kapealle ja vilkas­

liikenteiselle Suolahdentielle sa­

moin kuin Äijäläntielle. Myös las­

ten päivähoitoa kaivataan kylällä.

K y lä k y s e ly n s e u ra u k s e n a luetteloim m e myös alueem m e tonttimaat. Täältä löytyy maata, kun haluaa rakentaa kotinsa rau­

halliselle haja-asutusalueelle.

Hyvä meidän on täällä Pohjois- Laukaassa olla ja elää kauniin luonnon sekä hyvien naapureiden keskellä ja muistaen myös arki­

sissa töissämme Terttu Viikin ru­

non sanoman: "Tahtoisin jättää itsestäni jäljen, että tietäisivät mi­

nun eläneen.”

Työryhmä

Jouni Kettunen ja Haapalan koulun lapsikuoro.

Kotiseutulehti 25

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Näin päättää kunnanesimies A atu Kantola katsauksensa, jossa käsitellään kunnan toimintaa vuonna 1906..

een ympäristön koekaivauksessa on todettu tähän mennessä vielä ainakin kuusi muuta hautaa, joita ei ole tutkittu.. Kysym yksessä voisi

60-luvulla hevosten käyttö maataloudessa vähentyi, mutta urheilukäyttö lisääntyi ravi- ja ratsastuspuolella, sam oin kasvatus­..

Kansallispuvut ovat asiantuntijoiden kokoamia puku- uusintoja, joiden esikuvana ovat olleet kansanpuvut.. Ruotsi-Suomen hallituksen

tuen näyttelysuunnitelma pohjautuu eri aihepiirien esittelemiselle: eri osastoissa on esineiden, karttojen sekä valokuva- ja tekstisuurennusten avulla kuvattu Laukaan

Suomessa on joukko paikannimiä, joissa on nimenal- kuna sana Pellos-, Laukaan Pellosharju on karu harju eikä siellä ole peltoja.. Koko kirkonkylä on tuota Pelloshar-

Ä änek osk en viljamakasiini perustettiin 1871, mutta sen ja kirkonkylän makasiinin vilj avarat jaettiin vasta viisi vuotta m y ö­. hemmin eli samaan aikaan kun

28.3.1993 m arianpäivänä L ievestuoreen kirkko täytti kym m enen vuotta ja sitä oli juhlistam assa ihmisiä kirkko- salin