Lievestuoreen kirkko Laukaan seurakunnan osana
Taina Kovanen
L aukaan seu rakunnan peru s
tam inen on m ääritelty L au kaan ensim m äisen kirkon ra kentam iseen 1593. K irkko oli rak en n ettu T arvaalaan K uus
kosken rannalle. Se oli liiken
teellisesti hyvällä paikalla k an san käytettävissä. K irkkoa ni
m itettiin H artikan kirkoksi lä
hellä olevan torpan m ukaan.
L aukaan seuraku nta, sam oin kuin itse kun ta, oli elänyt jo 400-vuotisen taipaleen. Lie- vestuoreelaisena tarkastelen erityisesti Lievestuoreen kir
kon vaiheita.
Lievestuoreen kylä oli pyr
kinyt om aksi seurakunnakseen jo 1900-luvun alussa. H autaus- m aa-hankettakin oli ajateltu.
E läkeläinen Kalle Nym an kääntyi asukkaiden v altu u tta
m ana kirkonkokouksen p u o leen kesäkuussa 1906. H än pyysi lupaa L ievestuoreen om an hautausm aan p erustam i
seen, m utta hanke kuitenkin hautautui m uutam aksi vuo
deksi. V uonna 1923 kirkkoval
tuusto alkoi pitää asiaa k an n a tettav an a, ja K elkkam äen h a u tausm aa vihittiin käyttöön sa
m ana vuonna.
H anke Lievestuoreen seura
kunnan perustam iseksi oli vi
reillä ennen sotia. K irkkoa varten oli valm iina luonnospii
rustukset, ja H aarlan Selluloo
sa Oy oli valmis lahjoittam aan tontin. Seurakunnan rajoista ei k uitenkaan löydetty yksim ieli
syyttä, ja niin koko hanke rau- keni.
U usi vaihe seurakunnallises
sa toim innassa alkoi, kun vuo
den 1946 alussa saatiin ensim m äiseksi om aksi papiksi p asto ri A uvo Telkki. Suunniteltiin papin asunnon ja seu rak unta
talon tai kirkon rakentam ista.
H aarla oli tarjonn u t vuokra- m aata pappilalle, ja kirkkoval
tuusto hyväksyikin sopim uk
sen vuonna 1948. Lievestuo
reen ensim m äinen seurakunta- koti vihittiin vuonna 1950.
Pienessä seurakuntakodissa vietettiin kaikkia kirkollisia juhlia, niin kuin kirkossa yleensäkin. V äkiluvun ja to i
m innan lisääntym inen toi lisää väkeä seurakuntakodille. Ti
laa ei ollut enää riittävästi. E si
m erkiksi lasten kerhotiloina oli pieni huone alakerrassa.
L ievestuoreella alkoi nousta ajatus om asta kirkosta. Vihta- vuorikin oli saanut om an k ap pelin, ja L ievestuoreelta oli pitkä m atka L aukaan kirk
koon.
T ätä ennen V ihtavuoren tehdas halusi laajentaa om aa aluettaan ostam alla m aata seu
rakunnalta. S eurakunnalla oli tap ana ostaa m aata m uualta sam ankokoisen alueen kuin se oli myynyt. L ievestuoreen seu
rakuntalaiset etsivät itselleen L aukaan seurakunnan myy
m än alueen kokoista m aata.
H o h o lta, R an talan talosta ol
tiin valmiit kauppoihin. Seura
kunta ostikin R an talan m aat, ja niiden m etsistä ja pelloista se sai huom attavan sum m an rahaa. Y lim ääräinen raha oli juuri sopiva L ievestuoreen kir
kon rakentam iseen.
N iinpä kirkkovaltuustossa tuli puheeksi seurakuntasalin laajentam inen. Lievestuoree- laisista se ei tu n tu n u t hyvältä ajatukselta, ja uskallettiin an
taa esitys om asta kirkosta.
A jatusta vastustettiin paljon kirkkoon m enevän rahan vuoksi. A siasta jouduttiin ää
nestäm ään useaan k ertaan, en
nen kuin rakentam ispäätös hy
väksyttiin lopullisesti.
A loitettiin arkkitehdin e t
sintä tätä uu tta seuraku ntakes
kusta suunnittelem aan, kirkon nim ellä sitä ei vielä uskallettu kutsua. A rk kiteh ti E rk ki T a r
vaisen suunnittelem a tyylikäs ja taloudellinen ehdotus tuntui parhaim m alta. Siihen oli yh
distetty seurakuntakeskus ja kirkkosali. E n nen kaikkea malli oli taloudellinen, eikä
sen hoito jatkossakaan olisi kallista.
A lkuvaikeuksien jälkeen al
koi vanhan seurakuntasalin viereen nousta uusi seu raku n
takeskus. Piispa Yrjö Sariolan tutustuessa uuteen rak en n u k seen se tuntui hänestä aivan kirkolta. N iinpä m arianpäivä- nä 1983 piispa Sariola vihki ra kennuksen kirkoksi.
K oska Lievestuoreella nyt oli kirkko, täytyi sinne saada myös kirkonkellot ja k ellota
puli. T ähän ei seurakunnalta k uitenkaan löytynyt rahaa.
L ievestuoreelaiset Lions-clu- bilaiset keräsivät rah aa myy
m ällä savesta tehtyjä kelloja.
N iiden tuotolla ostettiin kir
konkellot.
N oista päivistä asti on L ie
vestuoreen kirkolla ollut to d el
la käyttöä. K irkon tiloissa si
jaitsevat nuorisotilat, lasten kerho tilat, partiokolo ja lisäksi kahvio ja keittiö erilaisia ju h la
tilaisuuksia varten. K irkkosali on tilava, valoisa ja k äytännöl
linen.
Ihm iset ovat v astaan o tta
neet kirkkorakennuksen m yö
täm ielisesti, vaikka se on niin m oderni, ettei sitä kirkoksi ul
koapäin tunnista. K irkon sisäl
lä hyörii ihmisiä m itä erilaisim missa toimissa. K irkkosalissa on kuitenkin rauhallisuuden, hiljaisuuden ja pyhän paikan tunnelm a. Suuret kirkolliset juhlapyhät ja konsertit saavat lievestuoreelaiset tulem aan hiljentym ään ja kuulem aan tärk eää sanom aa tärkeässä paikassa.
28.3.1993 m arianpäivänä L ievestuoreen kirkko täytti kym m enen vuotta ja sitä oli juhlistam assa ihmisiä kirkko- salin täydeltä.
62
