Keisarillisen Majesteetin
Armollinen
Julistus
kaupungin perustamisesta Jywäskylän Kappeliin Waasan Läänissä.
Annettu S:t Pietarpurissa 10/22 p. Maaliskuussa 1837.
10HELSINGIN kaupungissa, präntätty I Simeliuksen lesken tykönä 1837.
ME NICOLAI Ensimäinen, Ju=
malan ARmosta, Keisari ja Itsewaltias yli kaiken Wenäjänmaan, Suomen Suu=
ri Ruhtinas x. x. x.
Teemme tiettäwäksi: että nähtyämme Armossa hywäksi suo=
da kaupungin asettamisen JywäskyIän Kappeliin Waasan Lää=
nissä, jonka kautta ympäryskunnan maawäelle waImistetta=
koon parempi tilaisuus myydä wiljojansa ja teoksiansa sekä=
myös warustaita hankittawilla tarpeillansa, olemma ME tänä päiwänä Armossa tahtoneet ei ainoasti wahwistaa mainitun kaupungin rakennusmuodon, mutta myös antaa kaupungille ja sen asukkaille ne eri=oikeudet, jotka myötäseuraawassa, MEILTÄ wahwistetussa Perustuskirjan osotuksessa kirJoi=
tetut owat, ja joissa älköön kukaan kaupungin asukkaista muutosta etsikö, jos hän niiden nautinnossa pidettää tahtoo.
Jonka kaikkien asianomaisten tiedoksi ja alamaiseksi waarin=
otoksi olla tulee. Suuremmaksi wissiydeksi olemma ME tämän Omalla kädellämme allekirjottaneet, joka tapahtui S:t Pie=
tarpurissa 10/22 p. Maaliskuussa 1837.
N I C O L A I .
•
•
ROBERT REHBINDER,
<n
Perustus=kirja Kaupungille Jyväskylän Kappelis=
sa Laukaan pitäjää ja Waasan Lääniä.
1 §.
Tämä Jyväskyläksi nimitettäwä kaupungi pitää asetet=
taman ja rakennettaman Jywäskylän markkinakankaalle ja sen wierelle, yhtä riwiä alas Jywäsjärwen rantaan, niin=
myös pyättämän jälkeen nyt Armossa wahwistetun asema=
muodon (plan) ja sen pykäys=järjestyksen, joka edespäin tu=
lee annettawaksi.
2 §.
Lain=asioissa pitää kaupungin kuuluman Keisarillisen
Waasan howrätin alle, huoneenhallitus= ja Erecutioni=asiois=
sa Waasan Maa= herran ala, ja mitä papillisiin asioihin tulee, Borgoon Consistoriu= min alle.
3§.
Warten sekä oikeuden harjoitusta että järjestyksen ja
poIiisin ylläpitämistä kaupungissa, pitää kaupungin wastedes saada oman raastupa=oikeuden ja magistraattinsa, sekämyös muut kaupungille tarpeelliset palwelusmiehet sen Staatin jäl=
keen, joka wastedes taitaa ulosannettaa. Mutta siksikuin se saattaa tapahtua, pitää kaupungin hallitus uskottaman
yhdelle Ordningsmannille tarpeellisten kanssa= istujain kanssa, ja kaupungin Oikeudenkäymä=asiat ja rikosjutut ylösotetta=
man ja tuomittaman Laukaan pitäjän kihlakunnanoikeudelta.
4 §.
Ordningsmanni pitää kohdastansa kaupunkiin asetetta=
man ja aluksi wäli=ajalle Läänin Maaherralta säättämän, jon=
ka hänelle tulee antaa Instructionin ja jonka likeisimmän johdatuksen alla Ordnings= mannin tulee waariinottaa kaikki mitä warten kaupungin riitaamista, pykäystä, elätyskeinoin harjotusta, kuin myös järjestystä ja poliisia ynnä muuta, taitaa sillä paikalla tulla toimitettawaksi. Ja Ordnings=
manni walitkoon itse ja awuksensa kutsukoon tarpeelliset kans=
sa=istujat.
5 §.
Sittenkuin keisarillinen Majesteetti on Armollisimmas=
ti mielustanut asukkailta lunastaa 13/84 osaa mantaalia Da=
wittilan ja 3/16 osaa manttaalia Mattilan perintö=taloista, lään=
ätään nämät talon=osat ikuiseksi omaisuudeksi kaupungille, sen perustamista warten käy= tettäwäksi, kuitenkin ilman oikeudeta kaupungille, mitään näistä lääni= tiloista eli niiden alaisesta maasta kaupungilta poisluowuttaa eli jonkun erityisen omaksi saattaa, millä ehdolla ja nimellä se tapahtua mahtaa. Ja
tulee tästä jälestäpäin määrätyksi, kuinka tämä kaupungille lahjotettu maa saa ja pitää käytettämän.
Ynnä tämän kansa ja koska ei isommilla aluksilla taida tultaa Jywäsjärweä myöten kaupunkiin saakka, pitää wiereen Äiälän salmen ja sisäänjuoksun isosta Päiäneestä, Kuokkalan talon tiluksilla sowelias ala, kaupungin lastaasi=paikan laitan=
noksi walittaman, joka maa samaten kruunulta luunastetaan ja kaupungin omaksi annetaan.
6 §.
Kaupungin erityinen kauppa=oikeus tulee ylipään ole=
maan yhtälainen sen kanssa, joka Lain ja Asetusten kautta
on ylimaankaupungille Suomessa eteenkirjoitettu ja sen pitää erinomaittain tarkottaman kaupungin asukasten ja Lau=
kaan kihlakunnan, ynnä likesten hämeenmaan pitäjäin wa=
rustamista tarpeellisilla ja luwallisilla kauppa= tawaroilla, niin myös maakunnan wiljain ja teosten ylösostoa ja myymistä.
7 § .
Yhteiset wapaat markkinat pitää kerran wuodessa pi=
dettämän kaupungissa, ja kestämän ylinnä neljä päiwää.
Näille wapaille markkinoillen saawat kaikki Suomen kaupun=
kien kauppiaat ja porwa= rit tulla ja kauppaoikeuttansa siellä lain ja asetusten jälkeen harjoit= taa, ei wähemmin kuin Suomen kansa, jonka pitää estämätä saada kaikin ajoin, sekä maata että järwiä myöten kaupunkiin kulettaa heidän wiljojansa ja teoksiansa, niitä siellä myydä ja itsensä tarwiskaluilla ja tar=
peellisilla tawaroilla siellä warustaa. Kaupungin omat kaup=
pamiehet ja porwarit saawat myös tehdä kauppaa ja ostoja kaikilla markkinoilla Suomen erinäisissä paikkakunnissa.
8 §.
Mitä luwallisiin kaupunkilaisten ja porwarein harjoi=
tuksiin tulee, suodaan kaupungille täydellinen elätyskeinoin wapaus, jonka seuraksi kullaki hyväsoimaisella ja harjoituk=
sensa taitawalla ihmisellä maakunnan asukkaista, olkoon Kauppias, Manufacturista, Konstiniekka eli Hantwerkkari, joka tahtoo asettaita kaupunkiin, pitää olla oikeus, löyty=
wäin Skrå=orningein ja Kauppa=reglementein estämättä, siellä
harjoittaa mitä elatuskeinoa ja työnlaatua, hän ymmärtää
ja taitaa, niin myös itsellensä etuisimmaksi löytää, sittenkuin
hän ensin on itsensä sen wuoksi kaupungin hallitukselle ilmot=
tanut ja ulosteot kaupungin kassamiehelle maksannut, niin=
myös lupakirjan saanut. Oikeus kaupungissa taikka sen pii=
rin sisällä polttaa ja myydä palo= wiinaa, niinkuin kaupunki=
laisten elatuskeinoin kanssa sopimaton, on kuitenkin waseti=
sanoen, kaikille kaupungin asukkaille ylipään kielletty; ja saa palowiinan myyminen tapahtua ainoasti sillä oikeudella, joka kestkiiwareille ja ruoka=kortterin isännille kaupungeissa on A=
setuksissa sallittu, pitää tätä tawarata kaupaksi.
9 §.
Läänin Lääkäri Saarijärwessä tulee tästedes olemaan asuwana siinä uudessa kaupungissa. Ja koska asianomaisilla
eri=oikeuksilla warustettu Apoteekari jo on siihen asettannut, niin pitää kaupungille lahjoitetusta maasta kaksi tynnerin alaa lääkitys=yrttien kas= wattamiseksi, ilman ulostekoja Apo=
teekarillen annettaman, jotka kaksi tynnörin alaa eiwät saa Apoteekin pidännöstä erotettaa.
10 §.
Muilta kaupungeilta nautitun etuuden mukaan, anne=
taan kaupungille oikeus, erityisten ulostekoinsa ja kustannus=
tensa maksamiseksi ylöskantaa porwari=rahoja, tontti=rahaa, hamina=, pohja=, silta= ja lasti=rahoja niinmyös waakari= mit=
tari= ja pakkari=rahoja waakahuo= neen=ulosteon kanssa; niin=
kuin myös ulosteon kauppa=kappeleista (stånd) ja kauppa=
puodeista markkinoina, useampain sellaisten kaupungeille tule=
wain ulostekoin kanssa, niiden eri taksain jälkeen, jotka täs=
tä ulosannettawiksi ja wahwistettawiksi tulewat.
11 §.
Kaupungin wahwistetun asema=kartan jälkeen erikois=
taloin tonteiksi määrätyt paikat antakoon kaupungin hallitus, täyden haltia= oikeuden kanssa niihin huoneita rakentaa tahto=
wille, jotka kaupunkiin asumaan muuttawat/ wasten sitä lu=
nastus=rahaa/ mitä taikka juIki= sella auks|ionilla taikka kaupun=
gin hallitukselta, sittenkuin se on säätyksi tullut, määrätään, joka lunastus wuotuisten tonttirahain kanssa kaupungin kas=
saan lankee; tästä kuitenkin erottain kaksi tonttia, jotka
kruunuIle pidetään: olkoon myös ilman sitä kruunulla ja kau=
pungilla oikeus, sattuwan tarpeen sitä wälttämättömästi waa=
tiessa, saada sellaisia tonttia ja tiluksia itsellensä arwiohin=
nalla lunastaa. Erikois= tontit pitää haltioiltansa wissien määrättäwäin wuotten sisään taikka kiwihuoneilla pyät=
tämän, niiden riitninkien jälkeen, jotka paikan hallitukselta owat hywäksi ja maaherralta otollisiksi katsotut, niinmyös sen yhteisen pykäysjärjestön jälkeen, joka kaupungille eteenkirjoite=
taan. Eiwätkä sellaiset tontit saa touko= ja wiljelysmaiksi tehtää.
12 §•
Erikoistontit kaupungissa eiwät saa wastedes särjettää eli halastaa, eikä osa tontista sen wiereisen tontin kanssa yhdistettää, eikä naapurille sallittaa, että hän millään tawal=
la isomman taikka pienemmän osan wiereisestä tontista lu=
nastaa ja omistaa; mutta pitää kaikki sellaiset tontit pidet=
tämän niin suurina, kuin kaupungin kartta kunkin on mää=
rännyt.
13 §.
Paitti erikoistonteiksi kartassa määrätyitä paikkoja, ei saa
saa mitään kaupungin tiluksista eri haltia=oikeudella poisan=
nettaa taikka kellään olla, waan pitää trägårdiksi ja istutus=
maiksi soweljaat kaupungin=alan ulkopuoIeiset maankappaleet, ainoastansa määräajaksi, eninnä kahdeksikymmeneksi wuodeksi kaupunkilaisten wiljottaa ja nautittaa annettaman, wasten
määrättyä wuotuista arenti=maksoa kaupungin kassaan, jonka perustuksen mukaan kaupungin wiljelysmaa ylipään pitää hallittaman ja käytettämän; kuitenkin saawat kolkommat pai=
kat wisseille, tarwittawan ruokkousajan jälkeen määrätyille, wapaawuosille annettaa sille nautinnoksi ja wiljottawiksi, joka welwottaa itsensä hyödylliseksi tekemään ja ruokkomaan sellai=
sen maan. Muutoin on priwilegiumein kadotuksen haastolla kielletty käyttämästä kaupungin tiluksia pellon=pidäntöön taikka sellaiseen viIjelykseen, joka maanmieheltä erinomaittain harjoi=
tetaan, saaden ne ainoasti sellaiseen wiljelykseen nautittaa, jotka kaupunkilaisten elinkeinoin kanssa yhteisyydessä owat.
14 §.
Seuraten mitä edellä säätty on, ei taida kauppoja
taikka muita senkaltaisia suostumuksia kaupungin istutus= ja trägårdi=maasta tehtää eikä niillä woimaa olla; mutta wiljo=
ma=oikeus eli arenti saa, kaupungin hallituksen suosiolla, toi=
selle miehelle annettaa haltialtansa, joka myös tahtonsa jäl=
keen saapi säädellä huoneista, jotka sellaisilla paikoilla saattaa olla raketut.
15 §.
Kaikista omaisuuden ja personan ulosteoista kruunulle
nauttiwat kaupungin kauppiaat, porwarit, hantwerkkarit, ela=
tuskeinon pitäjät, ajomiehet ja työmiehet täyden kymmenwuo=
tisen wapauden tästä lukein, niin itsensä kuin waimonsa,
lastensa, palkkawäkensä, ja myös oppitrenkeinsä wuoksi; jonka siwussa kaupungin asukkaat ja talonhaltiat saawat kahdeksi=
kymmeneksi wuodeksi ehdottoman wapauksen kaikenkaltaisesta sotawäen majuutuksesta.
16 §.
Samoin pitää kaupunki ja sen läänitty perustusmaa
ikuisiin aikoihin oleman wapautettu sotamiehen pidännöstä;
niinkuin myös ruotuwakansin ulosteko, perustuswero ja mitä edellämainituista kahdesta talonosasta muutoin on tähänasti kruunulle uloskäynyt, tästedespäin pitää luwunlaskuista po=
jeskirjotettaman ja ulosjätettämän. Mutta koska Mattilan ja Daawittilan perintö=talot owat sotasäädyn werotaloiksi jaetut, niin pitää, ettei tätä werotaloin jakausta wahingoi=
tettako, näiden lääniksi annettuin talon=osain werot poisanta=
mattomain kruunun taloin päälle wastedes muutettaman.
17 §.
Paikkakunnan nykyisten palwelusmiesten siwiili= ja pa=
pis=säädystä pitää kuitenkin palwelus=aikanansa, kaupungilta edespäinki hywäksensä nauttiman ne palkka=saaliit/ jotka heille näistä talon=osista tähänasti owat maksetut. Mutta heidän
pois mentyä, tulewat senkaltaiset maksot lakkaamaan.
18 §.
Kaupunki ja sen asujamet welwotetaan myös paitti to=
rien, katujen, satamien ja yleisten paikkain woimassa=pitä=
mistä/ lain ja yhteisten asetusten jälkeen rakentamaan ja
woimassa pitämään kaupungin yhteiset huoneet ja rakennukset, niinkuin raastuwan, kaupungin wankihuoneen j. n. e., sama=
ten myös ylläpitämään sekä maantien maitensa ja piirinsä
ylitse, että kestkiiwari=toimituksen kaupungissa. Mutta reisaa=
wain kyydihteminen tulee siellä toistaiseksi yhteiseltä kansalta toimitettawaksi, jonka siwussa kaupungin tulee huolta pitää wankeinsa holhouksesta, wartioimisesta ja elätyksestä kaupun=
gin wankihuoneessa, ja sellaisten wankien kyydihtemisestä ja kuljetuksesta likimäiselle wankiwartialle maalla.
19 §.
Laukaan postkontuori tulee edeskäsin siirrettäwäksi kau=
punkiin, sittenkuin tarpeellinen toimitus on ehtinyt pidettää, sen kautta matkaansaatetun muutoksen wuoksi postin kulussa Kuopion ja Waasan kaupunkien wälillä.
20 §.
Koska Jywäskylän kappelin kirkko seisoo nyt määrätyn kaupungin=alan sisässä, niin pitää sielun=paimennuksen ja kirkko=komennon wuoksi, kaupungin oleman Laukaan pitäjän pastoraattia ja Jywäskylän kappelin seurakuntaa, ja saaman olla osallisena ensinsanotussa kappelinkirkossa ja pappiudelta siinä nauttiman papillista apua kohtuullista maksoo wasten, siksi kuin kaupunki wastedes itse woipir eri kirkkokuntana, ra=
kentaa oman kirkon ja palkata eri papin ja eri kirkon=pal=
weliat. Tullen Armollisen säätämisen päälle, josko kaupunki edespäinkin on jääpä mainitun pastoraatin yhteyteen.
21. §.
Suomen Säätyjen päiwihin pitää kaupungilla oleman
oikeus omalla kustannuksellansa lähettää yhden asiamiehen: ja tulee muutoin kaupungin waakuna, arwo=luokka ja järjestys=
numero edespäin määrättäwäksi.
