Jywäskylän kaupungin
Poliisisäännöt.
Jywäskylässä,
J y w ä s k y I ä n k i r j a p a i n o s s a , 1 8 8 7.
Poliisilaitoksen tarkotus.
Poliisilaitoksen tarkoitus on ylläpitää yleistä järjes=
tystä ja turwallisuutta kaupungissa ja sen tiluspiirissä, estää yleisen lain ja erittäin kaupunkikuntaa koskewien sääntöjen ja asetusten rikkomista sekä silloin, kun rikoksia on tapahtunut, saattaa syylliset lailliseen wastaukseen.
Poliisiwaltaa käyttää kaupungin pormestari ja mais=
traatti kaupungin wiskaalin sekä ulkonaisessa wartioimi=
sessa poliisipalwelijain awulla; myös kaupunginpalowartijat owat awullisina yleisen järjestyksen ja turwallisuuden yllä=
pitämisessä, kuten kaupungissa noudatettawat säännöt mää=
rääwät.
Maistraatti ottaa ja toimistansa erottaa poliisipalwe=
lijat ja poliisimiehet.
Likemmät toimet järjestyksen woimassa pitämisen suhteen, joita satunnaiset asiat waatiwat, olkoot maistraa=
tin wallassa. Muuten noudatettakoon seuraawia yleisiä määräyksiä.
Torit, kadut ja yleiset tiet.
§ 1.
Tori, katu ja katuwierusta owat pidettäwät lailli=
sessa kunnossa ja ilmaantuneet waillinaisuudet sen paran=
nettawat, jonka welwollisuutena ylläpito on. Talonomistaja wastatkoon taloonsa kuuluwan kadun, katuwierustan ja porttikäytäwän puhtaana pidosta ja hiekoittamisesta.
Talon omistaja tahi hoitaja pitäköön osansa kadusta, katuränneistä ja käytäwästa puhtaana; ja tulee hänen niinä wuodenaikoina, joina maa on sulana, wähintäin kerran wiikossa sekä niissä kaupungin osissa, joissa liike on wilkkaampi, kahdesti wiikossa taikka useammastikin, tarpeen sitä waatiessa ja poliisin siitä muistutettua, toi=
mittaa, auringon laskettua ja wiimeistään ennen kello yhdeksää seuraawana aamuna, tarpeellinen lakaisu ja we=
dättää siten koottu lika kadulta pois. Käytäwälle tahi yleisen toripaikan kiwitykseen sekä kadulle taikka katuränniin kaswawa nurmi on kitkettäwä ja wietäwä pois.
Leudon sään aikana, jolloin lumen sulamisesta ko=
koontuu suurempia likaläjiä kaduille ja käytäwille, owat ne joka päiwä siiwottawat sekä likaläjät ennen pimeän tultua toimitettawat pois.
Lakaisu on alotettawa keskeltä katua ja jatkettawa siihen tonttiin päin, jonka puolesta puhtauden pito toimite=
taan; ja koottakoot rikkaläjät joko makkeihin, lantatunkioon tahi erittäin sitä warten tehtyihin rikkalaareihin.
Lumisateen yöllä lakattua, owat käytäwät ennen kello yhdeksää seuraawana aamuna lapioitawat ja liiallisesta lumesta puhdistettawat, sekä, satamasta päiwällä herjet=
tyä, on lumen lapioiminen alotettawa tunnin kuluessa sen jälkeen. Jos lunta sataa wuorokautta pitemmän ajan, on mahdollisuutta myöten ainakin polkutie pidettäwä auki sekä käytäwällä että katujen poikki kulmien kohdalla. Pyry=
ilman ajettua suurempia luminietoksia kadulle, owat nekin tasoitettawat ja lumi, jos ajoradalle on jäänyt paljaita paikkoja, rekikelin auttamiseksi lapioimalla niille lewitettäwä, jos ne eiwät lumireen ajolla tule peitetyksi. Milloin py=
rystä tai suuremmasta lumisateesta lunta runsaammalta kokoontuu kaduille, on lumireki maistraatin toimesta wiipy=
mättä ajettawa ja siten tulleet lumiwierekset, jos owat liikkeelle haitalliset, wietäwät pois.
Kewätaikana owat kadut pidettäwät ajettawassa kun=
nossa, katurännit ja wiemärit awonaisina, jotta wedelIä niissä on wapaa juoksu, sekä se jäätikkö, joka joihinkuihin paikkoihin on woinut kadulle jäädä, lumen ja jään muu=
ten jo kaduilta ja awonaisilta paikoilta sulattua, hakattawa irti ja sitä myöten, kuin se tapahtuu, wedettäwä pois, jotta kadut owat jäästä wapaat wiimeistäänkin sinä päi=
wänä, jonka maistraatti kuulutuksella määrää.
Käytäwille on, kun owat iljanteella, ripistettäwä kiwe=
töntä hiekkaa, sekä kadun puoleisiin räystäisiin tarttunut lumi ja niihin kaswaneet, jalan kulkewille waaralliset jää=
purat heti raiwattawat pois, jolloin myös ja, lunta muu=
ten katolta kadulle luodessa talonomistajan tai hoitajan tulee sopiwalla tawalla waroittaa yleisöä wahingoista ja wastuksista, joita tämä työ woinee matkaansaattaa.
§ 2.
Älköön kenkään, jos tahtoo wälttää neljästä aina kahdenkymmenen markan uhkasakkoa, kaupungin käytäwillä ratsastako, ajokaluilla kulkeko, eläimiä ajako taikka kuljet=
tako senlaisia kuormia, ajopeliä y. m., jotka owat esteeksi tahi muuten haitaksi jalan kulkewille, älköönkä myöskäan käytäwille sitoko hewosia tai muita eläimiä tahi, käyden tai seisoen käytäwällä, kiinni pitäkö, ajako taikka taluttako hewosia tai karjaa kadun ajoradalla.
Kelkalla laskeminen kaupungin kaduilla ja yleisillä paikoilla, joilla käwijöitä tahi ajajia kulkee, on myöskin, neljän markan sakon haastolla kielletty.
Neljän aina kahdenkymmenen markan sakon uhalla älköön kenkään ajako, käwelkö tahi luistelko jäällä sitten,
kun heikon jään waroittamiseksi aiwotut taulut owat ajo=
paikoille asetetut.
§ 3.
Huolimaton ja kiiwas ajaminen tahi ratsastaminen torilla, kaduilla, silloilla ja teillä on kielletty. Kansan=
kokouksissa ajettakoon täyden. Talwisaikoina eiwät kau=
punkilaiset saa ajaa kulkusitta ja kelloitta.
§ 4.
Juhtia ja ajokaluja ei saa jättää torille, kaduille eikä teille hoitajatta. Missä semmoista kuitenkin tapahtuu, on poliisipalwelijain ottaminen omaisuus korjuusen siksi, kun haltija ilmoittaikse.
§ 5.
Kaupungissa ei saa hevosia, sarwikarjaa, wuohia, lampaita eikä sikoja irtaimina kuljeskella. Jos eläin tawa=
taan kuljeksiwana, olkoon omistaja tai isännöitsijä edes=
wastauksenalainen, ett'ei woida näyttää eläimen päässeen pakoon tahi rewäisseen itsensä irti, ja olkoon omistaja kaikessa tapauksessa welwollinen antamaan korjuusen otta=
jalle markan joka elukasta sekä kohtuullisen korwauksen sen ylläpidosta ja hoidosta.
§ 6.
Palkkia, hirsiä tahi muita tarwepuita, halkoja tahi muita semmoisia ei saa kaduille, katuwierustoille eikä teille asettaa maistraatin luwatta ja ainoastaan ehdoilla, jotka joka kerta likemmin määrätään.
Wiemärilaitoksia katujen ja katuwierusten alle ei saa tehdä maistraatin luwatta, joka määrää tarpeelliset waru=
keinot.
7
Hirsiä, palkkia ja muita pitempiä tarwepuita kuljet=
taessa on waarin otettawa, että katuja tahi teitä ei suljeta ja ett'eiwät puut laahaa pitkin katuja.
Kuormia ei saa pätewättä syyttä seisottaa kadulle.
§ 7.
Sadeweden kokoomista warten pantakoon kadulle ai=
noastaan siistijä astioita.
§ 8.
Hautajaisia warten kaduille ja torille rajoitetut kuu=
sen hawut owat wiimeistäänkin ennen seuraawan päiwän puolipäiwää huolellisesti poistettawat.
Talonasemat ja palokadut.
§ 9.
Tulenarkoja aineita, niinkuin heiniä, olkia, lastuja, päreitä ynnä muuta sellaista ei saa pitää koottuina ul=
kona pihoissa eikä tonteilla, ilman maistraatin siihen anta=
maa erityistä lupaa.
§ 10.
Talonomistaja pitäköön pihansa puhtaana ja siistinä;
hän pitäköön myöskin siitä huolta, ettei tawarastoa, ol=
koon se mitä lajia tahansa, pidetä palokaduilla.
§ 11.
Koska kaupungin talo tahi tontti on laillisella saami=
sella tullut toiselta toisen omaksi, on uuden omistajan kol=
men kuukauden kuluessa sen jälkeen maistraatille asia ilmoittaminen kirjoitusta warten kaupungin tonttikirjaan.
Puistot ja esplanaadit, yksityiset puutarhat ja huwilat.
§ 12.
Ajaminen ja ratsastaminen kaupungin esplanaadeissa ja puistossa on kielletty.
§ 13.
Istutukset kaupungin esplanaadeissa ja yleisillä käwely=
paikoilla sekä hautausmaalla ynnä yksityisten henkilöin kau=
pungin alueelle laittamat huwilat ja puutarhat owat rauhoitetut; älköön siis kukaan wahingoittako niissä olewia puita, pensaita, kukkia, nurmikoita, sohwia ja istuimia, muistomerkkejä tahi koristuksia, portteja eikä aitauksia, kaikki sakon uhalla 46 § mukaan, paitsi yleisessä laissa ehkä määrättyä edeswastausta. Yhtä suuren sakon uhalla olkoon myös kaikki ampuminen ja lintuin pyytäminen kaupungin piirissä kielletty.
§ 14.
Älköön waatteita pantako walaistawiksi tahi kuiwa=
maan esplanaateihin tahi puistoihin, kaduille tahi yleisille paikoille päin.
Tilukset ja arentimaat, metsät ja laitumet.
§ 15.
Kaupungin tiluksille ja takamaille ei saa rakentaa asumuksia hankkimatta siihen lupaa maistraatista, joka määrää rakentamisen ehdot. Kulkuteiden warrella kaupun=
gin läheisyyteen ei saa tehdä muitakaan rakennuksia mais=
traatilta siihenen lupaa saamatta. Tämän rikkomisesta seuraa hajoittaminen omistajan kustannuksella.
9
§ 16.
Kun kaupungin yksityiselle henkilölle annettu arenti=
oikeus siirretään toiselta toiselle, pitää siirtäjän yhden kuu=
kauden kuluessa luowutuksen jälkeen ilmoittaman asia rahatoimistolle kaupungin werokirjaan kirjoitettawaksi. Kun luowutus on tapahtunut julkisella huutokaupalla, on huuto=
kauppakamarin tekeminen ilmoitus siitä.
§ 17.
Kaikkinaista wahingon=tekoa kaupungin metsissä ja mailla niinkuin yksityistenkin tiloilla seuraa ynnä laittista sakkoa ja wahingon=palkkiota uhkasakko 46 § mukaan.
§ 18.
Kaupungin yleiselle laitumelle saa ainoastaan kaupun=
gin asukkaille kuuluwaa sarwikarjaa laskea. Ne kaupungin asukkaat, jotka tahtowat sarwikarjaansa laitumella käyttää, owat welwolliset rahatoimistolta lunastamaan itsellensä niin monta lippua, kuin eläintä laitumelle laskewat. J o s laitumella tawataan eläin, joka ei kaulassaan senlaista lippua kanna, otettakoon se kohta takawarikkoon, ja omis=
taja ei ainoastaan kanna sakkoa, mutta myös on welwolli=
nen maksamaan markan jokaisesta eläimestä niiden korjuu=
SEen ottajalle ja korwatkoon sitä paitsi kustannukset elukan hoidosta ja ruokkimisesta siitä ajasta, kuin se on korjuu=
Seen otettu.
Sakosta ja palkkiosta olkoon omistaja wapautettu, kun hän woi todistaa, että lippu on eläimelle ostettu ja sakosta, jos woi oikeuden edessä todistaa, että eläin wa=
hingossa laitumelle päässyt.
Sama laki olkoon, jos hewonen lasketaan laitumelle tahi kaupunkilaiselle kuulumaton eläin siellä tawataan.
Kaupungin rannat, sillat ja laiturit sekä yleiset kaiwot.
§ 19.
Wärjättäwien aineiden ja waatteiden pesu sekä wuo=
tain ja karwain puhdistaminen niinkuin myös muut toimi=
tukset, jotka likaisuutta tuottawat, kuten myös puuastiain turwottaminen kaupungin yleisten siltain, laiturin ja kai=
wojen läheisyydessä, owat kielletyt.
Samoin älköön pesua eikä wiruttamista toimitettako palokuntain talwiawannoissa. Lauttasiltoja parkitus= ja wärjäystawarain muokkaamista warten ei saa laittaa ran=
nalle, kuin niille paikoille, jotka maistraatti määrää.
§ 20.
Awannoita kalastusta warten ei saa hakata kymmentä kyynärää likemmäksi ajoteitä ja owat ne aina ympäriinsä wiitoitettawat.
§ 2 1 .
Yleisien talwiteiden wiittoja älköön liikutettako niin kauwan kuin jääkeli kestää.
§ 22.
Uiminen kaupungin rannoilla älköön olko sallittu, ell'ei riisuminen ja pukeutuminen tapahdu uimahuoneessa.
Julkiset huwit. Kadulla soittaminen.
§ 23.
Julkisia näyttelyjä, soitantoja ja muita esittelyjä ja huweja huoneessa ja ulkona, joihin määrättyä taikka wapa=
11
ehtoista maksua wastaan pääsee, ei saa laillisetta luwatta eikä ennen senlaisista huwituksista määrätyn maksun suo=
rittamista kaupungin piirissä toimeen panna.
§ 24.
Työwäen tanssia tahi muuta huwia ei saa sekä toi=
mittajan että huoneen haltijan edeswastauksen uhalla toi=
meen panna siitä ennen ilmoittamatta pormestarille, joka tutkikoon woidaanko sellaisia pitoja sallia waiko ei. Wäke=
wiä juomia ei niissä tilaisuuksissa saa myydä sellaisen edeswastauksen ja huwituksen wälittömän lakkauttamisen uhalla.
§ 25.
Järjestystä walwomaan §§ 23 ja 24 mainituissa tilaisuuksissa määrätköön pormestari, jos sen tarpeelliseksi näkee, yhden tahi useamman poliisipalwelijan; ja maksa=
koon siinä tapauksessa huwin pitäjä kullekin heistä palkkaa kolme markkaa.
§ 26.
Positiiwin soitto ja muu soittaminen kaduilla ja to=
rilla olkoon kuljeksiwilta soittoniekoilta kokonansa kielletty.
Maamiehen tuotteiden kauppa.
§ 27.
Maamiehen tawaroita, joita kaupunkiin tuodaan, ei saa ennen kello kahtatoista ( X I I ) päiwällä taloissa kaupi=
tella, eikä muualla kuin kaupungin kauppatorilla ja muissa kaupungin hallituksen määräämissä paikoissa kaupaksi pi=
tää. Maitoa, kermaa, pöytäwoita ja munia saa kuitenkin tarjota ja myydä missä tahansa.
Ne, jotka kauppaa warten ostawat maamiehen tawa=
raa, eiwät saa sitä ostaa tawallisina toripäiwinä ennen kello 11 e. pp.
Hewosten, nautojen, sikojen ja muiden eläinten kaup=
paa saa harjoittaa ainoastaan siihen tarkotukseen määrä=
tyllä paikalla; eikä saa hewosia kaupitellessa sekä markki=
noilla että muina aikoina selästä ratsastaa.
Yleinen siisteys.
§ 28.
Kaikki makit kaupungissa pitää, isompain tadekokous=
ten estämiseksi, kesäaikana joka wuosi tyhjentää ennen 1 päiwää kesäkuuta. Missä erinäiset asianhaarat senlaista waatiwat, pitää makkein tyhjentämisen useamminkin tapah=
tuman, mikä riippukoon kaupungin hallituksen määräyk=
sestä. Talonomistaja tahi isännöitsijä wastatkoon puh=
taana pidosta.
§ 29.
Sontaa, rikkoja ja muuta likaisuutta, kuin myös lunta ja jäätä kaduilta ja pihoista ei saa wetää muille kuin maistraatin siihen tarkoitukseen määräämille ja ylei=
sön tiedoksi julistamille paikoille.
§ 30.
Sontaa ja muuta likaisuutta ei saa kuljettaa hata- roissa ajokaluissa, ei saa tielle tiputella eikä kuljetusta wiiwytellä torilla tai kadulla seisottelemalla; älköön myös=
kään senlainen kuljetus Kesä=, Heinä= ja Elokuun kuluessa tapahtuko muina wuorokauden aikoina kuin kello 9:stä il=
lalla kello 7:ään aamulla. Kuljettaessa tulee ajokalujen tahi astian, jos senlaista käytetään, olla peitettynä.
13
§ 31.
Talonomistajan tahi isännöitsijän tulee pitää talon piha ja palokatu puhtaana löyhkääwistä aineista ja liasta, jonka ohessa hänen welwollisuutensa on katsoa, että huh=
tomawedet, perkeet ja muut senlaiset sontaruomaan tyh=
jennetään sekä ett'ei juoksewaa lokaa pääse sieltä walumaan omaan tahi toisen talon pihaan, kadulle tahi tontille.
Talon senlaisiin paikkoihin joista lämpiminä wuoden=
aikoina pahanhajusia höyryiä nousee, pitää kalkkia tahi muuta hajuja häwittäwää ainetta tarpeen mukaan käyttää.
§ 32.
Kaikenlainen siiwottomuuden harjoittaminen kaupun- gin kirkkojen ympäristöllä kuin myös yleisissää puistoissa, käwelypaikoissa ja kaduilla olkoon kielletty.
Erityisiä sääntöjä.
§ 33.
Talon tahi tontin omistaja, joka ei asu kaupungissa, olkoon welwollinen ottamaan jonkun kaupungissa asuwan henkilön kiinteän omaisuutensa isännöitsijäksi sekä ilmoitta=
maan sen maistraatille.
Isäntä, joka ulkomaalaiselle antaa asunnon, olkoon welwollinen neljänkolmatta tunnin kuluessa ilmoittamaan sen pormestarille.
Isäntä, joka majoittaa tahi luonansa pitää henkilöitä, jotka eiwät ole kaupungin kirjoissa, ilmoittakoon sen kolmen wuorokauden kuluessa kaupungin wiskaalille, uhalla, että, jos senlainen laiminlyödään, isäntä tuomitaan edeswas=
taukseen 46 §:n mukaan.
Kun poliisimies sitä waatii, pitää kaikki talossa asu=
wat ja oleksiwat henkilöt ilmoitettawan.
§ 34.
Älköön kukaan naamioittuna liikkuko kadulla tahi ylei=
sessä paikassa. J o s naamioittu henkilö ei tahdo poliisi=
miehen kehoituksesta riisua naamariansa, wiedään hän kau=
pungin wankilaan tahi poliisiwahtikonttoriin ja riisutaan häneltä naamari. J o s naamioitu on tuntematon, pidet=
täköön hän wangittuna, kunnes hänestä on selko saatu, taikka lähetetään hän läänin kuwernöörin käyteltäwäksi.
S a m a laki olkoon hänestä, joka naamioituna menee toisen kotiin tahi taloon taikka muissa julkisissa tilaisuuk=
sissa on naamioittuna.
Kaikki rahwaasen kuuluwat henkilöt, paitsi Jywäskylän maaseurakuntalaisia, jotka tulewat kaupunkiin työansiota hakemaan, owat welwolliset wiipymättä kaupungin wiskaa=
lille ilmoittamaan tulonsa sekä hänelle antamaan työkir=
jansa, jota wastoin työnhakija saa kirjallisen luwan olla kaupungissa korkeintaan kuusi kuukautta, jonka ajan kuluttua tämä olotodistus on kaupungin wiskaalille takaisin jätet=
täwä ennen kuin omistaja saa työkirjansa takaisin. J o s senlainen todistus hukkuu, pitää työtä=hakewan itsellensä lunastaa uusi. Kaupungin wiskaa!i, joka pitää senlaisien työnhakijain luettelon, on oikeutettu jokaisesta antamas=
tansa olotodistuksesta saamaan lunastukseksi wiisikolmatta (25) penniä. Joka olotodistuksettoman henkilön wastaan ottaa ja häntä työssänsä pitää kuutta päiwää kauwemmin, wedetään edeswastaukseen.
15
§ 35.
Häissä taikka muissa pidoissa ei saa wastoin isännän taikka poliisimiehen kieltoa wäkitungosta tapahtua pihassa, huoneessa eikä kaduillakaan.
§ 36.
Wäkewäin juomain pulloista tahi muista astioista nauttiminen pihoissa, porttikäytäwissä tahi torilla, kaduilla ja yleisillä paikoilla, missä ei rawintolaliikettä pidetä, ol=
koon kielletty, 46 §:ssä määrätyn sakon uhalla sekä että isäntä, isännän käskyläinen ja poliisi, joka epäjärjestyksen huomaa, saa häwittää astian ja tawaran.
§ 37.
Joka pahanilkisyydestä ja wallattomuudesta kaduilla ja yleisillä paikoilla itsensä siweettömästi ja säädyllisyyttä loukkaawatta tawalla käyttää sekä siten saattaa aikaan pa=
hennusta, langetettakoon sakkoihin 46 §:n mukaan.
§ 38.
Siweettömyydestä tahi muusta pahantapaisuudesta tunnetut mies= tahi naispuoliset henkilöt eiwät saa lailli=
setta asiatta oleskella ulkona kello yhdestätoista illalla kello neljään aamulla Touko=, Kesä=, Heinä= ja Elokuun aikoina kello kymmenestä illalla kello wiiteen aamulla. J o s heitä mainittuina aikoina ulkona tawataan eiwätkä he woi kohta näyttää laillista asiata, suljetaan he lopuksi yötä kaupun=
gin wankilaan.
§ 39.
Wihaiset koirat, jotka tiedetään tehneen wahinkoa ja jotka eiwät ole kuonohäkillä warustetut, kuin myös kiimai=
set nartut älkööt, omistajan edeswastauksen uhalla, kuljes=
kelko irroillaan kaupungissa.
§ 40.
Joka pahanilkisyydestä matkii poliisi= tahi palomerk=
kiä, wetäköön sakkoa 46 §:N mukaan ja korjatkoon wahin=
gon, jos senlaista tapahtuisi.
§ 41.
Kiwien särkemistä älköön kaupungin piirissä toimi=
tettako hämärän tultua tahi wuorokauden pimeinä aikoina.
Wuoden waloisempana aikana älköön kaupungissa tahi sen piirissä senlaista särkemistä tapahtuko 8:stä illalla 8:aan aamulla. Ennenkuin latinki sytytetään, on se huolellisesti peitettäwä ja waara ilmoitettawa punaisten merkkilippu- jen pystyttämisellä eri haaroille särkemispaikoista ja huuta- misella.
§ 42.
Hiekkaa ja soraa sekä multaa ja sawea älköön otettako muista kuin asianomaisten määräämistä paikoista.
§ 43.
Jotka maistraatilta owat saaneet ajurioikeuden, owat welwolliset:
1) itse tahi toisen, kaupungin wiskaalin hywäksymän, henkilön kautta, jonka wiskaa!i, laillista syytä siihen ol=
lessa, woipi erottaa, joka aamu, kun eiwät ole palwelusta warten jaetut, tulemaan sinä aikana ja sille paikalle, jonka maistraatti likemmin määrää, sekä siellä, waan ei muualla, jos heitä ei ajoon käytetä, olemaan maistraatin määrää=
mään aikaan asti iltaisella;
17
2) olemaan warustetut hywillä ja wirheettömillä he=
wosilla, numeroiduilla ajokaluilla, waljailla ja maistraatin määräämällä puwulla;
3) aina mukanansa pitämään ajureilla määrätyn tak=
san ynnä otteen poliisijärjestyksestä, koskewa ajurein wel=
wollisuuksia ja oikeuksia, joka taksa, waadittaessa, on aja=
jalle näytettäwä;
4) kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäiwänä,kau=
pungin wiskaalin likemmin määräämässä järjestyksessä, tulemaan hewosineen, ajokaluineen ja waljaineen, ajurin=
renki kuskipukuunsa pukeutuneena, siihen tarkastukseen, joka kaupungin wiskaalin on pidettäwä; ja on, jos hänellä on laillinen este, siitä ilmoitettawa kaupungin wiskaatille joko ennen tarkastusta tahi sitä pidettäessä, sekä ajuritaksa sil- loin annettawa pois,siksi kuin ajokalut owat katsotut;
5) mikäli tarwes sitä waatii, höyryaluksien tullessa ja lähtiessä sekä kaupungissa sattuwissa teaatteri=näytel=
missä, yleisissä tanssijaisissa, naamiaisissa ja muissa hu=
weissa tulemaan yleisöä palwelemaan ajamisella, jossa heidän muuten on noudatettawa mitä 45 §:ssä ajajista ja palwelijoista säädetään;
6) olemaan poliisimiehelle awulliset milloin rikoksen=
alainen, juopunut, sairas tahi kuollut henkilö on yleisistä paikoista korjattawa pois;
7) olemaan yön aikana kello 10:stä iltasella kello 5:een aamulla, wuorotellen aina yksi, sitä warten palweluk=
sessa, että sattuwissa tulipaloissa, heti palomerkin annet=
tua, kiireesti ajamisella palwelewat palomestaria; sekä 8) wastustamatta noudattamaan mitä poliisimies wal=
tansa nojalla käskee.
Ajuri tahi ajurinrenki, joka rikkoo sitä wastaan, mitä tässä edellä on säädetty, wetäköön sakkoa kahdeksan markkaa.
2
§ 44.
J o s ajuri waatii korkeampaa maksua, kuin maistraatin antamassa taksassa on määrätty, taikka ilman otollista syytä kutsuttuna kieltäytyy olemasta ajamisella awullinen, sakoitettakoon ajuri kaksikymmentä markkaa.
J o s ajuria käyttänyt, ajan päätettyä ja waikka taksa on näytetty, kieltää maksua, wetäköön hän sakkoa kymme- nen markkaa ja älköön ilman edeswastauksetta hänelle an=
nettako ajurin apua siksi. Kun ajopalkka on maksettu.
§ 45.
Julkisissa näytelmissä ja muissa tilaisuuksissa, joissa on suurempi joukko ajakaluja koolla, owat ajajat ja pat=
welijat welwolliset noudattamaan niitä ohjeita, joita po=
liisimies, tungoksen ja muun häiriön estämiseksi antaa, jolloin, jos tila ei toisin myöten anna useampia kuin yk=
siä ajokaluja ei saa kerrassaan esille ajaa eikä myöskään nousu= ja laskupaikoissa seisottaa ajokaluja pitempää aikaa kuin matkaajain ulos ja sisään astumista warten tarpeel=
lista on; jonka tähden myös ajokalut, jos niitä käyttää haluawa ei heti jouda lähtemään, on ajettawa tieltä pois ja sitten wuorossaan taas esille tuotawa.
Ken näissä tilaisuuksissa niskoittelee tekemästä mitä poliisimies waltansa nojalla määrää, olkoon kahdeksan markan sakon alainen.
§ 46.
Tämän poliisijärjestyksen sääntöjen rikkoja tahi lai=
minlyöjä sakotetaan 3:sta markasta 60:een markkaan, aina rikoksen laadun mukaan, ell'ei toista sakkoa edellä ole erit=
täin määrätty. Maistraatilla ja poliisimiehellä on jokai- sessa tapauksessa walta, kun senlaista saattaa kysymykseen
19
tulla/ huolimattoman kustannuksella suorittaa laiminlyödyt welwollisuudet; ja olkoon kustannus heti ulosotettawa.
Takaisin saantia saa laillisessa järjestyksessä hakea, jos syytä on.
Uhkasakkojen jakamisesta ja muuttamisesta on ylei=
sessä laissa määrätty.
§ 47.
Tällä poliisijärjestyksellä owat kaikki wanhemmat asiaan koskewat säännöt kumotut; ja on tätä maistraatin huolesta tarpeellinen kappalemäärä painettawa huokeaan hintaan myytäwäksi.
Kuwernööri Waasan läänissä on tämän wahwistanut noudatettawaksi, todistaa: Waasan läänin kansliassa 16 päivänä Lokakuuta 1886.
Wiran puolesta:
G. A. I n g m a n.
Julkaisin Jywäskylän kaupungin kirkossa sunnuntai=
sina Marraskuun kuluessa 1886.
Gust. Osk. Schöneman..
