Helsingin kaupungin kaasulaitos : 1860-1960 · DIGI

rkl HuL

IJA

/O?, <Jo>i

Helsingin 100-vuotias kaasu

Nykyajan ihmisen, jokaontottunut

voimakkaisiin

valonlähteisiin, pimeyttähalkaiseviin valonheittäjiin jayönpäiväksi muuttaviin^suur- kaupungin valomeriin,

on

mahdoton ymmärtää,miten

kaasuvalon

käytäntöönotto

100

vuottatakaperinhäikäisi silloisten helsinkiläisten

silmät.

Se merkitsi heille uuden aikakauden alkua. Se oli siihen^sa-

maan

aikaan, jolloin isälampunostija jolloin

Suomen

kansa alkoi päästäosalliseksimyöshengen valosta.

Helsingin kaupunginkaasulaitos,joka alkoi yksityisenä yrityksenä,

on kuluneen

vuosisadan aikana kasvanutpienestä valaistuslaitok- sesta suurtuotantolaitokseksi. Laitos tarjoaa työpaikan

keskimäärin

lähes 500 henkilölle. Se^onsiis varsin huomattavatyönantaja. Kaa-

sulaitos aloitti

»valokaasun» tuottajana. Valon antajana sähköon kuitenkintyöntänytkaasunsyrjään. Kaasulaitoksen tehtävänä nykyi- sinonantaa koteihin talouskaasua. Kaasumittareita

on

tätä nykyä

70.000

kotitaloudessa. Kun Helsingissä on asuntoja kaikkiaan 148.000, käytetään siis lähes joka toisessa

asunnossa

kaasua talous-

tarkoituksiin. Kaasu

^on perheenemäntien ja kotien uskollinen ja

uuras

palvelija.

Kaasulaitoksen

tuotanto ei kuitenkaan pysähdy tähän. Kaasun rinnalla

on

koksista tullut kaasu- laitoksen toinenpäätuote,vieläpä niin, että laitoksen taloudessa koksilla^ontärkeämpi

osuus.

Helsingin kaupungin kaasulaitos tuottaakin koksiapuoletkoko

maan

lämmityskoksintarpeesta.

Maan koksimarkkinoilla kaasulaitos ^onsiten^saanut vankanjalansijan tuotteittensa laadun ja

hinnan

ansiosta. Asemansa

se varmaan

kykenee vapaassakilpailussasäilyttämään, mikäli eivät ulkopuolisettekijät, lähinnäkauppapoliittisetseikat, muuta olosuhteita.

Helsingin kaupungin 100-vuotias

kaasulaitos

ei ole suinkaan voinut

toimia

^yksinomaan

suotuisten suhdanteiden kannattamana.

Päinvastoin^onkuluneen vuosisadan aikananoussut esiin uusia tekijöitä, jotka ovatpakottaneet

kaasulaitoksen

ankaraankilpailuunkokonaan muuttuneiden toimintaedellytysten pohjalta. Mukautuminen uusiin vaatimuksiin

on

edellyttänyt laitokselta,

sen

johdolta ja työntekijöiltä,joustavaasopeutumistaitoaja kykyä

luoda

^laitoksen

kehittämissuunni-

telmatmuuttuvan ajan mukaisesti.

Kaasulaitos

aloittaa toisen vuosisatansa nykyaikaistettuna, hyvin varustettuna ja kehityskelpoi-

sena. Se

ansaitsee kaikkien helsinkiläisten lämpimät kiitokset työstä,jotase

on

tehnyt pääkau- pungin kotien hyväksi. Merkkivuotensa johdosta laitosonhalunnutlähestyä laajaa kuluttajakun- taansa ja esittäytyä tällä julkaisulla yleisölle. Toivottavasti laitoksen alkava toinen vuosisata vie senyhä läheisempään yhteistyöhönkasvavan Helsingin väestön kanssa.

Marraskuun

14. päivänä

vuonna

1860sytytet- tiin Helsingissä ensimmäiset kaasuvalolyhdyt

silloisen

Uuden teatterin, nyk.

Ruotsalaisen teatterin

edustalla.

16/11

^{1860ilmestynyt}

^Suo-

mettaren^numerokirjoitti asiasta näin:

"Saafu-balaiBtuBta oli täällä enft ferratt öiime feSfiöiifon iltana öaloifemaSfa ^uuben teatterihuoneen ftouiSta ^fatua. 2WarraSfuun 14.

^päitoä

1860 on iti» muistettaöa fittä mer- ftllifenfi, että ftlloin enfi ^ferran

^@uomeBfa

täytettiintätä uuben

ajanbaltötugfeinoa_ptme-

öben

farfoittajana

fabuilta."

Kaksi

päivää myöhemmin sytytettiin ensimmäi-

nen sisävalaistus

yksityisasunnossa ja^marras- kuun 18. päivänä valaistiin ensi kerran Uusi teatteri. Helsingfors Tidning kirjoitti tästä:

»Suuri 80-liekkinen

kruunu, jonka valovoima vastasi

8-60

steariinikynttilää, sekä

150

^ramp- piin ja

kulisseihin sovitettua

liekkiä, joiden yhteinen

valovoima

vastasi 1.800 steariinikynt- tilää,

valaisivat

teatterisalongin

kirkkaammin

kuinparhaitenvalaistun

tanssisalin.

^Salonkija näyttämö

olivat

häikäisevästivalaistuja. Näy-

tettiin kolme

Gropinin valmistamaa taiteellista näyttämökoristetta. Ei

milloinkaan

ole Helsin- gissä tai

Suomessa

nähty yhtä kauniita keino-

tekoisesti

aikaansaatuja valaistuseffektejä ja perspektiivejä.»

Kaasun

valmistuksen

täällä aloitti yksityinen yritys »Helsingin Kaasuvalaistusyhtiö», joka kaupungin kanssa tehdyssäsopimuksessasai 40 vuodeksiyksinoikeuden »laskea johtoja nii- hin katuihinja yleisiinpaikkoihin,jotka yhtiön toimesta

on

valaistava.» Yhtiöpuolestaansitou- tui

huolehtimaan

siitä, että^senomistamat lait- teet ja

sen

valmistama kaasu täyttivät

kohtuulli-

set vaatimukset. Kaupungilla oli lisäksisopi-

muksessalunastusoikeus

yhtiön

omaisuuteen

40 vuoden kuluttua toiminnan alkamisesta.

Ensimmäinen

kaasutehdas sijaitsi silloisessa

Espoon

tullissa, nykyisen kaupungin keskus- tassa rautatieaseman ja pääpostikonttorin

seu-

duilla. Raaka-aineena

oli

alussa puu ja kaasu

valmistettiin vaakasuorissa rautaretorteissa.

Tehtaan

kapasiteettioli aluksi 60.000 kuutio-

Näin ^se alkoi. ..

jalkaa eli noin

1.700

^m3 vuorokaudessa.

—

Todettakoon tässä sivumennen, että

kaasulai-

toksen kapasiteettion100 vuodessa kasvanut runsaasti 100-kertaiseksi ollennyt180.000^m3 vuorokaudessa.

—

Vuonna 1882 siirryttiin käyttämään kivihiiltä, joka sitten sota- ja kriisi- aikoja lukuunottamatta onkin tähän saakka ollut kaasunvalmistuksen yksinomaisena

raa-

ka-aineena.

Kaasulaitos perustettiin

Helsinkiin

^niinkuin muuallekin valmistamaan nimenomaan valais- tukseen tarvittavaa kaasua,josta kaasun kan- sanomainen nimikin »valokaasu»

on

todistee- na.Pian kuitenkin ruvettiin kaasuakäyttämään myöslämmön lähteenäja vuonna1887 alkoi kaasunkäyttömyöstaloudessa. Talouskaasun

osuus

kokokulutuksessapysyi kuitenkinkauan verrattain vaatimattomana ja vasta 1905 ^sen määräsivuutti valaistukseenkäytetynmäärän.

Valaistuksen osuus

^pienenisitten vähitellenja lopullisesti

katuvalaistus

sammutettiin joulu- kuun 7.päivänä 1941.

1800-luvun lopullayleinen mielipidekallistui yhäenemmänsiihen, ettäkaasulaitos olisi kun- nallistettava. Yksityinen yhtiöolitäyttänytteh- tävänsä,seoli tuonut uuden ja entistä monin verroin paremman

valaistuksen

Helsinkiin.

Nyt oli

sen vuoro

luovuttaa tehtävätkaupun- gille, joka sitten helmikuun 2. päivänä 1899 päivätyllä kauppakirjalla ostikin kaikki yhtiön laitteet ym.omaisuuden sekä oikeudet, jotka siirtyivät kaupungille lokakuun 1. päivänä 1900.

Kunnallisen laitoksen ensimmäisiä tehtäviä

oli

kaasulaitoksenlaajentaminen ja sille sopivan uudensijoituspaikan löytäminen. Uusipaikka löydettiinkin Sörnäisten niemeltä japiankoho- sikin sinne uusija

sen

ajanmittapuunmukaan nykyaikainen tehdas, joka aloitti toimintansa syyskuun 1. päivänä 1910. Tämän tehtaan päi- väkapasiteetti oli 30.000^m3, mutta

mahdolli-

suudetlaajennuksiin olivat tälläalueella monin- kertaiset. Tällä samalla alueella seisoo nykyi- nenkin tehdas, mutta

luonnollisestikin

^useaan otteeseen japerusteellisestiuusittuna.

Nykyinen tehdas

Kivihiili tulee kaasulaitokselle meritse

^ja

se

puretaan

omassa

satamassa kahdella nostu- rilla. Ennen käyttöä

hiili

murskataan, sekoi- tetaan jalopuksijauhetaan

alle

³

mm kokoon.

Valmis hiili

nostetaan sitten kuljetushihnalla hiilitorniin, jossa

on

kaksi

siiloa:

800ja 400 tonnia.

Nykyisin käytännössä

olevatuunit

^ovat

»Otto»- -malliset

koksiuunit,joita

kaikkialla maailmassa

käytetään metallurgisen

koksin valmistukseen.

Uuneja

on 33

^kpl,niidenpituus

on noin

^10m,

korkeus

^{noin 4}

m.

mutta keskileveys vain 0,45

m.

Niihin mahtuu hiiltä

kerrallaan

12

tonnia.

Uunien

^{lämmitystapahtuu}

joko hiili-tai gene-

raattorikaasulla.

Käytettävä

hiili

punnitaan täyttövaunussa

hiili-

tornin

alla olevalla vaa'alla

^ja

vaunu

^ajetaan

sitten

täytettävän

uunin

päälle, jonka jälkeen

h/»J' ^{-jrs :}"»

i^*»»4« nJiiiifr^^^^^^^^^M

«..

i ^{!. »}

hiili pudotetaanuuniin. Kun

hiili on

täysin muuttunut koksiksi, avataan uunin päissä olevatovetja koksityönnetäänkoneella koksi- vaunuun,joka vie koksin sammutettavaksi.

Sammutettu koksi

kuljetetaan

sen

jälkeen

hih- noilla

koksinkäsittelylaitokseen, josta

se

^sopi- vastilajiteltuna

toimitetaan

kuluttajille.

Uuneissa

syntyvät

ns.haihtuvataineetkerätään

yhteiseen putkeen ja johdetaan

pumppujen avulla kaasun

puhdistukseen.

Ensimmäisinä

eroavat terva ja

vesi jäähdyttäjissä

^ja

sähköter-

vanerottajassa.

Rikki

pestään

kaasusta kor- keassa tornissa

ammoniakkivedellä,_minkä

jäl- keen ammoniakki

^poistetaan

kaasusta ren- kailla

täytetyissä

laatikkomallisissa

pesureissa.

Lopuksi

kaasu kulkee aktiivihiilen läpi,

^joka erottaa

kaasusta

bentseenin,

naftaleenin

^ym.

Kaasu mitataan

^ja

varastoidaan

säiliöihin, jois- ta

se sitten

pumpataankuluttajille.

A^Uunitjahiilitorni. Oikeassareunassakoksinsammu-

tusvedellä. Uunien edessä keskellägeneraattorikaasu- säiliö.

\Oikealla torni,jossarikin erottaminen kaasustatapah- tuu. Vasemmalla 50.000m³kaasusäiliö, takana 20.000 m³kaasusäiliö.

*|: ';,

ⁱ

»&Mi$

^,J

Kaasun valmistus

Kaasu valmistetaan kuumentamalla kivihiiltä ilmattomassa tilassa. Koska kaasun ja

sen ohella

saatujen sivutuotteidenmäärä ja laatu riippuuhiilestä, ei ole suinkaan samantekevää, millaista hiiltä käytetään. Koska koksia

saa-

daan noin

3/4

^{hiilenpainosta,}

^on

ilman muuta selvää, että koksin merkitys kaasulaitoksen taloudelle

on

aivan ratkaiseva. Ensimmäinen kivihiilelle asetettava vaatimus onkin^se,että^se antaa hyvän koksin. Samalla^onmyössaatava mahdollisimman paljon ja hyvää kaasua. Li- säksi vaaditaan,että hiilen tuhkapitoisuus

on mahdollisimman

alhainen; vettä ei myöskään

saa

ollapaljon, koska

se

vain

lisää

kuljetus- ja käsittelykustannuksia. Hyväpestyhiili sisältää vettä ja tuhkaakumpaakinalle 7

%.

Hiilenjoutuessa

n. I.ooo°:een

kuumennettuun uuniin,se

rupeaa

kuumenemaan alkaen sei-

nistä

^ja

kuumeneminen

jatkuu sitten hitaasti

—

noin 1

cm

tunnissa

—

hiilipanoksenkeskus- taan, niin että keskustan lämpötila koksaus- ajan lopussa saavuttaa seinien lämpötilan.

Lämpötilan noustessa hiili samalla hajoaa.

Voimakkain

kaasun kehitys tapahtuu

300°...

500

=

:ssa, jolloin hiili onsulana. Lämpötilan noustessa hiili uudelleen kovettuu ja muodos- taa

koksin. Juuri hiilen sulaminenonkin koksin

syntymisen

ehto.

Raaka kaasuja muut hiilen hajaantuessa syntyvät

ns. haihtuvat aineet —

terva,bentseeni,ammoniakki, vesi,ym.

—

_joh-

detaan uunista

kaasun

jäähdyttimiin japuhdis- tuslaitteisiin.

—

Kuivatislausjäännös

on

koksi.

KIVIHIILITONNISTASAADAAN KESKIMÄÄRIN:

Uunien

lämmittämiseen

käytettiin 23,2 milj.m³

hiilikaasua

ja16,6 milj.m³generaattorikaasua, jonka valmistukseen tarvittiin

4.400

^tonnia koksia.

k Koksityönnetäänuunista koksivaunuun. Etualalla luiska,jostasammutettukoksi siirretään koksin käsit- telyyn.

1Bentseenitehdas. Oikealla jatkuvakäyttöinenesi- tislauskolonni, keskellä pesuri javasemmalla tislaus- kattilat kolonneineen.

Kaasua 355 rrr

Koksia 760 kg

Tervaa 25 »

Bentseeniä 6,5 »

JUONNA 1959 KAASULAITOS KÄYTTI KIVIHIILTÄ 73.116 TONNIA. SIITÄ VALMISTETTIIN:

Kaasua 59.299.400m³

Koksia 127.380 t

Tervaa 4.377»

Bentseeniä 1.115»

JUONNA1959 MYYTIIN:

Kaasua

36.077.600

^m3

Koksia 146.727 t

Tervaa ^5,002»

Bentseenituotteita

905»

»

Kaasu — monipuolinen polttoaine

"a»- Kuvanykyaikaisestahelsinkiläiskeittiöstä. Ruoanvalmistuksen lisäksi käytetääntässä taloudessa kaasua myös huoneiston lämmittämiseen. Avoimessa kaapissa näkyvät pienet keskuslämmityskattilattoimivattäysinautomaatti- sesti. Niiden tehoonuskomattoman suuri,ne pystyvätlämmittämään huoneiston,jonkakokoon n.200 m'.

TEräs uusistaHerttoniemessäsijaitsevistataloista,joidenkeittiöissäonkaasuliedet.

T^{Kaasuakäytetäänuseinmyöstalonsaunassa.}Tästä kiukaasta tulee makoisat »vanhanaikaisen» puukiukaan löylyt jatalonmiesonihastunut lämmittämisen vaivattomuuteen.

m

Pk* -«

W *»

'^^^mft

~mmmtei

"ySg, jjfm» me ■

—— ___

_^f **~

feC

i ■"

— ₁₁

»

I

T* ■! *1 rjr? I I

Mrs f '».jr-ifc ^...; fwt]\m

■

-

_mmM^i ^' _{„J|. mSMi}

» Edellä^onjo käynyt ilmi, ettäkaupunkikaasua

alkuaankäytettiin valaistustarkoituksiin,^ennen kaikkeakatuvalaistukseen.Helsingistäonidyl- linen kaasuvalaistusnykyään tyystin hävinnyt, mutta mainita^voidaan,että ulkomailla kaasu- valoa vieläkäytetään monissa suurkaupungeis- sakatuvalaituksena, ja esim. USA:ssaei talo ole todella »hieno», ellei^senulkovalaistus ole järjestettykaasulampunavulla.

Vuosisadan vaihteessaja johieman aikaisem- minkin kaasua alettiin käyttää kotitaloudessa

ruoan

valmistukseen.Tämä kaasunkäyttötapaon meidänpäivinämme yleisin ja tunnetuin kaasun hyvinkinmonipuolisistakäyttömahdollisuuksis- ta.

Jokainen

^kaasuakäyttävä perheenemäntä tietääkin, että kaasu^onnopein,mukavinjahal- vin tapalaittaa ruokaa, eikä hän yleensä mil- läänluopuisikaasuliedestäänpaitsi vaihtaak- seen senuudempaan. Tähäntoimenpiteeseen tosiaan olisi usein aihettakin, sillä useat kaasu- liedet Helsingissä ovat 30

—

40vuotta vanhoja, eivätkä tietenkäänenää^vastaanykyajan vaati- muksia teknillisesti eivätkä ulkoasultaankaan.

Mainittakoon^muuten,että Helsingissä^n.70.000 kotitalouttakäyttää nykyisin kaasua ruoanlai-

~ -f

1BP"

^ÄR

-

I

^$

I'

~~l 1

s F

I

Kaasu teollisuuden palveluksessa

Kaasun käyttämisestä

kotitaloudessa

^on vain lyhyt ja luontevaharppaussenkäyttämiseen

elintarviketeollisuudessa.Elintarviketeollisuus-

han

on

vain

ruoan

janautintoaineitten valmis- tustahiemansuuremmassa mittakaavassa.

ij^jlrtri»-!

^';:

Qi*liflp?

.fe

p

Ravintola-

^ym.

suurkeittiöt

ovat jo

kauan

^käyt- täneet

kaasua monenmoisissa keittiölaitteis- saan.

Kaasun

nopeus, silmänräpäyksellinen

säätö,

elävä

liekkiovat suurkeittiökäytössäkin

niitä

ominaisuuksia, jotka tekevät

ruoanlaiton

miellyttäväksi ja

tulokset korkealuokkaisiksi.

Viimeisimmät

tilastot osoittavatkin, että

miltei

kaikkiHelsingin parhaat

ravintolat

^ovatnyt-

temmin

kaasukäyttöisiä.

Tiesittekö, että

suurin osa helsinkiläisten

syö- mästä

ruokaleivästä

kypsennetään kaasukäyt- töisissä

leivinuuneissa?

Nykyaikaisessa

leivän- valmistuksessa voidaan oikeastaan

^puhua

lei-

pätehtaasta,

niin automaattisesti

^leipä

valmis-

tuu.

Tällöin kaasu onkin

mitä sopivin poltto- aine, koska

se

puhtautensa,

tasalaatuisuutensa

ja

kaasumaisen olotilansavuoksi erinomaisesti soveltuuautomaattisissalaitteissa

käytettäväksi.

Suurten leivinuunien

ohellakäytetään

kaasua leipomossa

menestyksellisesti

monissa

^pienem- missä laitteissa.

Miltei

sataprosenttisestipaahdetaan

suomalais-

ten lempijuoma

— _kahvi — kaasun avulla.

Tässäkin ollaan menossa kohti

suurempaa automatisointia, mutta kaasun käyttämisessä tällä alalla

on

muitakinetuja.

Makkaratehtaat

käyttävät kaasua

mm.

makka-

roiden savustamiseen

ja kypsentämiseen,

ma- keis-

^ja

suklaatehtaat

salaperäisten

keitostensa

valmistukseen, muutamia muitakin

esimerk-

kejä mainitaksemme. ATässä valmistuvat helsinkiläistenruokapöytiinmureat ranskanleivät uudenaikaisen leipätehtaanautomaatti sissa kaasu-uuneissa.

Kaiken kaikkiaan

elintarviketeollisuus muo- dostaa teollisuudessa

suurimman yhtenäisen kaasunkuluttajaryhmän meidän

oloissamme —

muualla maailmassa

saattaa esiintyä muita teollisuudenaloja, joiden kaasunkäyttöonsuh-

WKahvinpaahtoontarkkaa työtä. Suomalaisten juomakahvipaahdetaankinlähessataprosenttisestikaasun avulla.

"»- Kananpojat jamuutherkut valmistuvat kädenkäänteessänykyaikaisenravintolakeittiönkookkaanpuoleisissa, kaasukäyttöisissä paistinpannuissa jamuissa suurkeittiölaitteissa.

teellisesti ^suurempi.

5

-

_"-^tt-

-

1887 — ₁₉₆₀

_{" '}

"__

Näin

ovat

kaasuliedet

vuosien

vieriessäulko-

asultaan muuttuneet.

Tunteeko

^joku

luki- joista oman hellansa

vasemmanpuoleisista,

vuosisadan

alun kaa-

suliesistä? Oikealla

nykyajan perheen- emännänylpeys,

vuo-

den 1960 kaasuliesi.

\

\

AKuvavalssilaitoksesta, jossakaasu-uunistajuurivedetään hehkuvakupariharkko.Semuovautuu kiertokulkunsa päätettyäänohueksilangaksi jaedelleenkaapeleiksi.

"trLaboratorioissa kaasuliekkiontärkeäapulainen.

▼Keramiikkateollisuudessa kaasullaonmoniakäyttömahdollisuuksia.Tässäon menossalasitusvaihe.

'i

«ti!

Mⁱⁱ

TL^amWa\mW

m ^{i»p»»-»»»*} ::-:->

li*3

ⁱ»i.'.::*"Ä'

l^^H|[

^#

.

^""

"

"Vji"'^.:::-

"

"»

"K

ATässä syntyy termospullon sydänosa kaasuliekin paahteessa. Lasinmuokkauksessa yleensäkinonkaasu- liekillä ensiarvoinenosuus.

»VTässä taas juotetaan kultasormuksia kaasuliekin avulla.

▼ Kaasukäyttöinenkuumamankeli tekee sileääjälkeä.

/

Kacs,, z-\ t»;»!"c»j.-i_^^l_ ■■;-. "■■..*c-T^mcr-. joLS-ava

Kaasullekin

^{kokoa, muotoa,}kuumuutta^jake»

mic i:s:c -.■ci*.-jk-:.c. <^^<m-z.::., -ejtrac::, ncpet-avc; ^»,o»:::r ^.:;c:cc.""■.■ei^f.eli-mää-

rin. ^Kccs-jcr eri*fä,rp-_.-.ccs;a, lärr.pccrvcl- tccn tcscis-a ia

—

kuren -emikin

saneo —

kccsumciST;pcitroar.eraser-äsellaisena erit- täinherf-.r--:--kk.»t-is:ä;c neipostiilmaan sekoit- tuvcc. Nemä c-rr-i-iaisuudei tekevät kaasusta polttoaineen,joka erinomaisestisopeutuunyky- ajan automaattikoneisiin. Niissä tarvittava cutomctii.KKa tulee r-cKerteeltaan yksinkertai- seksi jasistajc-h*ue.--. halvaksi sekä käyttövar- maksi.

Urontcc

eirr.ycsf.-iicnsovi, ettäkaupunkikaasu ei ^vaac,kaihitapo.:roc:.-!e..-aresteja, joten pe-

rustcrpis<LS*crr.UK:set -jseinovat varsin

koh-

tuuilise:. Kccsue--

m/öskäen

:ä:ä pciaessaan epcpurtcjr.s-.e,,c s-:*enla:*te^;den ^puhdistusja

huolro

Cit-euticvcT varsin vähäntyötä.

Eipävcicanäin olien ihmetellä, että kaasun- kulurus teollisuudessa^enjatkuvassa

nousussa.

Huolinette kotiTclousk»Jv,?uksen lisääntymises- tä ylittiteciiisujdenja muiden suurkuluttajien kaasun^käyttöviime

vuonna

Helsingissä kotita-

loudessa

^käytetyn kaasunmäärän.

Tällä

aukeamalla

esitetään kuvin

muutamia

helsinkiläisia teollisuuskohteita, joissa kaasua käytetäänpolttoa¹

neena.

Näiden lisäksi kaa-

sua

käytetäänmm.sähkölamppu-, lasi-, kumi-, peltirasia-,valimo-ja

muussa metalliteollisuu-

dessa, graafisena cialla jne. Tuskinpa

onteol-

isuuderalac, jcssakaasua ei *crvitfais

'&&& ^■■*■

sc-peL*UTecn_<<t ^:;:

.:■■-.-.-■.-

^{j-^ic}n-jke.se:<si

Koksi — kaasulaitoksen toinen päätuote

Ensimmäiset

keskuslämmityslaitteet rakennet- tiin Helsinkiin 1880-luvun loppupuolella ja polttoaineenanäissä laitteissa käytettiinpää- asiallisesti halkoja. Kaasuvalaistusosakeyhtiö käytti kaiken valmistamansa koksin aluksi kaasu-uunien lämmitykseen. Pääkaupungin kasvaessa keskuslämmitystalojen lukumäärä lisääntyi jakoksin käyttölämmitykseen yleistyi.

Mainittakoon, että koksia myytiinvuonna1902 noin 2.000 tonnia, ^vuonna1907 jo yli 5.000 tonnia ja

vuonna

1913 noin 14.000 tonnia.

Ensimmäisen maailmansodan aikana ja välit- tömästi vielä

sen

jälkeenkin jouduttiin raaka- aineena käyltämään kivihiilen ohella myös puuta. Niinpä näinä ankeina aikoina vuosina 1915

—

1922, voitiin kivihiiltä käyttää raaka- aineenayhteensä vain 40.200 tonnia. Siitä val- mistetusta koksimäärästä saatiin kulutukseen ainoastaan 21.500 tonnia. Vuosina 191»6—1 918 laitos myi koksia kuitenkin vain

700—900

tonnia vuosittain.

Vaikeiden

^aikojenpäätyttyä

kaasun kulutus

nopeasti lisääntyi ja

samalla saatiin

^myös enemmänkoksia.

Vuonna1925

^myytiin

koksia

jo 26.000,

vuonna

1932 56.100ja 1943

100.300 tonnia. Tällä

hetkellä, jolloin

laitoksellaon 33

koksiuunia ja raaka-aineena käytetään erityi-

sesti koksinvalmistukseen soveltuvia kivihiili-

laatuja,

on

laitoksen

koksintuotanto noin

135.000

tonnia

vuodessa.

Vuoteen 1938 saakka

laitos

sai kaasusta yli puolet

tuloistaan.

Tämän jälkeen

laitoksen

koksistaja muista sivutuotteista

saama tulo on

ylittänyt kaasusta saadun tulon.

Kun koksista tuli kaasulaitoksen toinen

pää- tuote, oli tämän tuotteen

laatuun

^ja

lajitteluun

kiinnitettävä entistä suurempaa

huomiota.Toi-

sen

maailmansodan

aikana

^ja

sen

jälkeisinä

vuosina oli kuitenkin

tyydyttävä niihin raaka- aineisiin, joita

oli saatavissa.

^{Tällöin ei}

laitos

m

i

1

_{1^»■* fc}

$ m

■»

"'»'li

kuitenkaan

turvautunutpuuhun,niinkuin edel-

lisen

sodan aikana. Vuosina 1945ja 1946 käy- tettiin

kivihiilen

ohella turvetta, mutta siitä saatu

koksi oli

pienikokoistaja haurasta ja turpeenkäytöstä raaka-aineena pyrittiin luo- pumaan mahdollisimmanpian.

Maamme

vaikean

valuuttatManteer. vuoksi lai- tos

on

voinut hankkia hcluamican kivihiililac- tuja vasta vuodesta 1958 lehtien. Valmistelu

koksi onkin ollut

mainitustaajcr.<ohricsta läh- tien korkealaatuista.

Keskuslämmityskattilastariippuu,minkä kokoi- setkoksinkappaleet palaessacr,siinä antavat parhaimman tulokser. jo^vjerre'910 -cken- nettiin laitoksen ensimmc».ner. kcksinlajitTelu-

lairos. Tämä

varustettiin^vuonna1930 uucella n.k. resonanssiseulaila, ^-o4

a

siihen cikanapi- dettiin tekniikan viimeisenä saavutuksena. Kur

vuonna1952 laitoksen

uudistamisen,yhteydessä

valmistunut

koksinlajittelulGitos osoittautui pic*.

teholtaan

riittämättömäksi,

se

^jo

vuonna

1959 laajennettiin ja varustettiin uusittujen pääseulo- jen

lisäksi

jälkiseuloilla.

Sadantena toimintavuotenaan

Helsingin kau- pungin kaasulaitoksen valmistama koksikilpai- lee

voitokkaasti

^maailma-,parhaimpienkoksi- laatujenkanssa niin laatunsa jalajittelunsa kuin myös

hintansa

^puolestc.

"*"

_Uusittu'koksinkäsittelylaitcs lajitteleen.1.000 tonnia koksia kahdeksassa tunnissa. Siinä voidaan samanaikai- sesti kuormata 15 koksiautoa.

kKesäkuukausien aikana koksin kulutusonvähäistä.

Tällöin laitos varastoi koksia lajittelemattomanan.

40.000 tonnia,jokatalvellalajitellaankoksinkäsitte- lylaitoksessa jatoimitetaankuluttajille.

▼Kuvatut, koksinkäsittelylaitoksen jälkiseulathuo- lehtivatkin siitä, etteikuluttajilletoimitettavaan koksiin jääkoksimurskaa. Kaasulaitoksen erikoksilajitelmat ovat tästä syystätasarakeiset^jamurskattomat.

kKaasulaitoksen koksinmyynninsuorittama lämmitys- neuvontajakoksikattiloiden huolto säästääpolttoainetta

VTervatynnyrin täyttö tapahtuu nopeasti. Lisäämällä ervaanbentseeniäsaadaan siitä erinomaista kattolakkaa.

Kaasulaitoksen suorittama

lämmitysneuvonta ja koksi kattiloiden huolto

Lämmityskattiloita

on hoidettava

hyvin ja läm- mitykseen

onkiinnitettävä

riittävää

huomiota.

Tästä

^syystäHelsingin kaupungin

kaasulaitos

ryhtyi

vuonna

1958 antamaanohjeitakoksiläm- mityksessä. Erityisesti kattiloiden

hoitoon

^ja lämmitykseen perehtynyt

huoltomies

^antaa ohjeita laitoksen

asiakkaille

koksilämmityk- sessäsekäkorjaa

koksi

katti

loissa

^toteamansa pienehköt viat; niinpä tukitaan ilmavuodot,

tiivistetään kattiloiden

suuluukut sekä korja- taan

vioittuneet

vedonsäätäjätyms.

Näin

^pyri- tään estämään harakoille lämmittämistä.

Savuttomasti

palavanapolttoaineena

on koksi

kaupungeissa ja muissa taajaväkisissä yhdys- kunnissa erinomainen polttoaine. Sen käyttö

on

myöstaloudellisinta, kunotetaan

huomioon

kaikki kustannukset, siis myöslämmityslaittei- den hankinta- ja asennuskustannukset sekä

koksikattiloiden

^kestävyys.

Koksilla

^lämmittä- minen

on

esim.öljyn käyttöön verrattuna jon-

kin verran

työläämpää, mutta

markkinoilleon

jo

tulossa

^{entistäparempia}

automaattisiakoksi-

kattiloita.

Kaasulaitoksen

\x sivutuotteet

tÄ|

^Kaasu ja koksi ovat

laitoksen

päätuotteita.

B^~ ^/*"

Varsinaiset sivutuotteetovat kivihiiliterva ja eri-

J f

^/s

laiset

bentseenituotteet. Alkuaikoina kivihiili-

m" terva myytiin kokonaan kattohuopateollisuu-

jf

^delle, mutta nykyisin pääosa^{siitäkäytetään}

mj_

mmmm:^_^^^^»aa

amsM. teiden kestopäällysteisiin.

Helsingin kaupungin kaasulaitoksen tuotan- toon kuului vuodesta1911^vuoteen1956 saakka myösammoniakki, jonka valmistus kannatta- mattomana kuitenkinlopetettiin.

il

Bentseenin talteenotto aloitettiin

vuonna

1923.

■^^Hl

Raakabentseeni myytiin aluksi sellaisenaan

j& lentokoneiden Dolttoaineeksi AeroOv:lle. Seit-

II

^?-

w9»wm\mmW9sjtkm

M»|.^»

fcmW Raakabentseen i

myytiin aluksi

sellaisenaan

fflJ^^L ^{"* ;^Miligt} lentokoneiden

polttoaineeksiAeroOy:lle.

Seit-

W*^^H^Bmmm\\ BK^

^semänvuotta myöhemmin sitä ryhdyttiin jalos-

;|

V^JJH^^BI^^H ^iRS -

_tamaanpuhdistetuiksi

tuotteiksi.

Näin saatiin

—^^^

1■f*

m m^_W_^^m\^ _mm

_*1'

*

_väri-ja kumiteollisuudelle tärkeitä liuottimia,

■£- --i-.^mammfLm^tmk i^mmmffi~*'"''m^mm\ .

^I joiden merkitys varsinkin

sotavuosina oli

^rat- h "Mmmm

*

kaisevaa laatua.

■:!&J

, —

4V<?

loqiqof

k

H*i

l«j ^{ife» I Afc 1}

s

.

c 1*c o O

><

>

D Oo