Turun kaupungin historia · DIGI

(1)

(2)

< ^:‘.C.H[^t yi^ r ' /n^j^-.-^ *>• ^>'j * '^'^'K^l

(3)

^ f- ^ ( j - - r c < . i * ^ 0

i i i r m i k im })m tgin

Tu r k u

n , ^ / /

£ (jLT

1

$uru§ftt,

@ . SB. S i U n ’in ja Sum>)\). Jirja)joino8fo, 1 8 7 7.

TUnUN KAUPU';0=!N!vl:i.JAST''

V A R S ; N AI S -b U 0 1,1 E N MAAl-JNTAKIRJASTO A U O S T A u S B I B L I O T E K

EGEN^LIGA FiNLANDS LANDSKAPSBIBLIOTEK

(4)

iHjluoima 1857 painettiin ® . (E. (Eurcn tKainajan toimittama "21jantieto Slurun faupungi§ta." ^£ämä firjaincn on fiiBiifta 33 foppniin aäti fofonaan un*

ben mnobon faanut ja ilmeätpp in;t ^erra firjanpat^

naia Sö. 9BiIcn’in fnätantamana nimenä:

run faupungin ^^iätoria". ^Eurfu, (Elofuuöfa 1877.

e:i). ai. (eridj.

(5)

X i i c C i i .

Jlnttlfa iuanl)n Sîirlu on eli foöfa fe cnftn on rafcttn, ci ok ioannaa tietoa. Suultaioaäti on fe loäf)iteUen fpntpnpt npfpifeKe paitattenfa 3lnra|oen fuu'ûn. Sofein rannat otoat aina êbelmitllijtni^

mat ja niihin afettutoat i'§mifet enftn. ^ofein funt oioat fanpafte foioefjaat, fentat;ben ajettuu niihin nipbö aifaiftn il^iniftä. @illa taloaffa faifeti on 5lu:<

rajoenfi fnnlpin jo ©uoincn fanfan fiämärälfä i^=

miftä ^afenut ntajanfa ja fauppaa i^arjoittanut.

pungin nintifi tobiötaa tätä aftaa; fittä ^upfu incrtitfce fauppapaiffaa eli toria, ^uotfalaifet tu=

liinat tänne jälenimin ja iPpfiloät jo tutleöfanfa tä^

män paifan afnttuna; mutta ^e antotoat fiffe o*

man nimcnfd, jofa mpöö [opii paifaffe. ^J^e fu tfu k hjat ja futfnioat ioieläfi fen nimettänfä fe on fnomefft: 3ofcIrt. 3iiintuin mui-ötafi maamme a=

ftoiäta on Xnrngta tuäfin mitään tietoa ennen 9Juot<=

falaiätcn tänne tuloa.

ai5uonna 1157 jälfeen llriötuffcn fpntpmän fat paaloi Otuotfin fiutinfaan ja fanfan fe^oitetuffi pp*

pään intoon tulemaan tänne mcibän pafanallifia eft- ifiämme friötin nöfoon fääntämään. Jluningaä ^ppä (Erffi tnlifi itfc fotajonfolla ja papeifla tänne fri8:=

tin oppia lelrittämään. Slrioellaan pänen enfin maatte astuneen ^EuruSfa, jofa onfi luultaloa fen=

täpben että täSfä epfä ennen oli tuttu paiffa, jopon

^iuDtfalaifet jofo fauppaa tepbäffenfä taiffa roSioo=>

taffcnfa oliiuat tottuneet pnrjeptimaan. .ffuninfaalla

(6)

oli ,§cnrif fcuraSfanfa ja f;Äuen fanotaan :^)tttaan la^tecöfä (Suomen :|)afauoita riättiuiccn.

ntngaö ^»olaft iutelä famaita iouonna Oiuotfiiu, mutta fotajouffo |a jäitiHtt tänne ätriätnffen uSfoa ja leloittämään, |ofa fen atfatfen tatoan jätfeen tatjn^tui tntetla ja miefalla. ©enraaioana talinena tafi^joi ©nomalatnen talontJoifa Salli t^iötian Jvöt;*

Itöu järtoettä ja ^än I^anbattiin 9Jonfiai(^ten ftrfon fo^^balla, joöfa firfoöfa Itänen ^antanfa ioieläfi nälj*

bään. Jäänen [anotaan el;tineen faaruateöfanfa aina Jtofemäetle, [oäfa mä^äinen finone ioieläfi on jäleflä, joäfa t)änen [anotaan [aarttanneen. 5)3iö:i3a .§enrifin luut muutettiin SRonfiaiftäta 5£nnm inomiofirffoon ja [»antiin fattii[een arffnun; fieltä inietiin ne arf*^

funen[a ^Pietariin louonna 1720.

3)?eiUä on inielä faf[t mniätoa [^Ijäätä e^enri*

figtä, jota fatoliifiti uöfon aifana [ibettiiu ja tn*

foiltiin fofo ©nomen turinana. .Kafft l)änen [äi*

määnjä j)ibettiin erinomattain [^l»änä. Xammifnun 19 [)äiinä inietettiin ^änen fnoteman[a muiötofji, ja fc[äfnnn 18 [)äiloä jui^faflijefjt mniötof[i puen Init=

ten[a mnntof[eöta 9iou[iaiftäta 3::nrfunrt. SOtoIem^^

[»ilta [»äiminä [ibettiin ^uomiofirfoäja juuri me§[n, jo[»on fofo ©nomeäta fan[aa fofoontni, [emmenfi fuin [aainit Iu[»aftmat faififle meö[uun tnlioifle [atjo [i;ntein antcefft [aamijra. 3otfa meöjnnn tufiluat, toimat mi;c»tän[ä faifenfaiäta falna ja tefitoät meä*

[un jäffeen fau[j)aa, että nie0[n[)äimät oliioat m^öä marffina[»äiioät. ©entäl;ben on meiffä ioielä ni;tfi näinä moIem[)ina aifoina, tammi- ja fejäfnun feä=

ft[aifoilfa, marffinat 2;urnö[a.

9luot[aIai[et oliioat n^t [aatteet ioä^än o[an

©uomea ^urun ijmpärinä affen[a; mutta [iö[at ja [)a[it oliioat ainoat l^attitfiat alnä[a. 3)tiä[ä [ie a=

fuiioat euftmäijett louoftjabatt, ja mifä [aiffa [tnä

(7)

aifana oli pMfaupunfi, fiitn ei ole tietoa; mutta noin 1250 afuiloat pispat 9?antämä'eöa SÄaarian firfon Mpetlä. 5Eapän aifaan mpöS rulettiin run tuomiofirffoa rafentamaan. äÖuonna 1300 oli ftrffo ioalmiS ja ftlloin piSpa STOaunuS muutti fuun afumaan. S^äStä ajasta aSti oioat piSpat a=

funeet ^EuruSfa. S^ämä 9)taunuS oli enftmäinen

©uomalainen, jofa täpftn forfiaan ioirfaan forotet<^

tiin; pan oli fpntpnpt 3KärtäIän taloSfa OtuSfon fappeliSfa.

SlrioattaioaSti antoi piSpan ja fofo ©uomen pengeflifen pallituffen muuttaminen ^urun faupun:»

gille fuuren arioon, että fe ftitä ajaSta enemmän ioapioiStui. 5Wutta ci fe fauan faanut ranpaSfa ebiStpä.

SÖuonna 1318 tuli 9ioiogorobin iforuptinaS fEimitri OtomanoioitS fuurella fotajoufoUa ©uomeen ja tunfi aina ^Eurfuun aSti. .§an poltti faupun»

gin ja rpSSti uuben firfon fefä muut taioarat. ^ällä erällä janotaan SöenäläiSten leirin olleen fittä mä=>

että, jofa ioielä tänäpänä futfutaan fjl^gfän mä*

cfft. dluitenfaan eiioät ioipottifet fauan maaSfa tättä erättä ppfpneet.

Surun Unutttt cnftmäifeStä alusta ci ole fen c«=

nempää tietoa fuin faupunginfaan. SuuItaioaSti on fe fuitenfi pptä ioanpa fuin faupunfifin. ©ittä näinä raupattomina aifoina rafenfiioat afujamet joen juu»

puu ioaruStuffta, joibcn fautta pe taifiioat eStää ioi=>

pottifcn merestä faupunfiin tulemasta. Jfauan aU faa oli tämä linna fofo ©uomen ioapioin paiffa.

©en cbeSfä on paljo iocrta ionobatettu ja fe on monta fertaa piiritettp ja ioattoitettu, niinfuin ioaSta f uutta jaamme. Söuonna 1364 tapaptui enftmäi*

ncn tiettp piiritpS. 9tuotfin maptaioat oliioat fuut:»

tuncct funinfaafcnfa, STOaunuS Siepaffo, ja päncn

(8)

[joifaanfn, -§ofan; l^c malitfimat Sflbreftin 9}?efleu^

burtöta fuittnfaaffi, mutta 3)Jaumiffctta oli ©uo=

meöfa [aljo bötämiä, joibcu feaöfa oli fcfix ^Lurutt linnan [läältbömieS että <§emmin(5, 9llbrefti tuli itfe ©nomeen ja vnbefi piirittämään ^urnn linnaa, jota ei I;än iooittanut ennenfuin fenraaluana muonna. SRiin urpollifeäti [itä fittoin fnojeltiin.

3a näyttää ftltä fuin ei fitä fittenfään olifi ioäfifin faatu, maan fuoftoffa niin että Stfbrefti fai enjin piöpan puolettenfa luioaten pänelfe fnuria etuja ja tufoja. ^iiritr;ä oli fnitenfi aiman mcrineu; pii*

rittäjäin pääflbömieä SRiilo 5£uurenpoifa 33jelfefaa*

tui itfefin täöfä meteliäfä.

SBuoben 1350 aifaau liiffui julma rutto fai*

fiäfa po^jaiftöfa maibfa; fc oli niin anfara että fofo pitäjät fnolimat t^pit^pjäffi ja metfiä faömoi entiä*

ten talojen ftaan; pitfiä aifoja jälfeenpäin lör;bet*

tiin metfiöfä firffoja, joista et fnfaan mitään tien*

n^t, ftllä faiffi olimat niin fuoHeet. 9lrmattamabti ei jäänet Siurfnfaan foöfematta, maiffa ei näiltäa*

joilta ole lifempiä tietoja.

2Buonna 1352 piti piäpa ^emmiiifl ^£uruSfa pappein fofouffen, joSfa päätettiin faifenlaifia fään*

töjä firfon aftoiöfa ja opetnffeäfa, joiben feaöfa e*

rittäin fäättiin että mt;öä lapfta piti fnnluöteltaman friätin opiöfa, jota täl;än aöti ftiä ei ollut tapana te[ibä.

SBuonna 1357 oli funingaä (Eriffi X II Xu*

ruöfa ja antoi fo^bfnun 7 päimänä malpoibtnffen

$Po[»jaIaiftlle l^eibän faupaäfanfa.

tffiuonna 1362 l)elmifuun 15 p. faimat ©no*

malaifet oifeuben niinfnin Otuotfalaifetfi maitta fu*

ningabta ja läpettää malituita miepiä perrainpät*

mille, ^^ämän toimitti kiurun mainio piöpa <§em*

ming, jofa fuoli 1367 tonfofuun 21 p.

(9)

3B. 1397 i^ciitftfuun 20 fat 3uutiu eli 5)an8fau fiuuiigatar SOiargarcta ^uotfalaifct

t^maäii £>aitäfalaiätcit |a 9?orjaIatötcn :|)Äätöffccn, jolla oli atfonntffena i;l^btätäa fatlfi nämät ^po^jan

»oaltafurmat l;^tccn, että j^nt^ift ival;iua ja v;fftnne==

linen farifa, jofa imiibcn fanfatu raftttamatta tat=

taift oiiitcffcnfa elää ja mcncöt^ä. SKiitta täötä et tuflutfaatt liuta atoottiin, iuaaii jieräti toiäta. Ään*

fat etoät fojjiiicet i)l;tccit; fcöfinäifet ja jiitfatttfct riibat iioufiivat Ttätbett iuälitla, joöta tie tialjo fär*

fiioät. ©iioini, jola fnuliii Otiiotjlu lualtafiintaaii, tuli iU)t iin;öä l;f)biäteti)ffi 5)anäfau ja 9?orjait hial*

toil)iii ja färft täätä itttufiuit Otuotfifm fuiircn ajan.

^iirfii, ©uoiiieit jiääfaiibuitft färfi cutiiiiiiitcn; fillä faifft ivii^at ©uomcäfa i;fibtäti;imat iiiclfein 3;;uru8fa.

SBiioiiita 1403 fefafiiuit 16 p. lal^joitti f n*

iiiiigatar aitargareta 300 l^ojiiamaeffaa ^ucuu ^£uo*

iiitolirfollc ijaufaiffifeffi iiicäfulfi, jota Itänen fte*

Iiinfa aiituiibcfft oli ^iioiiiiofirloöfa jiibettaiuä aina

^uoiiuojiäiiuaait aöti. (Sitä futfuttiiu jiäiiuafoittcen iiicäfiifft. ©ciitiiioifta lal^joitiiffta fai tiioiiiiofirlfo iifciii fittcfiu että fiil^cit fi;uti;i jialjo alttaria ja jiaji*

ticja, jotfa latoliifirt nSfoit aitaan tiäiiuäfaubct fir*

foSfa incäfiuliiuat jofo ^l;bcn eli toifen lahjoittajan ftcluit autimbcffi.

iffiitomia 1414 iiiarraötuun 22 ji. inäärattiin .^^itriitt rahan artoo ja fillari rafentamiiten. S^n*

rnöfa oli h;ott; rahaa, unitta fen arioo oli ejiätoa*

täinen. @e raha ei fnitentaan taötatään afetutfeäta faaiint fen jiareinbaa ariooa, toöta iu. 1430 fefii*

fnnn 24 ji. fallittiin ioeron Inähennhö fentähben että Suuriin raha oli ariooöfa inäheniu;t. 2B. 1453 fh^ä*

f Ulin 17 j). afetettiin iin;iittiineätari ^£urtnnn ja tulli määrättiin hoj^tdöfa iiiatfettamatfi. 1429 tefixtiinn 2 1>. bdloi Hiiriin boiiiinifaani-lnoätari ja tnoiiiiotirtfo.

(10)

SB. 1430 lofafuuit 20 p. afctti funiitgaö rifft XIII maaotfeuben S^urfuun.

as. 1436 tainmifuuii 28 p. pibettiiu pcmiu*

patioät SuruSfa.

2B. 1440 lofafuun 14 p. mäcträttiiu iocro Su*

run fpttalipuoneette, jofa jo oli noin fata innotta ollut SuruSfa. SdStä on arioattaloa että tämä julma tauti fiipen aifaan oli eptinpt ©uomeen Ie*

ioitä. ©e oli alfuanfa itäm ailta fotoifin ja tuo*

tiin (Europaan OtiStiretfein aifana, SB. 1463 pei*

näf. 14 p. piti funingaS JbriStian I Snrun Iin*

naSfa tutfinto-oifeutta.

.Jalmarin ppbiStpS oli jopajoomallanfa. SanS*

falaifet ioalitftioat JlriStianin OlbenburiSta funin*

faaffenfa, mutta 9JuotfaIaifet ja ©uomalaifet iouonna 1448 fefäf. 20 p, perttuau Äaarle äfnuutinpojan, joSta feSfinäifet fobat fpntpiioät. ©uomalaifet oli*

ioat lujasti Kaarlen puolesta. OiuotfiSfa oli 5trfi*

piSpa Säengtinpoifa SanSfalaiSten puolella ja tapetti ©uomeen fotajoufon ja fen päämiepenä (E*

riffi aiffelinpojan, liifanimeHä Sott. Surun Iin*

nan fai pän pelpoSti; fittä fen päämiepenä oli ar*

fipiSpan ioeli JlriStian a3engtinpoifa. ^riffi 5lffe*

linpoifa piti peinäf. 24 p, 1457 fofouffen SuruSfa faattaffenfa ©uomalaijla SanSfan funinfaan fuuli*

aifuuteen; moni fuoStuifi fiipen, mutta enin ofa pp*

fpi dlaarlelle uSfottifena. ©rinomattain oliioat aöii*

pnrilaifet lujat uSfotlifuubeSfaufa ja upfafiioat fer*

naammin SBenäjään ppbiStpä fuin SanSfaan. akutta (Eriffi meni peitä ioaStaan fotajoufoÄa ja, loaiffa pc anfaraSti maStuSteliioat, ioaltoitti faupungin ja poltti fen. ©amana fpffpnä palafi pän Oiuotftin, .fi:aarle älnuutinpoifa fuoli 1470 toufofuun 15 päiioänä, mutta ei fiitä fen raupallifempaa tullut. Otuotfa*

laifet ja ©uomalaifet ioalitftioat itfellenfä oman ioal*

(11)

tanpoitajan ©ten ©tncen, jofa 1472 pettiafnnn 28 p. oli 3;nrnäfafin ja piti fnninfaan tnomiota. 9)?ntta

©riffi 51ffelinpoifa oli niin moimafaö että ©tnreu tä^tpi panette antaa ^nrnn linnan läänifjt. @ri*

fin fuoltna 1480 fiicnpti ©tnre tämän linnan toal*

tanfa afte panemaan.

S . 1486 jonlnf. 13 p. määrättiin loaitoaiä*

ten f^mmeneffet paffaffi ^nrnn tnomiofirfon meS*

fnpapeiffe.

attntta ©ten ©tnre ei jaffanntfaan feifoa 3>anä==

falaifta maätaan; 1497 marraäfnnn 25 p. frnn*

nättiin 3)an§fan fnningaö ^anS fnninfaafjt 9tnot*

ftäfa ja ©nomeSfa, pnotittain ppmäffä fnoötnmnf*

fefiia. «§än oli ©ten ©tnrette marraäfnnn 11 p.

antanut fofo ©uomen läänifft.

akutta ei 2)anäfan malta täUä erättä ottut pit*

fättinen; Otuotfalaifet ajoimat poiä funinfaan ^anS 1501 ja malitffmat uubeSti ©ten ©turen mattan*

poita|afft. 3:-amä läpetti fotajoufon ©uomeen otta*

maan niitä linnoja, joiäfa SDanäfataifet mielä oli*

mat mattaäfa. (EräS ©uomalainen, jofa 2)anäfan funinfaatte oli Injaöti näfottinen, nimettä aJZaunuä gritte oli päämiepenä ^urun linnaöfa ja tefi fo*

mau ma§tnffen. ©turen mäfi rupeft linnaa piirit*

tämään peinäf. 2 p. 1502 ja fai maäta f^^äfuun 6 p. fen maltaanfa, eifä fittefään päättpämiepen tap*

boöta. ©affalaifet fotamiepet linnaöfa fnuttnimat fitä fnojetemaäta ja antoimat fen ©turen mäette.

©illoin [anotaan linnaäfa otteen [uuren rapa*

[nmman, joSta on tullut [atu, jofa näipin aifoipin aöti on fanfan mielepfä ppfpnpt. Ufein on [e epä*

näfoifttte antanut paljo tefemiätä, jofa mipboin on nauruffi fääntpnpt. XäSfä [opit pari tapausta [litä laahusta fertoa.

(12)

©rääna jiäimänä imiomta 1730 feifoi gemal*

bigeri ^Pietari 3lhlftröm ftttalla, jofa fäiut firfon jiortaalta ruStfamariin. ^ofu läSuäolcUnöta fanoi fumniafjt että ftlift tuin Itä läSfa fäfiänfa Äoctettiin lohta ja fuultitu fiit*

fclna fajauä; noh, mitäö nht oltfi ollut luonnoöi*

femtii futn ariDelemttten että fe aarre, joöta ntiu i^aljou oli jmhuttu, olift ailnan lähellä tätä jiaiffaa.

Qlhlftröm l)hh|l faiffia jiitämään fminfa, ftllä h<i»

artoeli että linnan jiäämieä täätä hoii” ^ faatuanfa fohta olift fiejjannut faiffi itfellenfä. Seuraamana jjäimänä meni Slhlftröm fenailuifen maaherran t^fb, nimellä glxfuH, ja ilmoitti hänelle n^t faaneenfa tie*

bon aarteen jmifaäta ja loaFuntti itfellenfä laillifen ofan Ibhbbötänfä. 30?aaherra lomin ihaötui täötä löi;bö§tä ja lähetti lohta thömiehiä murtamaan mun*

reja, ja mielä jiäällifelfi räntmeötarin rahoja lor*

jaamaan ja lamreriu niitä lulemaan. HV)bht>H tn*

mettiin fnurella ahlernnbella; ftellä h«t«ttiin, lojnt*

tettiin ja laimettiin, hfft inimri murrettiin toifen j)e*

rään; räntmeötari oli arllunenfa ja lamreri l^nä*

nenfä malmiä; mutta aarre ei tahtonut ilmeöthä.

SBihboin oli thbötä lallaaminen funrelfi h‘i^mitft Sthlftrömille ja Sllaaherralle, jotla täötä aarteelta olimat l^aljo iloa toimoneet. Sinnan jiäämieä inaan nanroi fnurebti hniudlttnanfa että 91hlftrbm fulaöta latcubeäta oli fen maaherralle ilmoittanut.

suutta niin ihmeellifeöti lämi että fania j)ää*

mieä, D lof ©bhner, monta mnotta jälleeiijräin jon*

tni ihmiöten jiilalfi faman aarteen tähben. äPnonna 1758 iötui linnaöfa murhamies 3)länti;h<n^<öta, ui*

meitä 91ntti Hhllinen, jola oli mangittiina erinäi*

feSfä h»oneeäfa, jota lutfnttiin 3orbaiiin lamarilft.

Hämä manli oli mielab mieö ja jntteli terran Iin*

nan jiäämiehelle Ininla h‘ltt monet höt Vcrälanaa oli

(13)

fuuHut fumntatttfcn folinan ja pcitnärt, jofa pärteu micfcätanfa et muuta ollut fuin aarteen fätfian lii*

funto aarteenfa pmpari. Saman fertoi pän niin totifeöti linnan päämiepelle että tuo mipboin rupeft uSfomaan panen onncnfa päimän läpeStpneen, foäfa piin mpöä tiefi että SpUinen oli fotoifin niistä pai*

foiSta, joiSfa paraat noitiat.ja aarteen pafiat afu*

toat. 3)2pöS oli Splliuen ofannut muitafin niin miefoitella että luuliiuat panen oleman fuuren noi*

ban ja aarteen loptäjän. a^äämieS firiooitti fiiS mangin rauboiStanfa ja molemmat rupenmat faima*

maan fitä fuuntaa fopben, joSta Spllincn fanoi pe*

Iinan fuuluman. 5Pari pötä faimettiin näin, mutta ci aarre tullut ttäfpmiin. ©illoin fanoi SpUinen linnan päämiepelle että pan oli ioanpa micS cifä panen fiiS tarminnut niin maiioata itfeänfä; fpttä pan fen tpon pffinfi faift toimeen. Spttifen repel*

lifppttä ei ollut epäilemiSto; ftllä maiffa pän pffL*

näufifin aarteen löptäifi, ei pänellä fiitä olifi mi*

tään pploää, foSfa pän oli clinfautiucn ioanfi, el*

lei päämies pänta anttaifi. aiutian päämies uSfot ioielä tämänfi ja antoi ioangin faiioaa omin päinfä.

Jluiteufi lufitfi pän faiffi oioet ja porstuat, että, joS SpUinen itfeufä faiioaififin toifeen puonccfen, pän ei fuitcnfaan pääfifi irti. Sämä ioielä pari pStä faiioettuaufa fanoi jo oleioanfa äärettä niin lä*

peliä että arfiin fanfi näfpi ja että pän fcuraatoana ponä fen faifi maltaanfa. Siiman päämies meni Ie*

ioolle aiioan fuIoifeUa mielellä ja näfi fofo pön unta fullaSta ja popeaSta. äöarpain feuraaioana aamuna imni pän ioanfia fatfomaan ja äärettä ja*

famaan — mutta npt ci pän näpupt jälfiäfään ioangiSta eifä aarteesta. Spllincn oli faiioanut it*

fcufä pnoncefcn, joSfa oli lunttia ja pauloja, ja niistä oli pän ficrtänpt itfellenfä fopben, jonfa aioulla pän

(14)

oli pääStanpt itfcnfä alaS litman fartanoUc. 3tr*

mclfaan iipt fiifin linnan pMinicpcu pännnAStpStä!

Onncfft faatiin 2]pllincn pian fiini; fillä päncn föp*

tenfä ei oflnt fen Inotettamainpi, maan oli fatfen*

nnt ja 3;!pllinen pnbonnnt forfealfa alaS ja ftinä taittanut falfanfa poiffi. ^än ei ftiö ftnä ponit ep*

tinpt fanaS linnasta, joSfa piin löpbettiin ja mietiin nnbeSti manfinteen. aitntta aatetta ei lopbettp pptit pelpoSti; eifit fitii fittefään ole faatn fen parein*

min näfpmiin.

©ten ©tnre oli fnolemnanfa aSti (1503 jon*

Inf. 13 p.) maltafniinan poitajana pitäin 2)anSfa*

laifet pois niaaSta. «§änen jälfeenfä malittiin ©mante

©tnre maUan poitajaffi. 2)aiiSfaIaifet läpettimät fo*

talaimaSton 1509 ©nontea attenfa panemaan. Sat*

maston päämies oli Dtto 3lnb. ^än tnli äfiSti ja tietämättä ITiirfnnn feSfipön aifana elofunn 2 p. ja afnjamet nnffnimat fpmäSfä nneSfa ei tieten mipol*

lipa läpelläfään oleman, «hirmuinen meren mnoba*

tnS tapaptni. 35anSfalaifet eimät fääStäneet nnoria eifä manpoja, ei miepiä eifä maiinoja. .ttanpnnfi tnli täpteen tapettniii rnnmiita ja rpöStettiiii tppi*

tppjäffi. Jloline miiffoa miippimät 2)anSfalaifet täällä ja meimät fitte menneSfänfä faifen fanpnngin o*

maifnnben.

I)anSfalaifet pääfimät fnitenfi mielä ferran mal*

taan OtnotflSfa. llriStiern II, jota OtuotfiSfa jnl*

litan nimellä famoffntaan, moitti ©tocfpolmin ja an*

toi mestata marraSfnnn 8 päimänä 1520 faiffi JJinotftn plimmäifet perrat, jofa tapnnS ©tocfpolmin merifannaffi fntfntaan. ©nomeSta oli mpoS fntfnttn faiffi plimmäifet perrat Oinotftin ftffi päimäfft; mntta pe aamiStiOtat papaa eimätfä läpteneet. ©entäpben

(15)

lähetti tämä julma Äriftiern fanau ja fäöfhn Suo*

mecn että nu;öb täällä faiffi ^limmäifet

maan miehet mebtattaifiin; ja niin tajrahtuifiu. Sltoni Suomen jmraimmibta miehistä otettiin filloin paU miltä; niin ^fe Slrjänänjroifa Hott, jofa .§ämeen*

lituiaSfa mestattiin marraSfuun 27 p. 1520. SU^öS HuruSfa tajmhtui fuuri merifauna; mutta Hurun ftlloinen jriS|)a Slrmit) Äurfi taifi niin fuojetta it*

fenfä ÄunfiSton linnaSfa ettei ÄriStiernin merifoi*

rat häntä faaneet fäftinfä. Äuitenfi oli h«tt£H lentonfa aiman määrällinen, jonfa tähben hän j)a*

feni 93ohjamaalle ja lähti fteltä mihboin ötnotfiin, fuultnanfa fiellä majrahtajan nouSneen mieraaSta mäfimallaSta jrelaStamaan. IKutta laima, joSfahän lähti i;li iPohjanlahben, tefi hddfftrifon OJuotfrn ran*

nalla — ja miirninen Suomen fatoliifinen jjiSjra huffui tamaroinenfa heinäfuun 22 jjäimänä muonna

1522.

©uStam, Söaafan fumnSta f^nthnht toufofuun 12 jräimänä 1496, jräätti nht nouSta forretun i*

fäänmaanfa mahahtajaffi HanSfalaiSten orjuubeSta.

.§än oli jo nuorena mieti; HanSfan mangifft, mutta farfafi fieltä ja tuli Stuotftin; h®“ hdabti itfenfä 2)atiSfalaisten mainoorniftSta ja ruheft öiuotftn ta*

lonhoifain amulta maltafuntaa mahahtamaan, jofa mi;bS ihmeellifeSti onnistui, että hän jo h^tnäfuun 6 h* 1523 funinfaafft malittiin. Dtuotjrn pda^UU tuanfa lähetti hän fhhSfuulIa 1521 fotajoufon Suo*

meen mhöS täältäfin 2)anSfaIaijta farfoittamaan.

3)lhbS täällä oli miha HanSfalaifta lohtaan fuuri ja la illi fuoStuimat Otuotfalaifiin antain PjiiUt ajrua.

Sotajouflo rujreft marraSfuun 25 p. faartamaan Hurun linnaa, mutta ei fe tahtonut onnistua; muo*

bcn aila oli jo htljnötunut ja linnaSfa oli fangen nrhollinen häällhSmieS HnomaS S o lf, Salfan ri*

(16)

tari ja dlrtSttcrnm jftrfäptamätöiu npulatncn, jota ta*

matttfeSti SuomaS junffartfjt futfuttitii. 3ulinun*

bcSfa oli pän inpöS JlriSticrnin faltaincn. SBäpä ennen joulua knfeft pän uIoS linnasta ja onniS*

tui ftinä niin että pän fai loangifjt fefä fotajoufon päämiepen ioeljen 33engt 3trmibinpojan ja uftoita muita IRuotfin ja ©uomen forfeita perroja, jotfa tä*

pän aifaan SuruSfa oliioat. 32äitä antoi pän feu*

raaioana aamuna pirttää linnan muuritta piirittä*

jäin omain filmäin cbeSfä. JlriStiern oli mpöS Jtö*

penpaminaSta läpettänpt faifitte SanSfan päättpS*

miepitte, joitta ioielä oli linnoja tttnotfiSfa ja ©uo*

meSfa, fäSfpn tappaa faiffi tttuotfafaifet joStafin ar*

iooSta, joita pe taifiioat fiini faaba, erinomattain faiffi ioapafnfnifeSta fääbpStä, jotfa pänen mieleS*

tänfä oliioat fnningaStanfa ioaStaan mieffaan rpp*

tpneet, Sämä fäSfp tuli iouoben 1522 alutta Suo*

maS junffaritte ja pän ei fauan ftcfaittut fitä täpt*

tääffenfä. 3)2onta ioapafnfuiSta ja ariooiSta perraa fittoin SnruSfa mestattiin, mpöS Suomaan oma ftp*

teri, jotta oli fe papa ioifa että pan oli 92uotfaiai*

ncn, ioaiffa pän aina oli Suomaatte ottut uSfottinen.

9iuotfaIaiSten fcaSfa linnaSfa oli fittoin mpöS (Erif gttming, jofa pifimmärtänfä oli famaan puf*

faan joutnmattanfa. aktitta pän pmmärfi niin teeS*

fennettä itfcnfä ttiuotfalaiStcn ioipamiepcffi että Suo*

maS luuli tuon tobeffi ja fääSti pänen. gfcming pppfi, uSfottifunttanfa mnfa tpbSfä näpttääffenfä, päämiepefft jonfottc, jotta pän taptoi piirittäjäin päälle farfata. Sämän mpSS falti SuomaS. §Ic*

miug lanfeft uIoS linnasta, mntta tultuanfa ulom*

maffi meni pän ttJuotfalaiStcn puolelle; ne päncn ioäeStänfä, jotfa ioaStuSta tefiioät, pafattiin maapan taiffa otettiin ioangiffi, SnomaS junffari ioipaStui tästä niin että pän fopta antoi tappaa faiffi ioapa*

(17)

fufutfct, jotfa mtelä olimat linttaSfa, niiben feaSfa XönncS ©rfinpoifa J£ott ja 5PopjaiS-©uomen lag*

männin ^enrif ©tcninpoian.

^oufofunn 21 päimänä 1522 tnli 35anSfan amirali ©emeriu 3?orPp linnan amnfft laimaSto*

nenfa; pän antoi linnatie rnofafalna ja apnmäfeä, joSta tttuotfataiSten täptpi jättää fofo piiritpffen.

©enraamana päimänä rpöSti ©emerin 3iorPp in * rnn fanpnngin, joSta lÄnotfataifet pafenimat. 9tii*

ben päämies, 3?iiIo 3trmibinpoifa, antoi fptpttää leS*

tin frnntia, jota ftlloin tallitettiin erääSfä taloSfa popjan pnolella jofea; pän taptoi fernaammin polt*

taa fen fnin jättää 2)anSfataiSten fäftin; mntta tästä teimauffeSta fpttpi faupnnfi ja patoi melfein fofonanfa. *

Ofnotfin fotajonffo eroft npt; ofa palaft 0?not*

fxin niinfnin päämiepetfi Sfiiilo ^rmibinpoifa ja @rif gleming; toinen ofa jäi jälette 3tiiIo ©raPPen jop*

batnffeen.

©emerin 3?orPp läpetti npt 3!nruSta 5^nomaS jnnffarin ja ofan taimaStoa ©tocfpolmin amnfft, jota IRuotfalaifet paraifaa piirlttimät. 3Äntta (Srif gleming otti panen mieffanbeffa mangiffi, jofa fen*

taamalla tamatta tapaptni. ^nomaS antoi ppben laimoiStanfa fnlfea ebellä tiebnStelemaSfa oliSfo tie Inotettama, mntta glemingin laimat ottimat fen fiini Inotojen tafana. gicnting pani fopta täpän lai*

maan OJnotfalaiSta mäfeä, mntta antoi SanSfalaifet lipnt ja merfit olla jälellä; näin palaft fe SDanS*

falaiSten laimaStoon. 3:!nomaS oli niin äffinäinen faamaan tietoa oliSfo Ohiotfalaifia mefiffä, että pän iStni menefeen ja antoi fontaa itfenfä tätä läpeStp*

mää laimaa fopben. ©päilemättä nonfi pän lai*

maan, mntta pantiin fopta fiini. 3?äin oli pänen laimaStonfa ilman päämiepetä, ja Dfnotfalaifet fii*

(18)

ruhtimat lohta farlaamaari fcit häätte- teli mä*

hän maStuSta, mutta antoi itfenfä hmn Stuotfalai*

jllle. 3linoaSti hifi laima, nimeltä Suomen htinfv maStuäti itfeäufä niin aufaraSti ettei fitä maStaan milään auttanut; h^i^än tähthi fiiä fen amhua jra*

lamaan ja fe hullui mäfinenfä faluinenfa. HuomaS mietiin OJuotfiin ja ©uStam SBaafa antoi hirttää hä^

nen; mutta häntä hntmitti lomin että hän hittet*

tiin niinilohbeHä; hän armeli miimifitlänfä luitenfi anfainneenfa hnmhhuföhbeUä tulla hittethlfi.

Huruu linna oli luitenfi mielä H)an§faIaiSten mallaSfa aina eloluuhun muonna 1523. Silloin lähetettiin h^^^in marugtettu fotajoulfo Stuotfrgta

©ril ja 3mar f^lmningin johbolla. Hämä ruheft linnaa piirittämään ja jo 12 päimärt lilluttua ru*

pefi martomäli phhtämään liiiuau antoa, ©unen jou*

iua olimat faiffi ®anglalaifet Suomegta larloitetut.

©ugtam SBaafa, faatuanfa mailan 9iuotjtgfa ja Suomegfa, rupefi mpög latoliilin oppia hämittä*

mään. Sentähben alfoi tähän aifaan Suomegfalin lutherilaifen ugfon faarnaaminen, jofa fitte meihin faalla, jumalan liitog, on maagfamme Phfpnht jn Suomen lanfau maligtugta fuuregti mailuttanut.

Hämän uuben opin enftmäifiä faarnaajoita Suo*

megfa oli ^Pietari Särlilahti, lot«ifin Särfilahben talogta Haimagfalogfa. ^äneu ifänfä, Siiilo 5Pie*

tiupoila, oli borgmegtari Hurugfa; poila oli SBit*

tenbergigfä Salfan maalta lulenut itfenfä maigte*

rifft, jola tähän aifaan ei taitanutlaan lifempänä tapahtua. Siellä oli hän fuogtunut Sittenbergin luuluifain profegforien Sutherin ja Sllelanltonin op*

piin. ipalategfanfa otettiin hän lohta megfupapiffi Hurun tuomiolirlloon, jogfa hän tätä uutta oppia rupefi enfin faarnaamaau. S^igpa Äurliu fuoltua ei häntä fuiteulaan malittu ptgpalft. Sillä Hurun

(19)

foiifiStoviiimt oli Joiela fatoliifin uSfoSta fa ioalitfi (Evif ©mcitiiiitpojan Sinföpingistä, jofa tulifin Sur*

fuun, nuitta ei päntit piSpaffi mipittt; eifä pan fuu*

vccn armoon pääänot. äSipboin p^^fi pän eron piSpanmirastanfa, ja palafi 3Jnotfiin. SDlntta fato*

Itifin nSfo oli micfä pappien ja niuibenfi mieleSfä.

SuorniopromaSti SnruSfa 3aafoP fnofi ja fonftSio*

rinmi fiirupti malitfcmaau toifen ennenfuin funui*

gaS cptifi itfiänfä afiaan fcfoittamaan; Sc^P^n g-ie*

ining, jofa niinfuin fofo piiitcn fufunfa oli täöbella tobclla fatoliifilainen, malittiin tuoiniopromaStiffi pei*

näfuun 22 p. 1526, jonfa maalin fiiningaS ftite mapmiSti. Jviininfaalla oli aina tarfoituffcna faaba ofan pappien [nurista tuloista maltafnnnan tar*

pcifft, ja fttii iin;öS pän aina malmoi. 92iin täSfä*

fin; funiiigaS inääräfi tuoiniopromaStin tuloista pa*

nellc inaffcttamaan 200 inarffaa popiaSfa. Suo*

iniopvomaStin S^i^kn testamentin fäSfi pan niin mnnttaa että pän fiitä fai ofan. ©efä Sopan mtiig että Surun tuomiofirfon arfibtafoui ipieti ©illä tefi fnninfaalle testamentin; uuben fuorin tulot Su*

run tuomiofirffoon otettiin muobeSta 1526 funin*

faallc. tt-ttöpan tulot mpöS otettiin fofonanfa fu*

ninfaatle tällä ajalla, jona ei piSpaa ollut, ©iffi malittiin 3)2artti ©f^tte, jofa mielä fatoliifilaifella tamalla piSpaffi mipittiin tainmifnun 5 p. 1528.

^än oli ©uomalainen iporffalaSta taiffa tt^ibfa*

lasta, ja panen ifäufä, Saafo ipietinpoifa, (Etelä-

©uomen lagmanni. .§än oli itfe fatoliifin uSfoSta, oli faanut alfuopptnfa Surun luoStarifouluSfa, fitte matfuStellut mieraiSfa maiSfa oppianfa enentämäSfa jamalittu ©igtunan luostarin prioriffi 1522. 3)2utta pan oli mpSntpmäinen ja fiemä luonnoStanfa, että opin pupbiStuS pclpoSti panen aifananfa taifi e*

biStpä. älaimattomana niinfuin fatoliifin papit faif*

(20)

ftfttt fuolt pän 2!uvnSfa joufufuiin 30 p. 1550 faitoattuna faiftlta Icnipcptciifä ja aiiteliatfmitenfa täpbcn, oltuatija 23 miiotta 5'untii pispana.

liiuvifa fmirct ftvffojcn tntot tapiiit atfaan o*

limat, taitaa fiitä atmdla mitä ^£iinut tiicmiofivffo pfftiiäiifä iiantti. 5lunut titomicfirfoii omana oli 60 taloa ja fartanoa, joiben lampnobit fntfnttiin a.p)l)äit <§envifin lampuobeiffi; fivfon ojat fpmmen*

nerfistä nonfi pii 500 tpnnpvin rnfiita ja paitfi fitä opria ja mnnta; mielä fnnliii täpän firffoon noin 200 taloa, joista tulot olimat määrätpt evinäiftffl pvePenbeiffi tuomiofivfoSfa, ja enempi fnin 170 ta*

ioa, joiben tulot rneiiimät ptSpan palfafft. Jfiinin*

gaS määrilijt mpöS fnnria meroja firfoiSta ja pa*

pcilta *■). ^ämä oli paamillifen opin ja mailan fortamifen alfn. Xätä feurafi fitte mnnt toimet fa*

maan päämaaliin. JvnnftSton linna, jofa oli oUnt maptamain paamilaiSten piSpaiu Inja afunto ja tuv*

mapaiffa, pämitettiin funinfaan fäSfbStä fefäfunn 3 päimänä 1528. 9Janniot ftitä näfpmät mielä. ®o*

minifani-lnoStari ^InvuSfa paloi nmapan tonfofnun 3 päimänä 1537 eifä fitä jitte enää vafettu. tt^a*

pit ja munfit määrättiin pmpäri fenrafuntiin 3u*

malan palmelnSta pitämään. 3)ipöS kiurun fan*

pungiSfa oli paljo taloja, joita jumalifet ipmifet o*

limat jofo tnomiofirfotte eli muille firfoille ja luoS*

tareille lapjoittaneet; nämät lunasti lEurun porma*

riSto 1544 ja antoi niistä funinfaalle maataloja.

Jlafft fertaa oli funingaS ©nStam I llurnSfa: fppS*

fuun 7 päiipänä 1530 ja elofunn 13 päimänä 1555.

S-e jonfa Stiitte ualfiiätaiifj maffoi runiiifaatle, oli fo8tiiiäifcu fuffStuniuffeii jälfccii vt>iiemui 1529 feutaaiBa; 1000 marftaa rataa, 6 leatiä eli 288 tlimiBriä pferia, 6 leetiä di 288 niniU)riä rufiita, 4 leetiä eli 192 titiiiiBriä fautoja, 9 leötiä eli 1229 leiiriefää ireita, 3 le«tiä Ictta ja 200 leiaeitfää

ictta laifCi ^0 ntaffeltawa.

(21)

SKanllc ja Hunm taiipungille tapahtui töhäu aifaan oniicttomia.' 5fi>uofiua 1527, 1528 ja 1551 oli f omat uälfämniobct, SfJaatisfuun 22 p. 1546 palot Hiiruu faupuuft, tuomiofirffo ja ptSpau talo;

toiifofunii 27 p. 1549 patoi Huruöfa ©tätäjämen fofttcii ja hiihtifuuu 29 p. 1552 paloi puoli Hu*

riiit faupiiufia.

Hähäu aifaan maifutti Huntgfa mieS, jofa foh^

baStaufa on tchnöt enempi fuiu fufaau muu Suo*

mcn faufan mafiötuffcfft. Se micä oli ptSpa 2tg*

rifoia. .0äii föntpi ipentou pitäjiiöfit, oppi enfin ai>tipurtn foiifiiSfa, fitte HuruSfa ja mihboin tap*

beHiftmmiit SBittcubergiSfti Lutherin ja ©telanftonin johboita; palaft 1539 Hurfuun, oli Hurtin foulun rehtorina ja ptäpan aputaifeua, funiteö hän funin*

faaita ptSpaffi utmitcttiin ja fhpgfuun 8 p. 1554 tuomiofirfoSfa piti piSpamcgfunfa. .§an rupefi en*

ftit Suomen ficfeltä firjoja hnnfftmaau; niitä ei tä*

hän asti oHiit uimcffifään. ©nfin toimitti hän 2(bc-firjait, fitte rufouSfirjan m. 1544 ja Uuben HcStameutiu jofa enftferran fuomen fiefefiä prän*

tiStä annettiin m. 1548 (fofo biblia faatiin fuo*

mcffi maäta muonna 1642), Ääftfirjan faäteeöta ja muigta friStifunnan menoigta m. 1549, fDteSfu eli herran ehtoollinen 1549, Se meibän hrrrnn Scfuf»*

fen Ärigtuffen piina, hlbgnoufemuS ja taimaafen aä*

tumuS 1549, Hamibitt pfaltari 1551, Sffieifut ja en*

nuStuffet S)tofcffcn laiöta ja prophctaiSta uloghnetut 1551, 9?e prophetat -^aggai, Safharia ja 2)taleafhi 1552. Hämmöinen oli Suomen firjallifuubeu alfu ja mpbg alfu Suomen fanfan opetuffeen 3nmalan tuntemifegfa. 31rmaahan lufia mimmoinen fanfan tila oli tätä ennen fuin ei phtään firjaafaan löp*

tpnpt fofo Suomen fielellä. Hämä jalo mieg fuolt

(22)

palatcSfanfa a)?oSfomaöta raupaa totmtttrtmaSta fa*

pcffix aöitpuria puptifiuin 9 p. 1558.

ItiuuiigaS ©nStam I oft malittu fiiittitgaä ja taptoi fctitdpfccn fufimfa mapmiStaa fnuintäaltifcna istuimetta, ©en imioffi jafeli pän maltafnnnan po*

jtttenfa, jotfa epfä pertnain nimettä faimat ojia mal*

tafunnaSta, joiSfa pe olimat melfein täpbeSfä fnnin*

faallifcSfa mallaSfa, maiffa manpin peistä funin*

faana oli. 32iin fai fcfäfnun 27 p. 1556 Suvun ja a^ofin läänit lääniffenfä ja faman fuun 29 p. fai pän plimmäifen moiman fofo ©nomcSfa.

.§än muutti mööS Suvfunn afumaan, joSfa pän Iin*

naSfa piti aiman fnniiifaattiSta pomia. e^än nai tt-kolan funinfaan tpttävcn, nimettä dtatarina Sa*

gettonifa, jofa oli fatoliifin nSfoa, jopon funinfaanfi mieli oli fääntpnpt. S f‘l>' fuoltua fppSfnun 29 p.

1560 tuli manpin poifa ®vif funinfaafft. tt-ttnn nouft fota mcIjeStcn mälittä ja pcrttna Sopan an*

toi Surun faupungin ja fofo perttuafnnnan afuf*

faat muonna 1563 tepbä uuben uSfollifunben ma*

Iän; pän rupeft mpöS parantamaan Surun linnan maruStuffia ja näptti taptomanfa feifoa meljeänfä maStaan faifitta moimittanfa. (Erif läpetti femään aInSfa jommoifcnfi fotajonfoon Surfunn Sintti ©ig*

fribinpojan jopbotta. Soufofuun fcSfipaifoilla ru*

peft tämä linnaa piirittämään fefä maalta että me*

reltä. e^erttua oli itfe linnaSfa, jota pän urpotti*

feSti puolusti; mutta linna färft paljon, piirittäjät faimat apua OJuotfiSta, mutta fe apu, jota .^erttua oli S-kolaSta puolifonfa meljeltä obottanut, ei tul*

lutfaan. 3)2utta perttua ci fcntään antanut uSfal*

luStaufa langeta, eifä taptonut millään cpbolta an*

taa linnaanfa, maiffa funingaS päncttc lupafi faiffi antceffi joS pän maan luopuift perintooifeubcStanfa ja perttuafunnaStanfa. SCBipboin janotaan piirittä*

(23)

jäin fcfftnccn fcuraaman fotafatoalimbfit, jofa on jofftfi fummafltuen. ,§cmoSfann Inobotta, jofa on OiniSfaion pnoiefla länteenpäin maStapäätä linnaa, oli pclnonen laituntctta; fen looitclttoat pe fofonanfa piettä ja teematta ja fptpttimät pöttä fofo pemofen pafantaan. ,§emoiteu päbäSfänfä rnpefi faiftn moi*

initt jnoffeinaau pmpäri luotoa; linnan martomäfi tämän pamaittuanfa jnofft faiffi fttte puolelle Iin*

naa tätä erinomaista näfpä fatfomaan; mntta pii*

rittäjät ppöfäfimät famaSfa toifelta puolelta linnaatt ja faimat fen otetnffi fiinä päiriöSfä, jofa npt oli linnaSfa mattattanfa. 2!ämä tapaptni elofunn 12 päimänä. i§erttua puolifonenfa, neumonantajinenfa ja palmelioirtenfa otettiin mangiffi ja mietiin ©tottpolmiin.

äfuningaS (Erif joutui 1568 fapinoitfemain mel*

jeinfä maltaan, joista perttua Sopan tuli funin*

faaffi ja pattitft aina fnolemaanfa faaffa muonna 1592. '^äneii pattitnffenfa faatti paljon päiriöitä matfaan, ftllä pän oli fatoliifin nSfoon taipunut, jota mpöS pänen pnolifonfa tunnusti, ©nnremmat olimat fnitenfi metelit pänen fnoltnanfa. elänen poifanfa ©igiSmnnb oli malittn a^nolan funinfaaffi ja afni ^Pnotan maaSfa, joSta Diuotfalaifet fnuttui*

mat ja inalitfimat pänen fetänfä äfaarlen enfin mal*

tafnnnan poitajaffi. a)2ntta ©igiSmunbitta oli ©no*

meSfa mäfcmä puolustaja ÄlanS j^lcming, jofa ei antanut perttua Jtaarlette enfinfään perää. Jbaarle pttptti ©nomalaifta glemingiä maStaan, mutta ei jaffannt peitä auttaa; ftitä fpntpi fe merfittinen 9ini*

jafota, joSfa ©nomen talonpojat papoin 5'lemingiltä f uritettiin. Slintta jEf^ming fnoli puptifnun 12 p.

1597 palattnanfa 9hiijafobaSta ja perttua älaarle pääft ftllä tamatta fomiininaSta maStuStajaStanfa.

.Ifaarle päätti ftiS itfe tnlla fotajoufotta ja laimaS*

totta .‘Inrfnnn ©nomalaifta maltanfa alle faatta*

(24)

maan. ,§änen feuragfanfa olt hänen puolifonfa Ärigtina, hänen äpärä potfanfa Äaarle ©pncnhjclm, fretmt Äaarle Sture, 3aafo •§orn, Sbvan IpoSfe ja muita forfcita icapafufutfta.

Äuningag Sigigmunb oli Suomeen afcttauut 9lrmib ©rifiupojan Stälarm, jonfa luul

tiin falagfa oleman hrrttuau puolcgta. .dutitfa hh' määnfä tämän afum laita lienee, fanoi pän Äaar*

Ien ei taitaman tulla Hurfuun meritfc, maan H^oh»

jamaan fautta, ja faifi ihmifet ugfomaan fauaufa.

!J{iin ugfoi hänen mpög ffieugt Söfringinpoifa ©pl*

leulöf, jofa oli OJuotfin fotalaimaSton päämieg, fa

man laimaSton, jofa npt mafafi fotamalniiiua ulfo*

puolella Hurun linnaa ja jolla Älaiig Fleming oli aiuotfalaifet pelättäupt. 2aimagtou päämieg otti ftig Stälarmiu ueumogta faiffi fauoiiat laimoista ja mei ne linnaan; mutta tämä oli tugfin tcptp cnncufuin Äaarle tuli purjehtien niin äfigti, ettei hänen tu*

logtaufa tiettp euuenfuiu pän rupefi ampumaan ja hänen tormeufa foimaau. PaimaSto ei ftig taitanut hänelle mitään magtugta teptä, mutta liiiiiagta am

muttiin päntä magtaan ja herttuau omaSta laimaSta ammuttiin magto poiffi. Äuitciifi astui perttua maalle Äorpilaigten muoreti tafana ja fiitfi fuoraan faupunfiitt fttä ottamaan maltaanfa. 9lrmib Stal*

arin läpti ulog hemoigmäcUäitfä, mutta ei rtimeu*

nutfaan fotaan herttuaa maStaau, maan mcti itfenfä tafaifiii aina älUipiiriiu faaffa. Äaarle otti fiiS il

man mercumuobatuffeta Hurun faupuitgiit ja ficlft fomagti mäfeänfä rpöStämästä. Stiomett perroja, niitifuin meljeffet Älaug ja 9agft glcmitig, 3örau e^orn ja muita, jotfa olimat olleet Sigig- muiibia mHigtaaii, tulimat upt herttuan tpfö.

Seuraamatta päimäuä rupefi perttua linnaa pii

rittämään; batteri rafettiin fefä Äorpilaigten muo-

(25)

rctle että - Sällimäcttc ja ainpumincit atfoi. Stintatt päaU»SnncS olt iivpoUincii niieS .§anmi ©nfiiipoifa sövtnffalaSta, ja päncn allanfa fcmentcerafi amiralt a3engt ©äfvtngtnpcifa, rpttincStari Sintti Saurin ®no*

tilasta, S-tt’rtnnpoifa S^rppiläStä ja muita.

S-kljo forfiafufnifia maimoja oli mpöS linnaSfa, lutnfuiu ÄlanS glcmiugin IcSfi ®bt>a ©tenPocf, Sir*

mis ©tälarmin mainio ätina gleming, Slffcl Jlurfin mainio llätarina S3ojc j. n. c. i^erttua luuli näiben pcläStpmän ampumifcSta ja fiiriiptaman linnan an*

tamiSta päncllc; mutta fiinä pän pettpi. Slämät mainiot olimat roplianiniat ja mafaammat fuin mo*

net micpct. dlcrran tapaptui että rufouffen pctfenä tuli fanonan fuula ja mei micpcn aiman poiffi (Ebba

©tcnboffin micrcSfä, jofa fuitenfaan ei täStä enfin*

fään fäifäptänpt, maan fcpoitti fuurella turmallifnu*

bclla fefä päällpSmiepiä että fotamäfeä miepullifcSti fotiniaan. 3)2utta muutaman miifon fuluttua ru*

pcfi fotamäfi launiStnmaan ja epäilemään, ©tu*

bentti nimellä ©anicl ^jort, jofa oli ollut JllanS Flemingin palmelnffcSfa ja npt oli linnaSfa, tefi fa*

laa tpbtä fotamäfeä mictclläffenfä; mäfi rupcfi mpoS mäpitcllcn juoffcmaan perttnan puolelle, fuin maan tilaifuutta faimat. SBipboin fppSfmin 30 päimänä 1597 fluifi miiffoa piiritcttpä täptpi linnan auta* ' Ilta pcrttuallc, joSfa iiipöS faiffi fen faliit ja fano*

liat ja 10 funrta fotalaimaa ja muutamia mäpeni*

piä lanfefi perttuau fäfiin. fuitenfaan ci fopta uSfaltauut linnaan fifälle mennä, fillä päncllc oli janottu että joponfi paiffaan oli fruutia fätfcttp panen fnrmaffcnfa. ^äiien janotaan maatineen (Ebba

©teubocfin tulemaan maStaanfa linnan porttiin ja ftitä fäpmään cbelläufä aina linnan firffoon, joSfa ÄlaiiS SU’>i>ingin rnitmiS mielä oli pautaamatta.

herttualle oli mpbS janottu että tämä pänen an*

(26)

fara mipamiepcnfä et oHutfaau fuolliit, tenait pa*

enimt ipuolaan, ja että arfuSfa aiiioaStt oli fiiltaa ja popiaa, jottfa täpben perttua antoi amata arfiin.

fläSfä näfi pän npt omin filmin nnpamiepenfä fnol*

leena, ja [anotaan mieläfi niin fiimaStnneen että pän tarttui fen partaan ja fitä tnfuStettcSfanfa lanfui:

” a)teibän olift pitänpt finun, pettäjä, elämänä fop*

taattfa pibellä” . IKtittittiS jäi nptfi patttaamatta ja oli ttittt aina perttnan toifeen tuloon l£ttrfitntt mttotttta 1599. SeSfi @PPa mietiin mangittnna Otitotfiin, joSfa pän foltne mtiotta pibettiiit manftubeSfa. Sott*

fittt ajait mitppi perttua mielä tiäillä paifoilla, ja palafi fttte otettilla laimaStolla Stnotfiin, jopott pän tuli lofafttnn 29 päimänä. Sintiaatt pani pän mä*

päifen fotajonfon ja afetti fen pääUoSmiepiffi ioel*

jeffet äl tauS ja Sasft fElcmiitgiti, Sörati SpoSfen ja muita.

muttb läpti tt>nolaSta fotajonfolla pafoittamaatt pcrt*

pclnSfa ja ajettiin ifipäimiffi poiS Ofnotftsta. älUp*

boiit pciuäfnun 24 p. 1599 tnomitfiioat fääbpt pä*

nett pois funitifaallifeSta ariooSta ja malitfimat pä*

nett fetänfä perttnan ätaarlett fnttinfaafft.

iHnotftSfa oli npt faiffi jo .Raarleit mallaSfa, jonfa muoffi pait päätti mpöS Gtioiualaifet fnfiS*

fpn läpteä fotalaimaStolla Slpmenattmaapait otta*

(27)

nneS, Salotno 3^^ jn 6 forfcimpaa miegtit otettitn maitgtfft, mutta muut päägtettitn. e^erttua ttfe mpbg tuli ©iiomeu mcfiit ja ppbigtpt clof. 21 p. j^ltbdu fatamagfa Scpcclcu laimagtoou. Hagfä jaettiin lai- magto fapteeu ofaan. ©cpeefe fat fägfpu fuurim- mitta taimoitta purjehtimaan Hurfuun ja piirittä

mään linnaa; herttua itfe lähti ebemmäfft faarig- toon, jogfa päu aifoi maalte agtua ja egtää

tpffeu SBiipuriiu.

S^eeic lagfi mrnfenfä maaffe 3bpoigten läheltä ja tupcft faifin moirnin linnaa piirittämään. Sin- nagfa oli hp'ni» marugtettua fotamäfeä 500 miegtä ja niibett päämichcuä 9trmib Stalarm ja 3r>h(in g^leming, Älaiig J^leming mainajan poifa. efierttua oli faaniit jonfutt looiton ©uomalaigtcn plitfe ja lähetti fiitä fanau ©cfeelclle, jonfa pän fägfi fen ilmoittaa linnan mäelle ja fcpoittaa fitä antamaan linnaa.

S(pcctc tcfi mitä fägfcttp oli, mutta linnan mäfi puoli ftitä pptä mäpän fuin muigtafiii eutifigtä fa- manlaiflgta fcpoituffigta. ©illoin antoi ©cpeele meg- tata ne fcitfemäu manfia, jotfa päu oli mpötäufä tuonut Äagtelpolman liiinagta ja feuraamana aa

muna ripugtaa pcibäu pääufä feimägtcn päällä Äor- pilaigtcu muorcltc magtapäätä linnaa, tämän fautta pelättääffcnfä piiritettöjä. Häntä mpög ounigtui.

Stiinfiiiii ebcllifcltäfiu erällä oli pertualla nptfi liu- nagfa fataifct puolcnpitäjänfä, jotfa npt rupefimat hofemaan fiitä maaragta, jofa faiffia upfafi ellei lin

naa fopta pertuau mäelle aunettaifi. ©ppgfuun 28 p. 1599 annettiin linna ©d;eeletle ja faiffi fiellä teptiin mangifft. e^crttua oli mpög ottanut SBii- puriu linuatt ja läpegtpi npt Hurfua. SPaljo ipmi- fiä, erittäinfi forfeimmagta fääbpgtä afetettiin oifeuben eteen ja fpptettiin fapiuoitfioiffi. Ufeimmat uiigtä tuomittiin rncgtattamaffi. ©ppgfuun 12 päimä oli

(28)

julma; ftrffotonlla mcStattiiu 20 miiStä mtcpiStd.

9?tibcn fcaSfa oli mpöS .RfauS g-Icmiitgtii 21 muo*

tilien ainoa poifa Sopan, jofa meStanSpaifatta nöp*

riKix fanoilla rufoili pcrttuata päntix fixixStixnuxixit ja mnitafi pixncn puolcStanfa perttnata rnfoilemaan;

mutta turpaan, h ik meni fxtte friStillifelld nöp*

arin oli mpöS tnomittnin jeaSfa. tttaaStnioaSfa, joöfa tuomio langetettiin, pppft pixii fen ainoan ar*

aJtnntoin ioalitti piin ettei tuomarit antaneet itfel*

lenfä aifaa tarfoin tutfia fnnfin rifoffia erinixnfä.

Siipan maStafi freiloi 3)iauritS Scjonpufionb: ”että faiffi ©uomalaifet oliioat otteet ppbcSfä ncniooSfa fxinä mitä maaSfa tapaptnnut oli, eifix tietpt tpöt tarloinneet pitfixix tntriStelcmnSta” . Slrioib ©tälarm fäixStettiin fuitenfi tällä erättä, ivaan ioictiin ivan*

gittnna iHuotfiin. ipaitft niitä, jotfa mestattiin taiffa pioettiiu moniiouotifeSfa loanfinbeSfa, faiivat mpöS faiffi muut, jotfa oliioat funingaS ©igiSmiiiibittc o*

foittanect uSfottifnntta, tuntea anfaraii perttuau fo*

fan pcrintofartanoiStaiifa ja faiffi lääiiitpffenfä. ipa*

tiin pois ioiroiltanfa ja faiioat 5 taaleria faffoa fultafin fpmmeneltä talonpojalta, jotfa peibäii feu- rafitnniSfanfa löptpi. Iporioarit ja alemmat ioirfa- miepet fabottiioat folmannen ofan omaijniireStanfa.

herttua pani npt ioirfoipin omia pnoleiipitäjiänfä.

:ttaifclta tällä fpoffx pän femuioifcti pclioon faiffein fpbämiiii ettei fiifaan toptiniit päntä ioaStaan enää fapinoita. Sämä oli mpoS ioiiiiiincn fcrta fuin Surun linna fotaa färfei, ja mpöS ioiiminen ferta fuin ©iiomcSfa fxfällinen fota riepui.

(29)

aittionna 1623 fcfäfuun 15 p. afetettiin Hur»

fuun pototoifcuS, jofa lofafunn 31 p. piti cnftniät*

fen iötniitoiifa. aitilo ®jelfe fäättiin fen enfiniäi*

man ruton täpben HnrnSfa piti tämä oifenS mar*

rasfiiun 18 p. 1630 oifentta UubeSfafanpungisfa.

SBnonna 1627 lofafunn 7 p. päätettiin ru*

meta fnffarotta fäpmään tuomiofirfoSfa, jotta aino*

asti tarfoitettiin firfon parannnfjefft rapoja foota.

men fanfan maliStuSta panffimaan erinomattain fon*

luin rafentämättä; ftttä faiffi fonlnlaitoffet olimat fabonneet fatoliifin ajaSta aSti, jottoin luoStareiäfa oli fontnja. HnrnSfa fai tämä jalo piSpa forfe*

28 p. 1630 afetettiin.

ttBnonna 1633 lofafunn 22 p. afetettiin Dfof a3ure mieeprefibentiffi Hnrnn pomioifenteen. e^än oli enftmäinen lääfäri, jofa ©nomeSfa ja HuruSfa afni.

topatfaan itfettenfä toimittanut. Äofo maa tuli pä*

nett puoIettpiboStaufa toifeen fnntoon. e^uptifuun 28 p. 1638 afetettiin feStfiimarit Hnrfuun ja mui*

pin fanpittifeipin, ettei afujanten enää tarminnut faiffia matfustamia mirfatttiepiä f^ötitä ja ruoffia.

Äefäfnutt 2 p. fatttana mttotttta afetettiin ntaapan poStifaitoS, jofa nt^öS licmitti fanfan rafituffia.

näfuutt 15 p. 1640 mipittiin Hurutt Slfabemia ja*

loon tarfoituffeenfa faupungitte ja fanfatte matoa lemittäuiään. 3lfabemiaa feuraft pian firjapaino,

(30)

1645 paubattiiu Hurun tuomiofirffoou, jogfa pä- uen pautanfa toieläfi niipbääu, jätti jäffeciifä fir- jagtou, jonfa päuen legfenfä puptifuun 21 p. 1646 lahjoitti Slfabemiaan, jogta 9lfabeinian mainio fir- jagto fai alfunfa.

äPuonna 1646 marragfuun 2 p. afetettiin ipeffa Srape Hurun afabemian fanfieriffi. Hämä jafo mieg uäptti mpögfi fuuren iutonfa ja toaligtuffeufa afabemiaa foptaau täpän aifaatt, jona niin paljo pimepttä toielä oli plimmäiftgfä ja oppiueigfafi mie»

pigfä. ©rittäiu fiufattiin, piinattiin ja tapettiin paljo ipmifiä täpän aifaan noitumifegta, jonfa ei aiuoagti pptcineu fanfa toaan mpbg oppiueetfi luu- litoat jotafiu totta oletoau ja pirun liiton fautta tapahtuman. Äefällä 1661 annettiiti Humu afa- bcmian fonfigtoriumigfa ebcg oppilaiuen e^ciffi Huo- maanpoifa ©olcuiug fiitä että päu mufa olift noitafeinoja harjoitellut. Äoufigtoriumi piti tägtä aft- agta monet fuulugtelemuffet ja tutfimifet, joita mei- bäu ei fotoi muuta fuin nauraa tieten uoitumi|eu oleman ainoagtaufa turpau luulon. Sllutta ei fe ol

mittiin fppgfunn 18 p. fuolemaan, fogfa pän oli tepnpt liiton perfeleen faugfa. ©en aifuiiteit pig- pafi Herferug, toaiffa muutoin aifauaufa fpllä op

1) D ii pän jo nuoruiibegta harjoitellut uoitafci- noja, 2) D ii pän fcmmoifia firjoitcltut ficlletpigtä firjoigta, 3) Äirjoigfanfa ilmoittanut että pän fem- moifta feinoja täpbellifegti taitaa, 4) D ii pän toau- nonut lutoategfanfa niitä toifelle opettaa, 5) 9tnta- nut femmoifen luulon itfegtäiifä että pän muircn

(31)

opettamatta oli atioan oppinut mieS, 6) dkSfcnpt toifen antamaan itfcnfä pirulle, ipaitft tätä oK pän fonfiiSfa rcptorin Inoffaan tuttesfanfa taitanut mäpan taiffa ci mitään, mutta mäpättä ajalla niin ebiStpiipt taiboöfa että pän oli tullut oppinecmmafft muita opctuölapfia ja opettajianfafi cnftn latinan ficlesfä ja fitte itämaan fieliSfä, ioaiffa ei pän mil- lointaan ollut apfera fuulcmaan opetusta; pän oli mpSS tuorStai iltana ruioennut pebrean ja grcfan fieltä lufcmaan ja enfiferran ottain tpnän fäteenfx fprian fieltä firjoittamaan, oli pän niin fieioäSti fitä firjoittannt fntn olifi fe präntättpä. SäStä fai*

feSta päätti piSpa pänen noitafeinoja parjoittanecn;

ja ioaiffa piSpa ariocli että fpllä .olift rangaistusta, joS pän ifi-päiloiffi loaltafunnaSta ajctaifiin, mutta ci afabemian afetuffct antaneet fonfiStoriomille ioal*

taa fcmmoiSta tuomiota langettaa, fuoStui piSpa nii*

ben päätöffccn jotfa pänen fuolcmaan tuomitfiioat feuraten ”3umalan lafia 3 3)2of. 20: 27. ©iinä lanfni piSpa mpöS että fe ” fputi” afabcmiaSfa on tullut maltaan niin että afabemia ftitä oli puu*

boSfa. Suomio oli fiiS tämä: ” foSfä h^ ffi Suo*

maanpoifa (EolcniuS on noitafeinoja parjoitellut, niinfuin firjoiSta fplläfi näfpp, ftiS tuomitaan pän Sumalan lafia feuraten 3 a)2of. 20: 27 fuolemaan.”

(Ei tätä julmaa tuomiota fuitenfaan juljettu julis

taa ennenfuin jouluf. 11 p. (EoleniuS pantiin lin

naan ja firjat läpetettiin poloioifeuteen. SäStä a- fiaSta obotettiin fanjlcrin ajatusta, jofa pian tuli

fin. hätt fanoo aiioan miifaaSti, että fonftStoriumt olift järjcllifcmmin tepnpt, joS tämä afia olift fa*

laSfa tutfittu ja neumomifella fuoritettu; fillä pän ei löptänpt micpcSfä mitään fpptä fuolemaan eifä afabemiaSta poiS ajamifeenfaan, maan fatfoi fpllä panen jo rangaiStuffi fillä mitä pan manfiubeSfa

(32)

färftn^t oli. Sopuffi fanoo pän että täällä paljo femmotjia aftoita on paaStcttn, matffa eimät ne nti*

tään mtinta ole olleet fnin fnlaa pnllnntta ja faat*

taneet tttottclle fm;ttöniäSti ftnfanffta.

Häniätt S3rapen miifaan päätöffett fantta pe*

faifet tnomarit ja tntitttoiit maliätnnectfi ntiepet tttv*

pasta Itittlc^ta taptoimat pänen tuomita.

®rape oli ttii)öS Hurutt fanputtgille fnitreSti pS)öbblliuen. Häpän aSti oli faupnnfi ollitt fomin apbaS ja fefanaifeSti rafettn. aittiottna 1651 U*

jättiin fatipttngille maata fofo fe ofa, jofa fittem*

min uubefft fatipungifft on fntfnttit. aUi;i3S ofa piSpan mainiosta lifiittiin, tinjla taloja rafettiin, fatnja oifaiStiin j. n. e. HäStä fi;ntl;i faupttttfi*

laiftlle fnStaniiuffia, joiben palfinnoffi peitte fuo*

tiitt pelpotnffta fruttttntt meroiSfa.

SB. 1656 toitfofnnn 13 päimänä paloi ifo ofa Hurun fattpunfia ja afabetnian pttoneet.

3B. 1657 elofunn 26 p. pibettiin HuruSfa perrainpäimiä.

HB. 1664 oli tulipalo HttrttSfa ja noin 300 jpmä- ja fnola-aittaa paloi maapan, jottfa mnofjt Hurfulaifet pallitnffelta faimat t;pbett muoben afft*

ftn Inpjafft ja mapattbcn mäpäStä tullista niille ta*

fennuSaineiUe, jotfa aittaiit rafetttatnifefjl tarmittiin.

HB. 1676 elofunn 28 p. pibettiin taaS per*

rainpäimiä HuruSfa fen foban mrnoffl, jofa 2)an*

marfin ja ®ranbetipurin fattSfa tt^t oli tttleen lei*

maptanut. ©uomen mapafufuifet fuoStuimat täSfä ontamaan enemmän ratfaStajoita ja nn;öS fatlimaan peibän allenfa fuulumia talonpoifia fotamiepiffi me*

nemään. IjBapiSto Hurun piippafnnnaSfa antoi 165 ratfaStajaa ja HBiipurin piippafuntiaSfa 80. Ään*

pungit malittimat että faiffi fauppa foban fantta

(33)

oli pämiinmt; pc ci ftig taitaneet ottaa pääflcnfä fnnvcmpaa fotamäcn Iiifita, imitta Inpaftmat tapbcn Intoiin nievimicpiä antaa. Halonpojat Inpafiloat mielä fafft fotaniiepen ottoa, niiitfa enempää cimät Inmanneet, ftUä ©iiomi oli monigta loärmäpffigtä ja ruton tantta, jofa upfpijtn oli rafittauut, tuUut mä- egtä paljo mäpeuuetsffi.

t®. 1678 fppgfttuu 23 p. paloi.,Hurugfa 243 taloa.

SB. 1681 toufofuun 29 p, paloi enin ofa Hu

run faupuiifia.

äB. 1682 lofafiiuu 25 p. määrättiin pappien fuogtuttii lifämero tuomiofirfou paraunuffefft.

915. 1685 fcfäfuitit 7 päimäuä oli Hurugfa fuuri mcbeupaiftirnug.

9B. 1696 clofuun 7 ja 23 pährnuä oli fotom paita ©uomcgfa, jonfa muofft fotoa nälfä tuli maa- pau että Hurun fonftstoriumi to. 1700 pelmifuun 7 päimäuä taifi fertoa että aiuoagti Hurun piip- pafuuuagfa 60,371 pciifeä oli fuoUut nälfään ja ruttoon.

9B. 1698 maaligfuuu 3 päimänä mietti Hurun faupunfi fuuren juplan fuuiufaau Äaarle X II ag- tumifegta funiufaallifcUe igtuimcllenfa. SlJutta tämä ilo oli fuuren ja pitfäu furun alfu. äBenäjä, H)angfa ja ®uola ilmoittitoat foban Dtnotfut toagtaan ja toaiffa Otuotfiu nuori urpollinen funingag enftn faif

fia toagtaan fai tooitou, fätoi fuitenfi lopuffi faiffi onnettomagti. .§än antoi paufutella itfenfä SBenä- jän eteläiftin erämaipin, joigfa fotajouffo paljon färfi ja fefä miluun että nälfään nääntpi. 9Bip- boin Ibimät SBeuäläifet pcibäu täpbellifegti ipoltta- toan lafeubelta fcfiifuun 27 p. 1709; funingag ja mäpä jouffo pääft pafcnemaan Hurfin maalle. Äu- ninfaan ja fotajoufon ftellä ottegfa pätpttitoät 2Be-

(34)

niiläifct Suonten maata. So 1^02 lofafnnn 18 p. fat afabemian fonfiStoriumi fäöfpn maaper*

raita nimetä oppitaifia fotaan pavjoittcrcmaan; Sfari

^Pietari laSfi toufofuun 16 p. 1703 peniStiiSfimen

^Pietarin faupunfiin; äärettömän f oma paffaincn oli' fofo taimen 1709 että mielä toufofuun 20 päi

mänä ajettiin pemoifilla Surun joetta. Soulufnun 7 p. 1710 antoi gcnralgnipernöri Slierotp fäSfpn että jofainoa micS SuomeSfa itfcnfä marnStaift ppö- fpttä ja olift malrniö fotaan läptcmään; foioajaan- fara rutto alfoi fppSfuun 29 p. 1710 ja fuoletti SuruSfa 2000 pcnfcä. SuruSfa paloi muotina 1711 toufofuun 16 p. 150 taloa. 3)2elfeiti faiffi ipmi- fct olimat Surusta paenneet ja miencct mpötänfä mitä jaffoimat tamaraanfa; jofa jaffot päästä Olnot- ftin, läpti fiitite; mniit pafeiiimat maan fpbämcen.

Samatta tamatta pafcni muualtafin mäfi tänä ” 3fou mipttn” aifana Öhiotfiin.

2P. 1713 läpciti aöenäjän fotajonffo ranta

tietä Siirfua fopben, jopon fe cpti elofuun 28 p.

älaupnnfi ja linna olimat jätctpt tppjiffi. aPiimi- ncn palo oli mpöS mäpentäimt pnonctten lumun ettei fotamäfi faanut faiipungiSfa tilaa, maan enin ofa tefi leirinfä linnan febollc ja Sfo-heiffilän pel

lolle. aJJuutamia päimiä jälfccripäin tuli Sfar 5pie- tari itfcfin Surfunn ja otti afnntonfa SBittfotpin taloon fittan pääSfä. Sämä fotajouffo ei fuiten

faan fauan miipönpt SuruSfa; mutta fpffpttä tuli fen ftaan toinen, jonfa päämies oli ruptinaS @a- litftn, jofa SuruSfa piti päämajanfa. Sittc oli Surfu aöciiäläiStcn mallaSfa aina Unbenfaupungin raupaan elof. 30 p. 1721. Siina muoteen 1718 oli Surfu ruptinaS ©alitfiii mailan alla, eifä faa

nut fen aifaifen menetpffen fuptccn fpptä olla lä

pän tptpmätöiu. hän piti fotamäen furiSfa ja fielfi

(35)

fatfett mnfiroanan, foetti iiiliöS faabn järjeStpätä täSfä fiiureSfa fefaanriuffeSfa, fuiii faiffi mirfamtepet oli*

mat OtiiDtftin paenneet. .§än mäaräft papit tefe*

mään m^öS fniunnn miesten mirfaa. Äirffoperra 9tij ©omeroSfa oli [fft niistä aiman parmoiSta, jotfa olimat jääneet loirfaanfa toimittamaan näinä furul*

fiffna aitoina; pänen määräjt ruptinaS Hnrun piip*

pafnmtan päämiepefft; pän mipfi pappeja, enimmi*

ten teineistä, foSfa muita ei ofint mapbofliSta faaba.

Äonlufi laitettiin aifaiti inarain jälfeen. SHntta 1718 määrättiin Otnotfalainen petturi, jofa HBenä*

jän puolelle oli farfannut, tiimeflä HBilpetm 35ou*

glaS gumeruöriffi Hnrfuun, ja fen mattaa ei fopi*

nnt fenenfään fiittää; j-entäpben oli raupa fen pa*

remmin termetnltn.

3)'on mipan pirmeät muobet olimat npt mipboin raupan fantta päättyneet. SKutta ©uomen fanfa oli myös maimoipinfa nääutymäifiClään, fen elinmoima loppnmaifrtlaan. Äanpea oli pämitiiS ollut maafeu*

buiOa, olipa maamme fybänfin, Hurun faupnnfi, junriSfanfa baaiooitettn. ©imiStyffen ja tieteiben työ Slurajoen rannalla oli foban jylinän fantta feSfcy*

tetty; afabemian promeSforit Ofuotftin paenneet; pa*

jonneina fen oppilaat. SHaamme lainfäytämiöClä ei enää ollut järjestystä eifä moimaa, fnn Hnrnn po*

mioifeuS oli omenfa fnlfenut, fen jäfenet meren ta*

faria pafofalla. ÄirffopallitnS oli fofonaan rappio*

tilaSfa, fonflStoriumi ja piSpa ©ejelinS nnorempi, jofa famoin fnin ijänfäfin ifi fiitettämällä pnolella oli piippafnntaanfa poitanut, olimat ©tocfpolmiSfa it*

feficcu juojaa pafeneet. (Eimät mnittfaan HurnS|'a löytymät mirfafunnat tointanfa jatfaneet. Äofo yp*

teiSfunnaClinen järjestys oli melfein vaneunnt. ©uuri ofa fanpungin pormariStoafin oli poiSläptcnyt, fauppa ja mnnt elinfeiuot miltei pämitetyt. Stiina fnntena

jfurun tau|). Ijistortn. 3

(36)

ttuojtfatana, joina ©uomi oli iKuotftn fangfa ppbig- tettpnä, ei fnnfamine oUnt fomempaa taigtelna ole- mifenfa iruoTit taigtellut, fuin ifon mipan nifana.

SÖiiitta fanfainme fnolemantnomio tämä fotoa toitfaug ei ollut. faiffitoaltiaan jopbolla rupefttoat eft-ifämme jälleen fanfalligta elämää jatfamaan. 3p- meteflä tobeOa tulee fitä fegtätoäifppttä ja moimaa, jota peigfä Ibptpi. ©nemmän fuin miif folmatta touotta, alfaen pirmutouobegta 1696, olitoat pe fegtäneet nä- länpätää, ruttoa ja fotaa ja tämän foman foptalonfa npt onnellifegti tooittaneet.

Hurun afabemia, oltuanfa fapbeffan touotta ful- jettuua, atoattiin uubegti marragf. 26 p. 1722 fuu- retla UubtÖfuöiuplaQa, jopon ftjaigfangferi, ptgpa Söitte futfui pleifön. Hägfä tilaifuubegfa määrättiin mpbgfin fuuluifa maanmiepemme SIrtoib 93ernparb e^oru afabemian fatiglerifft. Äauan olitoat fuitenfin foban feurauffet afabemialle tuututoat. ©en tär- feimmät tulot olimat merot määrätpigtä maatiloigta, mutta nämät olimat autioiffi joutuneet, taiffa olimat niibett omistajat niin föppifjt fäpuect, ett’eimät moi- neet merojanfa maffaa. 9lfabetuian rapanpuute oli- fin niin futiri, että moneen muoteen tugfin puoli promegforeille määrättpä palffaa maffettiin. Slfabe- mian puoneetfin olimat rappiolle joittuneet, fun mi- potlinen niitä oli pemoigtallina fäöttänpt. Äattan puuttuiu maroja pttoneitten forjaamifeen. ©eutäpben määrättiin tontoben 1726— 1727 maltiopäimillä fritu- nun faatamat Äofemäettjoen lopenfaaliigta magtaifeffi afabemialle maffettamifft. SJlsjog feurafi npt ppmiä muofla, jotta afabemian marat ppä lifääntpimät.

©amaan aifaan, fttn afabemia uttbegti amattiin, fjirrettiin pomioifeugfin jälleen Hitrfuttu. e^otoioifett- benfin puoneet olitoat menäläigtoallan aifatta pilatut ja olimat fttten palaneet, ©autoin oli perinjuttrineit

(37)

pämitpS fopbannut prcfibentin fomeata afnntoa, jota pipeti alfaan "pomifft" [anottiin. Snomiofirfon fop- tolo oli inpöSfin furfuteltaroa. Se rpöStettiin ja pp»

pän h^ffifin luut, jotfa ftinä muobeSta 1300 fäilp- tettiin, mietitti ebeHäinainitnn SouglaSMti toimesta aBenäjäflc. Otanpan tultua pafolaifetfin mäpiteflen pafajtmat entiftlle ofuinftjoifleen. Suru fpbämeSfä näfi moni peistä talonfa raunioina, peflot metftStp- neinä. SBielä m. 1749 föptpi SuruSfa 30 autiota tai rpptitarpoina ja peltomaana fäötettpä tonttia, joitta ennen muotia 1713 oli rafennuffta ottut. Jtaupun*

gin 150 fimipuoneeSta olimat puolet foban aifana pämitetpt. SietpSti eiioät faiffi pafolaifet tafaiftn palanneet; nfeat olimat fuotteet, toifet jäimät 92uot- fin puoletta mafinaifeSti afumaan, toifet taaS joutui- mat tietämättömiin aBenäjänmaatta, jonne olimat man- feifft mieböt. Säten oli Surun afujanten lufumäärä paljon mäpennpt, eifä mielä m. 1723 ottut fuurent- pi, fuin 1,984 penfeä. h^ibän toimeentnlonfa aluSfa oli aiman tufala, fnn parpaimmat clinfeinonfa: fauppa, merenfitlfn ja teoflifnnS olimat pämitetpt.

aHutta pian pritetään jofa paifaSfa raupatti- fetta tpöttä formata foban tuottamat pämitpffet. -^aU lituS puoleStanfa moimianfa mpöten cbiStää tätä ala- maiStenfa tpötä. Snrntte mpönnetään fapbeffan muo*

tinen merottmapanS, faupungin ppteifet rafennuffet forjataan tai laitetaan nnbeSti, miljaa läpetetään maa- pamme, Surfunn ja muipinfin faupunfeipin toimite

taan miljamafaftineja. Äefäf. 10 p. 1725 rnpeft Pattitiiffen afettama tutfijafunta SuruSfa tpötänfä toimittamaan, ©en toimena oli tntfia ja tuomita faiffia niitä, jotfa lainfäptännöSfä ja merojen plöS- fannoSfa olimat fanfalle määrppttä tepneet. (Sbeflifen rnielimattan ftjaan oli ppmää järjeStpStä ja lainfuuliai- fuutta afetettama, fKäin turmattuna tuotti afujamiin