'P ä ä te k ijö illä selkeä y h tey s
TÄLTÄ NÄYTTÄÄ
PYHÄJOEN KIRKKO
P y h ä jo e n u u s i k irk k o on s e is o n u t v a lm iin a p a ik a lla a n lä h e s v u o d en . S e o n v a s t a a n o tta n u t v u o d e n a jo is ta t a l
v e n , k e v ä ä n ja k e sä n . N y t se on a lo itta m a s s a e n s im m ä is tä s y k s y ä ä n .
S iitä , m iltä k irk k o a m m a t
tila is e n silm ä ä n n ä y ttä ä , k e r too a r k k ite h ti J o rm a H u u s k o n y t j u lk a is t a v a s sa m ie lip id e k ir jo itu k s e s s a a n .
Toinen sija voitti
M u u r ia ih e e t ja k a to n n o u su lu o v a t k irk on a r k k ite h to n ise n il
m een .
Pyhäjoen seurakunnan nykyinen kirkko vihittiin käyttöönsä 18. 12.
1977. Edellinen oli suuri puinen ris
tikirkko, jonka oli suunnitellut klassistisen rakennustaiteemm e tunnetuin tekijä, arkkitehti Carl Ludvig E n g e l . Hänen luom uk
siaan ovat mm. Helsingin Suur- kirkko ja Oulun Tuomiokirkko.
Pyhäjoen kirkko oli eittäm ättä maamme kauneimpia 1800-luvun puukirkkoja, ja kun se paloi sala
man sytyttäm änä vuoden 1974 ke
säkuussa, oli menetys rakennus- taiteellisestikin tuntuva.
Seurakunta julisti uuden kirkon suunnittelusta arkkitehtuurikil
pailun, ja toivoi täten löytävänsä vanhalle merkkirakennukselleen kyllin arvokkaan seuraajan. Kil
pailuun tuli peräti 161 ehdotusta.
Palkintolautakunta totesikin run
saan osanoton todistavan, että kirkkorakennuksen suunnittelua pidetään edelleen mielenkiintoise- Ina ja kiehtovana tehtävänä.
K ari J u v a n r elie fi K y m m en en n e its y ttä le im a a k ir k o n s is ä t i
laa.
K ilpailussa sai ensimmäisen pal
kinnon arkkitehti SAFA Esa P i i r o s e n ehdotus, jota palkin
tolautakunta suositteli yksimieli
sesti toteutettavaksi. Seurakunta paatti kuitenkin rakentaa kirkkon
sa toisen palkinnon saaneen ehdo
tuksen pohjalta. Tämän tekijä oli rakennusarkkitehti Erkki K a r v a t a .
Suunnittelualueena oli vanhan kirkon paikka lähiympäristöineen, jossa sijaitsee mm. seurakuntatalo ja palaneen kirkon rauniot. Alueel
le tuli sijoittaa kirkon lisäksi erilli
senä rakennuksena seurakunnalli
set toim itilat sekä ratkaista alueen liikenne- ja pihajärjestelyineen. ; Tällä hetkellä suunnitelm asta fonl toteutettu itse kirkkorakennus, p i-i
hatilat alkavat myös hahmottua.
Vanhan kirkon kivijalasta on osa säilytetty reunustam aan terassi- maista kirkkopihan jatketta, ulko- kirkkoa. Tänne on suora yhteys myös itse kirkkosalista.
Voimakas
ympäristövaikutus
) Rakennus on sijoitettu lähes en
tisen kirkon paikalle pienelle m än
tyä kasvavalle mäelle, jolle vie koi
vurivien reunustam a tie. Se on nyt kevyen liikenteen väylänä, ja tältä tieltä-on myös näköyhteys kirkko- rakert! mksen sisäänkäyntiin. Au
toliikennettä varten on oma väy
länsä)! ja tulo pysäköintialueelta kirkoijle käy vähemmän selkeästi
"m u tk an k a u tta ” . Ympäristöteki
jänä kirkko on vaikuttava. Valkeat tiilisf/t seinä- ja muuripinnat, jy rk kä 'tatto-osa sekä torniaiheeksi muo ‘toutuva seinä hätkähdyttävät uskEj.lletuilla suhteillaan ja kovail- meisjjfellä materiaaliyaikutelmal- Liaani
M iellyttävä kokonaisuus
"M iellyttävä kokonaisuus", to
tesi palkintolautakunta ehdotuk
sesta, ja jatkoi, että se on oman ai
kamme sakraalirakennuksen luon
netta ilmentävä. Pyhäjoen kirkon tärkein luonteenpiirre on suuri nouseva kattopinta. Sisätilassa katto nousee alttaria kohden, ja lattia laskee hieman. Tällä avartu
misella on pyritty sam ankaltaiseen taivaita tavoittelevaan, kohotta
vaan tilavaikutelm aan kuin kirkon tilallisessa sukulaisessa Lauritsa- lan kirkossa (vuodelta 1969). Katon kohottaminen korkealle ja kirkos
sa kävijän katseen johtaminen ylöspäin on usein käytetty sakraa- litilan luomiskeino, esimerkkeinä keskiajan goottilaistyyliset kated
raalit ta i ehkä tutum pana professo
ri Reima P i e t i l ä n suunnitte
lema Kalevan kirkko Tampereella.
T ilataide ja dekoraatiot
Sisäänkäynti kirkkoon on sel
keä, ja ensivaikutelma kirkkosalis
K a to n ja ik k u n a n liitty m in e n kirk p n e tu o s a s s a .
ta on valoisa ja avara. Tähän vai
kuttavat varsin suuret lasipinnat, joista alttarin luona oleva korkea ikkunaosa antaa alttarille ja sen viereiselle suurelle valkoiselle sei
näpinnalle sivuvaloa. T aitavasti toteutettuna täm ä tehokeino luo tyynen mielen, kuten tapahtuu arkkitehti Erik B r y g g m a n i n suunnittelem assa Ylösnousemus- kappelissa Turussa. Pyhäjoella tä mä sivuvalo poimii selvästi esille suurella seinäpinnalla olevat vii
saiden ja tyhm ien neitsyeiden kor- kokuvahahmot. Reliefin tekijä on alkujaan pyhäjokinen kuvanveis
täjä Kari J u v a . Nämä ovat kirkkosalia voim akkaasti hallitse
va tekijä valkoisesta tiilestä teh
tyine terävine kulmineen. Suuri re
liefi vie tehoa alttarin luokse sijoi
tetulta kolmen vanhan kynttiläk- ruunun ryhmältä. Kruunujen her
kän perinteisen asun olisi voinut
tuoda tehokkaamminkin esille.
Kirkon sivutuksessa on yleisesti
kin ehkä liian monia aineksia: alt
tari, kaide ja saarnastuoli ovat vaaleaksi käsiteltyä koivua, tau s
talla yksinkertainen risti, alttari- korokkeella seisoo myös kaunis 1700-luvun kastem alja, seinillä on vanhoja m essinkilam petteja, van
ha alttaritaulu on niinikään esillä.
Kuoron, urkujen ja alttarin toi
minnallinen yhteys kirkkosalin etuosassa on hyvä. U rut ovat 26- ftänikertaiset. U rkufasadin suun
nittelu lienee tapahtunut hyvässä yhteistyössä tehtaan ja kirkon suunnittelijan kanssa. Huomiota kiinnittävä yksityiskohta uruissa on trum pettiäänikerran tuomion- pasuunam aisesti ulkonevat pillit.
Urut ja kirkon akustiikka on käy
tössä todettu hyväksi.
Kirkon muut tila t ryhm ittyvät toim innaltaan onnistuneesti salin eteläiselle sivulle. E teishallista on pääsy lastenhuoneeseen, josta pie
net lapset voivat lasiseinän takaa seurata kirkkosalin tapahtum ia.
Edelleen tänne sijoittuvat sosiaali- ja huoltotilat, toim ituskappeli ja sakasti. Toim ituskappelissa on m iellyttävänä yksityiskohtana 1700-luvulta peräisin oleva mor- siuspenkki.
Pyhäjoen kirkon sisä- ja ulko- arkkitehtuurin päätekijöillä on keskenään selkeä yhteys, jolle te
kee mieli hakea laajempaakin sym
bolimerkitystä: teräviä särmiä, nytkähtelevää nousua ylöspäin, raskaan ristin kannattelua.
Teksti ja kuvat:
JORMA HUUSKO
