itsellinen O tto Jokinen. »Pitkä- O t to » tunnettuna raittiusmiehe- nä oli varm aan oik ea henki
lö valvom aan hyviä ta p o ja ja järjestystä.
Kuntalassa käynnistyi seuraa- va merkittävä rakennushanke v. 1911, kun kävi tarpeelli
seksi käräjäh u oneiston saam i
nen. K u n tak ok ou s asetti 29.5.
1911 valiok un n an, jo h o n tuli
vat kuulum aan lautamies A le k si F lyktm an, m aanviljelijä O s
kari Niem eläinen ja kanttori Kristian R oinila. V alioku n ta esitti seuraavan vu od en alussa
ehdotuksensa neljän huoneen varaam iseksi käräjäh u oneistok - si. S opivim m aksi v a ih toe h d o k si katsottiin K untalan laajen
tam inen neljällä h uoneella si
ten, että rakennettaisiin lisäsii
pi. U udet huoneet tulisivat m u od ostu m aan istuntosalista, kahdesta kam arista, eteisestä ja yliskam arista. R aken n u stoi
mikuntaan valittiin A leksi Flyktm an, Kasper H on k an iem i ja S a lom on Ik on en. K u n tak o
kous hyväksyi 13.4. 1914 K un
talan laajennuspiirustukset to deten samalla, että uuden ra
kennuksen ulkoasu n yksityis
k oh da t oli saatettava sop u soin tuun vanhan rakennuksen kanssa. U udisrakennusta var
ten päätettiin lainata varat k o i
raverokassasta. Kuntalassa to i
mi apteekki todennäköisesti v.
1897— 1918 ja lisäksi sen hau
tausmaan pu olelle lienee ollut rakennettu tuvan käsittävä asunto poliisia varten. Kuntala vaurioitui v. 1940 tulipalossa, mutta korjattiin ja rakennus palveli kunnanvirastona aina uuden K untalan valm istum i
seen v. 1979 saakka.
E rkki Vihavainen
Vanhan Laukaan
Kotiseutuyhdistys 1949- 1979
Piirteitä kotiseututyön saralta
»Keski-Suom en Nuorisoseurain Liiton kesäjuhlan yhteydessä Laukaan kirkonkylässä (elokuussa 1949) oli herätetty ajatus, toimittaja A n tti Pänkäläinen oli sen tehnyt, että perustet
taisiin Vanhan Laukaan Kotiseutuyhdistys vaalimaan entisen suu
ren Laukaan kotiseutumuistoja. Ehdotus oli herättänyt vasta
kaikua ja oli tilaisuudessa valittu toimikunta valmistelemaan y h distyksen perustamista ja suunnittelemaan sen toim intaa.»
Näin sanotaan syyskuun 21.
päivänä 1949 Pellosniemen pap
pilassa pidetyn väliaikaisen toi
m ikunnan pöytäkirjassa. P u h eenjoh tajan a tuossa k o k o u k sessa toim i kirkkoherra A rm as Salm enkivi ja sihteerinä a g ro
n om i Eevi Solanne Suolahdes
ta, K eski-Suom en O pistosta.
P öy tä k irjan m ukaan toim ik u n ta käsitteli valm istavasti yh
distyksen sääntöehdotusta. Alus
tuksen asiasta piti toim ittaja A ntti Pänkäläinen. Sääntöjen ja toim intasuunnitelm an val
mistelu jätettiin kokouksessa valitun työvaliok un n an tehtä
väksi.
K okou ksessa keskusteltiin m yös yhdistyksen rajoista eli toim ialueesta. T oim ik u n ta eh
dotti perustavalle k ok ou k selle,
»että siihen tulisivat kuulu
m aan nykyinen L aukaa, T o iv a
kan Kankaisten kylä, Sum iai
nen, S uolahden k auppala, Ä ä nekosken kauppala ja m aalais
k u n ta .»
YHDISTYS PERUSTETAAN
Y hdistyksen perustava k o kous pidettiin K eski-S uom en O pistossa S uolahdessa 13 päi
vänä m arraskuuta 1949. Läsnä oli 65 henkeä. K irkkoherra A rm as Salm enkivi avasi k o kou ksen selostaen puheessaan kotiseututyön tarkoitusta sekä valm istavia toim ia yhdistyksen perustam iseksi. K ok ou k sen p u heenjoh tajak si valittiin kun
n a n joh ta ja H eikki V atiainen ja sihteeriksi a g ron om i Eevi S o lanne.
Alustuksen kok ouk sessa esit
Kaksi kuvaa yhdistyksen vu osikokouksesta, jo k a pidettiin 13.2.1966 M annilan kar
tanossa. Läsnä k okouksessa oli pöytäkirjan m ukaan 41 henkeä. Ylem m ässä kuvassa henkilöt vasem m alta Eva Kankkunen, A rm as Salm enkivi (kokouksen puheenjohtaja), Lilja A rkela (sihteeri), V ilho Tynkkynen ja Sem K ankainen. A lem m assa kuvassa k o kouksen osanottajia. — K otiseutuyhdistyksen kuva-arkistosta.
ti toimittaja Antti Pänkäläinen.
A lustuksen jo h d o s ta virisi vil
kas keskustelu, jo n k a kuluessa m m . S uolahden ja Ä ä n e k o s
ken kau pp aloid en sekä Ä ä n e
kosken m aalaiskunnan edus
tajat yhtyivät kannattam aan suunnitellun yhdistyksen perus
tam ista. Keskustelun päätteeksi p u h een joh ta ja totesikin, »että k o k o u s o n yksim ielisesti kan
nattanut V anhan Laukaan K o tiseutuyhdistyksen perustam is
ta .»
Täm än jälkeen k o k o u s hy
väksyi yhdistykselle säännöt, määräsi jäsenm aksun suuruu
den sekä valitsi jäsenet yhdis
tyksen hallintoelim iin.
H yväksyttyjen sääntöjen 5 §:n m ukaan »yhdistyksen jo h d o n m u od osta v a t v u o sik o k ou s, v u osik ok ou k sen k olm ek si vu odeksi valitsem a valtuus
kunta, jo h o n kuuluu 18 jä sentä, sekä v u osik ok ou k sen vu odeksi kerrallaan valitsema jo h to k u n ta , jo h o n kuuluu 8 jä sen tä .»
Perustavassa kokouksessa yhdistyksen valtuuskuntaan va
littiin seuraavat henkilöt:
— L aukaasta kirkkoherra A r mas Salm enkivi, rou va Eva Kankkunen, tilanhoitaja Paa
v o H ov ila in en , sahanhoitaja E in o N o ro n e n , tehtailija E i
n o L ein on en , em äntä Sisko R iipinen, m aan vilj. T o iv o O ksanen ja pienvilj. A tte M u h on en ;
— T oivakan Kankaisten kylästä toim ittaja A n tti P änkäläi
nen;
— Sumiaisista kam reeri Lauri H au tsalo ja op etta ja T oin i L inna;
— Ä ä n ek osk en m aalaiskunnas
ta m aan vilj. L auri L eh to
nen, ja Tatu Suopellonm äki;
— Ä änekosken kauppalasta reh
tori P a a v o K au tto, kunnal
lisneuvos A h ti Kärkkäinen ja toh tori E . W a h lfo rs se
kä
— S uolahden kauppalasta jo h taja A a rn e Kaijalainen ja a g ro n om i E evi Solanne.
Yhdistyksen johtokuntaan va
littiin m aanvilj. Lauri L eh to
nen, a g ro n o m i E evi Solanne, kirkkoherra A rm as Salm enkivi, sahanhoitaja E in o N o ro n e n , ti
lan h oitaja P a a v o H ovilain en , maanvilj. V eikko Kantola, rou
va E va K ankkunen ja to i
m ittaja A ntti Pänkäläinen.
Perustavaa k ok ou sta välittö
mästi seuranneissa valtuuskun
nan ja joh to k u n n a n k o k o u k sissa valittiin m olem pien k o.
elimien p u heen joh tajak si kirk
koherra A rm as Salm enkivi ja sihteeriksi a g ron om i Eevi S o lanne. Joh tok u nn an rahaston
h oitajaksi valittiin sahanhoita
ja E in o N o ron e n .
T o d e tta k o o n tässä yhteydes
sä, että sääntöjen m ukaan kä
site »V a n h a L a u k a a » tarkoit
taa siis rajoiltaan määrättyä aluetta. M y öh em m in yhdistyk
sen toim ialue supistui sen jo h d osta , että Ä ä n ek osk en — S u o
lahden seudulle perustettiin om a kotiseutuyhdistys. Viim eisen kym m enen vu od en aikana on Vanhan Laukaan K otiseutuyh
distyksen tosiasiallisena toim i
alueena ollut L aukaan kunnan alue. Y hdistyksen nimi on kui
tenkin säilytetty ennallaan, kos
ka käytännön toim innassa y h distys vaalii V anhan L aukaan perinteitä.
A A T E I N N O I T T A A
K otiseutuaate sai V anhan Laukaan alueella innostuneen vastaanoton. T äm ä johtui epäi
lem ättä pääasiassa siitä, että
Laukaan silloinen kirkkoherra A rm as Salm enkivi otti asian om akseen heti yhdistyksen pe
rustamisvaiheessa. H än toim i innostavana ja kannustavana yhdistyksen jo h to k u n n a n p u heenjoh tajan a aina k u olem aan sa saakka eli vuoteen 1969.
H än en toim ikautensa yhdistyk
sen p u heen joh tajana m u o d o s
tui näin ollen k ahdenkym m e
nen vu od en pituiseksi. Y h d is
tyksen historiikissa voidaan kin nyt perustellusti puhua kah
desta ajan jaksosta: rovasti Sal- m enkiven ajasta sekä Salmen- kiven jälkeisestä ajasta.
T oisekseen o n m yös todetta
va, ettei pu heen joh tajan tar
vinnut toimia yksin. Kaikki pe
rustavassa kokouksessa valitut jo h tok u n n a n jäsenet olivat ak
tiivisia, kotiseutuaatteen in n oit
tamia henkilöitä. M on e t heistä olivat m ukana jo h tok u n n a n toim innassa kuolem aansa saak
ka. N äin oli asianlaita Eevi Solanteen, A ntti Pänkäläisen, V eik k o K an tolan , P a a v o H ov i- laisen ja Eva Kankkusen k o h dalla. Sam aa on sanottava Sem Kankaisesta, K alluntalon ensimm äisestä isännästä. M yös hän hoiti tehtäväänsä k u ole
maansa saakka, m ikä tapahtui 1971.
A atteen innoittam ana o n yh
distykseen liittynyt 150 ainais- jäsentä. V u od en 1973 toim in takertom uksessa sanotaan jäse
nistöstä, että »yhdistyksen elossa olevia ainaisjäseniä oli vu od en lopussa 137, yhdistys- jäseniä 3 ja kunniajäseniä 2 .»
T o d e tta k o o n , että yhdistys on kutsunut k olm en vu osi
kym m enen kuluessa kunniajä- senikseen viisi h enkilöä: Eva K ankkusen, Lauri Lehtosen, A ntti Pänkäläisen, P a a v o H o - vilaisen ja L ilja A rkelan.
A atteen innoittam ana yhdis
tys järjesti 1950-luvulla o h je l
maltaan arvokkaita, mieliä k o hottavia kesäjuhlia. V u osik er
tom uksista poim ittu jen tietojen m ukaan kotiseutu- ja /t a i kesä- juhlia järjestettiin
— Laukaan Tarvaalassa 14.7.1954
— Sumiaisissa 10.7.1955
— Laukaan kirkolla 22.7.1956
— Lievestuoreella 30.6.1957
— Laukaan kirkolla m aakun
nallinen kotiseutujuhla yhdessä K eski-Suom en N uorisoseu rojen Liiton
kanssa 12— 13.7.1958
Seuraava ote vu osik ertom u k sesta k e rto o , millainen oli en
sim m äinen, kesällä 1954 T ar
vaalassa vietetty kesäjuhla.
— Y hdistyksem m e kotiseutu- ju h laa vietettiin suvisunnun- taina 4.7.1954 Laukaan Tar
vaalassa. Sen k o h o k o h ta n a oli kerrottu kirkkoveneen saapum inen rantaan ja ju m alanpalvelus H artikan kirkkom aalla. V anha kir- k onviiri toi osuutensa ju h latunnelmaan. Juhlaa jatket
tiin nuorisoseuran talossa.
P uh u jina olivat p rofessori P ä ivö O ksala, jo h ta ja Im pi Sirkka ja maisteri Berndt- son . T o rv iso itto ja k u o r o laulu juhlistivat tilaisuuksia.
Tarvaalaiset olivat hoitaneet juhlien valm istelun ja niit
ten käytännölliset tehtävät kaikella tavoin kiitosta an
saiten.
T oim in tak ertom u k sen lo p p u sanoissa sen laatija Eevi S olan ne vielä k irjoittaa näin:
— T otean lopu k si, että kulu
neen vu od en työ yhdistyk- sessämm e on kirkastunut kotiseudun arvoa sadoille, ainakin niille jo u k o ille , j o t ka niin lukuisina olivat m ukana kotiseutujuhlassa Tarvaalassa.
Vuonna 1960 yhdistyksen sih
teeriksi valittiin Eevi Solanteen jälkeen kanslisti L ilja A rkela Laukaasta. Kotiseutuaatteen in
noittam ana hän paneutui tähän tehtävään antaum uksella ja hoiti sitä menestyksellisesti vii
sitoista vuotta eli vu od en 1974 lop p u u n . Lisäksi L ilja A rkela toim i vuosina 1965— 1974 Kal
luntalon em äntänä. M y ös tä
m än tehtävän hän hoiti erit
täin menestyksellisesti. H än on verraton K alluntalon ja siihen liittyvän pihapiirin' esit
telijä. M ieliä kiehtovalla taval
la hän kertoo kuulijoilleen tari
naa vanhoista rakennuksista ja joh dattelee heidät entisajan tunnelmiin.
K alluntalo o n edelleenkin L ilja A rkelalle m ieluinen käyn- tipaikka. Usein hän käväisee- kin siellä kukkia kastelemassa ja op p a a n kanssa juttelem assa.
L A U K A A N VIIK KO JA JÄR JE ST ET ÄÄ N
Kotiseutuaatteen kannalta katsoen k o h o a a 1960-luvun ta
pahtumista m erkittävim m äksi itsenäisyyden ju h la v u od en m er
keissä järjestetty Laukaan viik
k o . A lo ite L aukaan viik on jä r
jestäm isestä tehtiin 27.12.1966 pidetyssä yhdistyksen jo h t o kunnan k ok ouk sessa. T ällöin
»päätettiin kutsua L aukaan kunta, seurakunta, yhdistykset ja jä rjestöt neuvottelem aan it
senäisyyden ju h la vu od en L au kaan viik on järjestäm isestä.»
V iik k o alk oi ju h an nu saatto
na 2 3.6. ja päättyi 1.7.1967.
V iik o n oh jelm aan kuului m m
— Jum alanpalvelus ja kunnia- käynnit sankarihaudoilla
— K irk k om aaju h la H artikan kirkon paikalla
— Juhlapäivällinen
— P ääjuhla juhannuspäivänä urheilukentällä
— Teatteriesityksiä K alluntalon kesäteatterissa
— K irkkokonsertti
— Kansalliset Laukaan Kisat
— Yhteislauluilta, nuorisoilta sekä retkeily- ja kotiseutu- ilta
— V iik on päätösjuh la urheilu
kentällä
— Useita näyttelyitä
O h jelm an m ukaan kyseessä oli siis todella suuren lu okan järjestelytehtävä ja suuri saa
vutus. Laukaan viik on m erkit
sevyyttä lisää erikoisesti vielä se seikka, että v iik k o jä rjes
tettiin vapaaehtoisin v oim in palkattom ana työn ä. K otiseu
tuyhdistys m aksoi suunnilleen kaikki Laukaan viikosta aiheu
tuneet rahalliset kustannukset m äärältään 4100 m arkkaa.
L aukaan viik on pääjuhlassa esiintyivät pu hujina akateem ik
k o P a a v o R avila ja m aaherra E ino P alovesi. Jum alanpalve
luksessa saarnasi piispa E .G . G ulin. Tarvaalan k irkkom aa- juhlassa esiintyivät vierailevina puhujina piispa Gulin sekä p ro
fessori Lars K. Pettersson.
P äätösjuhlassa puhui läänin
neuvos A rv i Salonen, Laukaan p oik a.
Yhdistyksen vu od en 1967 toim intakertom uksessa seloste
taan pääpiirteittäin L aukaan viik on tapahtum ia. Selostuksen viimeisessä kappaleessa k irjoit
taja, yhdistyksen sihteeri t o teaa m m .
— Puuttum atta enem pää tässä eri tilaisuuksien arviointei
hin ja arvosteluun o n kui
10
tenkin todettava, että yhden pitäjän nimissä järjestetty v iik k o — k ok on a in en viik
k o — oli sellainen v oim a n näyte ja yhdistävä tekijä, jo k a ei v o i olla vaikutta
matta u los- ja sisäänpäin.
II Laukaan v iik k o järjestet
tiin kesäkuun 6 — 10 päivinä 1970. T äm ä v iik k o oli kuiten
kin luonteeltaan erilainen kuin k olm e vu otta aikaisem m in jä r
jestetty I Laukaan viik k o. Nyt olivat esillä lähinnä a ja n k oh taiset kysym ykset ja tehtävät.
V iik on ohjelm assa oli avaus
ju h la , S U L A S O L IN K eski-Suo- m en piirin järjestäm ä laulujuh- lapäivä sekä k olm e teem apäi
vää, nimittäin yrityspäivä, luon- n on su ojelu p ä ivä ja m aatalous- päivä. V iik on järjestelyistä, sen luonteesta jo h tu e n , huolehtikin ensi sijaisesti kunnanhallituk
sen ja elinkeinolautakunnan jä senistä k o k o o n p a n tu järjestely
toim ikunta, jo n k a p u h een joh tajana toim i osu u span k in johta- ja T o iv o T orik k a .
K O TISEU TU M U SE O S Y N T Y Y JA
K E H IT T Y Y
M u seon aikaansaam ista ryh
dyttiin puuhaam aan heti yhdis
tyksen perustam isen jälkeen.
A sia oli läheinen yhdistyksen p u h een joh tajalle A rm as Sal- m enkivelle sekä P a a v o H ovilai- selle, jo k a kuului jo h to k u n taan.
M u se o sai alkunsa vanhasta viljam akasiinista. Ensim m äinen m useoesineiden näyttely jä rjes
tettiin viljam akasiinin tiloissa yhdistyksen toim esta v. 1950.
Laukaassa järjestettiin silloin m aatalousnäyttely, ja m useo- osasto kuului m aatalousnäytte
lyn yhteyteen.
M useoasioita käsiteltiin 2 .5 .1 9 5 0 pidetyssä jo h to k u n n a n k ok ouk sessa. T ä llöin tehtiin kaksi asiaa kosk evaa päätöstä:
1) päätettiin toimeenpanna van
h o je n esineiden keräys yhdis
tyksen toim ialueella ja käyttää tässä tehtävässä m aatalousnäyt
telyä varten valittuja kyläasia- m iehiä sekä 2) »L au kaan m anttaalikunnalle päätettiin lä
hettää an om u s viljam akasiinin luovuttam isesta V anhan L au kaan K otiseutuyhdistyksen m u seo k si.»
A n o m u s viljam akasiinin lu o
vuttamisesta yhdistyksen hal
tuun ei silloin vielä joh tan u t m yönteiseen tulokseen. M ant- taalikunnan kokouksessa 2 9.12.1950 päätettiin näet, » e t
tei jyvästörakennusta v o id a täl
lä kertaa k ok on a a n yhdistyk
sen k äy ttöön luovuttaa, mutta jy v ä stön h oitok u n ta oikeutet
tiin sille rakennuksen yläker
rasta osoittam aan sopivan ti
lan, mihin m useoesineitä v o i
daan tallettaa toistaiseksi ja il
m an v u o k r a a .» Joulukuun 29 päivänä 1954 eli tasan neljä vuotta m yöh em m in manttaali- kunnan k o k o u s teki sitten päätöksen lainajyvästön lak
kauttamisesta. Samalla vilja- m akasiinirakennus määrättiin luovutettavaksi V anhan L au
kaan Kotiseutuyhdistykselle m useotarkoituksiin eh dolla, et
tä rakennukseen ei saa tehdä sen u lk o n ä k ö ö n vaikuttavia m uutoksia.
U lkom useon ensimmäinen ra
kennus oli kokkitalli. Täm än rakennuksen yhdistys sai lah
joitu k sen a v. 1957. L a h joitta ja oli L aukaan S avion P utto- lan Vanhalan talon isäntä mv.
A a r o Salonen. V ielä saman v u od en lopu lla kokkitalli pys
tytettiin m useoalueelle. P ystyt
tämisen suoritti kirvesmies Hau
kan ty öp oru k k a , ja se tuli maksamaan mk 123.324:— (ny
kyrahassa 1 233,24 m k). Tästä rahamäärästä m aanviljelijät E ljas Peura ja P a a v o Riipinen keräsivät m k 6 0 .0 0 0 :— (eli ny
kyrahassa 6 0 0 :— ).
A lkukesästä 1958 siirrettiin ja pystytettiin paikalleen m u
seoalueelle toh torin rou va Ida M an nerh ovin lah joittam a tuuli
m ylly. Pystyttäm isen suoritti kirvesmies Juho H alonen. M yös ta lk o o v o im ia käytettiin. T uu li
m ylly on alkuaan rakennettu v. 1883 silloisen L aukaan pitä
jän Paadentaipaleen kylään n :o 17 Jurvanm äen taloon .
M y ö s savupirtin hankkim i
sesta käytiin keskustelua näihin aik oihin. N iinpä vu odelle 1958 laaditussa toim intasuunnitel
massa sanotaan:
— Päätettiin tiedustaa savu
pirttiä m useokylään.
Ensimmäiset Kalluntaloa kos
kevat m erkinnöt löytyvät m aa
liskuun 25 päivänä 1959 pide
tyn jo h to k u n n a n kok ou k sen pöytäkirjasta. T ä llöin on k o kouksessa todettu ja p öytäk ir
ja a n merkitty m m . seuraavaa:
— R ov. Salmenkivi ilmoitti, et
tä Laukaan kunta o n antanut lähinnä K alluntalon osto a var
ten m k 150 0 0 0 :— ja Laukaan manttaalikunta m k 100 0 0 0:—
(nykyrahassa m arkkam äärät ovat 1500 ja 1000 m k).
— Samoin ilmoitettiin, että mv.
Kalle H ak osen perikunnalta on ostettu K alluntalon pääraken
nus 140 000 m arkan hinnasta.
N äiden ilm oitusten lisäksi päytäkirja sisältää m yös seu- raavan tied on K alluntalon siir
rosta:
— 20.3.59 siirrettiin ko. talo 55 hevosen ja 70 m iehen ta lk o o voim alla kirkolle. Kalevalaiset
Tässä pidetään johtok u n n an kokousta 10.10.1965 K alluntalossa. H enkilöt vasem m al
ta Lauri L ehtonen, A ili H eikkinen, P aavo H ovilainen (varapuheenjohtaja ja k o k o u k sen puheenjohtaja) A ntti P änkäläinen, Lilja A rkela (johtok:n sihteeri), Sem K ankai
nen ja Eva K ankkunen.
11
Naiset huolehtivat ta lkoovä en m uonittam isesta. K om eat tal
k o o t! O n n i H aukan kirves- m iestyökunta — isä ynnä kak
si p o ik a a — olivat suorittaneet purkam isen ja hirsien m erkit
semisen. T y ö tuli sopivaan ai
kaan kelien puolesta suorite
tuksi.
K alluntalon siirto kirkolle m erkitsi yhdistykselle m on en laisia uusia tehtäviä: oli ryh
dyttävä toim iin rakennuksen pystyttäm iseksi, tehtävä m u seo
aluetta k osk eva vu okrasopim u s seurakunnan kanssa ja — m i
kä tärkeintä — hankittava yh
distykselle rahaa. Sitä nyt tarvittiin.
T a lon pystyttämisestä O nni H au k k a teki tarjouksen, minkä jo h to k u n ta hyväksyi. P öy tä k ir
ja n m ukaan tarvittavan sem en
tin lupasi rov. Salmenkivi »ker
jä tä ». Pikeä tarvittiin neljä tyn
nyriä. Se päätettiin pyytää Nes
te O y :ltä.
— Isom p aan tupaan päätettiin teettää savutuvan uuni. U unis
ta neuvotellaan maist. V alja- kan kanssa. Päätettiin käyttää asiantuntijaa niitten teettämi
sessä.
Kalluntalon pystyttäminen sil
loisissa oloissa oli roh k ea yri
tys. T a lk o o ty ö n lisäksi työn suorittam iseen tarvittiin h u o
mattava määrä rahaa. Sen hankkim iseksi yhdistys päätti an oa syksyllä 1959 avustusta L aukaan kunnalta, Laukaan m anttaalikunnalta, Ä än ek osk en m aalaiskunnan m anttaalikun
nalta, Paadentaipaleen lainajy- västöltä, H o n k o la n — Paranta- lan lainajyvästöltä, Laukaan seurakunnalta, kaikilta yhdis
tyksen toim ialueen säästöpan
keilta ja osuuskassoilta sekä kaikilta alueen varsinaisilta teollisuuslaitoksilta.
K irjoitta ja n käytössä ei ole tietoa siitä, pystyttiinkö tämä suurisuuntainen rahanhankinta- toim en p id e toteuttam aan ja m illaisen tuloksen se m ah d olli
sesti tuotti.
T unnettua taasen o n , että m u seokylän rakentamisessa, k u nn ossapidossa ja h oid ossa o n usein jou d u ttu turvautu
m aan ta lk ooa p u u n . V u o d e n 1961 toim intakertom uksessa kerrotaan asiasta m m . näin:
»K otiseu tu yh distyksen ja Kale
valaisten Naisten toim esta jä r
jestettiin 17 päivänä to u k o k u u ta K alluntalossa m ahtavat tal
k o o t, jo ih in osallistui n oin 50— 60 henkeä . . . » Silloin sii
vottiin tuvat sekä kunnostet
tiin ja lakaistiin pihapiiri.
— O n aiheellista tod eta, että m useokylän piham aa ja sen välitön ym päristö siistitään edelleenkin keväisin ta lk o o ty ö nä.
Vähitellen m useokylään siir
rettiin m yös v a n h oja aittoja.
Ensin saatiin lahjana vanha ruotusotam iehen aitta L eppäve- den N iinistön talosta. Tästä käytetään nimitystä N iinistön aitta. V u on n a 1968 aittojen lu
ku lisääntyi kahdella. Silloin saatiin lahjana m v. T o iv o O k - saselta T a h k o k o rv e n aitta, ja toinen aitta ostetttiin Sam m al
lahden tilalta Leinolasta. V ii
m einen eli H eikkilän aitta saatiin lahjoituksena sisaruk
silta Elsa Kuokkaselta ja Edith H eikkilältä 1977. A itta ja siinä olevat m useoesineet siirrettiin ta lk o o ty ö n ä m useoalueelle ke
säkuun alussa 1977.
V u on n a 1977 saatiin m yös päätökseen viljam akasiinin m uuttam inen ja järjestäm inen esinem useoksi. V iljam akasiinin entiset viljasiilot muutettiin näyttelytiloiksi, ja se sisustet
tiin aluem useokokeiluun liitty
vänä tehtävänä yhteistyössä K eski-S uom en m useon to im i
henkilöiden kanssa. Täm än tehtävän suorittam ista varten yhdistys sai ensi kerran avus
tusta m yös valtion varoista.
V iljam akasiinissa o n nyt pysy
vä m useoesineiden näyttely, jo ssa aihepiireittäin järjestetty
je n esineiden, karttojen sekä valok u va- ja tekstisuurennosten avulla kuvataan ja esitellään entisajan eläm ää Laukaassa.
T O IM IV A M USEO
K alluntalo o n sen pystyttä
misestä alkaen ollut m onenlais
ten tilaisuuksien tapahtum a
paikkana. L aukaan K alevalai
set Naiset ovat pitäneet tuvas
sa kirkkokahvilaa kesäkuukau
sina. Siinä o n vastaanotettu paikkakunnalle saapuneita vi
rallisia vieraita, niin k oti- kuin ulkom aisia ryhm iä, ja siinä on järjestetty k ok ou k sia , läksiäi- siä, perhe- ym . ju h lia, seuroja ja m yyjäisiä.
Perinteellisiksi ovat m u o d o s
tuneet L aukaan kesäteatterin esitykset K alluntalon pihapiiris
sä. Ensi kerran oli Kalluntalo L aukaan O pintorahastoyhdis
tyksen näytelm äkerhon esitys
paikkana v u on n a 1962. Silloin esitettiin — yhdistyksen vu osi
kertom uksen m ukaan hyvällä m enestyksellä — M inna C ant
hin näytelm ä »R o in ila n talos
s a .»
Kesäteatteri on siis toim inut K alluntalon pihalla ja sen su o
jissa lähes yhtä pitkän kuin K alluntalo o n ollut m useo- käytössä. V iim e kesä oli jä rjes
tyksessä X V II I kesä, jo llo in Kalluntalolla näyteltiin. Näin ollen voidaan k in sanoa, että Kalluntalon kesäteatteri on kuulunut olennaisena osana L aukaan kesään.
M O N IP U O L IS T A K O T IS E U T U T Y Ö T Ä
Edellä on esitetty eräitä piirteitä toim innan päälinjoista kolm en vuosikymmenen aikana.
N iiden täydennykseksi esitetään seuraavassa vielä eräitä esi
m erkkejä siitä, millaisia tehtä
viä ja toim ia kotiseutuyhdis
tyksen työsaralla on vuosien varrella esiintynyt.
1950
— Järjestettiin historiallinen kulkue Laukaan m aatalous- näyttelyn yhteyteen
1953
— Lähetettiin kirjelm ä L au
kaan kunnanhallitukselle, jo lla kiirehdittiin kunnan- vaakunan aikaansaamista 1954
— Valm istui yhdistyksen teettä
mä kirk k oven e, jo t a ensi kerran käytettiin T arvaalas
sa järjestetyn kesäjuhlan yh
teydessä
— Paljastettiin
1955
Ä än ek osk en K oivistonkylässä ns. »V e - näläiskiveen» kiinnitetty muistolaatta1956
— Julkaistiin kotiseutukirja
»K o lm e n vesireitin sydäm es
sä »
— Yhdistyksen rakennuttama venetalas valm istui L aukaan kirkkorannassa
1958
— Paljastettiin K apeekosken rannalle siirrettyyn Laukaan
ja Saarijärven pitäjien van
haan rajapyykkiin kiinnitetyt kolm e m uistolaattaa
M aakunnallisen kesäjuhlan yhteydessä kiinnitettiin Pel- losniem en pappilan seinään muistolaatta
Sam oin kiinnitettiin m uisto- laatta L aukaan kirk k oh er
ranviraston seinälle; laattaan oli kaiverrettu kaikkien Lau
kaan k irk k oh errojen nimet, silloin yhteensä 20
1963
Saatiin yhdistyksen m yynti- artikkeleiksi taiteilija O lo f E rikssonin piirtäm ä viiri ja hiham erkki
Järjestettiin yhdistyksen kioski Laukaan Kuusan maa
talousnäyttelyyn 1964
K eski-Suom en kotiseutu
ja m useoväen n euvottelupäi
vä järjestettiin K alluntalossa 1965
Y hdistys suunnitteli ja pai
natti myyntiartikkelikseen L aukaan adressin
1970
Suoritettiin viljam akasiiniin varastoitujen m useoesineiden inventointi ja luettelointi;
kansatieteen opisk elijat h o i
tivat tehtävän 1972
Järjestettiin L aukaan Päivä 1976— 1978
O n vastattu Laukaan J o u lun julkaisem isesta yhdessä L aukaan U rh eilijoiden kans
sa; Julkaisun päätoim ittaja
na o n toim inut kotiseutuyh
distyksen nykyinen puheen
jo h ta ja Erkki V ihavainen J O H T O K U N T A JA T O IM IH E N K IL Ö T
V u osin a 1964— 65 uudistet
tiin yhdistyksen säännöt. Niiden m ukaan valtuuskunta jä i pois ja jo h to k u n n a n jäsenten vaalis
sa siirryttiin uuteen m enette
lyyn. Joh toku ntaan tuli kuulu
m aan yhdeksän jäsentä, joista vuosittain erosi (jou tu i e ro v u o ro o n ) k olm e jäsentä. Osittain uusien sään töjen , osittain m ui
den syiden vuoksi jo h to k u n n a n k o k o o n p a n o alk oi vuosittain muuttua.
Seuraavassa esitetään tietoja henkilöistä, jo tk a ovat h oita
neet yhdistyksen hallintoa:
Puheenjohtajat
A rm as Salm enkivi 1949— 1969 T apani K antola 1970— 1972 P a a v o H ovilain en 1973 Erkki V ihavainen 1974—
edelleen Sihteerit
Eevi Solanne 1949— 1959 L ilja A rkela 1960— 1974 Pertti T orik k a 1975— 1977 M arkku T o rik k a 1978—
edelleen Rahastonhoitajat
E in o N o ro n e n 1949— 1955 A ntti Siikavirta 1956— 1963 T e n h o L eppänen 1964 M atti N aukkarinen 1965—
edelleen
Joh toku ntaan ova t aikaisem min m ainittujen perustajajäsen
ten lisäksi kuuluneet P a a v o K autto (Ä ä n ek osk elta ), E ero R autavirta (S uolahdesta), E n
sio K y p p ö , A ili H eikkinen, Kyllikki Kovanen, Kalervo Nie
m inen ja R ein o K auppinen.
N ykyiseen yhdistyksen jo h t o kuntaan kuuluvat E rkki V ih a
vainen p u h een joh ta ja n a , P aavo T am m en ok sa va ra p u h een joh tajana sekä Harri A nttila, A r to H alinen, T apani K antola, E in o K au tto, Sirkka Salm en
kivi, O tto T iih on en ja H eikki T u ok a la jäseninä.
P A A T O S S A N A T
Edellä on esitetty eräitä piir
teitä V anhan L aukaan K otiseu
tuyhdistyksen toim innasta k o l
men vuosikym m enen ajalta.
Laukaan kannalta katsoen työ on ollut menestyksellistä ja tuottanut m onenlaisia näkyviä
kin tuloksia. Huom attavin näis
tä on tietenkin Sysmäläisen mäen rinteessä oleva m u seoky- lä Kalluntalo. L iioittelem atta on kotiseutuyhdistyksen suorit
tam a työ arvioitava erittäin merkittäväksi m yös yhteiskun
nan kannalta katsoen. — P e rinteiden vaalim inen sekä o m a leim aisuuden säilyttäm inen, tarvittaessa k orostam in en m u o dostavat yhdessä paikallishen- gen, jo t a nim itäm m e laukaa- laisuudeksi.
