Kirje Jyväskylästä · DIGI

Kun

me allekirjoittaneet, Iywäskylassä tämän

wuoden

alusta ilmautuwan

sanomalehden

^..Päijän-

teen" kustantajat, olemme

Keski-Tuomessa

^wiime

wuodclta

N:o

⁵⁵

huomanneet

^{että Iywäskylän}

maaseurakunta kunnankokouksessa

^{27 p:nä}

Joulu-

kuuta 1877 on ^päättänyt että

kunnalliset ^kuulutuk- set

^ainoasti

olisiwat

^täällä

ilmautuwassa sanoma-

lehdessä

Keski-Suomi julkaistawat, niin

rohkenem-

me me,

katsoen siihen

^{wääryyteen joka tämän pää-}

töksen

kautta tapahtuu niilleIywäskylän

maaseura-

kuntalaisille, jotka owatPäijännettä tilanneet, pyy- tää Teitä

ensitulewassa kunnankokouksessa esitte-

lemään, että Iywäskylän

maaseurakunnan

^kunnalli-

sia kuulutuksia

^myöskin julkaistaisi Päijänteessä, ja kun emme

tahdo rasittaa

^kuntaa

liikanaisilla

maksuilla, niin

sitoumme kuulutukset maksutta

^il-

moittamaan.

Iywäskylassä

Tammikuun

^{2p. 1878.}

Weilin & Göös.

Kirje Iywaskylästä.

Tiinaan on

siis

Iywäskylassä

naamiais-huwit.

Ken

^{muistanee,milloin}

senlaisia wiimeksi

^ontäällä

wietetty? Kyllä

siitä mahtanee ^aikaa

^olla,

sillä

^en

ainakaan

wiimeisestä

wuosi-kymmenestä

woi moista merkillistä

^tapausta

mieleeni

^johdattaa.

Luultawasti näin harwinaiset huwit houkuttelewatkin ^kosolta

^ylei-

söä

^saapumille

sekä

kaupungistamme ettämyöskin ympäristöltä ^maalta,

—

_{mutta kuinka}

_moni

_mei-

dän yksiwakaisista Iywäskyläläisistii

wale-naamoi-

hin

^pukeutuu,

se wielä lienee

epätietoista. Olen

kumminkin

^{nähnyt monet pienet hyppiset}

ahkerasti

walmistelewan eriskummallisia

ruumiin-werhoja, olen

samassa ihaellut suloisten silmäin

salaperäistä hymyä, olenpa wielä

kuullut ruusuisten huulienkin

kuiskaaman,

—

_mutta

_—st! ^— ei niistä wielä saa

kowaa puhua, ^ne kun

salassa

^{owatpidettäwätaina}

iltaan

saakka.

Oletko ystiiwäni utelias, niin me-

nehän katsomaan

^{tänä iltana Lundbergin}

seurahuo- neesen!

Rauhassa

^{lepää nytIywäsjärwi}

talwisissa

^jää-

kahleissaan, —

_{mutta Päijänteen}

_selät

_{ne yhä}

_wie-

läkin

^wapaina

aaltoelewat.

Saa

nähdä, menewätko

jäähän

talwi-markkinoiksikaan. ^Muuten

^tämä

^Piii-

Outo päätös

wuonna ^1877. Keski-Suomessa

N:o 55 wiime

wuodelta

^luetaan että Iywäskylän

maaseurakuntalaisten kanssa

^pidetyssä

kunnankoko-

uksessa Joulukuun

^{27 p:nä 1877} päätettiin, kysy- myksen ^nostettua, josko

kunnalliset kuulutukset olisi-

wat julkaistawat kumpaisessakin Iywäskylassä il-

mautuwassa sanomalehdessä ^—

Päijänne ja

Keski-

Suomi

—

tahi ^waan

yhdessä näistä, että

maini-

tut

kuulutukset ^ainoasti ilmoitettaisiin

jälkimäisessä.

Puheenjohtajana

tässä kokouksessa ^oli

^Iywäskylän

w.

t.

kirkkoherra

ja Keski-Suomen apukirjoittaja

herra ^K.

^O.

Schöneman

(nimimerkki

K.

O.

Kau-

nonen).

Tämän kokouksen merkillinen

^{päätös pe-}

rustaikse, niinkuin herra ^K.

^O.

Kaunonen Keski-

Suomessa ^selittää, siihen ^että

Keski-Suomi on

wanha

ja Päijänne

—

uusi.

Päijänne on

siis nuoruutensa wuoksi saanut ^{kärsiä tämän}

^luottamat-

tomuuden! Tästä seuraa ^että

^ne

arwoisat

^Iywäs-

kylän

maaseurakunnan

jäsenet, jotka

eiwät

ole tie- täneet

kamoksua

^{Päijänteen nuoruutta,}

^waan

^yksin-

kertaisuudessaan

^{tulleet tätä}

^lehteä

^{tilaamaan,nyt}

pakoitetaan. jos

tahtowat saada tietoa kunnankuu- lutuksista, wälttämättömästi

myöskin pitämään Keski-Suomea. ^Elköön

mainitun kunnankokouksen

jäsenet pahaksuko, jos Päijänteen ^toimitus

saisi

tästä

päätöksestäsyytä

siihen

käsitykseen, että ^kun-

nankokouksen tarkoitus oli tällä tawoin kartoittaa

pois Iywäskylän

maaseurakuntalaisia

Päijännettä

Kirjeitä Helsingista.

i.

..Aika

^{muuttuupi moneksi,}

ihminen

^ajankerällä,"

sanoo suomalainen sananlasku. ^{Tätä wanhaa}

^to-

tuutta

tulee

ajatelleeksi, kun luo

silmänsä ^menneihin aikoihin

^ja

^niiden

^tapauksiin

sekä

^{wertaa niitäny-}

kyisyyteen. ^Syytä näin

sanoa

^{on meillä}

^erittäin-

kin ollut wuonna ^1877, jolloin

eiwät ainoastaan koko

^Euroopaa tärisyttäneet

sotaliikkeet

^{ole näyttä-}

neet

ihmiselämän

monikirjawuutta, waan ^myös

sääwaiheetkin

^{owat olleet}

ⁿⁱⁱⁿ

eriskummaisia, että

luulisi

^maailmanylös-alaisinkääntyneeksi. ^Milloin on

esim. ^sattunut

^niin,että Helsingin ^rannalla

sei-

soen

^on

^woinut nähdä

höyrylaiwain ja

soutuwe-

neiden

taisteleman

raiwokkaioen

myrsky-aaltojen

kanssa

^aiwanloulupäiwänä?

Aikain waihteleminen

^muistuutaas

toisesta

^syystä

mieleen, kun eletään

kahden

^{wuoden rajalla,}

^niin-

kuin tällä hetkellä ^laita

^on.

Mitä alkawa wuosi

myötänsä ^tuonee,

sitä

^nyt jokainen ajattelee. ^Hy- wää tietysti toiwotaan. Suomalainen

sanoo

^yksin-

kertaisesti: soisin

Suomeni hywäksi." ^Hywää myös

toiwotetaan.

^{Niin toiwotan}

minäkin

tällä kertaa ^{hywää uutta} wuotta

erittäin

..Päijänteelle"

ja

sen

lukijoille ja ystäwille. Suokoon Jumala, että ..Päijänne"

onnellisesti alkaisi ^{tärkeät tehtä-}

wänsä, että

se eläisi

pitkäikäiseksi ja

ett'ei sille

^ajan

waiheissa

yltäkylläisyyden

sarwesta wuotaisi

^muuta

kuin

menestyksen ja riemun lahjoja!

Kuukausien

^perästä palasi tänne ^{taas Turusta}

pääkaupungin suomalaisille ^rakas operaseura. _Ta- paninpäiwänä

^{aljettiin näytännöt}

..Marthalla"

^ja

siinä sai laululintunen

Lydia Lagus

osakseen ^niitä

samoja kädentaputuksia, joita

satakielemme ^Ida

Jos ^nyt

mielin lansua

^pari

sanaa uutisiksi, niin kerrottawiksi

^etupäähänastumat waltiopäiwä-toimet

sekä

^oman

armonsa

^että

^tärkeiden asiainsa ^tähden.

Tärkeistä tärkein asia

^{on ollut ja on}

^wieläkin ase-

welwollisuus-kysymyksen

ratkaiseminen. ^Kun

^yhdeltä

puolen Säädyt owat tutkineet waliokunnan paksua

mietintöä erinomaisella wakawuudella

^ja

tarkkuu-

della,

niin toiselta

^{puolen yleisö on}

halukkaasti

niellyt

sanomalehtien

^pitkiä

kertomuksia.

^Alusta

loppuun asti

tarkasteltuansa mietinnönkaikkein

^pie-

nimmätkin seikat

owat Säädyt

sen ..lähettäneet

^ta-

kaisin"

waliokuntaan,

..uudestaan muodostettawaksi"

siihen

^ja

siihen

..suuntaan",

miten mikin

on ^päät-

tänyt. Nyt odotetaan waan ..yhteensowitus-ehdoi- tusta" ja tätä nyt

waliokunta

^puuhailee.

Muun

muassa

^tulee waltio-säätyjen

sanoa mahtisanansa siitä

^{tärkeästä,} Papissäädyssä

huomautetusta sei-

kasta, onko oikeampi

suomeksi sanoa

^jos nimittäin",

wai

^{..jos wain", waiko} paljaaltaan jos".

Harwa

se

^{pykälä, jonka}

^suhteen

^{ei jokin sääty}

^{olisi mitään}

muistuttanut, janäiden muistutusten

sowittaminen

sopusointuun antaa

waliokunnalle warmaankin

niin

laweanlaatuisen

^{uuden työn,} että maamme edus-

miehet wihdoin ^saawat

^{joutilaina odottaa}

^sowitus- ehdoituksen

ilmestymistä ja ^wasta

sen

läpikäytyänsä pääsewät

kukin kotihinsa.

^{Sen enempää en nyt}

ennätä ^puhua waltiopäiwä-asioista.

Vatjanne

Perjantaina 4 päiwii Tammikuuta

Rio 2. ^1878.

Ulosannetaan Weilin ja Göös'inkirjakaupassa Iywäskylässä ^joka Tiistai ^ja

Per-

Tilaushinnat:koko wuodelta ^4m., kolmeneljännekseltä 3^{m.,puolelta 2m.,} neljän»

jantai-aamu,missä ^myöskinilmoituksia wastaanoteraan10p:stä pieneltäriwiltä.

—

nekseltä ^1m.

—

Postikonttoreissa:

koko wuodelta⁵m. 64p.,kolmeneljänn.

Toimittajat: K.(^öös,wastuunalainen toimittaja,

H.

^Hellgren,

F.

Canth. ^4m. 23 p., puolelta 2m.82 p., neljännekseltä 1m.^41p.

—

_Yksityiset

numerot10^p.

Basilier

^{tätä euneu niin}

runsaassa mitassa ^nautti.

Wiime

perjantaina

esiteltiin ..Taikahuilu",

johon yleisö tietysti,

niinkuin

^ennenkin, oli hywin ^tyyty- wäinen,_mutta jossamonikin toiwoi

saamansa ihas-

tua Emmy

Strömmer-Achteu

^aina sydämestä sydä- meen menemistä säwelistä, waan

tässä toiwossansa

pettyi. En tiedä, onko

hän

^{täällä ja tuleeko}

hän

näkymölle astnmaau,

niinkuin huhu

^{on tiennyt}

sa-

noa. En ^myös tiedä, _mikä

syy siihen

^oli,

^ett'ei

opera-osasto alkanut näytäntöjänsä

Taikahuilulla, niinkuin sanomalehdissä

^{paria päiwää ennen il-}

moitettiin.

^{Oliko tämä}

Taikahuilnn

^taikoja

^wai

niitä

jo

suomalaisessakin teateriwäessä tawaksi

^tul-

leita salakähmiä? ^Muuten

^{näyttääsiltä, kuin}

^olisi suomenkielisen ^teaterin

opera-osaston tänne

tulemi-

nen »vaikuttanut

taikamaisesti ruotsinkieliseenkin

^tea-

teriin. Kaiken syksyä oli

tässä

^{waan puhekappa-}

leita

näyteltäwinä ja

Ruotsista

^{hankittuja prima-}

lajisia syöttejä

wetämässä

^{yleisöäpuoleensa; mutta}

annappas kun

suomalainen

opera rupee

Helsinkiin

hankkimaan, niin heti ruotsalaisenkin

teaterin opera-

henki nousee

^ja

sen

taiwaalle odotetaan ilmcsty-

wäksi skandinawilaista

^tähtöstä, nimeltä Rouwa

Röske ^Lund.

^{Kuuluuko tuo}

..Röske" sukunimeen

wai ristimänimeen,

sitä

^{en ota tarkalleen}

sanoak-

seni,mutta jos

se

on ristimänimi,

niin ei se suin-

kaan kaunis ole.

Muutoin

^en

ollenkaan tiedä

^mai- nitun

rouwan

laululahjoista jamuista

ominaisuuk- sista sen

^enempää

^kuin

^että

^hän

^cipalkakseen

^waadi

muuta

kuin —

_1,600 markkaa kuukaudelta.

Mutta

lieneepä

sitä siinäkin!

^Hywästi

toistaiseksi!

Lippo.

tilaamasta. Olkoon nyt

sanotun

^{päätöksen syytja}

tarkoitukset

^mitkä hywänsä, niin emme ^{woi muuta}

sanoa,

_kun että yksityisten

seurakuntalaisten

^oikeutta

on loukattu ja yhteisissä

asioissa osoitettu

^sopi-

matointa menettelöä.

Jos silmäilemme

^täm-

möisiä

^seikkoja

muissa

paikkakunnissa,

niin huo-

maamme että

esim.

Helsingissä, Viipurissa, Ou-

lussa

^ja

^Porissa,

^{joissauseampia}

lehtiä wiikossa

ilmautuu, aina kuntain yhteisiä

asioita kaikissa leh- dissä

julkaistaan,

huolimatta ^siitä,

^{josko joku}

lehti

on wanhempi

tahi

nuorempi, huonompi

tahi

^pa-

rempi. Mutta kun Päijänteen kustantajat ei woi sallia, että

lehden

^{tilaajat Iywäskylän}

maaseura-

kunnassa tulisiwat

^{mainitun päätöksen kautta}

kärsi-

mään, niin owat

he kunnankokouksen esimiehelle lähettäneet seuraawan

anomuskirjan:

Iywäskylän

maaseurakunnan kunnankokouksen esi-

miehelle,

herra

^{w. t.}

kirkkoherra

^K.O.

Schöneman.

Viimeiseksi

pyydän nöyrimmästiPäijänteen

kunn.

toimitusta sääliwästi

menettelemään tämän köyhän kirjeeni kanssa,

ett'eiwät sitä warsin

^paljon

karsisi.

Wakaita

^ja

totisia ^kuin

wastarannan

kiistit tosin

kirjoitukset owat Päijänteessä olleet, ^mutta

sallikaa kumminkin

^{Tepon joskus}

leikkiäkin

^laskea,

—

ei

Teppo

sillä

..tepposia"

kenellekään

^te'e.

..Eikä

^nyt muuta

kun

..morjens"

sanoo samolainen

^ja

siihen

kaikin

puolin yhdistyy nöyrinpalmelijanne Teppo.

Kawalnus

^ja

rakkaus." H.

^{81. kertoo}

seu-

raamaa. Eräänä iltana

sai

^eräsHelsingissä

asuma

ompelia

Emilia Sosia

Kolländer nimettömänkir- jeen, pyynnöllä, ^että mainittu

Kollauder tahtoisi

tulla erään

naisen

^{puheille, joka}

hauta

odotteli ul- koua kadulla.

Ulosmenuessä

^tuli

Kollanoeria

^jo portilla mastaan eräs

hänelle tuntematoin

^nainen, ompelia

Helena

^Walld6n, joka, kyseltyään

häneltä

kaikenlaisia, _otti

esille

^{rewolwerin ja}

asetti sen ^Kol-

landerin

rintaa masten.

Onneksi sattui

^turmanasta

olemaan päällä, joten

Kolländer sai

^{aikaa juosta}

pakoon,

saaden

^kumminkin

kaksi

^{laukaustajälkeensä,}

joista ei kumpikaan

häntä

^{tawanneet. Wäkeä}

heti kokoontui

^{paikalle ja}

Walldsn

wietiin poliisikama- riin, jossa

hän suoraan

^tunnusti

syyn tuohon

^te-

koonsa

^oleman

..mustasukkaisuuden".

^Raastuman

oikeudessa ^tuomittiin

Wallden 300 markan

sakkoon somitettamaksi

^marojen puutteessa 16 muorokauden

medellä

^ja

leimalla.

Uutta kirjallisuutta:

Weilin

ja Göös'inkirja- painosta on ilmestynyt: I

wihko

^{Sankey'n Lau-}

luja

Karitsan kiitokseksi. Yksi- tahi ^Neli- ääuisesti

sowitettuja. Urkujen

tahi Pianon

^muka-

soitolla.

^{Sankey'n laulut} owat tunnetut ja rakas- tetut piammiten

kaikissa

kristityissä

maissa sulou- tensa

^ja

hartaan

kristillisyytensä

wuoksi.

^Niiden

waikutus ulottuu ^nyt

niinmuodoin lawealle

^kristi-

kunnassa. Ensimmäinen

^{työ-ala oli Sankey'lla}

Amerika,

sittemmin

^{Lontoo, jossa}

^{hän laulullaan} herätti erinomaista

uskonnollista heugen

intoa

^ja

wirkeyttä.

Terwetulleita

lienewät

siis ^hänen

^lau-

lunsa

kajahdukset syrjäiseen Suomeemmekin.

Wäkiluwun muutokset

Ihlväskylän kaupungin

seurakunnassa ^{wuonna 1877:}

^{Syntynyt 45 mp.}

ja 29 np., ^yhteensä74.

Sisään

^{muuttanut 90 mp.}

ja 79 np., ^yhteensä 169.

Kuollut

32 mp. ja 24 np., yhteensä 56; ulosmnuttanut 65 mp. ^ja56np., yhteensä 121. Siis lisäys syntyneistä 13 mp. ja

5

^{np., yhteensä18 ja lisäys}

sisäänmuuttaneista

²⁵

mp. ja 23 np., yhteensä 48, tai

kaikkiaan lisään-

tynyt 66

henkilöä.

Syntyneistä

oli

^awiottomia7,

Onnettomuuksia.

Samonliuna kertoo

lumalla

erään maakauppiaan pudonneen kärryistä

sillä seu-

rauksella, että

heti heitti henkensä.

Eräs talonpoika taas oli, muutaman peninkulman ^päässä Samon- linnasta

Mikkeliin

^{päin kilpaa ajaessaan}

toisen

Ilkityö. Tänäpäimänä

miikko sitten iltasella

pisti joku häjy

ihminen

^puukolla

herra ^Nimismie- hen

^A. Rönneberg'in

hemosta

^kadulla,

sillä

^aikaa

kun

hän itse

kämi puodissa.

Tosiaan kehnoa keh- noksikin

^on

^tämmöinen

^{häjy raakuus.}

Luonnon ilmiö. Meille

^onkerrottuyöllä

I:sen

ja

2:seu

^piiiwän wälillä täällä nähdyksi

eteläisellä kaksi

^kertaa leimahtaman,

niinkuin ukkosen

^käydessä.

Mitään ääntä ei kuulunut.

siis

^{joka 11 lapsi.}

Kaksoisia

^synnytti

kaksi ^äitiä.

Kuolleista, joista

wanhimmat sekä

^{mies-ettänais-}

puolista oliwat eläueet 76 wuodeu

»vanhoiksi,

oli

awiowäkeä

7 mp., 4 np.

—

_{11; leskiä 2 mp., 1}

np.

—

_3;

naimattomia

^{yli 15}

wuotisia

^{2 mp.,6}

np.

—

_{8; ja} lapsia alle 15:sta 21 mp., 13 np.

—

34.

Kuolleena

^{ou syntynyt 3} lasta. Kun awio- liittoon ^onwihitty 20 pariskuntaa jakuolema ^on rikkonut11 awioliittoa,^onawioliittojcn määräenen-

tynyt9 pariskuunalla. Kaupungin

seurakunnan

^wä-

kiluku tekee nykyjään 820 mp. ja920up. 1,740

henkilöä.

Herra ^I. I.

^{Inbergiltä on meitä}

kehoitettu

kysymään, josko ja koska ^uc Suomeumaan kartan eksenplarit, joita täällämuutama

wuosi sitten

^tilat-

tiiu, saapuivat täune. Mitään

tilaushiutaa tosin tilattaissa

^{ei maksettu; mutta}

haitaksi

tilaajoilleon

se,

etteiwät tiedä, josko

saawatkaan tilaamaansa

karttaa, jakuitenkin

tilauksensa tähden

^eiwät

^toista

rupea ostamaau.

Wiinan Valmistaminen.

Joulukuun 21 ^päi- wänä pidettiin kuwcrnööriu wirastosia

Mikkelissä

sen

korkeimman miinamäärän huutokauppa, jossa läänin tämän wuotincn wiinan walmistns nlostar-

jottiin. Niikkelin läänillemäärätyistä 400,000kan- nusta

huudettiin

320,000 kannua, nimittäin

osake-

yhtiö

Heinolassa

^80.000,

Lemström

^{ja Lindholm,}

myöskinHeinolassa,^60,000,

Hartolan

wiinakeittimö 40,000, Mikkelin wiinakcitlinwt ^{kumpikin 40,000}

sekä

Sawonlinnan

osake-kcittimö ^60.000

^kannua.

Iywäslylän

maaseurakunnassa

on: syntynyt

141 ^mp. ja143 np.

—

_284;

sisäänmuuttaueita

⁹³

mp. ja 81 np.

—

_174; kuollut 119 mp.77np.

—

196; ulosmuuttaneita 71^mp. ja 64 up. 135.

Sen

— —

_88,39.mukaan_lisäysSyntyneistälisäys syntyneistä

sisiiänm

uuttaneistaoli

awiottomia

2222mp.mp.9 mp.jaja6617ja^np.np.14 np.

—

23 ^lasta,

siis

^{joka12 lapsi.}

Kaksoisia syn-

nytti 1 äiti. Kuoleista, joista

wauhiu

^miespuoli

oli

^{88 w. ja naispuoli 97 m.,} oli awiowäkeä: 14 mp. ja 11 np.

— _25;

leskiä 3 mp. ja 11^np.

—

14; naimattomia yli 15:sta: 14 ^mp. ja 6 np.

—

20; lapsia alle 15:sta: 80 mv.ja 49 up.

—

_137.

Kuolleena

oli syntynyt 5 lasta.

Kun

^{on wuodeu}

kuluessa awioliittoon

wihitty 60 paria, ^muttakuo- lemau kautta on purkaantunut 25 liittoa,

sekä

^ero-

kirjan kautta1^pariskunta eroitettu, owat awiolii- tot euentyneet

ainoastaan

34 pariskuunalla. Seu- rakuunau

wäkiluku uousee

nykyjään: 3,337 mp. ja 3,345np.

—

_6,682

_henkeä.

Suomen

kaarti. Luutnantti

Scmcnowilta tul- leen

sähkösanoman

^{mukaan on}

hän

^{kaartiin patal-}

joonalle tulcwain 600

Turkkilaisen

^{ja niitä}

senraa-

wan

miehistön kanssa

^saapunut

^loullik.

^1p.Unge-

ni'in. louluk. 27 ft. on pataljoonan w. t. ^pääl- likkölähettänyt sananlcnnätin-ilmoitukscn, _etteiter- wcydcn tila ole tyydyttämällä kannalla,

sekä

^että

ainoastaan 8upseeria ja 400miestä^on

lalwoillaan.

Häännön

^{(dekret) kautta, jonka}

Suuriruhtinas Michael

^{on antanut, owat}

entiset

tl,rkkilaisetmaa- klinnat Kars ^ja

Schal

^{dyr tulleet} yhdistetyiksi

wcnäläisctsi kuwerncmcntiksi.

^{Siellä on jo maan}

asujamista järjestetty ^warjclus

miehistö.

. ^Toisen

kappalaisen

maalissa Pietarsaaressa

^ou,

A. P:u

mukaau, w.- ^pastori A. A. A. Fleege

saa-

nut 59 ääntä ja

w.

^t. kaupuuginsaarnaaja G. Li- lius ^3,165 ääntä.

Korpilahdella ou w. 1877 ^tapahtunut

seuraa-

waiset muutokset

wäliluwussa,

sikäli ^kuin

^uudeu

wuoden ^päiwään ou

ilmoitettu:

Syntyneitä:

203 mp. 186 wp., yht. 389

henkeä.

^{Niislä owat}

äpärä lapsia: 22 mp. 16 wp., yht. 38

h. ^Kuol-

leita: 104 mp. 94 ^WP.,

vht.

¹⁹⁸

h.

^Vihitty:

87 paria.

Sisään

^{muuttanut: 54 mp.}

⁵⁴

^WP.,

yht. 108

h. Poismuuttanut:

^{46 mp. 43 wp.,}

yht. 89

heukeä.

Jämsän kirkossa

ilmoitettiin,uuden muoden^päi- mänä, muouna 1877 tapahtuneen

seuraamat

^muu-

tokset: Poika

^{lapsia on} syntynyt 182 ^ja tyttölapsia on syntynyt 205 elt yhteensä 387, joista 4 olimat

kaksoiset

^ja 61 äpärä lasta.

Kuollut

^on110mies- ja111

uais-henkilöä

^{eli yhteensä221}

henkeä.

^Siis

on 166

henkeä

^enemmän syntynyt kuin kuollut.

Amioliittoon

on ^mihitty 74 ^paria. Seurakuutaau on ^muuttanut 125 japois on muuttanut 78

henkeä.

Wäkiluku

on lisääntynyt 213 hengellä.

Koko

mäki- luku oli Joulukuun ^{31 päiw.}9,200

henkeä.

Joulu-lahja köyhille. Kaksi,puutetta

karsimain kohtaloa säälimää

ihmis-ystämää tästäkaupungista, joiden

nimet heidän

^oman

tahtonsa

^{mukaaujätämme}

julkaisematta, omat kaupunkimme köyhillelahjoitta- neet, toinen 750 ja

toinen

250 tai yhteensä 1000 markkaa, tarpeenmukaan jaettawiksi pääasiallisesti köyhien,koulua-käywien lasten

waatetukseksi

^wuoden

kylmillä ajoilla. Sanomme ^köyhienpuolesta näille jaloille autajoille

sulimmat kiitokset!

Maltuumiesten kokouksessa

eilen malittiiu pu- heenjohtajaksi

lehtori

^{G. L.}

Pesonius sekä

^mara-

puheen-johtajaksi

lehtori I. Länkelci.

uom.) Wesijärwen

kanawa.

Wiime wuonna _alkoi laiwa-jamuu

liike kesäkuun

^1p:nä

sekä

^{loppui jou-}

lukuun 21 p:nä, jolla laiwaliike-ajalla

sulusta

^ja

kanamasta

laskettiin

höyrylaimoja,muita

aluksia

^ja

mcueitä

1,069 kertaa, joista,

sekä

^myötäkuljetetuista lasleista,

kauawarahoina

ylöskaunettiin: 22,267 markkaa 48 p:niä. Tukkilauttoja meni kanamasta ja

sulusta

920 kappaletta, jotka

sisältimät

^voin

103,097tukkia, joista

kanama-maksut

^{tekiwät:7,211}

markkaa 59

penniä. Siis on tämän muoden lai- maliikkeeu ajalla ollut ^1,989 ekspeditionia _ja kaua-

marahoiua

^ou ylöskaunettu: 29,479 markkaa 17 penma.

Sotaan ^lähtenyt suomalainen. Määrättynä palwelemaan Suomen kaartin-pataljoonassaonwä-

hää

^{ennen joulua} Helsingistä lähtenyt Bulgariaan muutamia Bjclomorskin rykmentissä palwclewia upsieriä,niidenjoukossa^myöswänrikkiA.Willgren,

Suomessa aikanansa leikillisestä mielenlaadustaan

tunnetuu,

Oulussa asuneen

majori Willgren

waina-

zan

^pm

Professori Anss.

^Ahlqwistin

matka-lerto-

m

ukset.

Lukijoittemme

saamme

^{täteu ilmoittaa,}

että olemme

saaneet hra

^professori Ahlqmist'in

suostumuksen suomentaa lehteemme hänen erittäin

hupaisat

kertomuksensa ^wiime

^{wuonuatehdyistämat-}

koistaan pohjois-Weuäjällä ja Sipiriassa.

Niiden

julkaiseminenalkaa piakkoin.

jänteenpoikkeaminen

'lti-manhoista lamoistaan tuotti

suuren ^kiusan Ke^fi-Suomellekin".

^{Oli,näet,mal-}

miiksi

^ladottu, aiuakin

sommiteltu

^{oikkupuhe, joka}

siitä

^syystä fuoli ennen syntymistään, ^{putosi lä-} jään

kui'.l _wanhat lammasnahka-turkit.

^..Päijänne

jäätyy

ennenkuin ehti

näyttönumeronsa

ulos-antaa"

eikö

olisi,

ystämäni, tuo oima

sukkeluus sinun-

kin suutasi

hymyyn metänyt?

Näin

oli

asia

^mal-

miiksi tuumailtuna

ja moiton

riemussa siitä

^{jo en-}

nakoltahiljaa

kuiskailtiin

^ystämäin

konniin. Mutta

kuinkas

kämikään! Lieneekö

Päijänne

sattunut

^tnon

kuiskauksen ^kuulemaan

^ja

lieneeköhän tahtonut sor-

retun puolia pitää,

sitä

^{en tiedä, mutta manna}

on, _että

manhoista

^tamoistaan

hän

^{poikkesijaodot-}

teli mapaudessa

kaimansa

ilmestymistä Iymäsky- kylässä.

Näin siis

^{tuo oima}

sukkeluus meui mi-

tättömiin

kuin tuhka

^tuuleen.

Woi maailmaa!

Moni harras

toiwo täällä

turhaan

^raukee,moui

nerokas aate jo kapaloissaan

surkastuu

^{ja kuolee,}

komilta

kohtaloilta

kehkeymisessään estettynä.

Sanomista

näin

Tamperelaisten oikeen toden teolla ryhtymän

snsien

hätyyttämiseen. Suotawa

olisi,

että

muuallakin seurattaisiin

^{tätä Tampere-}

laisten

^antamaa esimerkkiä,

sillä

^{ikuinen häpeä on}

Suomen miehille,kun

sallimat

^{petojenryöstää}

saa-

liiksensa

ihmis-lapsia, miten wiime wuonna tawan takaa

maassamme

^tapahtui.

^Tuosta

^{muuten juoh-}

tuu

mieleeni

muuan lystikäs juttu. Matkustin, näet, wiime

kesänä Sawossa

^ja

keskustelin siellä

erään kyytipojan

kanssa

^muun

mnassa susien sil- loisesta

tawattomasta

rohkeudesta

^ja

raatelemaisuu-

desta. Seikka oli

minusta warsin

kummallinen enkä

woinut

^syytä

siihen

^ymmärtää.

^Mutta

^poika

selitti,

ett'ei

^uämä

sudet olisikaan kotomaisia, waan

kankaa tänne tulleita, ulkomailta,

sieltä missä sota silloin

parastaikaa

riehui

^{ja wielä nytkin}

^riehuu.

Säikytettyinä

kanuuuain

^paukkeelta ja Pyssyin

ra-

tinalta

olisiwat he

^{muka ottaneet pakonsa tänne}

Suomen

rauhallisiin

^{ja hiljaisiin}

saloihin.

^Jos

niin

^{on, ja nämä}

sudet niinmuodoin omatkin oike-

astaan turkkilaista sukuperää,niin eipä ihme, että kristittyin lapsia

wainoowat.

En

minä

^puolestani

takaa, että

asiassa

^{perää on, mutta}

ⁿⁱⁱⁿ sen

^poika

kertoi,

eikä hänkään sitä

taas omastapäästään jaa- ritellut, maan

oli muoronsa

kuullut muitten näin puhuman.

Mutta

oliwatpa pedot

kotoisin

^mistä

tahansa, säälimättä

^ne

^kumminkin olisiwat ^maas-

tamme

häwitettäwät.

Matkustawaiset ^kertowat

^että

Kuhmoisissa

^joulun

edellisellä ^wiikolla

^eräs

^renki

^{oli wahingossa am-}

punut

isäntänsä kuoliaaksi

metsästys-retkellä. Sa-

manlaisen

^tapaturman

^kertoo

^Tapiomuutamia unik- kojatakaperintapahtuneen

Karstulassa. Kaksi

^torpan

poikaa oli

nimittäin

^mennyt metsästämään; _aidan yli

kiiwetessä laukesi toisen pyssy

^{ja luoti meni}

weljen ^reiteen

sillä seurauksella,

että tämä

wiikon

kuluttua

heitti henkensä. ^Usein

^on

^wiime

^syksyn

kuluessa tänlaisia onnettomuuksia

^tapahtunut

^maas-

samme,

ja

muistuttawat

ne pyssymiehiämme waro-

wastiliikuttelemaan waarallisia

ampuma-neuwojaan.

Jämsästä

^{kerrotaan että ollaan}

wahwassa

^puu-

hassa saada

telegrafikonttori Seppolau kylään.

Ha-

kemuskirjat omat

meuossa asianomaisiin

^ja

^huoneet

owat

hankitut

telegrasikonttoriksi. ^Myöskerrotaan että tämän muodeu alusta ou pantu lukuyhtiötoi- meen

kansakoulussa

Kottilassa, ^{jonne on} tilattuna kaikki

suomen

^kielellä ilmestyivät

sanomalehdet.

^Ei

siis Jämsä

^{jää ilman}

uutisia

tälläkään wuodella ja jos

edellinen

^{tuuma onnistuu,jokamonelle}

asia- miehelle

^olis

^sangen

tarpeellinen, woidaan

sähköllä

toimitella

asioita

^japikaisesti puhuapitemmällekiu.

Hän

ei woi olla Dsmanpasha",

sonottiin

^yksin

suin.

Ia tosiaankaan hän

^{ei ollut}

se ^maan

^Tcfik-bey,

_hänen

taapi-päällitkönsä. Näytti kummalta, että

tämmöi»

ncnpoikamainen_muotooli

sillä ^miehellä,

^jokaoli

Ds-

man pashan oikea käsi, ja jolla täytyiolla

suuri osa

hänen

^pontcwassapuollustuksessaan, mutta niin_kui- tenkin oli.

Turkkilaisilla

^{on ainakin}

se ^ansio,

^ett-

eiwät karta nuoria

miehiä.

^{Sitten kun meidän}

puolelta oli_{ja oli} Tefik-beytä terwehditty,pysähtyi

hän hetken

ääneti. Titten puhui

hän Ranskan

kielellä oikein korkoa

noudattaen,

mutta pitkääsen, ikäänkuin

Malitsisi

^{sanojansa. Nyt wasta}

kuulim-

me Dsman pashan

haawoitctuksi

^ja

^olewan

^pienessä

huoneessa sillan toisella

^{puolella. Syntyi pieni}

loma-aika, jolla me

katselimme

^häntä,

hän ^tarkkaan

meitä, oli tuskallinen.

Wihdoin rohkeni

Skobelew

tehdä

^{muutamia kysymyksiä}

waiti-olewalle

Tefik-beylle,

tahtoisiko ^hän

^kenenkään

kanssa

^puhua

y. m.

Hän

^{oli yhä ääneti.}

—

.Mitä mies tah- too? Miksi

^ei

hän

^puhu?"

sanoi

^{kenraali englan-}

niksi, ^kääntyen minuun. Dlen

sittemmin

^nähnyt

Te-

fik-beyn ^ja

tawallisesti

nähnyt

hänen oleman maiti;

mutta

_suudessa hänen

luulen olleen syynä

erinomaiseen maiti-oloonsa tässä osaksi sen

^{mielentilai-lii-}

kutuksen, jotaja jäykkänä.

, _Kenraali hänet

^malloitti,Ganetstilla on^maitta

seisoi tässä suorana

^päällik-

kyys;

hän

^on

kohta

^{olema täällä, jos}

tahdotte hä-

nen

kanssaan

^puhua"

sanoi wihdoin ^kenraali

Sto- bclem. ^Tefik-bcy

waan

nyöttäsi.

Hänen silmänsä

oliwat

Sofiaan

päin kääntyneet,ikään tuin

hän

^o-

lisi Mehemcd-Alia

^odotellut.

Dnnetsi

saapui pian kenraali Strukom

keisarillisesta

taapista Maltuukir- joilla mälittclcmään

antaumis-chdoitusta. ^Mutta

näytti

siltä

^{kuin Tefik-bey ei}

olisi

^{Dsmanpashalta}

mitään

semmoista saanut.

^{En ymmärtänyt kaikkia}

mitä sanottiin;

wihdoin hän

^täyttä

lauttaa

rat-

sasti takaisin sillan

^yli.

Wähän

ajan päästä tul- lutta Ganetskia

saatoimme sillan

^yli,

tehden itsel-

lemme warowasti tietä rikki menneiden waunujen ja

hewos-

^{ja muiden} eläinraatojen

keskitse,

ja niin olimme tuota pitaa

Turkkilaisten seassa,

_{jotka ki-}

wääri

ja pajunetti kädessä,

katsoiwat meihin osaksi uhkaawalla

^{ja willillä}

katsannolla, osaksi

^{kysyen ja}

tarkastaen.

Minun

oli

mahdoton

^tungon

läwitse

päästä

siihen ^huoneesen, missä

^Dsman

vasha

^oli

ja

mihin

^{kenraalit Strukowja}Ganetskioliwat men- neet. Kokous kesti ainoastaan muutamanminuutin.

Pattosowinto tehtiin ^Pikaa.

^{Se oli}

ehdoton.

(latk.)

Kaikenlaista.

Kenraali Slobclcw naisten

ihastus.

^T.S.ssa

luetaan:

Eräs kenraali Skobclewin johdon alletuuluwa Suomalainen kertoo kirjeessä eräälle Tampereella olewalle

sukulaiselleen.

Kenraali Skobelew wastaanotti muutamana päiwänälen- nätin

sanoman

Kristiayiasta. joka. knn ei kukaan hänen

ympäryydestään ymmärtänyt,millä kielellä

se

oli kirjoitettu waan ^paikannimestä arweltiin

sen

^{olewau ruotsia,}lähetet- tiin minun selwittäätseni. Sähkösanoma,jonkaneljänaista oli lähettänyt kylmästä Norjasta,sisälsi

ihaillutsen osotteita

mainiosta uroosta sekä ^Pyyntö,saada^hänen

walo-kuwansa

sellaisena ^kun hän^onsotatentällä. ^Naistenpyyntötäytettiin jakenraali Skobelew lähetti^neljä walokuwaa niille ^{ja pyysi} samalla saada niiden walokuwat waihetukseen.

Päijänteelle.

Lemmtin-sanomia

Nogot 2 p.Tammikuuta. Gurto marssi-

nut Vallanin ^{ylitse ja astunut} alas Sofian

tasangolle, Valloittanut 31 p. Taschkosen.

Uudenwuoden ^piiiwänii valloitettiin Arablo- nak, Schandornik, Dolnytomarsi. Wenäläis-

ten tappio 700 miestä.

Bogot 29 (12)

Virallisesti. Turkkilaiset

^nä-

kymät

itäisellä

sotalinjalla metäyneen

takaisin.

^Ser-

bialaiset

^{ottimat 24 (12)} Akpalankan. Läntisten osastojen

esimartio ^malloitti sanomattomien ^maike, uksien moitettua Balkan solukan Sofian

^ja

^Arab- konan'in

^mälillä.

Ratsumäki

^{on jo}

Sofiaan

^mene-

mällä tiellä.

Wenäläisten

^tappio

5 haawoitettua.

ÄM" Kirjewaihtoa. —f

—

_{l—m Jämsän kansa-}

koulussa. Harjottutsella ^hywätulee. Tänne ^saapunutkir- jeesi jutuistaanniin pian tuin^tila

sen

myötenantaa. —k.

K—n. ^Kirjeenne

..Nuorisolle"

^{on tilan}ahtaudenwuotsi

täytynyt jättääwastaisetsi julkaisematta. Toiwomme ^ett- ette luntanne kuulumisiensuhteen meitä wast'edes unohda.

Plewnan ^walloitns.

Daily-Ncws'in kirjewaihtajankertomuksen ^mutaan.

(Jatkoa 1:n n:roon.)

Seuraama oli tapahtunut:

Dsman

^pasha

oli Niillä

^heittänyt

asemansa Grimitsasta

^alkaen

^Vi- heriöihin kukkuloihin saakka

^{ja koonnut}

^suurimman

osan

sotajoukostansa

Vid

joelle.

Päimän tullessa

hän

oli laittanut sotajoukkonsa joen yli,

osan

^ty-

kistöstänsä,

ehkä ^kolme

^{patteria, ja}

osan

^Maunuis-

tansa, noin 5-600

härkää

maljastettua Maunujen eteen.

Venäläiset ^sanomat

ⁿⁱⁱⁿ

^suurella

^maunu

joukolla

sentähden

lähdetyksi, että Dsman pasha

olisi

uskonut rimien

Sofian tiellä komin heikontu- neiksi

^Gurkon

lähdöllä

^ja

toisen

^tien

^Wid

^jokea

myöten oleman

ihan ^amoinna.

^{Mutta en luule}

mahdolliseksi,

että

hänellä olisi

^{ollut niin}

huonot

tiedot

asiasta;

^Maunut

otettiin

kaiketi tappeluun

toisessa tarkoituksessa.

Supistetussa

rimissä

^ta-

sangon

yli kultewa Maunu-jono

oli

ensimmäinen,

minkä Venäläiset

^päimän

tullessa ^näkimät.

^Aukea

tasanko

^{oli sopima}

tämmöiselle liikkeelle.

^Turkki-

laiset

^suojelimat

itseänsä

^{Maunujen takana, jotka}

oliwat

kaikellaisella

kalulla korkealle ^sälytetyt.

Hyökkäys kääntyi niitä

asemia

^Mastaan

^Sofian

tien pohjoispuolella, jotta

krenatierit olimat

^Mal-

taansa

^ottaneet.

^Niiden

riwit nlottuwat

tältä

tieltä eräälle paikalle wasta päätä Dpanesta, jossa ne

kohtaamat

^niitä

^Rumänien

^{riwejä, jotka käymät}

Eufurlun lämitse. Turkkilaiset

^{kulkimat eteenpäin}

niin

kauwas

kuin

woiwat

^{waunujensa suojassa, We-} näläisten

alkaessa

Perdanitiwärillään, _tuli pom- millaan ja shrapnels'illaan^

surmaawan

^ampumisen

heitä

^{wastaan. Sitten}

Turkkilaiset

^{tetiwät uljaan}

urotyön,jota ainoastaan woi ^werrata Skobelewin noiden molempien mainioiden

sulkulinnoitusten

^wal-

loitukseen.

Kun Maunuista ei enää ollut suojaa,

sentähden

että metojuhdat

olimat

^tapetut

tahi

^pe-

lästyneinä juosseet

tiehensä,

hyökkäsimät Turkkilai-

set niihin

saarroskaiwannoihin, jotka olimat ^Sipe- riankranatörien

Mallassa, lakaisiwat

^{niinkuinmyrsky}

kaikki

tieltänsä,

syöksiwät patterihin, ampusiwat kuo-

liaaksi

^{tykkiwäen, upsierit ja}

sotamiehet,

jotka epä- toiwon

nrholli suudella

^pysyiwät

kanuunillansa

^wii-

meiseen mieheen

^{saakka, ja}

walloittiwat

^patterin.

Rykmentti wiskattiin

takaisin

^ja

melkeen kokonaan häwitettiin. Turkkilaisilla

ei ollut aikaa

saapua toisille

Hiiritysriweille,

sillä Venäläiset

^{jälleen ko-}

kosiwat itsensä tiheään. —

Ensimmäinen

krenatieri- prikaati hyökkäsi

raiwoisasti Turkkilaisten

^päälle.

Patterissa

^syntyi

käsikahakka,

^{joka kesti muutaman} minuutin.

Turkkilaiset

^kestimät

walloittamiensa

tykkien

Mieressä

^yhtä lujalla jäykkyydellä,kuin

mitä heidän

ympärillään olemat

kuolleet Venäläiset ^wä-

ljää

ennen olimat osoittaneet.

^{Ne, jotka olimat}

simulla olemissa saarroskaimannoissa,

joutuimat

pian tappiolle ja rupesimat peräytymään, ja kun

surmantuli

^oli

^beidän

^{peräänsä käännetty, muuttui}

peräytyminen pianpaoksi. Vid joen äyräiden ta-

kana, _jossa

saimat

^{hymän suojan} Wenäläisten tuli pommista ja kuulista, järjcstimät uudestaan

itsensä

ja

wastasiwat Wenäläisten

tulelle. Kello oli ja

Turkkilaisten

ulosryntäys oli pontewasti kään- netty takaisin; mutta tappelu kesti mielii 4 tuntia.

Tällä

aikaa odotimme joka

silmän

^räpäys

toiselta tahi ^toiselta

^puolen hyökkäyksen aljettaman. Saa- toimme tuskin^ajatella tämän tappelun oleman wii- meisen, jonka

Plcmnan

ympärystöillänäimme, ja

Miimeiscn

kerran tuulemammenämä^kanuunat,

sitten

kun ^nyt olimat ^ampumasta lakanneet.

Plewnan

tilaantämä tappelu ci enää waikuttanut,

sillä

^kau-

punki jo oli Wenäläisten wallaosa, _{mutta Dsman} pashan ja

hänen

toto armeijansa

kohtaloon. ^Noin

k. 12 ampuminen, ikään tuin suostumuksesta, alkoi

harwentua. Kohta

^{ci enää} kuulunut tiwäärien ra-

tisewaa

^{ampumista ja} tykistön kmnajawaa pauhua.

Sawu

haihtui, alkoi

hiljaisuus, joka

tässä

^cimoneen

wuoteen,

ehtei

^{koskaan, ole kesteytywä}

sodan

^melul-

la. Ampuminen oli tustin ollut

V2

^{tunnin tauon-}

nunna, kun walkoinen lippu

huomattiin

tiellä toi-

sella

^puolen

siltaa. ^Plewna

oli »valloitettu ^ja Ds- man pasha oli

antaumaisillaan.

Korkea, _kestäwä

ilohuuto

^kaikui

Wenäläisten

ar- meijasta, kun wallonen lippu

nähtiin

^ja

sen

^mer-

kitys ymmärrettiin—

ilohuuto

^joka läwi aution ta-

sangon

yli ja kaikui

takaisin seudun

^{ympärillä ole-}

mista

^jylhistä kallioista. ^Näkyi

selwään

^{että joka}

miehen

^{rinta oli käynyt}

keNicämmäksi.

^Silmän

ra-

Päys

sen

^jälkeen

^ratsasti

^{eräs upsieri}

^walkoisen

^li-

pun

kanssa ^Vidin sillan

^ylitse

trcnatieri-wäen

päällikönGanetskin

luotsi,

mutta palasi

wähän sen

perästä.

Kenraali

Ganetski oli, näet, ^käskenyt

hä-

nen

lähettämään

jonkun upsienn, jolla oli pashan

arwo, antaumisen ehdoista

^sopimaan.

^{Kolme —}

neljäkymmentä

_rassa, meikäläisistä,kenraali

Skobelewin

seu-

joka

sitte

tämän aamun

oli seisonut Sofian

tiellä,

ratsastiwat

^{50 yardin* päähän} tälle puolen

siltaa, katsomaan,

josko

sillan

^takana

^muorilla

^ole-

mat Turttilaisjoukot ^ampuisimat

meitä kohden.

Kun kummaltakin puolen olihäilytetty nenäliinoilla, tuli 2

ratsumiestä sillan

^ylimeidän puolelle; pu-

huimat Muhän

Skobelcmin tulkin kanssa, ja

sitten

kerrottiin Dsman pashan

itse

^{tuleman; ja}

sen

perästä ratsastajat palasimat täyttä lauttaa

takai-

sin. Dsman

^{pasha tulee}

itse!" ^sanoimme

^kaikki

täynnä hämmästystä. Sitä

tosiaankaan

^{ei edeltä}

päin moitu aamistaa.

Kaitissa

tapauksissa me otamme

hänet kunnioituksella

wastaan",

huusi

^eräs

ritarillinen upsieri.

Niin

teemme"

sanoi

^toinen.

Me

^teemme termehdytsen ja

sotamiehet

^kimääreil-

lään tunuiatempun".

Hän

^on

tosiaan suuri

^ken-

raali"

sanoi

^kolmas.

Hän

^on

aikakautensa suurin

kenraali"

sanoi

^Skobelew,

^,Mci hän

^{on pelastanut}

maansa

kunnian".

Kaikki

yksimielisesti ylistämät

häntä

^ja

wenäläisten soturien Plewnan

^edustalla

muotanut

meri oli unhotettu.

Loma-ajalla, jota

sitten ^seurasi, katsastelin

^tap-

pelun

surullisia

jälkiä ympärilläni. Siellä täällä olitannerrewäistynäriktiräjähtäneistä pommeista.

Lähellä

oli kuoleman

tuolissa

^ähkymä

^hemonen;

^ai-

wan Mieressäni ^härkä,

^{jota tyynesti antoi}

mereusä

muotaa;

sen

suuret, ympyriäiset, kärsimällisyyttä

osoittamat silmät katsoimat surullisesti

^minua

^koh-

den. Wasta

^päätä

edessäni

^{oli rattaat, joiden}

edessä

oli kuollut liewonen maljaissa,

ihan siinä asemassa, _missä se ^oli

^{kaatunut, ja}

sen ^mieressä

turkkilainen

sotamies

^{päätönnä;toinen}

makasi

^rat-

taiden alla ja

hänen

ympärillään neljä

haawoitet-

tua;ei yksikään

heistä

puhunut sanaakaan,

he

^kan-

toimat

kärsimisensä

^{tyynellä mielen} lujuudella, joka

sai

^kyyneleet

silmiini

tulemaan. Mnutaman

sadan

^{yardin päässä}

^oli se

^tanner,

^missä

^Dsman

pashan hyökkäyskolonni oli tehnyt uljaan ^päälle-

karkauksensa; se

^{oli peitetty}

^kuolleilla

^ja

^haamoite-

tuilla.

Venäläiset

^lääkärit

^käwiwät kohta sito-

massa

haamoitcttuja

mastaisekfi,

kunnes

ambulansi ehtii ^tulemaan.

Wihdoin

^päättyi

^loma huudolla: huolla hän

^on.

Hän tulee!",

ja

minä ratsastin sille

kohdalle, johon

huomio

^enennnästi

^oli

^kääntynyt.

Kaksi ratsumiestä

saapui malkean lipun

kanssa; sen

kantaja näkyi

sel-

Maan oleman

sotamies. Hänellä

^oli,

M"** ^Päässä,

pitkä, likainen, ruuni takki yllä ja

komin

kuluneet jalkineet.

Toisella

^oli tummanpunainen fezi", joka pisti

silmään hänen sinisen

^upsieri

^takkinsa

^rin-

nalla.

Hän

^oli

siisti

^ja

^hieno,

^uudet

hansikat

^kä-

dessä. Hänellä

^oli ympyriäiset, ^punaisen

werewiit

kaswot,

eikä

^näyttänyt oleman ^{yli 35} Muoden.

* Yard^{onmitta, jolatekee} wähäu Yli^{I'/,kyynärän.}

**

Fez

on turkkilainen lalli.

* Shrapnels'it owat juomuisialanuunanluulia,_täynnä ruutia, jotta jonkun matkan päässä, lähi ^jotakinesinettä

wastaantullessa räjähtiiwätmoniksi sirpaleiksi.

kanssa

^{joutunutrekien wiiliin ja} pahasti wikuutta- nut

itsensä.

Garibaldi

maailman

näyttelyssä. Ammatti yhtiö

Pariisissa

on päättänyt

kutsua

wanhan wa- pauden

sankarin

tulewau

wuotiseen suureen

^näytte

lyyn.

Jos ^wanhus

ottaa wastaankutsumuksen, on aikomus että

hän

^tulee

asumaan

^{VictorHugon ty-}

könä.

Huone

^{paperista cli} oikeammin paperi-ainecsta (pappersmassa) ^on hiljan rakennettu

Amerikassa

Ncwyork kaupungin läheisyydessä. Kun tämä koe on hywin onnistunut,niin ^{on syntynyt} yhtiö, joka ottaa

senlaisia ^huoneita rakcntaakscnsa.

^Papcriainc

puserretaan ¹⁰⁰ Apainoisiksi kappaleiksi, jotka owat noin ^{30 tuumaa wahwoja.}

Senlaisesta

^aineesta

rakennetut

huoneet

johdattamat

luonnollisesti huonosti

lämpöä, ja owat

siitä

^{syystä talwella lämpöisiä,}

mutta

kesällä

^wiileitä.

Maaseuduilta.