Jyväskylästä 24 p. tammikuuta · DIGI

Torikaupan

milkastmniscen

^tietysti

se

^maikuttaa

paljon,

mitenkä torille

tuojat

saamat tamarausa

^pian

myödyksi ja hymiin

hintoihin. ^Hiuuat

^täällä

usein-

kin omat hymin kalliit, mutta myöshymin

usein

epätasaiset ja

satuunaiset.

Samana ^päimänä, kun on jotakin ostanut

siitä tahi siitä ^hiuuasta, saa

kuulla

toiseu samaa

tamaraa ostaneen paljonkin

kalliimmasta tahi halwemmasta. Tahi

^{kuu tänii-}

pänä

hinta

^{on ollut}

se tahi se,

^min

se huomenna

*) Olemme luulleet

wanhastaan

Waasan ^{läänin kaupun-} geilla oleman asetuksen, jotataloissa maatawarain

lauftalsi

tarjoamista rajoittaa; mutta lähemmin sitä ^{emme tunne.}

Täällä ainakaansitä asetusta ^{ci ole}noudatettu.

Wärwäyksiä Suomen

kaartiin tehdään

^taas

muutamissa osissa

^maatamme.

^Turun seuduilla

tätä ^nykyä on

semmoinen

^{märmääjä ja}

Heinolan

tienoilla lienee

samassa tarkoituksessa

^muutamia

kaartista lähetetty.

Näillä uusilla

wärwäyksillä

tahdotaan

täydentää pataljonin

resermiä kaikkiaan

180

miehellä.

Koulutoimen

ylihallitus

Suomessa

^onmyöntä-

nyt,että

semin. lehtorin

O. Wallinin toimittamaa

Suomen historiaa

Kansakouluja Marten"

saa

^käyt-

tää oppikirjana maan

kansakouluissa,

jonka

ohessa Keis.

^{Senaati on}

koulutoimen Mihallituksen esi-

tyksestä

sallinut

^{mainitun kirjan} käyttämistä ope-

Perjantaina 25 päiwä Tammikuitta

U:o 8. 1878.

lantti-aamu,nnsjamno sr»^»l limoituin

aw<iMnänörciääl^^«^Ml^

^{picncira riwi«}

Toimittajat: K.Göös,wastuunalaincn^oimittaja, H. ^Hcllnrcn,Jy. Cnlltln ^{t ' "' \}.,}f Msltniset ^{numerotl»> p.}

tuksessa

^maan

suomenkielisissä

realikouluissaki, _kuin myös^määrännyt

hänelle

^400markan

_suuruisen

^tekijä-

palkinnon.

Keis.

^{Senati on myöntänyt,että} niiden kulun-

kien suorittamiseksi,

jotka tarwitaanIywäskylänkan- sakouluopettaja- ja opettajatar-seminarin

osan-ottoa

Marten tänä

muonna Pariisissa

pidettämään maa- ilman-näyttelyyn,

saa

^käyttää

semin. kemiallisen laboratori-rahaston säästöistä

korkeintain 400 mark-

kaa.

Kilpaajot ^pidettiiu Korpilahdella

miime Keski-

miikkona,

Kirkkolahoen

^jäällä. Kilpailijoista(noin kymmenkunnan paikoille)

annettiin toinen

^palkinto

Herra

^pnustellin tarkastajalle A.

Lindbäck'ille

^ruu- nista oriista, joka juoksi radau 4 min. 20

sek.

^ja

talolliselle ^Matti

Painajalle Korpilahdelta ruunista oriista, joka juoksi

radan

4 m. 25

set.

ou

siitä

^{paljou muuttunut.}

^Tämmöinen

^äkkinäi-

nen

muuttelcmaisuus

^{on tietysti} torikaupalle

saugeu haitalliueu.

^Se ei aiuakaau

kehoita kaukaisemmilta seuduilta

kaupunkiimme maatamaraa tuomaan.

Saattamat kyllä

saada

^{hymiukiu hymät hinnat,}

mutta myöspäinmastoin. Niin

suuri

pysymäisyys kuin

suinkin olisi tässä kohden ^snotama.

^{Sitä luul-}

laksemme tultaisiin lähemmäksi

^{paraitcu siteu, että}

pidettäisiin ainoastaan muutamia toripäimiä

ehkä kaksi miikossa: Keskimiikko

ja Lauantai, joina

sem-

moista ^tamaraa, mikä ei äkkiä pilaannu, torille

tuotaisiiu.

^Jos

se

^järjestys

^tulisi,

^miu

olisi siitä luullaksemme sekä

kaupuukilaisille että

maalaisille suuri

^etu.

^Kummatki saisimat

^helpommin,

mähem-

mällä aikaa ja maimaa,

asiansa

toimitetuksi, _kau- punkilainen

ostonsa

^tehdyksi,

^maalainen tamaransa

kaupaksi. Nyt on

usciuki

^laita miu, että jälkimäi- ueu, jos

ei tahdo

^antaa myötämänsä meunä polku-

hintaan, saa ^kauman

^odottaa

sille

ostajaa, joka taas ei ole tiennyt

sinä

^{päimäuä torille mennä,kunniin}

usein sinne ostotuumissa

^{tultuaanon nähnyt}

sen ^—

tyhjänä

siitä

tawarasta, jota

hänen ^kulloinkin olisi

tarminnut ^ostaa.

Telefsnilla ^eli

^äänen

leunättimellä tehtiin

^täällä

miime keskimiilkona koetus

12

mirstan

^pituisellamat-

kalla, Muuramen kylän jakaupungin

Malilla. Kun koetuksen

^tekijät

siitä mahasta

ajasta, jona

sanan-

lennätinlanka saattoi

^olla

heidän koetukselleen

^altisna,

satunnaisesti ^tulimat menettäneeksi ⁿⁱⁱⁿ

^paljon,ettei

koetukselle

jäänyt enempää

kuin noin

20minuuttia, ja

koetuksen

^tekijät

olimat

tottumattomat,

niin se

^tie-

tysti

ei

^antanut

kaikin

^puolin täydellistäja tyyoyt- tämää päätöstä.

Mutta sitteki ^moitiin kummassaki

päässä, kun konna pantiin langan päässä

olemaan

kuulokoneesen,

selmaan ^eroittaa

^{muutamia sanoja,}

joita

toisessa

^päässä

^sanottiin,

^{mieläpä (kumma}

kuulla!) äänestä ^tuntea, kuka

toisessa

päässä puhui.

Koettajat

katsoimat syyn,minkätähden

^koetus

^ei

^tällä

kertaa

kaikin

puolin onnistunut, _oleman

sen,

että

itse ^olimat

tottumattomat ja

koetus-aika liian

lyhyt.

— Telefoui ^kuuluu

^tuotapikaa

^aiuaki kahdessa koh-

den kaupungissamme tuleman käytettämäksi.

Susia

kuuluu kaupunkimme

likitienoilla Tuomio-

jiirmenrannalla menneellä miikolla

liikkuneen.

Kirkkoherra ^Antrean

pitäjäässä,

tohtori H.

^K.

Corander kuoli 16 p.

tässä kuussa

⁶³

^Muoden

^ijäs-

sä.

^{Wainaja oli tunnettu Suomen}

^kielen _harras-

tajana ja miljelijänä.

Hän

oli myösyksi Viipu- rin tirjallisuudeu

seuran

perustajista.

(D.

F.)

Sotatanterella kuuluu

entisen ^Juuan

kappalaisen poika

Aadolfi

^{Krogerus26 muoden}ijässä joutuneen

surman suuhun.

Suomalaisen ^teaterin

osakeyhtiön

kokouksessa

malittiin

johtokunnan jäseniksi

tohtori ^K.

^Bergbobm,

lehtori

^{A. Strcng, maisteri A. Almberg, romijori}

K. F. Wahlström

^{ja land.}

^{V. L}

^öfgen,

sekä

^remi-

soreiksi

^{kamreeri A. N.}

Helander

^jarmaist.

Boehm.

(U. S.) Jyväskylässä 24 p.

tammikuuta.

Lyhyen jou-

luluman kuluttua omat koulut taaskin alkaneet

toi-

mintonsa. ^Kellot soimat

^aina määrätyillä ajoillaan, milloin lyseossa, milloin

seminarissa sekä

^mies-että

naispuolella, milloin poika- ja tyttömallikoulussa.

Nuorukaisia

^{rientää kirjat}

kainalossa kukin omalle haaralleen

ja opettajat astumat

makailla askeleilla

tuntiaan antamaan. Lyhyesti

sanottu:

^Iymäskylä

on

entisellään

^{ja kaikki on juuri}

^niinkuin sen

^pitää-

kin olla. Uutta ei

kuulu

^muuta,

kuin

^{että muuta-} mia

kaartilaisia

^paraikaa

^oleskelee

kaupungissa

so-

tamiehiä

pestaamassa. Kuinka

he tässä toimessaan

omat onnistuneet,

siitä

^ei allekirjoittanut moi tie- toa antaa, enemmän kuin pestaamiseu

ehdoistakaan.

Nykyään luin U.

Suomettaressa

kirjoituksen ni-

mimerkiltä F.

^{A., jossa}

ehdoitcllaan,

että

ensitulema kansakoulukokous

pidettäisiin

Savonlinnassa

^Ola-

min linnan suojissa. Kirjoittaja perustaa

ehdoi- tuksensa ^siihen,

^että

kansakoulun asia tulisi

^yleisölle

paremmin

tunnetuksi,

jos

kokoukset

pidettäisiin eri paikoissa maatamme, ja

herättäisimät siten suurem-

paa

mielisuosiota

^puoleensa.

Toiselta haaralta sitä

mastaan kuulutaan puuhattaman

kansakoulukokousta Tammisaaressa

pidettiimäksi.

Näin

^ei

meillä siis

ole

suurta

^toimoa

sitä

tällä kertaa Iymiiskylään

saada.

^Mutta

kuinkahan

^käynee

malistusseuran

juhlakokouksen, joka oli

aina

pidettämä Iymäsky-

lässä kansakoulukokouksen ^aikaan? Pidettäneekö se

nyt yhtäkaikki täällä, Mai

seuraako se kansakouluko-

kousta

Eamonlinnaan

tai

Tammisaareen? ^—

^Sen

pituinen

se. ^—

^Teppo.

Avonaiseksi

julistettua

prowess. _Mirkaa Ruotsin kielessä

ja kirjallisuudessa on määrä-ajan

sisässä hakenut

^yliopiston

dosentti ^Tr.

^{A. O.}

Freudenthal.

Väljänne

Julkisen lääletiedekolclastutkinnon suoritti

²¹

p. t.k.

filof.

^maist.

I. V.

^Lindberg.

pasta.

Iywäskylän kaupungin torikau-

Ne jotkakaupunkimme

ensimmäisistä

^{ajoista omat}

täällä

asuneet

^{kertomat, kuinka työlästä kaupunki-}

laiselle oli saada

^{ostaa maalta}

saatamia

^ruokatar-

peitaan. _Syyt

tähän saattoiwat

olla monetkin.

Mi

niistä kuuluu ollee»

se,

että

seudun

^asukkaat,

ennestään tottumattomat mitään

mähcmmissä

^mää-

rin kaupaksi tarjolle tuomaan, pitiwät

sen

^häpiäuä,

koska muka

olisi

ollut köyhyydeumerkki, _jos

siten olisiwat

^{ikään tuiu}

osoittauect olemansa

^kaupunki-

laisten

rahan

tarpeessa. Tästä lapsellisesta aja- tustamasta luulemme

seudun

^{maalaisten jo aikoja}

sitten

irtautuueeu, ja päiumastoiu piocttämän tätä

nykyä _taloukuumana, mireyden ja

toimeliaisuuden

osoitteena, mitä enemmän

sillä

^on pellonmiljelyk-

sen,

karjanhoidon ja

kotiteollisuuden

tuotteita kau- paksi tuoda.

Wiime

kulumina kymmenenämuouna onkin torikauppa täällä ollutyhämilkastumaaupäin.

Mutta että

sittekiu

kaupunkilaisilla monasti on ol- lut maatamarain

ostotilaisnndcn

^puutetta,

scu

^tie-

tää jokainen, jolla täällä ^{on oma} talons. Kaupun- gin ostotarpeet omat eneutyueet ja

maalaisten

ta-

wara

on

useissa

paikoin kotonaki mennyt helposti kaupau, ja myöjälle

edullisilla hiuuoilla.

^Nämä

kaksi seikkaa

^omat

maikuttaucct siihcu,

että

torille

tuonti useasti ^ci sittekään

^ole

tahtonut

^{tarpeeksiasti}

riittää.

Mutta luullaksemme

^ou

siihcu ^muitaki

seikkoja ^syynä.

Ensiksikin

^{on tuo juurtunut tapa,}

että maalaiset,

erittäinki

kaupungin likitienoilta,

omat

taloissa

tarjoellcet

tamaraansa

kaupan, ollut esteenä torikaupau

»vilkastumiselle.

^{Se on myö-}

jille ollut

waiwaloiueu

ja mieuyt paljon aitaa.

Usein

^{omat näin}

tehden ^saaneet

^myöoä

tamaransa

helpompaan

hintaan

^{kuin yleisen tarpeenkannalta}

olisi

syytä ollut;

sillä

^{sattumus, eikä ostajieukcs-}

kenäinen

^kilpailu, on

senlaista

myontitapaa nou-

dattaessa

^tullut määräämään, josko myöjä on

semm-

oiseen

^{taloon tullut,}

missä sitä

^tamaraa,jota

hän

on ^{kaupaksi tarjounut,} on

tarmittu.

ja josko myöjä on ^pyytänyt ja ostaja tarjonnut

sitä

^{hiutaa, mikä} kysymyksessä

olemalle

tamaralle yleisentarpeenkau- ualta

olisi

^ollut

kohtuulliucu.

^{Myöskiu muista}

syistä

luulisimme

^tämän kaupitsemistaman maalai-

sille sangen haitalliseksi. ^Mutta

^koska

se

^{ou muut-}

tumaisillaan

^uuden*)

asetutseu

kautta, emmerupee niistä

sen

^{enempää puhumaan.}

Metsän wartautta

on tänä talwena

suuressa

määrässä

harjoitettu Uudenkirkon pitäjäässäKuter-

selän

^kylään

kuuluwassa suuressa _metsässä.

^Waikta

isoa

^jaksoaei

^wielä

ole lopetettu,owat

useammat

^mai-

nitun kylän

talon

omistajista ottaneet

kaataakseen

puutawaroita, joita owat Wenäjälle

wieneet

^ja

siellä

myöneet, jonka

tähden

muutamat talonomistajat

owat Wiipurin

läänin hallitukselta ^hakeneet

^ja

saa-

neet

kieltoa Mustamäen

pysäyspaskan päälliköltä

waunnihin

^ottaa ja kuljettaa

suurempaa

määrää

mainitusta metsästä

kaadettuja halkoja.

Mainion ruotsalaisen

luonnontutkijan

Linnen satawuotisen

^{luolinpäiwänmuistoa}

wietettiinRuot-

sissa

^{10 p. t. k.} yli-opistoissa ja

tieteellisissä seu-

roissa suurella innostuksella.

^Onnen

toiwotuksia Ruotsin kansalle

^wainajan

^kautta

tulleen tieteelli-

sen ^kunnian

johdosta saapui

sähkösanomia ^ulkomaal-

takin, myöskinSuomesta.

Talnnmarttinoilla Turussa ^oli

paljon wäteä.

Erittäin

^{olimannermaan}

kansaa kokoontunut; saa-

ristolaisia

ei woitu toiwoakaan

suurta määrää, kun kulku

tätä nykyä

saaristossa

^{wielä on}

^aiwan

^wai-

waloinen.

Myytäwää tawaraa oli jotenkin.

Rukiista saa-

tiin 20—21 m.kaa tynn.;

kauroista

1 m. 10p. ja 1 m. ¹⁵ p.

leiw.; ohrista

^{1 m. 50 p. ja 1m. 60}

p.

leiw.;

perunoista 1 ja 1 m. 30 p.

nelit., ham-

puista _{6 ia} 7 m. leiw., pellawista 8 ja 9 m.,kyl- wetyistä

heinistä

^{70 ja 90 p. leiw.,}

nurmiheinistä

50 ja 60 p.,

silakoista

^{28 ja 30 m.} tynn., ter- wasta 23 ja 24 ^m.,

sekä

^{18 ja 20m., tynn.}

He-

wosista maksettiin

^{670 ja 400}m., hywistä työhe-

wosista

^{300 ja 200} m. Jauhoja ja ryyniä,kaloja lintuja, kankaita, huonekaluja ja

käfireoksia

^löytyi

paljon ja myyttin helpolla

hinnalla.

^{(S. T.)}

Eräältä Huomen kaartin

upseerilta on

W

T:ssä

seuraama

kirje, jota on kirjoitettu 5p:n« joulut.Bal lan'in »vuoristossa, kolmen »virstan ^päässä Qrhaniasta.

»Täällä olemme korkealla pilmien yläpuolella. Joka aslc lcella täytyy meidän^tape a sekä kärsiä sanomattomia ^ma»,

»voja. Meidän miehet ^omat tehneet uskomattoman paljon, lyhyentamppaulscnperästäolem c mähäpätöisellätappiolla

»valloittaneet asemia

—

suunnat man mahmoja

—

_,joita

turkkilaiset ^omat puolen »vuotta »varust c; >ii»pä otimme Prawetsin,niin 57rhanin ^{ja nyt} aiomm aittaa

,

_>ii-

meiscn ^{niistä solista, jotta»viemiit yli}Baltau'in. säällä olemat maruStntset omat jo maksaneet meille ^{paljon ja} niiden »voittaminen tulee ^meille

kalliiksi.

^{Tästäylimenosta}

tullaan puhumaan »vuosisatoja;

se

^{täytyy onnistua. Napo-}

leon retteili Alppi-muorten yli,»vaan hän ^ei hinannut9°

puntaisia tyllejääärettömän korteillekukkuloille, _jonneniitä ei

saa

^muutenkuin täsimoimalla. Gurto onuusi^Napoleon Eräänä ^päiwänäsanoi hänmeille:herraseni, _ainoastaan historia

saa

armostella minua".

Tähän

retteeu Valtanen yli otau

osaa

toisen^komppanian päällikkönä,silläparoni Silfwerhjelm onsairas. Tätä kir-

joittaessani istuuoimallisessa turkkilaisessafalasl)'issa(risu- majassa) ja ympärilläni tykit ftauttuwat ^ja tilväärilautai»

semat rätisemät. ^Meidän patterimme omatainoastaankah-

den »virstan päässä»vihollisesta, jota koto »viime ^yönhäi- ritsin ^{miesteni kanssa, waan} tänään lepäämme, ryntääk-

semme

^taas

huomenna

^{eteenpäinja ajaaksemmehänet, jos}

mahdollista,wiljawampiin seutuihin,joissahänen^{on hymä} ollaksensa. ^{Minun täytyy}sanoa,_{ettäolemmetyössäpäiwäu}

koitosta iltaan asti:täällä ylhäällä onniin raitista^jaiha-

naa;tunnenpa

itseni

^oikein

»voimakkaaksi.

^{Tätä»virkeäni»}

pää mielialaa ^{elähdyttää}meissä ^ilmakin, joka taas onkau- nis,sekä ^kaikkialla niihtälvä ^{rikas ja}ihana ^{luonto. Iakui-} tenkin iltasumun ^peittäessäseudun ja tuon hirweän musii- kin ^tauottua, lcntälvät ajatukset tuonnekotiin,tuonnerau- han,lewon »valkamaan. Lokakuun 24 päimää ja sitä ^päi- niiiä, jona tämä loppuu, en koskaan unhoita.

—

_Nyt

mei- dän ei kuitenkaan tarwitse »valittaa ruoan ^puutetta,sillä turkkilaiset ^jättiwiitmeille isot »varastot riisiryyniä,mehnä>

jauhoja, »vieläpä »vaatteitakin. Hywästinyt, jo pimenee."

Itsemurha,

joka on herättänyt

suurinta huomi-

ota, tapahtui tuonaan

Tukholman ^linnassa,

^jossa

wapaherra K. G.

Posse ^rewolweri laukauksella

^teki

lopun

elämästään. Hän

^{oli 66}

w. wanha. Hän

oli

ollut

kuningas Oskari

toisen

opettaja ja

asui

alikerrassa, missä

^kuningas

asui

ylikerrassa.

Ku-

ningas

kuultuaan laukauksen heräsi

^unestaanja

soitti

palweliaansa.

Tämä

astui

sisään

^ja

sai

^käskyn

heti

ottaa

selwän,

mitä näin

keskellä

^yötäolisyynä tuo-

hon laukaukseen.

Kamaripalwelija ynnä

useita

muita palwelijoita

riensiwät Possen asuinkertaan.

Tultuaan hänen makuukammariinsa ^näkiwät hänen Maanjäristys tai ukkosen

^{jylinä kuului}

Kuusa-

mossa

^{17 p. jouluk. kello}

5V- aamulla. Muuta-

mat

sanoivat

^akkunain

tärisseen

hywänpäiwiiiscsti.

Tuntui

kuin

olisi

tullut etelästä ja waipunut poh-

taseen, _että

siunaukseksi sen

^lapsen

^tielle

^joutuminen

oli. Ingrid oli pieuempi, mutta mireämpi,

hänen hiuksensa

oliwat wielä walkeammat,

kaswonsa

^hywin pienet, ^pulleat ja pyöreät. Thorbjörn käwi keskikokoi- seksi, mutta

erinomaisen sorea wartiseksi,

tummat oli- wat

hänen

^hiukseusa,

tumman-siniset

^{silmänsä, kas-}

wonsa

^{piirteet poutewat} ja jäsenensä

wahwat. ^Wi- hoissaan hän

^{mielellään kerskaili, että}

hän ^taisi

^lu-

kea ja kirjoittaa yhtähywin kuin koulumestari, eikä muutoin pelännyt yhtäkään miestä

laaksossa —

paitsi isäänsä, anvcli

hän

^{itsekseen, mutta}

^{sitä hän}

^ei

lisännyt.

Thorbjöru

tahtoi aikaisin

walmistettaa

Herran eh-

toolliselle, mutta

siitä

ei mitään tullut.

»Niin

^kauan

kun et ole ripillä käynyt, olet poikanulitka waan, ja minä woin

sinua

^paremmin

hallita!" sanoi ^isä.

^Niinpä

sattui,

^että hän, Synnöwe ja Ingridyhtä aikaa käwi- wät rippikoulua. Synnöwe oli myöskin odottanut

kauan;

hän

oli wiidentoista wuotinen, kuudennella- toista.

Ei

milloinkaan kylliksi taida,kun tulee kas-

teensa

liiton uudistaa" oli

äiti

^{sanonut, ja isä, Gut-}

tornl Päiwäkumpu, oli

sen

^{myöntänyt. Eipä}

^siis _ih-

me, että

Pari kosiaa

ilmoittihe, toinen varemvain

ih-

misten poikia, toinen ^eräs rikas naapuri. Tuopa nyt

—

_«Sitten

hullua!

_kaiketi^{Ei tyttö}_täytyneewielä ole edesripillä käynyt!"

hänet

^päästää

Herran eh-

toolliselle,"

sanoi isä.

^{Mutta tästä ei Synnöwemi-}

tään tiennyt.

Pappilassa pastorin perheen

naiset

^{pitimätSynnö-}

mesta niin ^{paljon, että}

käskimät hänen

^{sisään, jotta}

saisiwat

^puhella

hänen kanssaan.

^Ingrid ja Thorbjörn

seisoimat

ulkona muiden

kanssa;

ja_kun eräs poika

sa-

wietöön" kaiken ^päimää. Mutta illalla kuuli tämän

isä.

^Niin,

se sinun

mieköön",

sanoi hän

^{ja tämä-}

hytti poikaa niin, että tämä

kellahti

^kumoon.

Thor-

björn häpesi enin Ingridiä, mutta tämä

hetkisen

^ku-

luttua meni

hänen ^luokseen

^{ja taputteli}

häntä.

Kun noin pari kuukautta olikulunut,

saimat

^mo- lemmat

lähteä Päiwäkummulle.

^{Synnöwe oli}

sitten

heidän

^luonaan,

he

^{taas siellä, ja niin} »vuorotellen kaiken

kaswinaikansa

^{Thorbjörnja Synnöwekilvaili-}

wat; be käwiwät

samaa

^{koulua, ja}poika käwi wiimein

ahkerammaksi

niin ahkeraksi, että pappi opetti

häntä

wielä

erikseenti.

^{Mutta Ingridiltäkäwihitaammin,ja}

häntä

auttoiwat molemmat

toiset. Hän

^{ja Synnöwekä-}

wiwät niin eroamattomiksi, että

ihmiset ^sanoiwat heitä

Riekoikfi", koska aina lenteliwät yhdessä ja molem- mat oliwat aiwan maalean werewiä.

Tapahtui, parasta päätä kun kaikki oli hywin, että Synnöwe

suuttui

Thorbjörniinsiitä, että

hän

^rajuu-

dessaan

oli matkaan

saattanut harmia toisinaan

^siellä,

toisinaan

^{täällä. Ingrid rupesi}

silloin

aina wälittä- jäksi, ja

heistä

^tuli jälleen hywät ystäwät, miten en- nenki. Mutta kun ^Synnöwenäiti

sai

^{jonkun tappe-} lun tietoonsa, niin ei Thorbjörn

sillä

^wiikolla

^Pin-

lväkumnmlle ^tullut,ja tustiupawaan

seuraamanakaan.

Scenmndille ei kenkään

rohennut sellaista

^kertoa;

hän

käy niin kowa

kouraisesti

^poikaan,

sanoi hänen

^mai-

monsa

^{ja welwoitti}

^kaikkia

^waitoloon.

Kun ^nyt taswoiwat, yleniwät

he

kaikki kolme ^tau-

niinnäköissksi ehkä

^{kukin eri}

tawallansa.

^Synnöwestä tuli pitkä ja hoikka,

kiharansa

^{oliwat keltaiset,}

katsan- tonsa

^{wavaa ja}

säteilewä sekä silmänsä

^tyyneen

siniset.

Puhuessansa hän

^{hymyili, ja}

ihmiset sanoiwat

^{jo ai-}

Synnöwe Miwäkumpu.

KirjoittanutB^jörn

s

^{tjer ne}

-

_Vjörn

_s

_on

_.

(Suomennos.) llattoa ^{?:teen n:roou.)}

Höllä uneksi

^Thorbjörn

Päiwäkmnmusta

^jaoli

siellä näkeminänsä

^pelkkiä

walkoisia

^{wuonia ja} pienen wal-

keawerisen

^{tytön punaisine}

nauhoine

täyskentelewän niiden keskellä. Ingrid ja

hän

^{puhuiwat jok'ainoa}

päiwä

mennäksensä ^sinne. Heillä

^oli

ⁿⁱⁱⁿ

^{monta wuo-}

naa ja pientä

Porsasta

hoidettawina, etteiwät tienneet, miten ^ja minne kääntyä niiden parissa. Sillä wä- lillä

kummeksiwat he

^{suuresti, etteiwät}

heti saaneet Päiwätummulle lähteä. Sentähden

^{että tuo pieni}

tytöntyntöon teitä käskenyt?" kysyi äiti,

«onko

^mo-

komatakaan ^ennen kuultu?"

—

_{«Niin, niin, odotta-}

kaapa waan _tulewaan sunnuntaihin", _wäitti

Thor-

björn,

niin saammepa nähdä."

Tuo tuli.

Sinä

kuulut olewan niin

vaha

^kers-

kaamaan,

walehtelemaan

^ja kiroilemaan",

sanoi

^Syn-

nöwe

hänelle

silloin, «ettet

saa

^meille tulla, ennentun

sen

^olet jättänyt."

—

Kuka sen

^on

sanonut?"

ky- syi Thorbjörnkummastuneena.

—

Äiti".

Ingridodottimalttamattomasti kotiintuloa, ja

Thor-

björnkertoi

hänelle

^{jaäidille, miten olikäynyt. Siinä}

sen

^{nyt näet!"}

sanoi

^{äiti. EiIngrid mitään}

sano-

nut. Mutta

siitä hetkestä

^piti

sekä hän

^{että äiti wa-}

ralta milloin poika waan

manasi tahi

kerskaili. Ker- ranIngrid ja

hän

^{joutuiwatriitaansiitä, josko}

Koira

wietöön!" ^{on pidettäwä}

manauksena tahi

^{ei. Ingrid}

joutui tappiolle, ja

sitten

^{käytti Thorbjörn}

Koira

joiseenpäin.Edellisenä iltana oli

ilmassa

^näkynyt

walkian läihäyksiä.

Joulukuun

^{21 p.} iltana läi- häytti hywin

kirkasta

^walkiaa.

Teuraawa

päiwä oli ankara tuisku, joka

riehui

^aika

wauhdilla

^{ja hywin}

pilkallisesti. (O.

-

_E.)

Maamies n:o 6

on ilmautunut ja

sisältää su-

dentarha

kuoppanensa; Ilmasta, wedestä,

lämmöstä

ja _walosta tarpeellisina

ehtoina ^kaikelle

^eläwyy-

delle

^ja

kaikelle taswullisuudelle

^(jatk.):Maitotalou- desta yleisesti (jatk.); Waala maanwiljelyskaluna (jatk.); Kauppatietoja;

Ilmoituksia.

(H. D.) istuwan kuolleena

wuotcellaan,

rewolweri

oikeassa

kädessä, _joka niin towaan oli puristettu että _töin tuskin

saiwat ^rewolwerin siitä

^pojes.

Perinpohjaisen järjestyksen ryyppäämisen ra- joittamiseksi on

Ruotsissa Söderhamnen

^wätiwiina-

tawarain-yhtiö pannut toimeen. Se, näet, on mää- rännyt, että wiinaa tämän wuoden alusta

saa

^myö-

dä

ainoastaan ruoka aikoina

^(kello7-9e. pp.,

kello

12-2_{kuin että}ja 7_syödään9 j. pp.) ja

silloinki

^ei

^{wähemmällä}

atria;

eikä myöskään _anneta miestä ^päälle enemmän kuin 4

kuutiotuumaa

wii-

naa.

Muina

aikoina päiwästä _annetaan ruokaa ollven

kanssa.

Pielisjoessa on

wesi

^nousnutniin korkealle,että toinen Ntran

sahoista

on täytynyt

seisahduttaa

^ja

muutamassa ^kanawan sulussa

on mettä juosnut portin ^yli.

Jalokoskella

kerrotaan meden eräänä päiwänä

kohonneen kokonaisen

^{sylen. (Karj.)}

Konkurssi-anomuksen

^on

soitanto

^{tarpeidenkanp-}

piasHelsingissä E.

W. Floessel

^tehnyt.

Konkurssia. Herra

^AndersRamsay, joka,miten wiime

lehdessä mainitsimme

^{Helsingin raastuwan}

oikeudelle

on jättänyt

konkurssihakemuksen,

on

il-

moittanut

welkansa nousewan ^1,640,259

^markan

17 p:n ja

tulonsa

^25,801markan

suuruiseksi.

MaamiMari«rewisioni

pidetään Iywäskylänlau- punqin

rootihuonec-öfa

^{Anukaan joKuortaneen}

kihla-

kuntain fnn«?(a 22 p.

enfitutemaa Helmikuuta.

570,00(^

760,000_300,000

.. _„

«.000.000

..

Jäätyjen

näillä

waltiopäiwillä myöntämätra«

hamääräytset owat waltiowaliotunnan wiime wii?

kolla jaetun mietinnön mukaan

seuraamat:

1)

houruinhoidon

parantamista_warten

_{. .}

_{warten3,425,400}900,000

m^ _,^

waltiopäiwäkustannuksia

wartel^

toaftiopäitoäfuätanmiffia toartcty 5) fotaloitogto

irnrtfn^^^^^M s^uölnälmfll^öuluj^varten .

Meensä

11,955,400 m.

2,754^16!:

_90.

4) Suomen ^pankin woittowaroja

.

Naiden

rahamääräysten

suorittamista

^warten

owat

seuraawat

^{warat joko} käytettäwinä taitka näillä waltiopäiwillä myönnetyt,nimittäin:

1)

suostuntarahaston säästö . .

^3,301,238:

10^

teensä

11,855,400: - Kuopion

markkinoista

kertoo Tap., että

rahan

wähyyden takia kaupan liike oli laimea

wailta

^kan-

saa

_wistä^oli

ori-hewosista,

^paljon.

Hinnat

jommoisista ennen on

^oliwat sen

^mukaan.

maksettu

^Hy-

1,500 m:kaa,

saatiin

^{nyt maan1000 ja työhewoi-}

fia

^{myytiin 150 ja 100}

^markkaan

^{ja wieläpä}

sii-

täkin alle.

Kilftaajot Kuopiossa t. k. 14 ^päiwänä

sai

^Tap-

ion

mutaan" Mats Niskanen

Viitasaaresta

^ruunin

karwaisesta orihewosestaan suurimman

^palkinnon

350 markkaa.

Kilpa ajot

Mikkelissä

^{pidetään tulewan}

helmi-

kuun

19 p:nä.

Kun

hän sitte

^taas

^lähti

^mukaan,

hänen mielestänsä kaikki ihmiset katseliwat

^{häntä, ja} rippilapset nauraa kikertiwät. Mutta Synnöwe tuli muitamyöhempään, ja oli

sinä

päiwänä paljon

sisällä

pappilassa.

Hän

pelkäsi papilta nuhteita, _mutta

hawaitsi

^pian,että

seu-

dussa

^{ainoat jotka} eiwät tappeluksesta mitään tietäneet oliwat ^oma

isänsä

^ja pastori. Tuo nyt wielä täwi

Päinsä;

mutta miten

hän

^{taas pääsisi}puheen alkuun Synnöwen kanssa;

sitä hän

^ei

saanut

^selwille;

^sillä

Thorbjörn oli laskenut kädestään. Kaiten tietä oli

hän

tuumiskellut tarjoutua istuttamaankukkasia,mutta nyt ei

hän saanut ^sitä

^tehneeksi;

^sillä

^{tyttöniin kii-}

ruisasti

^kääntyi

heistä.

^Mutta jälestäpäin ei

hän

muuta ajatellut kuin että

hänen

^kumminkin

olisi

^pitä-

nyt auttaa tyttöäkukkain panemisessa.

Mitä

tekes- kenänne

haastelitte?"

^kysyi

hän

Ingridiltä.

—

mitään."

Ei

Kun muut parhaaksi oliwat päässeet lewolle,puki Thorbjörn hiljaa päällensä jälleen ja

lähti

^{ulos. Ilta}

oli ^kaunis, lämmin ^{ja tyyni,} taiwaan kantta

ohuena werhona

^peittiwät

harmaan siniset

^hattarat,

sieltä

täältä

halki

rewittynä, jotta näytti

siltä

^{kuin joku}

so-

mealta laelta

olisi katsellut

^{alas. Eikenkäännäkynyt}

kartanolla eikä etäämmällätään, _mutta kaikkialla ruo-

hikossa heinäsirkat

^{sirisiwät, ruisrääkkä} rääkyi oikealta, toinen

wastasi

»vasemmalta, josta yhä edelleen syntyi

senlainen

^{laulu nurmella, että »vaeltaja} astui ikään- kuin

suuressa ^seurassa, ehkei ^hän

ainoatakaan elämää nähnyt.

Metsä lewisi

^sinisenä,

sitten

^{tummana ja yhä}

tummempana »vasten korkeata

tunturia

^{ja näytti}

suu-

relta

uswaiselta

mereltä.

Mutta

sieltä

kuuli Thorbjörn_teeren kuhertawan, yksinäisen kissapöllön

huutaman

^{ja koskenpauhaaman}

»vanhaa, raiteitta nuottiaan

mahtawammin

^tuinmil-

loinkaan ^ennen

—

_{nyt, kosta} kaikki oliwat lasteu- neet lewolle

sitä

kuuntelemaan ^Thorbjörn

katsahti Päi-

wäkumpuun ^päin ja

lähti

^matkalle.

Hän

^{poikkesi ta-}

walliselta

^{tieltä, joutui}

suoraa

^uraa

^sinne

^{ja oli}

kohta

Synnöwen

Pienessä kukkatarhassa, mikä

oli aiwan tämän ullattosuojan akkunan alla.

Hän

^{kuunteli ja}

tarkasteli, mutta kaikki olihiljaista.

Hän katsoi

^ym-

nyt

ensi

^{kerran ei}

hän

^oikecn

tahtonut

^{pyytää Ingri-}

diä »välittäjäksi.

Luctutsen

loputtua, oliEynnöwe jäl- leen pastorin perheessä. Thorbjörn odottiniin_kau-

an tuin wielä joitakuita

toisiakin

oli kartanolla mutta wiimein täytyi

hänen

^tuitenki

lähteä.

^{Ingrid oli en-}

simäistä, jotka

lähtiwät.

Seuraamana päiwänä oli Synnöwe tullut ^ennen

kaikkia

^{muita ja}

lähti

puutarhaan pastorin tyttären ja erään nuoren

herran kanssa.

Neiti taiwoi ylöskuk- kia ja antoi Synnowelle,

herra

auttoi, ja Thorbjörn

seisoi

ulkopuolella muiden

kanssa

^ja

katseli

^päältä.

He selittiwät

^{kylläksi ääneensä, jotta kaikki}

sen

^kuuliwat,

miten kukat oliwat istutettawat; ja Tynnöwe ^lupasi

sen itse

toinlittaa, jotta

se tulisi

^tehdyksi

ihan heidän

selityksensämukaan.

Et ^{sinä sitä}

^{yksinäänwoi}tehdä",

sanoi

^{tuo ylkäinen herra, ja tuon} pani Thorbjörn

mieleensä. —

_Synnöwen

tultua muiden ^luo,

osotti-

wat

he hänelle

wielä tawallisen

suurempaa kohteliai- suutta.

^{Mutta Synnöwemeni Ingridinluo,}

terwehti häntä

ystäwällisesti ja pyysi

häntä kanssaan

^äyräälle.

Sinne

he istuiwat; sillä

^pitkään ailaan

he

^{eiwät ol-}

leet oilccn keskenään

haastelleet.

Thorbjörn jäi mui- den Mlvecn ja tarkasti Synnöwenlalliita ulkomaa-

laisia

kullia.

Sinä päiwänä

lähti

Synnöwe yhtenä muiden

kanssa Ehkä

minä kannan nuo kukat sinulle,"

wirktoi

Thorbjörn:

„

_Senpä

_{mielelläsi saat}

tehdä,"

wastasi

^tyttö ystäwällisesti, mutta

toiseen katsahta-

matta, otti Ingridiä kädestä ja käwi edeltä.

Päi-

wäkummulla

seisahtui hän

^ja

lausui

Ingrioille jää- hywäiset.

Minä

^{kyllä jaksan} kantaa kukat ^jälelläole- wan matkasen,"

sanoi hän

^tarttuen

masuun,

jonka

ja kenties maaraatin ^on

se,

että Tonaman »virta on

sulana

^{ja että}

sillat

omat särkyneet, joten on

mahdotonta

^kuljettaa suurempia ruoka- ja ^ampu- mamaroja »virran ylitse.

Simuitsan

^{ja Sistoman}

»väliä kulkee noin vuoleu

tusinaa

pieuiä höyrylai- moja, jotka mielvätmatkustamaisia,^postia ja

rahan-

lähetyksiä »virran

toiselle

^{puolelle. Suuret}

»varas-

tot ruokaa ja

»vaatteita

sotajoukkoa_»varteu odot- taa

Sinmitzassa

ja päimittäiu yhä

uusia

^tulee,

mutta niitä on

mahdoton

^{»viedä ylitse ennenkuin}

mirta jäätyy.

Asia

^riippuu

siitä

^{miten paljonruo-}

ka ^ja edellä kaikkea ampumamaroja ennätettiin

saada ^»virran

^yli

^ennenkuin sillat

^särkyimät.

Sotatantereelta.

Myöhemmintulleet tiedot kertomatSchiplantap- pelustn muuu

muassa seuraamaa: ^Tammikuun

²

väimänä sailvat

^kenraali Radetsky ja

Kartzom

^käs-

lyn raimata

itselleen

^{tietä »vuorten yli Trojanin}

kohdalla

^jarynnätä Schipkaa köyden. Sillä ^»välin

lähetettiin kaksi

^{kiertämää kolonnia,}

^toinen

^Skobe-

lewin,

toinen

ruytinas Mirskyu komannou alla toi-

saalta ahdistamaan »vihollista,

joka täten tulitin

saarretuksi. Waiwaloisen

^{matkan tehtyään saapui-}

wat Stobclel' ja Mirsky 6 ^pämänä lomalla pakka-

sella

^toinen

2clzoon

^toinen

Karadlihin

^{ja alkoimat}

7 päilvänä kumpikin eripuoleltaan lähestyä Schip- kaa, jota 8 ^päiwänä lakkaamatta taistellen

likeni

mät 3 mirstan päähän. Seuraamaua amnuua oli ilma sumuinen, _lunta

tuiskusi

^{ja tuuli}

^raimosi.

Kello

6 aikaau alkoi

ruhtinas

Mirsty taistelun,

kenraali

Skobelclv ryntäsi lännestä kello ^{9 ja} pää- armeija kenraali Radetskyn johdannolla ^saapui

nnMkin kohdalle

parin tunnin _päästä. Samalla

miehuullisuudella

^ja

iloisella

^{mielellä, kuin sotajou-}

kot olimat «voittaneet

laikki »vastukset kaalatessaau I^/2

sylen palsuösa

lumessa

^{»vuorteu yli,}

^käminät he

^nytkiu

wihollista

^»vastaau

inusiitin soittaessa

^ja

lippujen

liehuessa. ^Kello

6 illalla antautui

turkki-

lainen armeija. Vangittiin ylipäällikkö

Wessel-

pasha, 3 Pashaa, 28 upseeria ja 25,009 miestä.

Saaliiksi saatiin

^{7 lippua ja} 81 kanuuuaa.

Wenä-

läisten tappio oli myöskin suuri; 2 kenraalia, 1 ömerstiluutuauti, 117 upseeria ja 4,246 _miestä

haamoitettiitt

^{ja 19 upseeria}

sekä

^1,103

^miestä sur-

mattiiu.

Tieto Schipka-armeijau mangitseunsesta

herätti Turkissa suurta

hämmästystämin

hallituksessa

^kuin

asukkaissakin, ja yleisesti päätettiin, että joko

ereh-

dys

tahi

^{petos oli tämän} ounettomuudeu »vaikutta- nut.

Pelko

ja hämmennys on kartoittanut

kaiken

järjestyksen

heidän

toimistaan.

Vähän

»väliä pan- naan

Mehemed-Ali,

joka onarmeijan pääkomentaja,

sekä

^{Suleimaupasha ja} Reouf-pasha »viraltaan, ja jonkun ajan

kuluttua

koroitetaau

he

^taas

takaisiu

armoonsa.

Suttani on lausunut, ^että

heidän

^ar-

meijansa on ^{ollut yhtä}»voimakas kuin

miholliseukin

armeija, »uutta päällikköiden erhetykset _{omat mat-}

taansaattaneet ^kaiken

»vastoinkäymisen.

Heti sodan

loputtua

asetetaan

päällikköiden

toimet

tutkinnon

alaisiksi.

Rientomarsissa ^kiitämät menäläiset

^{eteenpäinBal^}

kanin eteläpuolella; toinen paikka

toisensa

^perästä

miehitetään, Turkkilaisten heikot

ja hajouueet

so-

Sähkösanomia.

Loutoo 17 päimä

Tammikuuta. Parlamentin

alvaus tapahtui

sanottuna

^päimänä kello 2.

Hal- litukseu

^{puolesta pidetyssä} alvauspuhcessa

huo»

mautcttiin parlamentin

aikaisesta

alvaainisesta, joka oli tapahtunut

siinä tarkoituksessa,

että

hallitus möisi selittää

^{mitä keinoja}

se

puolestaan on koet- tanut käyttää

saadakseen sotimia

»valtakuntia sopi- maan,

sekä sitä

^paitsi

kuullakseen

parlamentin neu-

»voja, miittaen

mihin ^toimiin

^Turkin ja Suur-Bri, tanuian

hallitukset ^olimat

ryhtyneet Wcnäjän

halli- tuksen

^luona,

sekä ^{lansuen toimcita} rauhau

^aikaan-

saamisesta,

jonka

rauhan hieromisessa

^Englanti

ⁿⁱⁱⁿ

paljo kuin

mahdollista tahtoo

^olla

alvullinen.

Tä-

hän

^asti

^{ei ole}

kumpaisenkaau

sotaa

^{käymän »vaa-}

timukset

^loukauneet

^Britannian

puoluettomaa

ase-

maa, ja luultama ^onki, että

he

^{niin paljo}

^tuin mahdollista

^{koettamat pitää}

sitä armossa. ^Niin

kauan

kuin

^ollaan

sitä

loukkaamatta, on myöski Englanti Pysylvä yhtä

rauhallisena

^kuiu

tähänkin

asti, mutta

toiselta

^puoleu

^ei

^{»voi kieltää, että on}

tarpeellista pitää

huolta

^{sopimista Mara-keinoista,}

jos

ehkä satttlisi

^että

sotaa

jatkettaessa

odottamattomia

tapahtuisi. Mutta »valmistamatta

se ^ei

käy päiusä, ja

sentähden kehoitetaau

parlamenttiamyöutämäänruu-

saasti

^»varoja

tähäu tarkoitukseen.

Asiakirjoja lu-

»vataan »viipymättä parlamentin

tarkastettalvaksi.

Wien 15 p. tammikuuta. Eräs täällä olema lä-

hettiläskunta

^ou

^saanut sähkösauomau,

jokakertoo, että

kenraali

Gurko

äkkinäisellä ^liikkeellä

^on

^katkaisuut

Suleimau-pashau armeialta peräytymistieu. Odo-

tetaau

kohdakkoiu

^{tämä» armeija»}

antautulnista.

Wien

¹⁵ p. tammik.

Aasian

puolelta kerrotaan

„ Presse" ^lehdessä,

^että Ismael-Hakki-pasha onlu-

»vannut luomuttaa

Erzer»l»nin,

josmapaa poismeno myönuetään

turkkilaiselle sotamäelle.

tajoukotlyödään, mangitaan,laikka

sulietaan ^kaikesta

yhteydestä, ja omat uiiumuodoin »voiinattonmt mi-

tään

»vastarintaa

tekemään.

Wiimcisct

^{tiedot il-}

moittamat, että

venäläiset

malloittimat Philippo- poliu tammikuun 1^ päimäuä. Sotajoukkoa johti

tässä

^{rynnäkössä}

^kenraali

^{Skolielcm 1, jokaon tuon}

nuoren,

mainioksi

^tulleen

»valkoisen ^teuraalin isä.

Suleimau-pasha ou wäistctty syrjään ^Adrianopo- lista, jonne yän ci millään taivalla »voi päästä, kun

setä ^maantiet

^{että rautatiet omat} Venäläisten

hallussa. ^Tammikuun

^{16 p. ou}kenraali Stobelcm miehittänyt

H

^{er manlyn.}

Mälirauhasta

ei wielä ole mitään marunlutta.

Myöhemmät

tiedot

^{kertomat, että}

Turkin

^puolelta

olisimatkiu

^Sermer- ja Namyl-pascha läyctctyt wc-

näläiseeu

pääkorttieriin

rauhan ehdoista

keskustele- maan.

Mutta

^{luullaan, etteimät} nämätääu ole warustetut täydellisillä waltuukirjoilla, waau ^aino-

astaan määrätyt kuulustelemaan Weuäjäu ehtoja ja tuomaan niistä

ilmoitusta

Konstantinopoliin, jossa erityinen ueuwoskuuta niitä

likemmin tutkisi.

Venäjänpuolelta _{on pantu}

kaksi ehtoa mälirauhan mahdollisuudelle: I:tsi

^että keskustelut

käsittämät

myöskin

marsinaisen rauhan »valmistukset, sekä 2.tsi

että Turkki antaa watuudeu

suostumuksiell

^täyttä-

tämisestä

^aiua

rauhan

^loppuuu

saakka.

Ellei »väli-

rauhau

loputtua ole

rauhaa

^{tehty,niin nämä ma-}

tuudet palkitsemat Wenäjän

uiistä suurista

^eduista,

joita

mälirauha

^on

^Turkille

^tuottama.

^Tämän

^wa-

tuudeu laadun määärää

ehdoitetuu mälirauhan

^pi<

tuus. Wenäjä

toiwoisi ^ainoastaan

^lyhyttä

^wali-

rauhaa,

Turkiu hallitus sitä

^{mastaan aiua 2}

^kuu-

kaudeu. Englauti ^näyttää taaskiu lemottomalta, pelkää muun

ohessa

^Weuäjän

omistluvan itselleen

liian suuria

^etuja

mälirauhau liitossa

^{ja on}

sen-

tähdeu

^{antanut ueuwojaan} ja luäHräyksiääu

sekä Turkin hallitukselle

^että

sev lähettiläille.

Englannin

rauhallisuuteen

^ei

suurta

luottamusta moi panna,

sen

^todistaa

hallituksen

^{awauspuhepar-}

lamentin kokouksessa,

jouka puheen

sisältö

^ou

^likem-

min selitetty etäämpänä

lehdessä

^painetussa

sähkö-

sauomassa.

^Nuo odotu'U!attomat tapaukset" joihin awauspuheessa wiitataan, _mvat

luultawasti Kons-

tantinopolin

walloilus

ja

!cnties

^»nyöskiu Gretan sodanjulistus, jouka

ellei nälirauhau

^{tuumat to-}

teunnu, arwellaan

kohdatkoill

^{wpahtuwau. Sano-}

taan

hallituksen ^aikoman

^pyytääparlamentilta 10mil»

jonaa

sterlinki

^puntaa ylimääräistä

suostuntameroa.

Mitä

Venäläisille

^{woi tuottaa}

suurta hankaluutta

noi

— hänelle:

^{Niinpä et} päässytkään

sinä

^mukaan,

he

^{warmaan wiewät Synnöwen}

sinulta!"

^niintä-

män

sai Poika maksaa sinisellä ^silmällä.

^Siitä

het-

kestä ottiwat pojat

lamaksensa

^{puhua Synnömeä}

hä-

nelle ja

kohta

huomasimatkin, ett'ei mitään

saattanut häntä

niin

raimoihinsa. Metsässä

^{pappilan läheisyy-}

dessä

^{miimein mälipuheen mutaan käytiin tuimaan}

tappeluun, jonkasyynä oli yllämainitun tapainen

asia

^;

siinä

^Thorbjörn

^kohta

^{oli yksinään}

suurta

^joukkoa

mas-

taan. Tytöt

olimat

edeltäpäin

lähteneet

tiehensä, niin ett'ei ollut kenkään, joka

olisi

^{mennyt mäliiu, ja}

scn-

tähden

^{kiintyi tappelu yhä}

t^iiincmmaksi.

Tappiolle ei Thorbjörn

tahtonut

joutua, yhä

useammat

^ryntäsimät

hänen

päällensä, ja nyt puolusti

hän

^{itseänsä, millä}

maanparahite taisi, josta syystäsiinä jaeltiinkin iskuja mitkä

sittemmin

kyllä kertoilimat, _mitä

siellä

oli tapah- tunut.

Aiheesen

^käytiin

samassa,

ja

siitä ^nousi

^koma

huhu

paikkakunnassa.

Seuraamana

sunnuntaina

^ei Thorbjörniä

halutta-

nut

lähteä

^kirkkoon;ensikerran, _kun

heidän

^piti

lähteä

papin luo, rupesi

hän sairaaksi.

^Ingrid

läksi sentäh-

den yksin. Thorbjörn kysyi tytönkotiin tullessa,mitä Synnöweoli

sanonut. Ei

mitään".