Kirje Jyväskylästä · DIGI

l8?8.

Aio 46.

Tilaushinnat:

koko wuodelta ^4m., kolmeneljännekseltä3m., puolelta2^m.,neljän»

nekseltä ^1m.

—

Postikonttoreissa:

koko wuodelta 5m. 64p.. kolmeneljänn.

4m.23 p.. puolelta2m.82p., neljännekseltä1m.41p.

—

yksityiset numerot10^p.

Nlosannetaan Weilin ja ftlöös'inkirjakaupassaIymäskylässä joka Tiistai ^ja

Per-

jantai-aamu.missä ^myöskinilmoituksia»vastaanotetaan 10 p:stä pieneltäriwiltä.

—

Toimittajat: K.Göös,»vastuunalainen toimittaja,

H.

^Hellgren,

F.

Canth.

Wuosituttinnot seminarissa

^omat

^tällä

^miikolla

torstaina, perjantaina ja

laumantaina.

Mies.seminarin

opett»lja«lotelas

Dawid Vösk

on nimitetty Kiurumeden

kansakoulun

opettajaksi.

Paraan ^taiwomme

wettä (tietäähän jokainen että

se

^{on maisteri}

Bonsdorffin

^{talon mieressä)}

kehoittaisimlne

kaupunkimiue maltuu-

tahi

^muita

mahtimiehiä

maistamaan

näinä sateisina

^aitoina.

Eiköhän sentään olisi

syytä jollakintamoin suojella

kaimoa

pilaantumasta?

Omaisuutensa

^{on t. l. 8 p.}

täkäläisessä raas- tuman-oiteudessa

^{pyytänyt luowuttaa} meltojillensa kollega

K. N. Bonsdorff.

Kirlonlokoulsesta

^{tänäpänä klo 5 j.p. p.}

^huo-

mautamme tunn. lukioitamme.

Keuruu pitajas kupptHsén on mennyt Senatttn pfpinolkv sada eri

mriläkcrrin,

jonka asunto-

paikka tvlisi oleman Kevrvn kirkonkijhv. Möson.

sin<c ehdoteltu etta' Särijarven, Uraisten ja Pe- täjäveden kunnat

—

mitkä' nyt knhivat Jyvatky- hvn

pirikuntän —

y/tdistetttcisin

iöhon

dten Keu- rvnptrikuntdn.

Se kylkv on sötavå etta* Kertnhipitajccs saisi oman pirihvkarinsiv. Tétymaitomiss<t> ja epcetf-

taT(Pkititennion, sallittanenko sitw sille.

Mut

^si-

hen ci svinkdn Sendtti möntyne,etta'nåtoisethin-

nat Utetdn Keurusen, koska se yhdistys monessa katsannossa olisi nille sopimaton.

Ilmotan uuttamia stjkkojte _töhon

p&ttésén:

En

^siksiolisi

nceistce

paikkakunnista ^pian

yUn-

BCB2>itempi matka Kevndle kuin Jyvieskyhvn. Sfs

tulisi

^tö mutostaminen van hintavammaksi seka?

rvnidle etta¹ yksityisille.

Toiseksen asv Jyvieskyhvssw useita taudin parantajia,jotta sairas téttl tapdvansa kumminni yhden taikka ^toisen tohtorin séUoP kavpunnissa.

Mutta

jos Keuruu parantaja ^sattuisi matkoilla oleman, kun sairas sinne on hvmpinyt, olisi poti- las-raukan^kwyntisélht'

hukka-vaivana

^van.

avum^ui

Kolmanneksi

sopi^miran jasätto-méhen yk- sin tein aja ^{muitakin asioita}

kcupunnissa

kveydes-

sicnsw:joko pvltutella^muitavirkaméhixv ja ^aaioit- sioita* taikka mada tacaroitdn, elikktv osta tar-

'péllisia' esileitcv. Silla? esimerkiksi söla ja moni mu ^esil('on kavpunnissa vähemmin

hintava,

on jautaiua. Ilitarkastajoista

ei

tälläkääu kertaa ol-

lut kukaau läsuä.

Vuosikertomuksessa huomaute-

taan parista seikasta, jotka tuottamat

haukaluutta

opiutojeu

suotamalle

edistymiselle. Semmoiueu on

ensiuuäkiu scitsemäuucu

^luokan kaksijakoisuus. Siitä

lausutaan maiuitussa kertomuksessa:

^{Kuuou täyty-}

mys yhdistää uiideu ^opetus, jotka luokallaomat jo yhdeu muodeu ^olleet,

uiillekiu

^sopimaksi, jotkamasta

siuue

^muutetaau,

^uiin

^syntyy

siitä

wälttämättä

se

maikeus, ettäopettaja,

ascttaissaau

opetustaan ylem- mällä

osalla

^{olemien käsitykscu}

mukaiseksi,

ci

saa

alemmalla

osalla

^olemia

sitä

^{helposti ja oikeiu tä-}

sittämääu

^{ja opetusta}

tarkkaamaisuudella seuraa-

maan. Jos

hän

^{taas kokee}

asettaa

^{opetustaau ala}

osau

^{tarpeiden mukaau,}

^uiiu

^ylä

osa siiheu tahtoo

kyllästyä.

Mahdotou

^on

hauen

kumpaakiu uiin edistyttää, että yhdellä muodella eucunetystä opis-

tossa

»viipymisestä

sauottamaa

^hyötyä

olisi.

^Mutta

aiua

pysyy se ^haitta,

^että

ahkeruus

tällä luokalla

ci oikein tahdo

^{Pysyä mireillä; joka}

seikka

^aitaa

moittaeu ^yhä cuemmäu »vaikuttaa

»uuihiukiu

^luok-

kiin. Suotama

siis

olisi, että mitä pikcunniu ^täiuä koululaiuepäkohta

tulisi

korjatuksi,

uiiukuiu se ^Hel-

singiu uoriualilyscossa outiu jo korjattuna.

Toium

epäkohta, josta

kertomuksessa

^maiuitaau,

on

se,

että

historian

opetukselle

eusimmäisellä

^jatoi-

sella

^{luokalla ou anuettuainoastaau yksi tuuti}

^lvii- kossa.

^Näiu

niukasti auuetulla

tuutimäärällä ou

mahdoton saada

^{mitäkääu perustusta}

lasketuksi his-

torian lumulle.

Ilmat

^omat

olleet sateiset

^{ja kolkot.}

Jolla ^mii-

me perjautaita masten oli

mähäu hallaa ^väillä

^tie-

uoilla

ja yöllä laumautaita masteu kuului

se ^liik-

kuuceu Petäjämcdcllä.

Mutta

^{kun ilmat}

scu

^jäl-

keen ^omat olleet sateiset,

eiwät

^oraat

siitä

^kuiteu-

kaau

liene suurta mahiukoa ^{kärsineet. Wettä}

^ou

muuteu tullut

mähäu liiaksikin. Maamiehct

^ja

muut

miehet

jo halajaisimat päimäu paistetta ja kamusta

säätä.

^{..Olkoot uyt maau}

roskasäät

^edcl-

täpäiu"

sauowat ^kuitenkin

^muutamat,

^että sitteu tansakoulu-kokoukscu

^ajaksi

saamme

kauuiit ilmat".

Ia

^jos

siinä toimossa

^waau

moisinnuc

^mannat

olla, niin

halusta

^uyt

kärsisimmekiu

kuiuka roskai-

sia säitä

^tahausa,

sillä suurta haittaa

^todella

^tcki- sikin kokouksen

^aikaua

^täänlaiueu

^ilma.

Päijänteellä jokolmas höyrylaima,

..Seura"

^wä-

littää

matkustamieu kulkua.

Wiime

perjautaiua j.

p. p.

teki lälnsä"

^{erityisen matkau}

Lähtee»

^lyseo-

laisia

^{marteu ja} laumcmtaiua

mci Lahtis"

^puolella

hiuualla matkustamia

Päijäuteeu ^yli. Eläkööukil-

pailu! Teppo.

Kirje Iywäskylästä.

Uudeu

kirkou asema

^ou

^taaskiu

^{pauuutpäät pyö}

rälle. Oli, ^uäct,

se

^{pikkuiueu erhetys} tapahtunut,

ett'ci tarkemmiu

^{tutkittumaata, johou}kirkkoa aiot- tiin rakeutaa, enuenkuiu

asianomaisteu

^lupa

haukit-

tiiu ja

rakeuuus-aiueita

^paikalle

wedettiiu.

Wasta perustusta

kaimaessa huomattiiu

^maauolcmau tuiki kclmotouta.

Tämä

mahiuko

ei kuiteukaau

liene uiiukäim har-

milliueu,

kuiu sitä eusi katsauuossa

^luulisi;

sillä ivoidaauhau

^{toimoa, että}

^kirkolle

^uyt

katsotaau

^tila-

wampi ja someliaampi paikka, kuiu

eusiu

^aiottu,

jossa

se olisi ihmistcu ulkohuoueitteu

ympäröimänä ollut.

Torin

alareuuaau, johou

sitä

^uyt

ehdoitel-

laau,

tulisi sille

tilamuuden puolesta parempi paikka,

mutta—

miksi kamoksutaau

^julkeata.ja

ihauata ^har-

jua,jouka luouto

itse

^{ou juuri}

^kuin

^kirkou

asemaksi

määräuuyt? ..Siuue

se tulisi

^liiau

kalliiksi" sauo-

taau

..ci siitä ^moi

olla puhettakaan." No

miu —

ollaau sitteu

^puhumatta!

Kansakoulukokousta

^odotetaan,

^toimikuuta

^kuulus-

telee

huoueita

^{ja emäuuät}

hikoilemat ^maattcideu

^ja

huoueideu

puhdistamisessa. Sillä

mäliu

^ollaauute- liaita ^{tietämääu,} keitä

kokouksceu

^{tulee ja keitä ei}

tule.

Ia

uteliaita ollaau ^{myöskiu kuulemaau,}kat-

somatko kokouksen

^jäseuet uäidcu kokousteu olemau cdeskiupäiu Iymäskylässä ^{sopimimmat pitää,}

tai

joko mitä rumetaan

siirtämääu

^{johoukiu iläiseeu,}

cteläiseeu. läuteiseeu ^tahi

^{pohjoiseenkolkkaan.}

^Muis-

taupa

kuiteukin

^miime

kokouksessa

^erääu

armoisau

puhujau lausuucen, että täuue

halusta

tullaaukuu- lemaau, miteu

..Suomen

^{sydän sykkii/'}

^{Ia mintuin}

meri

lähtee ihmisen

^{sydämestä, kiertää}

^ruumista

^ja

kolmen

miuutiu

^kuluttua

aiua

^jälleen palajaa sydä- meen,

miu kausakouluu

opettajatkin

lähtemät

^Suomeu

sydämestä

kausaau lemittämääu

simistykseu ja opiu maloa ja kolmen muodeu kuluttua^täuue

aiua

jälleen palajamat,uutta mirkeyttä, uutta ramiutoajauutta

moimaa saamaau. ^Eikä se

^sydän»vicläkääu ole sykki- mästä lakannut.

Vuosittain

^täältä

^micläkiu lähtee

kauuis joukko raikasta, toimorikasta nuorisoa, joka

hehkumalla

^{iuuolla ou malmis}

^»lhraamaau

^työusä

ja

moimausa isänmaau

^eteeu.

^{Eimätkö he}

^halajaisi

muosien kuluttua

^{täuue jällceu palata,}

mauhaa

^ra-

kasta oppilaitosta uäkemääu ja juuri _täällä mauhoja ja

uusia

^{kumppalia tapaamaau, ja juuri}

täällä keskustelemaan

kansakoulua

^{koskemista kysy-}

myksistä? Niiupä aiuakiu

luulisi.

Taiteellisista

nautinnoista

ei kokouksen

^aikana

tule ^puutetta olemaau. Laulajaisia ^antamat

hrat

Bergholm jaKiljander _{16 p.} ja

neiti

Lydia Lagus 18 p. Sitä paitse kuuluu

hra Meissncr ^aikoman

antaa jonaknna

iltana

soittajaiset. Kämelymatkoja olen ^myöskin kuullut

ehdoiteltamau

^{jonkun illan}

mietoksi

^johonkuhuu

läheiseen

^paikkaan,

esim.

^harjulle,

jonne

tilaisuutta

^Marten

hankittaisiin

tarpeellisia

istuimia

^jasopimaa wirwoketta. Jo »viime miikolla saapui tänne

useita kokouksen

^{jäseniä, joka luullak-}

seni

^{myöskin on}

todistuksena

^{siitä, että}

he ^mielui- sesti

^juuriIymäskylään tulemat.

Lyseossamme pidettiin

muositutkinto ^miime

^per-

Hiippak.

sanomia.

^{(Kuopion.) Toukokuun iNp.}

oi» h. t. piispa antanut prowastii:nimen ^ja anvoniluh- monirmcn kirkkoherralle ^K. E. Rooo'ille ja kirllo- herlaUeI.Bäclwallille.

—

_{Samanaftäiwänä}

on ^piiöpaja lonsistoriumi ^antaneet

waratirktoherrau

^{nimen ja anvon}

scuraawillc

pappismiehillc.'

Frantsilan

kappalaiselleA.Gum- meinsellc, Tohmajärwcn lappalaiselleA.

F.

^{Hahl'illc,Si»}

mon w. t. lappalaisellemaisteri I. A.Äeckman'ille, Sotta- mon lappalaiselleK.Kelmulle,

Pielawcnen

^{w. t.}tirltoher' ralle A.Mehtoselle,HaapajärmenkappalaiselleI.Montinille, Tuusniemen pitäjän-apulaiselleH.Pöyhöselle,

lisalmen

^w.

t.kirkkoherralle ^K.A.Schroderus'ellesekä Raahen^lappalai- selle ^{W. W.}

Wichman'ille.

(Ponvoon.)Tuttinnon laweampaawirantoroitus oike utta ^wcnten owat suorittaneet lappalainenAskolasta K. E.

Calonius,pitäjanapulainen Elimäelläw.^-pastoriM.

F.

^Koti-

laincu ^ja toinen tomministeri Helsingissä E. I.Liljestrand, joidentaito on siitoksella hywäksytty."

Nimityksiä.

Waasan

^läänin

^kuwernööri

^{on ni-}

mismieheksi

Pihtiputaalla ^määrännyt lvaranimis- mies A.Nönneberg'in

setä ^Karstulaan

^maranimis-

mies

I.Flinkman'in.

Plioppilas-tuttinnossa on yksityisten tietojen mukaan kaikki

täkäläisestä

^lyseostapäästökirjan

saa-

neet oppilaat 8 p. t. k. ylioppilas-tutkinnossa hy- wäksytty, neljä

arwosanalla:

^laudatur,

seitsemän arwosanalla:

cum laude approbatur ja

kaksi arwo- sanalla

^:approl>atur.

Lyseoomme pyrkimistä 2tt:sta oppilaasta

lw-

wiitsyttiin 8 p. t. k. 20.

Toinen

sisäänpääsö-tut- kinto ^pidetään 31p.

tulemassa Elokuussa.

Päijänne

Tiistaina ₁₁ päiwä Kesäkuuta

Sysmän

rihmarullatehtaan

^osakeyhtiö

setä sen

isännöitsijä

hra W.

Burgman omat,

H. ^3.

^mu-

kaan, myös luomuttaneet

omaisuutensa

»velkojilleen.

Konkurssi anomuksensa

^on Tampereella

tataisin-

ottanut kauppias

K. F. ^Kinnoin, suoritettuaan

meltojainsa

maatimutset.

Neiti Alma Hohströmistä

kirjoitetaan Göteb- org'in

Posten'issa"

^muun

muassa seuraamaa:

..Alma Fohström,

^tuo nuori

suomalainen

^laula-

jatar, joka nykyään mierailce kaupungissamme on

suuresti

miellyttämä taiteellinen ilmaus

—

Kahdesti

^on Göteborgin yleisö

saanut hänen lauluausa

^{kuulla ja}

^täälläkin

^on

hän herättä-

nyt

ihastuksen

^{senlaisen, tuin}

tosi taiteellisuus maan herättää.

^Emme

sillä tahdo sanoa,

^{että tällä}

nuorella laulajattarella on niitäääniä,joiden

sointu saattaa

meidät laitti unhottamaan,kaitti

anteeksi

^an-

tamaan

—

_ei ainoastaan niidenmyötätuntoisuudcu

tähden hänellä

^{ole niitä} ääniä, jotta

saamat

^kyyne-

let silmiimme, jottapanematmeidät

hetkeksi unhotta-

maan

maallisen

^elämän

muuttumaisuuden

^{ja anta-}

mat

aamistutsen

^tulemasta

taimaallisesta.

Ei;

maan

^juuri

se,

mitäon hilpeätä,

mahan

^jäy-

kistelemää, elonriemuista luonnossa,

se hänessä

^il-

mautuu: ei ole

hänen äänensä haamcksima

^{ja ma-}

littama ^yönsynkcästä kätköstä, kuin

satakielen

^ja

rastaan, _Maan

se

^{on hilpeä ja}

ailahtclema

^{kuin lei-}

moscn, _silloin

tuin

se kohoo

^{ylöstaimaan sinisyy-}

teen ja

heiluttaa

siipiään aamuauringon

loistossa.

Kun

hän

^{laulaa, tulee}

häntä

ci ainoastaan luulla, maan myöskin nähdä, _tulee

nähdä

^{nuo milkkaat,}

nuorekkaat tasmot

moidakseen ^oikein käsittää

^lumoo-

maisuudeu, jota

hänen ^laulussaan

^{on, ja}

^silloin

epäilemättä

sanoc:

^juuri

ⁿⁱⁱⁿ

^tulee

^hänen

^laulaa

eikä muulla tamalla.

Wähä wettä. Useissa

^{kirjeissä Oulun}

lehtiin

malitetaan Pohjanmaan joissa oleman niin

mahan

mettä, että termat jäämät tuomattamerenrannalle, jos ei mettä enempää kohoa.

kauppakoulussa pidettiin

Muositutlinto

Miime

Toukok. miimeisenä

päimänä, tirj. O.

V.

^S.

Koulun

^{läpikäytyä}

tutkinnossa

hymäksyttiinyläosas-

ton oppilaat:

neidet Rosina

^Lemander,

Hilda

^Spo-

lander

ja Maria Sundell

sekä nuorukaiset

^E.Sten,

H.

Oinas, Stählberg, Sjöstedt ja

Hellman.

^Ala-

osastolta siirrettiin

yläosastolle7 oppilasta. Kaup- pakoulun 22:sta oppilaasta oli yläosastolla 2 ja

alaosastolla

^{5 ummikko}

suomalaista. ^Todellakin

sopinee kummastella, _miten

suomalaiset

^oppilaat

omat moinect ollenkaanhymäkseenkäyttää opetusta, kun koulun

marsinainen

^johtaja ja pääopettaja, jola on syntyisin Saksasta, ei tiettämästi

osaa sanaa-

kaan suomea'. Koulu nauttii

maltio-apua muistaak-

semme

^{3,500 m.}

Muosittain. Jonkun mähäisemmän

osan ^koulun kustannuksista maksanee

Oulun kaup-

paseura.

_{Väen tungosta ei}

somi

^{malittaa,kun ai-}

noastaan kolme kokonaista

henkeä,

jotta eimät kuu- luueet kauppasäätylin,oli läsnä.

Koulun

^johtokun- nan jäsenistä einäkynyt muita tuinpuheenjohtaja,

meidän lukuisa

kauppasääty ja ^oppilasten

manhem-

mat loistiwat poissa olollaan.

Millä

niinellä täl«

lainen

harrastus

^on

kutsuttama?

Alaikäinen

tonturssintekijä.

T.

^{S. kertoo:}

Kaupp.

I.Renfors'in konkurssihakemus

Tampereella ei

kelmannutkaan asianomaiseen

^{oikeuteen, syystä}

että

anomuksen

^{antaja on liian nuori,}ryhtyäkscnsä

miehen

^toimiin ja yrittelyihin.

Poikanen saa

ⁿⁱⁱⁿ

muodoin

kaswaa suurempia

asioita

^{Marten jatällä}

kertaa ^tyydyttää metkojansa holhojansa myötä-mai-

kutuksella.

Konkurssit Ruotsissa

^neljänä

cnsimäiscnä suu-

kautena

wuosina

^{1872,1874,1876 ja}1878 oliwat:

¦s7-,\ 1874. is:tl. 1878.

¦:;:;. _{45. 70. 181.}

¦44. _{51. 126.} 212.

|7:J.

55. 85. 217.

¦49. _{49. 45. 237.}

Tammikuulla

Helmikuulla

Maaliskuulla

Huhtikuulla

Kiwennawan

lahjoitusmaat omat

miime

^touko- kuun 30 p:nä kaupan kautta joutuneet erään

frans- kalaisen

^{yhtiön haltuun, jokaniistä}

^{W. 3:n}

^mutaan

on

maksanut

^{7 miljoonaa markkaa.}

^Tämä

^yhtiö,

jonka

silmämääränä

^{oikeastaan on}

^Naiwolan

^rau-

tatehdas, kuuluu oleman taipuwainen myymään lampuotein tilat, mutta tietysti

kalliista hinnasta.

Eräässä

^kirjeessä

Haminasta Ilmariselle

^kirjoi,

tetaan

kertomuksessa Haminan

metsästys-yhteyden

Muosikokouksesta

^muun

ohessa seuraamaa:

^Petoja,

joista kunnat

maksamat

tapporahan, on ^tapettu:

Karhuja: Sippolassa 1,

Virolahdella

^1,

^Nallea- lassa

5, yhteensä 7.

Susia:

^{Sippolassa4, Säk-}

kijärmellä 1,

Valkealassa

^4,

Virolahdella

^{2 ja}

Veh- kalahdella

1, yhteensä 12.

I

^lm

etsiä: Virolahdella

1 ja

Vehkalahdella

^1, yhteensä 2.

Sitte

keskusteltiin muutamista

yhteyden toimia koskemista kysymyksistä, joista

tärkein

oli, ettäpää-

tettiin kehoittaa

^kuntia

maksamaan ilmeksestä

^yhtä

paljon tapporahaa tuin sudesta, koska

se

^raatele-

maisuutensa

^puolesta metää mertoja

sudelle.

Kielto

laslenlviljelylselle

kruununmetsissä.

Sittenkun

keis. scnati

^{12 p. p:nä}

helmikuuta

¹⁸⁷⁵

oli määrännyt, että

muodesta

1872 yhteiselle kan-

salle

^myönnetty

oikeus wuoden

1874 lovpuun ra- joittaa kaskenmiljelystä

kruununmetsissä maassa, tulisi

wast'edes kokonaan

lakkaamaan,

on

keis. ^senaati esiintulleesta

^{syystä, 23 p:nä miime}

^kulunutta

^tou-

kokuuta uudistanut mainitun määräyksen.

Waarallinen

hyönteinen.

Ruotsin

^{ja Norjan}

tcnraalitonsnliHtöpenhaminassaonRuotsintauppakollcgiolle läycttäuyt

seuraaman

illiioitulscn: Iyllano'ilimaakuntaan kuulumain Silledora/in ^ja Pidora/in lähiticnoilla^kerrotaan ilmaaittunccn suuria joukkoja eräästä' hyönteislajia, jokaon 1

l/2

^{liujaa pitkä jaMarilleen musta, kuuluu} joko hyttys- ten tahiampiaiöteu sukukuntaan ^ja ahdistaa^Marsinkin leh- miä seta myös hemoisia, jota tapahtuuuiin ^että

se

^pistää

eläimiä hcrktätnntoisiin paikkoihin (lehmienutareihin ^{j. n.}

e.), ja laskee

samassa

silmänräpäyksessä myrkkyä haawaan, josta eläimen, uuoltuaau pistettyähaawaa, sanotaan ^iitti

pikaa kuoleman. Sanotaanmyösniillä tienoin miime Touko-

Onnettomuuden ^tapaus. Haukiputailla

Haa-

paniemen

talossa sattui P.

^{S. mutaan}

toisella

^mii-

tolla

se

^paha onnettomuus, että kun talon emäntä

tuutustani ivastaan puhuisin, jos toista

wäittäisin.

Varmaankin

mahtanee naimisessa

^olcwalla

naisella

^olla

paljoa enemmän

huolta

ja kärsimystä kuin naimatto- malla, niinkuin

hänellä

^{myöskin on}

^suuremmat

^ja

waitcammat

wclwollisuudct

täytettäwänä. Muttakosta Jumala

sen

^kcrrauniin on säätänyt,niin_luulenmyös- kin, että

hän

^{ne woi}

hnwin

kestää, jos

häneltä

^waau

ei

tahtoa

^puutu. Ia warmasti ^luotan siihen, että

siunans

aina tulee olemaan

sitä

suurempi, kuta

ras-

kaampi ja

—

waikcampi

tehtäwämmc

^on ollut.

Miten lienee

tulewaisessa

maailmassa, _mutta ei

se — tässä elämässä

_Kyllä

se

^totuuskumminkaan aina^{paikkansa pitääjo}niin

^tässäkin

ole. ^elä-

mässä.

^{Ken ensin}

rehellisesti ^kärsii

^{työn kironksen,}

jota jumi on waiwa ja rasitus,

hän saa

^myöstuntea

työn siunauksen, jota, lukuunottamatta aineellistahyö- tyä, on tunnon

rauha

^{ja kaikkien hywien awujen ke-}

hittyminen.

Tuota en ymmärrä.

—

Etköymmärrä? Otetaan esimerkiksi

kaksi

^miestä,

jotka kumpikin owat

saaneet

periä yhtä hywät tilat.

Toinen

heistä

tekee kowasti ^työtä

talonsa

^{päälle ja}

saa

^tietysti monta wuotta kestää ruumiillista waiwaa ja rasitusta, ennenkuin mitään

hedelmiä

^{työstäännä-}

kee. Mutta

siinä

^säilyttää

hän mielensä

^{wirkeänä ja}

puhtaana, tottuu säästäwäisyyteen,

ahkeruuteen

^jarait-

tiuteen, ja

saawuttaa sisälliseu rauhan

ja tyytliwäi-

syyoen.

_{Toinen taas ei}

huoli

^{woimiaau uuwuttaa}

työn teolla, waan wiettää

aitaansa ilossa

^{ja hupai-}

suudessa.

^Siinä

hänelle

^kaswaa

nautintohimo sen-

lainen,

ett'ei hän siitä

^{ikänä omin}

^woimin

^wapaaN

pääse.

Hän

^{tulee wiimein} työhön kykenemättömäksi.

koisuudcn.

Ei Katri wielä täydelleen tuntenut

sen

sydämen jaloutta ja lcmmewsywyyttä, ^jonka

hän

^oli

omakseen saanut. Käsittäneekö hän sen,

ennenkuin

se

liian myöhäistä on?

Katri taukosi

hetkeksi

soutamasta, pyyhki

hiukset silmiltään huimin

alle, jonka

solmua hän

wcti tiukem- paan, korjasi

unihan

^{tuhtoa, ja}

—

_{niin,nyt olitos-}

tontuuma

— —

Kuule Niilo!_Kylläwalmis_kuulen.!

—

En wielä

heti

aiotaan mennä

wihille kanssasi.

—

Kuinka niin?

Olethan

^{joluwannut Köyrin}

aikaan

— —

^tullaWaitka olenpappilaan.^luwannut;mutta entule

sittckään.

No mikä

ihme ^sinun

^{nyt on}päähäsi pistänyt?

—

_{Se waan,} ett'ei minua

haluta

^{wielä mennä}

miehelään. —

_Et

sitä tähän

^astiole wastaan ^pannut.

—

_Muttanyt

Panen.

Enhän ^tietäisi

nuorena ol-

leenikaan, jos

kahdeksantoista

^{wuotiaana jo}

naimiseen menisin. —

Eihän

^sinun

siltä tarwitse wanhaksi

^tulla

—

ole

sinä

^{waan ijäti yhtä iloinen}ja hilpeä luonnoltasi, tuin^nytkin olet.

—

_Kyllä

on hywä

sanoa olen" — ivastasi hän

Niilo antoi Katrille lämpiluän silmäyksen, mu ta Katri päätti nyt wuorostaan olla muta ^jäykkä

—

_{mutta etkö luule} minnn näkemäni, kuinka kaikki

naiset kuihtumat

^ja

wanhentuwat

^{heti, kun}

^naimiseen

joutumat. Tottapa ei

heillä silloin ^mahda

^{olla war-}

sin

^hywä

—

oltawa.

Niin

—

liemet

siinä osaksi

oikeassakin; wa-

Päiwä ^koittaa!

Kertonut Milja.

(Jatkoa44:tcen ^n:roon.)

Nuotta oli jo wedetty, raskas työoli^Päättynyt ja saalis,

suuri

^{joukko kiiltäwiä, pieniä muikkuja oli we-}

necn pohjalla. Niilo jaKatri oliwat

kahden toisessa

weneessä;

toisessa

^{taas oli Katrin}

^isä

^{erään palwe-}

lustytön

kanssa. Paluumatkalla tahtoi

^{Katri soutaa,}

pysyäkseen lämpöisenä,

sillä hän

^oli nuottaa t.rpoes-

saan

kastunut. Niilo

asettautui sentähden

^perään.

M

^{oli jo tullut} Se oli noita juhlallisia,lumoa- mia kuutamo-öitä Elokuun loppupuolella. Sywä

hil-

jaisuus

wallitsi

kaikkialla, ei

hiiskahduttakaau

^kuulunut,

ei

läheltä

^{eikä loittoa,muuta kuin airojeu}

tahdinnm-

kainen kolke.

Saarissa

^ja

niemekkeissä

^{ei pienin lii-}

kahdus, ei

lehdenkään

^wäräys häirinnyt

metsän asn-

jainten

rauhallista

^yöunta.

Tummansinisellä

taiwaalla kumotti ystäwällinen ^täysikuu, ja

muutamia

^keweitä,

waltoisia

^pilwen

hattaroita

uiskenteli werkalleen ylä-

ilmoissa.

Niiden wälistä näkyi ääretöin awaruus, jonka synkeyttä

wiehkeät tähdet

^waan

wähäisen

^walai-

siwat.

^Mutta järwi wälkkyi niin kirkkaana hopean-

hohtawassa walossa —

olipa aiwan kuin jonkun

Wella-

mon

neitosen

^hääjuhlaa

olisi

^{tuolla alhaalla,}

Ahtolan kartanossa

^wietetty.

Suloiset

^{tunteet täyttiwät Niilon sydämen, kun}

^hän

tätä

suurta

^{ja ylewää}

ihanuutta ^katseli.

^{Mutta ta-}

wallisuuden

mukaan kätki

hän

^{ne omaan}polveensa eikä ainoallakaan

sanalla

niitä ilmituonut. Katria

hänen

puhumattomuutensa

harmitti

^ja

hän

^{päättipienelläkiu-}

santeolla

^kostaa

sulholleen

^tuon tuuletellunkylmHtis-

K. Waasan Howioiteus,

_jotaminne perjantai- na päätti kewätistuntonsa, antoi

tässä tilassa

^nimi-

tuomarin armon

seuraamille homioiteuden

^auskul-

tanteille: N.

I.

Okkonen, W. G. Snellman^ja

K. G. Vaden. ^(V.S.)

lähti

^ajamaan pois naapuritalon sonnia, joka

hä-

tyyttcli

hänen

5-Muotista poikaa,

sonni

^ryntäsi

emäntää mastaan ja

saikin häntä

puskea. Emäntä

silloin

^meni tainnoksiin, maan pojan

kertomuksen

mukaan tuo raimostuunt eläin

sitten

^{monta kertaa}

olisi farmillaan

pyöritellyt

saalistansa

^pitkinmaata,

ennenkuinmuut ennätti apuun. Sairaan tila luu- luu oleman hymin armelluttama,

sillä Marsinkin

pää oli tullut pahoin

loukatuksi. Merkillistä

^on, että eläintä aina on pidetty hymin

lateamielisenä.

Huojärwcn lahjoitusmaiden

lunastusasia

on nyt O.

F-n

^{mutaan edistynyt niinpitkälleettä}

sitä

^{warten on}

asetettu

eräs tommissioni, johon kuuluu

taksi suomalaista

jäsentä, jotka on määrän-

nyt Viipurin läänin kuwernööri,ja

läksi

^Venäjän

domäni-ministeristön walitsemaa

^jäsentä.

^Tämän lommissionin

^tulee

ehdoitella

^kuinka

^suuri osa

^pu-

hccnaolewista

lahjoitusmaista, jotka kaikki nykyään owat Wenäjän

merihallituksen

hallussa, on ^säily- tcttämä

siellä

^oleman

tehtaan ^alaiseksi,

^{ja kuinka}

paljon maatasopiiSuomenmaltion

lunastettamaksi

antaa,

Suomalaiset

^jäsenet

tomissionissa

^omatmaa-

mittarit Mclcnius ja

Herh.

Rauhoitettuja

otuksia.

^Koko

kesäkuun ^kestäessä

on luwatointa

metsästää tahi

^pyytää

seuraamia

otuslajia:peura,jänis, joutsen,naarashaahla,

metsä-

hanhi, metso, teeri,

vyy,

peltopyy,pcltokana,kyntö- lintu, metsäkana, musta kottarainen,

heinäsuorsa

^ja

suokukko. Hirwen

^{ja majawan}metsästäminen,tap- paminen

tahi

^{pyytäminen on koko}

^wuoden

^pitkään

kielletty.

Rauhoitetun otuksen setä

muiden meri- ja

wesilintuin

^munia

tahi

poikia älköönpesästä otet- tako tai

häwitettäkö.

Matka»apu.

Keis. senati

^{on myöntänyt}

suoma-

laisen

^teaterin johtajalle,

tohtari

^{KaarloBergbom'}

ille 3,5W _markkaa teaterin-olojen tutkimista mar-

ten ulkomailla.

Apuläätäriksi Tampereella on

saanut

^yksimieli-

sen kutsumuksen tohtori

^A.

Härdh.

Konkurssihakemuksen

^owat Helsingissä

tehneet

kauppiaat

L.

^Thming, entinen kauppias Iywästy-

lässä

G.

W. Ekholm

^jaentinenmaan lviljeliä

F.

^G.

Häggblom.

Ihmisen ruumis. Eräs

fysiologiallinen

tilas- tollinen

^tieto, joka hiljattain on julkaistu

Lontoossa, selmittää humittamia kohtia ihmiseu

^{ruumiiu ra-}

kennuksessa.

^Senmnkaan

ruumiissa ^ei

^ole

mähcm.näu

knin105 erityistä luuta, jotka kaikki yhtceusä pai- namat

miidcnnen osan ^siitä,

mitä koko ruumis pai- uaa.

Ruumiissa

^{ou 500}erityistä jänterettä. Sno-

lien koko

^{pituus ou}

voin seitsemäntoista

^kyynärää,

Ilmoitus.

IyN'äötl)län tanpunginuudcu kirtou perustamme»

<3V

niin tutsutnille tonln-tomteille tulisimaksamaan taksi

ehtapatolmctylnmcntä tuhatta^markkaa,niin onkirtouralennus- toimitunta ^määrätyn artitehtin kanssa tänä päimänäpide- tyssä

totonkscssaan

katsonut tarpeelliseksi malita ^uudenase' man tirtullcsetä siksi ehdottelee^{tomtinN:o 9817}kortteliosa;

tämän johdosta tntsntaan ystämiilliscsti mamitunseurakun- nan jäsenet kirkonkotoukseen, iota ^pidetään

raatihuoneessa

Tiistaina ^{tämäu tuun II}p:«a klo 5 j.pp., tässäkiireelli-

sessä asiassa päättämään.

—

Inmästylässä 6 ft.kesätuussa1878.

Gust.Qsk.

Hchöneman.

Kaup:nPastori.

ruumiilliset

ja hengelliset woimat tylsistywät ja ylty- neet

himot

^{eiwät anna}

hauelle hetkeksikään

^{lepoa. Sii-}

hen

tulemat

lisäksi

^{tuuuon wniwat} ja köyhyys,sillä tietysti

hän

^piankin

talonsa

^{meucttää. kuin sitä}

was-

taan

edellisen

^talo yhä hyötyy ja»voimistuu.

Katri wcti niin kiiwaasti airoilla, että toinen

luiskahti

^{wedestä ja kasteli Niilnn.}

—

Nyt ymmärrän, niitä tarkoitit ^työn

kirouksella

ja työn

siunauksella.

Mutta

—

Katri ^muisti,ett'ci

hän

^{wielä ollut}

^kostonsa

^{perille päässyt --mutta en-}

hän

minä siltä uio laiskana wirua, waitka en wielä

halua — ^naimiseen

_{Siinä kohden,}^mennä._{rakas Katri,}

_saat

tehdä

^juuri

mielesi

^{mukaan. Kyllä}

^sinua

^odotan uiinkmnuan,_kuin

waan tahdot;

toimossa

^{on hywä elää.}

—

Enkö millään

saa

tuota tyyneyttä häirityksi

—

anueli bän

itsekseen.

hywä juttu!

—

_{Mutta älä paheksi}

—

sanoi

^hän,

hetken

^mie-

tittyään

—

_älä Paheksi, jos

sillä

^wälin

sattuisin saa-

maan

—

jonkun_Katri,

mieluisemman

^ja

silloin sinut heitän.

miksi

^puhut uoiu kewytmielisesti?

Nyt oli Niilon ääni tumallista kiiwaampi.

—

_Katri,

mihinkä ^luottaisin

maailmassa, ell'en

sinuun

^?

— Ahaa —

_ajatteli

Mutta kowaa

— sanoi hän:

Niin.

^{näet, ajattelin}

—

_{Mitä ajattelit?}

—

_{Ajattelin waan}

— — ,

no liywäuen aika, pitäisikösinulle kaikki ajatukscnsakin ilmoittaa?

Niilon

^ääni

hiukan

wapisi. Katri

käänsi Päänsä

jänvelle päin,

sillä ^hän

^{oliniin hywilläiw, ettei}

tah-

tonut woida nauramatta olla. Ei

hän

kuitenkaan enää

hcnuonuut

^Niiloa

kiusata.

^{Mutta kuu}

hän ^het-

ken kuluttua jälleen

katsoi

Niiloon, näytti tämän kas- wot

— hänestä

_Niilo,niin

kummallisen

^kalwcilta.

sinulla

waruilwnkin on kylmä

— lausui

Katri

—

ota minun

sarkanuttuni

hartioillesi,

soutaessa pysyn —

kyllä lämpöisenä_Kiitoksia,

sitötin

^paitse.

mutta pidä

se

^{maan itse,}

eihän

^mi-

nulla kylmä ole.

—

_Sinustamaannäyttää

siltä

^näinkumua

lossa.

^loS

jaksat,niin

souda wähäu

^paremmiu,että päästäänpois.

—

Eikö ole? Wapiscehan

äänesi

^ja

taswosi

^owat

talweat kuin kuolleen.

Kyllä.

Katri olikin

tähäu ^saakka soutanut

niin huonosti,

että toinen ^{mene jo aikoja}

sitten

oli

heidät

^jättänyt.

Mutta ^uyt

hän

^wcti

^sitä

kiiwaammin, ja matka tnlni joutuisasti.

Kohta he

jo tääntyiwätKoiwuniemen ym- päri ja tulimat

Rauhalahden salmeen.

^Mustamarjo

teki

salmen

synkeäkn ja

Katri katsoi ^kammoksuen si-

wulle,

—

pimeään_Kuulitko?

metsään. —

_kysäsi

hän

^äkkiä

—

tuolla toi-

wukossa risahti. —

Lienee ollut lintu tai ^{muu eläwä, jonka yö} unta

häiritsimme.

Tuskin oli Niilo tämän

saanut

sanotuksi, ennen- kuin noin nyrkin kokoinen kiwi tuli

metsästä

^ja

^lensi hänen

^päänsä

ohitse.

^Katri

huudahti

säikähdyksestä ju täwi kalman

waaleakfi.

Mutta Niilo koti

häntä rauhoittaa

ja päätti jonkun

satunnaisesti

»viskanneen kilven.

Mielessänsä hän

kuitenkin toista ajatteli.

(latk.)

Kuulutus.

/H>isällä

oleman muodrn hentipano Iymäskylän taupun-

'V^

_ssissa toimitetaan tello l> e. p. p. ja kellu 4 j..p. p.

tuorstaina13 ja perjantaina14ftäimä ^tätäKesäkuuta^tau- pnngin raastumassa: ^{ja tulee}näissä henkipanoissa seurat- tamatsi ^{talojen,eikä} kortteerien, järjestys-numero

siten

^että

tuorstaina huudetaan ^{talon numerot 1}aina 100 astisetä

perjantaina numerosta100 ^eteenpäinluinmyöskaupungin ulkopuolellaasumaiset.

Taloiu ^ja kartanoin ^omistajat kuin ^myöshyyryläiset ja kaikki ^{muut, jolla} eimät ole toisen ^{isännyyden maltan}

alla,muistutetaau siis maiuittuiua ^määrä päiminä käydä ilmoittamassa ja ylösantamassattsensä ^ynnä taloumätensä

ja palkollisensa, säätypersoonat ^ja kirjoituksen taitamat kir- jallisesti7 mailan 68 pennin,maan ^alhaisempikansa

suu-

saualliscsti

^{1markan 44pennin}salon haastolla.

Kirjallinenilmoitus,jota henkipanoon jätetään, pitää si- sältämän: ^{kartanon numero,}omistajan ja

hiincn

hyyryläi<

sensä tuin ^myös taiten heidän huonecsensa ^{taikka perhee-} seensä ^{kuulumain täysi itäisten} henkilöitten sekä ^ristimä»

että sukunimet ^ynnäniiden mirta eli ammatti ^{ja syntymä} muosi,siiuätapauksessa, että jotu ijänmuotsi olisi henkira- hoista mapautettama,maan alle 16 muodenmauhat ^lapset

omatainoastaan lumultansa ilmoitettamat,luitenti

miehen-

ja maimonpuoli eroitettuna.

Jos ^joku timuloisuuden ^{eli muun} laillisen syyn

wuolsi tahtoo

^päästähenkirahoista^{mapaakN.pitää}hänen^{olla ma-}

rustettuna senkaltaisella todistuksella »varattomuudestaan, kuin armollinen asetus hentimerosta,annettu 20p.Helmi luuta1865. ^säätää.

Tätä lailtia ja mielii lisälsi,ettäsemmoisialin ^kaupun- kiin kuulumia henkilöit», ^jotka työpassilla joko yhden

tahi

luun kuluessa luollccn ^{.^i<)}lchmäci ^ja

talsi

^{heloistamainit-}

tujen l)yönteis'ftllliai'.l pistämistä

haamoista.

Asiaa lltem- min tuntemat l)«ltilöttäällä sanomat ^{mainitun hyönteisen}

olemann.

s.

^eli.,columarisen" hyttysen (yleinen Unkarin mMscuduisja).^jotatoimenawiimetulunccna ^muo>

sina on il«aautnnut Jyllannissa,maan ei milloinkaan niin

suuressa

wäärässä tuin^nyt.

ja

meri

^painaa kolmekymmentä naulaa.

Ihmisen

sydän on 6 tunmaa pitkä, läpimitaten on

se

^neljä

tuumaa. Se tykyttää

miuuutissa

^{7<» kertaa, tuu-}

uissa

^{4,200 kertaa ja}

muodessa

Z6,772,5^1^0kertaa.

Sydämcu jokainen tykytys

saattaa kaksi

^luotia

mertamirtaamaau,

siis nunuutissa

^{!40 luotia, tuu-}

uissa

^{263 vaulaa,}

muorokaudcssa ^leimiskää

merta.

Kolmessa miuuutissa

mirtaa meri sydä- mestä läpi koko ruumiiu ja _taas sydämeen

takaisin.

Jos

keuhkot

^{omat tcrmcct,} niin on

niissä

^aina

miisi

vaulaa ilmaa. Keskimäärin hengitämme 1,200 kertaa

tunnissa

ja täytämme

sitä

^Marten noin lA>

kannua ilmaa. Koko muorokaudcu

killuessa

^käyttä-

mät

keuhkot

2,880 tauuua

ilmaa.

Ruumista mer»

hoawa uahta

^{ou yhdistetty}

useammasta

^eri

mah-

masta kerroksesta, ja

scu

^{piuta-ala ou}

keskimääri»

noin

^2,000

neliötuumaa.

Mutta ulto ilma paiuaa ruumiin pinnan jokaista ucliötnumaa noin neljän- toistu naulan moimalla. Siis tulee ruumiiu koko piuta-alalla maikllttaiuaau

— _se

_{ou moima, joka}

lähemmä

30,0<»l) naulaa

rutistaisi ^meitä

^{pieniksi pa>}

lasiksi, _{jos ruumiin}sisäpuolelle syutyisi

ilmatou

tila.

N»vtainen sstalaiwa Grosser Kurfurst,"

joka kuulsi

Taksan

sotalaimastoon, töytäsiwiime

Tou-

totNun :il p:nä yhteen

toisen sotalaiman kanssa

^ja

waipuineljässä minuutissa,^upottaenmutanansa, mi- ttn kerrotaan, 300 miestä.

Tämä

^ynnä

taksi

^muuta

Taksan

sotalaimaa,

P

^reus

sen

^ja

^K

^ön

^ia.

^{W il}

^h

^elm

läksimät ^Toukokuun

^{29 p:nä}

iltasella

^{merelle Wil-}

hellnshafwcn'ista, mennäkseen ensialuksi

^Plymouth-

iin, syytetään ^ainakin was-

taiseksi Konin Wilhelm

^{laiwan päällystöä}

sen

puolesta,että

se, tiiäuNiessään

^syrjään

mältiiäksecn

^las-

kemista wastaan tulemanpurjelaiman päälle, antoi kääntää niin kömpelösti,että laiwa töytäsi

toiseen

laiwaan, jostamiclä

itsekin sai

^{aika kolon}kupccsensa.

kirjoja

sittamouoin

todistuksella, _olleet

halukkaita

ostamaan.

Potkimat

^tyhjän

laukkunsa kanssa

^tipo-

tiehen

^omaan Sortamalaan.

Wiime syksynä paui

halla

myöhäiset toukomiljat;

oli yhtciueu malitus,

mistä siementä

^saataneen,

multa ei tuunu puutetta olemau. Jos kellä ei

raha riittäisi ^hankkia,

omat untterat kauppiaamme _anta- ucet

lainaksi

^ja kuuluu miclä muutamalle jääneen noin 100 tynnyrin

lähelle.

Syontö-elon

hinnat

eimät ole

nousseet

^tyyniksi.

^Rukiita

^{myydään 24}

m., otria 16 ja 18 m., kauroja 10 ^m.

Maamie- het

^{omathyminuutterat toukoja}

maahau

^ropsimaau.

Rukiin

laihot

^näyttämät lupaamilta.

—

_Simpe-

leemme ^jäät

läksimät

^{t. k. 17 p. Nuo uuorctmie-}

het

^{omat hymin}

uutteroita särkiä

tudcttamaan,

mutta kuuluupa _muutama

lahuakiu

^luuasnceu.

Kuulinpa _muutamau puhuman:

sikäli

^{on Simpe-}

leen siiat, knn ^on

niukassa mihamat miiuat. Mutta

oupa meillä olutta oimallista, _joka ou uykyääu hy-

mässä

^{muotissa; mutta}

harmoiu

^{tuosta tatu-möli-}

llätä kuullaau, jos ei konjakkia koeta.

luouuou

ihanuuksia katscleluaau

^{ci ole mielii,luu}

lehti

teiset, kesälyStäilijöitä^ou puihin puhkeamaisillaan^saapunut. Eipäja ajatole_omat

seutäh- sa-

deu

ihaualla

Puukaharjulla tämijöitä ollut, _maikka höyrymeue

—

_HymästiAlli_uythymät^ou jo pari_meikot

kertaa

_;toistekäyunä

Pulikassa.

lehtccuue

^enem-

män. Ko ^mp nen.

Wiljawainiot

ulkomailla sanotaan

^{antawan ai-}

hetta

^{toimoahywää}wuodcntuloa.

Tämän

^johdosta

on

rahatanta

^{paranemaan päin. Iymiiiu}

hinnat

omat

alenemaisillaan. ^Amerikasta

^{on tuotu Eu-}

ropaan

summatoin

paljous jymiä,

sillä siellä

^näkyy

tuleman erinomainen

muosi. Mistäiin ^Kaliforni-

asta arwellaan moitaman

lähettää

ulkomaille 30 miljonaa

buschelia

^Miljaa.

»Mitä

^{työ ou}

maailmassa mailein?"

^{kysyi pappi}

lututtukerilla

eräältä pojalta.

—

Kirvua

vuolta miuä luulell olemau

taikkeiu

maikcimman, _kun

si- sään

^ci

mahdn

^ja laidalta ci ylöty nuolemaan,"

mastasi

^poika.

Muuan

matkustamaiuen, joka

oli

olcminaau koko sanaseppä, kysäsi kyytimicheltään, _joka ci raskinuut ajaa

hänelle mieliksi: ^..mitäs

siuä, äijäscui,

tahdot

noista härjistäsi?" ja

osoitti samassa

^kädellään

hä-

nen

kahta

^pienoista hemostansa, jotka

metimät

^Mau- nua. Se tulee

sen

^päälle,

^mitä

^kolmas

tahtoo

^niistä

maksaa,"

mastasi toinen.

suuri muutos luun

^piinnalla.

Muuan tohtori

Klein, jota on 12 muotta tarkastellut kuun pintaa, on ^joku aita

sitten hamainnut suuren

^tulimuorcn

mainitulla pinnalla puhjenneen palamaan.

Tähän

asti on kuuta luultu

kokonansa

jähmistyneetsi tai- waankappaleetsi. Tietysti on

se

^{ajatustästä}

^lähin

hyljättäwä, kun ^nyton

hawaittu

wäkemien woimain

kuussa

maikuttaman.

Tämä uusi

tulilvuoren aukko on kuun ^pinnan keskipalkoilla jakuuluu olemanniin

suuri,

että

sen

^woi pienemmälläkin pitkäsilmällä eroittaa.

Waltiollista.

Kntsumulset lvaltaintokoulseen

omat jo lähetetyt

kaikkien maltakuntain hallituksille,

jotka myösomat

suostuueet

^ottamaan

osaa

^mainit-

tuun,

Verlin'issä

pidettämään kokoukseen, _johonei

kuitenkaan

kokoonnuta tämän kuun ^N, maan 13 p:uä. Sen

ohessa makuutetaan

monelta

haaralta,

että Weuäjä ja Englanti jo omat kokonaau sopiueet

mälilläusä ^tähäu

^asti

mallitsemau

erimielisyyden

suhteen.

^Jos

siinä

^{todellakin on perää,}

ⁿⁱⁱⁿ

^on

myös syytä toimoa Englannin

aikaan saattamien

rettelöidentyhjiin

raukeaman.

Arvoituksia.

»1)

^{Lihanen litkutin,puinen} putkutin, kuin nos- taaniin lissahtaa,kuin painaa niin pussahtaa?

L ²⁾

Rupi päällä, ruhi maalla, ruhimaan seassa uniit ^munat?

3) Herrain herkku,pappein paras ruoka,eisyö koirat eikä kelpaa sioillekaan?

4) Sata siskoa yhdessä ympyriäisessä?

5) Hyristen hyräis, pykisten pykäis, kukkain ke-kelle kuusistoon?

(>) Kultakarvana, vaikka halpana, katselee iltaa ruohostossa?

7) Sill¹ on puiset putkuttimet, luiset lutkutti- mat, helisevät helkuttimet,hihnaiset hitivitimet?

8) Syvään syöty,pää poikki lyöty, yhtähyvin palvelee ^ylhäistä,

alhaista,

kuningasta, kerjäläistä?

Kaikenlaista.

Toiueu mastasi: Paha

^kyllä,

^ettei

^yksikään

^niistä

ojista ole tullut

äitiinsä. ^—

^k—

^i.

Paikallensa sanottu.

Eräs mies moitti poiki- aan

toiselle

^ja

sanoi

^mmm

muassa: Ne

^omatniin

telmottomat lurjukset, warastelewat minua, ryyp-

pääwät miinaa,

kulkemat

kylää, ja tekemät mouta muuta koirau kuria.

lldnilta Ma

Pariktalasta

Toukokuun lopulla. Tämä

ihana kesäutulo wichättää

purjehtimaau

Päiiäuteeu

^kau-

uiilla mesillä,

silmäilcmään

^luouuou

ihanuutta

^ja

tutustclcmaau uiitä paikkoja, joissa

weli

rakkaaui ja

wanha setä

^muutamia

wuosia ^aikausa

^wicttäwät.

Päästyä

Keskisuomeu

^{kaupuutiin ou}

eusimmäinen

toimi tawata niitä, _että

saan

kertoa meidännykyi-

sistä

^elämän

ricuuoista. Ehkä omatkin uteliaat

tiedustelemaa».

Meillä eletään ^nyt pulskasti, kuu

kesä saatiin

näin warhain, ja

moni

pääsi

sillä

kurjan kurja- lasta,

sillä ^elukkain

^ruuasta

^ei

^{ollut nyt mitään}

puutetta uiiukuiu wiime

kewääuä.

^{Wiljaa tuntuu} olcwau

omassa

pitäjässä, joka

uähdääu siitä

^ettei

pitäjäläisemme, kuu Sortawalau ja Kurkijoenkaup- piaat käwiwät eloja

lainaksi

^tarjolla keräten melka-