Kirje Jyväskylästä · DIGI

Ilmoituksia

mustaan otetaan

samassa

^{paikassa 10 pennistä pie-}

neltä rinnltii.

Koko ttmodelta ³m.

—

Kolmeneljänneks 2

%jjji

P.

Puolelta

BGäf

Tilaushinta: IyUliistyliistä,

Laukmntaina Syyskuun 18 ^p:nii.

IyUliistyliistii. ^sensa?

^{kysyttänee puhutun johdosta.}

^Ei

^kai'

kissa ^suhdissa,

^mastaan

siihen.

^{Onko pojalle}

tai mämylle taikka ^maikkapa mieraallckin luo- mutettama

tila

^{jotenkin hymin} hoidettu, niin

saattanee hän itsellensä

pidättää muitakin

etuisuuksia

^ja erityisesti eroitetulla ^maakap- paleella

kasmattaa

Miljaa, maan ennen kaik- kea olkoon

hän ^oikeutettu

^{elättämään yhtä}

tai

kahta ^lehmää

^{ja ehkäpä}miclä talon maalta ottamaan tarpeelliset polttopuutkin.

Maan

pienimmät tilat eimät

siedä

^{kaikkia masta-}

mainittuja etuja, _mutta

ehkä moisimat sen-

täisetkin

^tilat

kuitenkin kannattaa osan

^niistä

etuisuuksista,

ja juuri

sitä

tulee syytingin- ottajan pitää

silmällä. Ia ^mihdoin

^{on niin-}

kin

mähäisiä

tiloja, että syytinki-miehen on turmaaminen yksinomaisesti

tuohon

^pieneen maapalstoon.

Mitkä etuisuudet saattanee hän sitten senlaisesta

maakappaleesta

itsellensä

hankia? Hän ^saattaa

^{hampun ja tupakan}

merosta, jotka kumpaisetkin _{larpeet omat}

san-

gen

kohtuullisella ^hinnalla

läheisyydessä

asu-

malta maakauppialta saatamina, ^maakappa-

leellansa

^miljellä

monenlaisia

juuri-kasmuja, morötteriä, juuttia, pasteruakkoja

y.

m. m., jotta

sekä

^antamat

hänelle itsellensä

^hywää

ja termecllistä ramintoa että myöskin likei-

simmässä

kaupungissa _omal

korkeassa hin-

nassa —

sitä

paitsi moipi

hän

kaslvattaa ja hyödyllä myydä yhden ^ja

loisen porsaan.

Waan ei

siinä ^kaikki,

eri paikkakunnissa tar- joutuu

hänelle

mielä erityisiä

snvu-toimia,

jotka, mitä

häneen

^{kuuluu, helposti moimat}

muuttua pää-elinkeinoksi:

Ihdessä

^paikkakun-

nassa ^{kalastus, toisessa}

metsästys, ja kaikki- alla

monenlaisen käsiteollisuuden

harjoittami- nen.

Harjautumatko hän

^ja

maimonsa

^mielä

nuorina

ollessansa

jossakin käsityössä, ja harjoittaako

hän ^sitä

paitsi lapsiansa

sitä

^te«

kemään, niin

saattaa hän

aiman hymin

man-

hoilla

päimillään elättää

henkeänsä

^pelkällä

käsityöllä. Myöskin tulee

hänen

^pitää

huolta

siitä,

että ^yksi tai ^useampi tapsistansa

saa

hänen

jälkeensä periä tuon maapalstan ja kaikki ne

tilukset,

jotka

hän sitä

^paitst

ehkä

on

itsellensä

eroittanut. Se ^on

siis ^paras,

että

hän

laatii syytinki-kontrahdin50 wuo-

deksi

^eikä

^ainoasti omaksi

elinajatsensa. Sille, joka perii syytinti-miehelle

eroitctun

^maatap- paleen, on

senlaisen

^{menetyksen kautta}

hel-

pompi wast'edes,kunnykyään

moimassa olema

maan

lohkaisemista

^koskema

asetus

^muutetaan

Muonasta.

(Jatkoa wiime ^n:roou).

(Esittely, jonka piti maanniiljelyskokouksessa Mäy- rissä I.Kr. Slvanljung.)

Lopullisesti on mielä

lausuttamatta

^muu-

tama

sana

kolmannesta laadusta eli syytin- gistä

tiluksissa.

Talonpojan pitäisi oikeas- taan kuolinpäimäänsä

saakka hoitaman taloansa

ja oleman

isäntänä,

milloin

se suinkin ^maan

käypi laatuun.

Velvollisuutensa olisi

^aina-

kin pysyä syytinki-mieheksi rupeamatta, niin kauan

kuin hänellä

^{mielä on termeetruumiin}

moimat;

mutta

hänen ^tulisi toiselta

^puolen

aikanansa

marustautua rupeamaan

siksi,

jos

riutuneet

ruumiin moimat

häntä

^wast'edes

siihen

pukoittaniat, ja ryhtyä

toimiin,

jotka

tuottaisimat ^hänelle

tnrmallista oloa man-

holla

päimillään. Niinkuin jo olen lausunut, on mielestäni maikca käsittää, mitä masten syytinki-etuja

tamaroissa ensinkään tarmitsisi

tulla kysymykseen;

nähtäisiintö

kuitenkin toi-

sinansa senlaisien

^etujenmäärääminen yhdestä tai

toisesta

^{syystä tarpeen}

maalimaksi,

niin on ainakin

tärkeä,

_että

kontrahti

kirjoitetaan niin

selkeästi

ja täydellisesti, ettei kumpikaan

asianomaisista sen

johdosta moi ^löytääsyytä alkamaantarpeettomiaoikeuden-käyntiä.

Ruoka isäntä-mäen

pöydässä ei liioin ole syytinkinä hymäksyttämä muiden kuin hymin

manhain

tai kimnttoisten

talon isäntäin

^{ja emäntäin}

suhteen, jos

saattamat olla

makuutetut lapsi-

ensa

hellcydestä ja _omat kaiken

muunmoiseu

elatus-keinon, puutteessa.

Heidän ^kohtalonsa

on

lähes kokonansa syytinginantajan Mallassa;

jos

hänen

sydämensä onpaatunut,tulee

heidän kohtalonsa

olemaan auvan

surkea,

ja

lailla

ei ole

mitään

^mattaa

saada asiaa

^muulla

tamalla korjatuksi,

kuin

että

se

syytingin-saa- jan kanteesta muuttaa

syytingin

laadun. Mv' net

suhdat

maikuttamat

kuitenkin,

että talon- haltijan

useinkin manhoilla

^{päimillään täytyy}

antaman

tilansa

^ja

isäntä-mattansa

^yhdelle

^tai useammalle

pojalleen ja mämylleen. Onko

hän aikanansa

malmistanut

asiaa,

_niin

saat-

taa

hän tvähemmin raskaalla mielellä

luopua

etuisuuksistansa. ^Meidän tienoitiamme

ei

luultaMasti

ole

sitä itse-oloista ^taloa,

^jonka

tilukset

^omat niin ahtaat, tai sopimattomat,

ettei niillä

^löydy

lommoistakaan

joko miljel-

tyä

taikka

wiljeltäwäksi

soweltuwaa

^maakap-

paletta,jota tilan-haltija

huoleti saattaisi

^jät-

tää

toisen ^haltuun;

^{jos ei}

^semmoista

^kappa-

letta muualla

tilalla

löytyisikään, niin löy- tynee niitä toki ainakin sydänmaanpalstossa.

Semmoisen

maakappaleen pitäisi tilan-omis- tajan termeytensä ^ja

moimiensa

päiminä wa-

litseman

^{jossakin ei aiman}

lähellä

tilan

asu-

muksia,

se ^olisi

^{aidattama,miljeltämä ja}

_koh-

tuuden

mukaisesti asumuksilla

warustettawa.

Sen ei yleensä

tarmitse

^olla

isomman

^kuiu

että

siihen

^{sopii muutaman kapanalan}

suu-

ruinen ryytimaa ja sijaa tarpeellisille raken-

nuksille,

joita tietysti

saattaa

olla isompi tai mähempi joukko, aina omistajan niarain ja paikkakunnallisien olojen mukaan.

Hän

^ta-

mallisesti

^tulee

isännäksi

²⁰

—

₂₅

muoden

manhana,

eikä ylipäätään ole tarwe rumeta syytinki-mieheksi ennenkuin

55—60 wuotisena;

hänellä siis tamallisimmasti

^on30—40 muotta aikaa

somitella asiansa sille

kannalle, että

lvanhalla

^iällään

saattaa

lviettää jokseensakin

huolettomia

päilviä. Niin pitkäuä ajan jak-

sona ^saattaa

^{kyllä moni}

^muosi

^mennä

ohitse hänen

kykenemättä toimittaa niin mitään pu-

heena

^oleman

asian ^eteen;

kato-wuodet

saat-

tamat

kohdata —

eikä niitä kokematta niin pitkässä ajanjaksossa pääsekään; saattaapa monen muunkin

laatuiset

onnettomuudet

koh'

data

häntä. ^Mutta

ylimalkaan on

hänellä

kaiken sen ^simussa

^montaonnellistakin muotta, joina

runsaat sadot

palkitsemat työnsä ja

tilanhoito

^antaa puhdasta moittoa.

Jos

^tiän,

sen

sijaan kun tallentaa

säästönsä

^kaupunkien

kapakoihin, taikka

tuhlaa

ne joutumiin korui-

hin

ja tyhjänpäimäisiin

turhuuksiin,

niillä maurastuttaa

sitä

maapalstoa, jota on ma- linnut

manhain

^päimäinsä

^kodiksi,

^telee

hän

hymän työn ei ainoasti

omaksi

hyödyksensä,

maan

^myöskin

mustaisitte

perillisillensä mo-

nessa

suku-polmeSsa. Sillä

tuossa

syytinkitu-

massaan hän useimmiten

ei yksinänsä tule oles- kelemaan;

tamallisesti

^pitää

^hän siellä

^luonaan

joko yhden tai

useamman tapsistansa; sillä ^he,

jos

heitä sattuu ^olemaan

useampia, eimät kaikki moi päästä

isänniksi

^tai

^emänniksi,

^{ja jos}

he

sittemmin ^hakematkin omin-takeista

^toimeen- tuloa ulkona

maailmassa, oleskelemat he

^kum-

minkin jonkun aikaa manhempainsa luona.

Taitaisiko ^todellakin

syytinki-mieS pellotta, nututta,

metsättä

^{ja karjatta}

luontaisesta

pittu-palstasta

hankkia

tarpeellisen

elatuk-

3T:o 38. 1875.

Wiides wuofilerta.

Kesti-Suomi

lalausaita:

Lauwantllina kello ^1päimällä Weilin'in ^ja Göös'in kirjakaupassa.

Niinkuin jo

mainitsin,

oli mäkeä markki-

noissa kosolta,

^mntta

maanmiehen

^tamaraa

niukalta.

Lehmiä

toki löytyi

mähin,

^jaucmak-

soiniat

^{noin 70markkaa.} Kaloja myöskinoli

wähin,

mutta moita kaikkian

mähimmin,

ja

rukiita, lihaa,

kananmunia y> m.

s. —

_ei

lainkaan.

^Niinalla ja Wiipnrin rinkelillä näytti olleen ^hywä menekki. ^Milja.

— _{Kirnrgi I.} Bäck Vaasasta

^kuuluu

puolentoista miikon ^päästä oleman odotetta- mana kaupunkiimme.

ajanmukaiseksi ja

meidän

^pänvinämme

asiaan

kuulumat pitkämetoiset

sekä

^{maroja kulutta-}

maiset

^{tempnt tehty} yksilikertaisemmitsi ja

wähemmin kustantamiksi, — _{saada semmoista}

maapalstoa

muutetuksi itse-oloiscksi ^tilaksi

^joko

sitten

^wero

welwollisuudella suorastaan

^kruu-

nulle,taikka ainakin

erikseen

pyykitetylsi maa-

lohkoksi lvellvollisuudella maksamaan osuudel-

taan juoksema»

meron

^pää-tilaan. Syytinki-

mies,

joka

sillä

^tamalla

asuu

^{ja elää, ei}

joudu talon-haltijan

lvastukseksi,

maan on päilnvcistoin

sominnossa

eli YStäwyydessä

hä-

nen

kanssansa.

Kumpikin lvaeltaa omaa u-

raansa, _toisella

_{ei ole} minkäänlaista syytä sekaantua

toisen asioihin. Heidän ^mälihinen

kanssakäymisensä on

silloin

^olewa

sekä

^rau-

hallinen

^että ystämällinen, ja poika ei evään toimo

isänsä

mitä pikemmin

kuolemaksi.

^Van-

hastaan lvuimassa

olemat wale-luulot estä- nemät

chdotnksiani

laukaan aikaan noudatet-

talviksi

joutumasta. Kehittyneempi malistuk-

scu

^kanta

ehkä sentään

wast'cdcs maikuttaa tarkoittamaani

suuntaan

kysymyksessä

olemassa

asiassa;

^ja

lvarsinkin

teroittakaa mieleenne:

Elkää milloinkaan kamoksnko kustannuksia

kansakoulujen perustamiseksi

sekä ^roimassa

pitämiseksi. Ei ^yksin miekalla ^enäänole ^wal- taa.

Tiedoissa

^{on moima,}

missä

^itä-

nänsä

miekkakin ratkaisnee ^jonkunkysymyksen, näemme kuitenkin,että

kahdesta

^yhtä

urhool- lisesta kansasta se,

jonka malistus on korke- ammalla kannalla, anastaa

itsellensä ^moiton.

Sen todistaa muun

muassa ^{suuri w.}

¹⁸⁷⁰

—1871

Saksan

^ja

^Ranskan kansakuntain

^wä-

lillä

^tapahtunut kamppaus. Marustakaamme mekin tarpeellisilla tiedoilla

semmoiseen

^kamp-

pmlkseen, jos

aikaisemmin

tai myöhemmin

olemme

siihen

^joutumat.

Munalta.

netäänpar'aikaa Englanninkielellä. Sen tietää

H.

^{D. kertoa.}

Irjö Koskisen

^Suomen

Historiaa

^kään-

— _Apleeti.

Lääkintö-ylihallituson ^julis- tanut

hacttamaksi

perustus^oikeuden aptcekiin Keuruun

— Knmernörieu

^{pitäjässä.}

umodcutulon kertomukset.

Waasan

läänistä, elokuun

30

^p:nä. Tämän kuun loppupuolella on

useampana

_yöuä ja erittäin 2 p:ää ivastaan

halla

pannut peru-

nain

Marsia

^ja

lehtiä sekä

^{kytömaillajamyö-}

hemmin

kynnetyillä pelloilla

Pietarsaaren kih-

lakunnassa,

Kuortaneen

^{ja Lapuan}

kihlakun-

tain pohjoisosissa

sekä

Knvijärmen pitäjässä

Laukaan kihlakuntaa

mahingoittanut myöokin

ohria

^{ja kauroja.}

—

Korjaamatta olema ruis, joka on jo kokonaan tuleentunut,^ei ole

sitä

mastoiu kärsinyt mitään

— _{Hywii menekki mainotulla} mahinkoa. _tirjalla.

Siitä

Suomen Historiasta,"

^jonkaIrjö

Koskinen

on kansakouluja_martenkirjoittanut, ilmautuu ^piakkoin kolmas ^painos.

Ensimäi-

nen painos oli 3000 kappaleen

suuruinen

^ja

toinen

4000:nncn.

Ruotsalaisen käännöksen ensimäinen

^{painos on}

myöskin melkein

^lop- puun _myyty.

Kahden

^muoden

kuluessa

^on

tätä kirjaa

siis kaikkiansa

^{ostettu enemmän}

lvielä lvuoden

aian

aikoo harjoitella

laulll'

taidetta.

Lennätin ^konttori

mvattiin kaupungis

samme

^{nmme tiistaina}

^sekä

^{ulko- että}

^sisä-

maista lennätin-kirjewaihtoa marten.

Kont-

tori pidetään amoinna klo 9 e.

p. —

_{2 j.}

_p.

p.

ja 4—7 j.

p.

p.

Tämän amauksen

^joh-

dosta oli joukko kaupunkilaisia

kutsunut ases-

sori

Grotenfelt'in, joka oli johtanut lennätin- langan pystyttämis-työtä,

sekä

konttorin pääl- likön

hra F. ^Brunou'in

^kaupungin

seurahuo-

neesen

^iltaa

lviettämään. Tässä tilaisuudessa esiteltiin kiitollisuuden

^maljat

^h.

ylh. minis-

teri-waltiosihteerille

^kreimi Armfeldt'ille,_We- näjän maltakunnan

lennätinlaitoksen

^päälli-

kölle,

kreimi

Luders'ille,

_Suomeu lennätin-

osaston

päällikölle, emeristi

Späre'lle,

_Oulun läänin knmernöri Nyberg'ille

sekä herroille Grotenfeldt

jal Brunou, jotka kaikki, tamalla tai

toisella,

olimat edistäneet

asian

^toimeen

saamista.

Tällä miikolla on taaskin ^mietetty n. k.

syysmarkkinoita. Kun näihin markkinoihin

^ta-

mallisesti

^kokountnu

suureksi osaksi

^ainoastaan

kortin lyöjiä, juomareita, ^{martaita, tappelun}

sankareita

^ynnä muita meijareita. ei ole

ih-

meteltinvää, että

maamiehen

^{tamaraa löytyi}

niukalta.

Markkinat

oikeastaan olimatmasta keskimiikkoua, _mutta maanautaina

alkoi

^jo mäkeä kokoontua

kosolta

ja tiistaina oli ta-

ivallineu markkina elämä täydessä

Mallassaan.

Rähinä

^{ja melu,}

siimottomat

^{puheet jarenttu-}

laulut,

kiroukset,

riidat ja ^tappelut olimat korkeimmillaan, kun klo 5 aikaan kirkon kel- lojen juhlallinen ääni

kutsui ihmisiä hetkeksi

irtautumaan ^tuosta pahentawaisesta elämästä ja rientämään

rauhan

^{majaan kuulemaan}

muutamia «varoituksen

ja totuuden sauoja.

Pastori Schöneman ^selmitli

^{tekstin mukaan}

Matth.

^{l8: 6—96}

—

_{9 w. mitä}

_Jumalan

_Sana

sanoo

pahennuksista ja niistä, jo:ka pahen-

nuksen matkaansaattamat;

miten

tänlaiset

^tu-

mattomat

kansan kokoukset

^omat

suorastaan

pahennuksen

kokouksia,

jonka kyllin todistaa

tuo nykyincnki kaduillamme

mallitscma ^sii-

woton ja jumalaton

elämä,

juoppous,

hau- reellisuns,

puheissa ja käytöksissä, eläinten rääkkiiämmcn, markandet, tappelut ^ja moni-

naiset samankaltaiset

^pahuudet;

^sekä

^millä

kauhealla

rangaistuksella

Jumalan manhurs-

kaudeu ja pyhyyden

wiha uhkaa ^niitä,

^jotka

tänlaista pahentamaa elämää ^pitämät ja mi- ten tämä kowa tuomio jo ajallisessakiu elä-

mässä kohtaa

^himojensa

hekumassa hurmas-

tunutta, jonka todistaa tätä nykyäkin,

sil-

mäimme

edessä

olema kaikkinainen kurjuus,

mihat,

^kiukut,

haamat

^{ja taudit, juopuneen}

synkeä miheliäisyys ja niiden onnettomain

kohtalo,

^jotka

näissäki markkinoissa ^rikoksis-

taan mankilaan kuljetetaan ^ja

rautoihiu

^lyö-

dään.

—

Tosin

^{olimat ne}

sangen Harmat,

^jolta

malttoilvat

irtautua markkiua-clämästä ^ja noudattaa

kutsumista Herran ^huoneesen,

mutta

suuri

oli moitto, jos

näissäki Har- moissa heräsi inhoa

^ja

mihaa

^pahuutta

^was-

— Kirje Iywästtjlästii. Harmoin

^olemme

kaupungissamme niin

usein

^olleet

^tilaisuu- dessa taiteellisiin humituksiin,

kuin ^tämän syyskesän

kulnessa.

^Mielä

hanvemmin

^olemme

näin ^peräkanaa

saaneet ^ihaclla kahden

^koti'

maisen satakielen ^sämeleitä,

^{miten nyt nei-}

tien Ida

Gasilier'in

^ja Naömi Ingman'in.

Mutta aiman

ensikerran

^{on yleisön}

kansal-

listunteet nauttineet

sen

^{armon ja}

kohteli-

aisuuden, et!ä

konsertin

antaja on ilmaisnut

suomenkieliset ^konsertin

"ohjelmat".

Tällä osoitteella suomalaisesta

mielenlaadustaan

neiti

^{Ingman jo} moitti ^yleisön

suosion,

joka

suosio

^{yhä encntyi,} kun laulajatar

miehättä-

wällä

suloudella ^esitteli

^ei

^ainoastaan

^kolme

suomalaista kansan lanlua, maan

^myöskin

hänen

^{omasta toimestaan tätä}

tilaisuutta

Niarteu

suomennetun

^{arian operasta}

Trollf-

löjten."

Tämii

nuori laulajattaremme omaa rikkaan,

mouimaraisen

^{äänen ja antaa tule-}

lvaisuudeöta sangen

hywiä toimetta.

Neiti

Ingman palasi täältä Kuopioon,

antaakseen siellä mieläkin konsertin,

^{jonka jälkeen}

hän

aikoo laulajaifia antaa

Helsingissä (t.

k. 25 päimänä),

Turussa, Porissa

ja Viipurissa.

Sittemmin

lähtee hän

^jälleen

^Parisiin,

^jossa

taan

setä harrastus

parempiin elämäntapoi-

hin.

Kirkosta palatessa

kuulimme

muutamain

maimoien

keskenään puheleman:

lumalalle

kiitos tästäki

hetkestä, —

tämähän ^{koko mart-} kina-reisusta

oli kaikkian parasta!" Saman-

laisia

^rukous

hetkiä

^{piti pastori}

Schöneman

lvielä

seuraaminaki

markkina-päiminä.

Useita hemos-

^ja

tasku<warkauksia

^harjoi-

tettiin

näissäki

markkinoissa, miten

tamallisesti

ennenki senlaisissa ^tiloissa.

^Erään

suuren

rosmon,

_nimeltä

Henrikson

^tai

^,Millun

Mille,"

niinkuin

häntä tamallisesti ^kutsutaan,

onnis- tui poliisin jo markkinainaattopäiminä

saada

kiinni.

Mainittu Rillun ^Mille"

^{oli jotuo-}

mittu

elinkautiseen

mankeuteen ja

kesäkuussa

lähetetty

Hämmlinnasta ^{Mikkeliin, maan}

^tällä,

matkalla

pääsnyt karkuun Mäntyharjun pitä- jässä. Sittemmin oli

hän

^oleskellut

Jämsässä

ja

muissa sen

^{puolen pitäjissä,}

^sekä

^harjoi-

tellut »varkauksia, hätyyttänyt matkustamia ja tehnyt kaikenlaista ^pahuutta. Täällä mat- kaeli

hän

määrällä työ-kirjalla, jonka

Keu-

ruun

kunnallis-hallituksen ^esimies

oli eräälle

toiselle miehelle

^antanut.

(340)

/^: 2i.Uiobc.tt lunnaan talu^äSfin, spau^

MM7M^

^{jfa(nii?ta votita nu)i)pi}

^J Maakunnasta.

"

Korpilahden

pitäjän Nihijänven ky-

lässä murtausi

wiime

heinäkuulla

^martaat

erään ^torpan

aittaan,

jostalveilvät

kaikellaista

maate- ja

ruoka-talvaraa. sekä mahan sum-

man

rahaa.

^{Samat rosmot} omat pitäneet

asumusta

^{täällä sydänmaan}

metsissä

^{ja omat} töytänneet

mainittuun

^{torppaan jokayö, että} ontarminnut pyssyllä karkottaa

heitä. ^Eräänä

päimänä oli tullut

läksi

^miestä

metsästä

^ai-

koen julkisesti ryömätätorpparia,_mutta torp-

pari

huusi ihmisiä ^amuksensa

^janiin muodoin täytyi

heidän

^{paeta taas}

lähellä

^olemaan

metsään,

uhaten

^että kyllä mielä

hänen

^tyh-

jentälvät. Sitten

samana

iltana sytyttimät

he

^erään

hcinätallin

palamaan, jossa paloi poroksi

heinät ^sekä

heinä-suoma, joka oli tal- lin

edessä.

Seuraamana päimänä ^pidettiin jahti, johon kerääntyi

miehiä

jota kylästä li- kitienoilta, marustettuina pyssyillä

sekä

^muilla kiinniotto

aseilla.

^Rosmoja

haettiin

^likitie-

noilta kaikista mctsäpaikoista ja

hcinätalli

loista, joissa olimat majacllcet; _mutta

heitä

ei löydetty mistään.

Joko he sitten

^lienee

pois matkanneet tai niin kätkecntyneet, ettei

heitä

löydetty. Oupa paha pelko, kuin

syys-

markkinat tulemat, jos miemät

hemoset

^laitu-

melta. Kyllä on

surklitcltama

^{asia, ettämielä}

kristikansassa

^löytyy

^semmosia

ihmiskurjia, että

sillä

tamoiu koittamat elättää

henkensä laiskuudessa

^niinkuin

suurimmat ^{metsän pe-}

dot, jotka ei ^Luojasta mitään tiedä.

W.

Nihinen.

Muistolista.

⁽³⁴⁴⁾

Lampaan Villoja _£ N^s

tyim. Vohi

Huomaa!

14141

_¦llr"

_4tatttt iyillU

ruhikunvaadll! tulosta ^vuostamylipi/27^tämänM.SOP.^timo-

-Oi. 2(fcvhtc(m.

<i ^j. pp. ^pitää kaup.

Iliwäskylän lirtosja saarnaa

17:uii sttnmlutnina Kolminaifttltdcn

luiium^tti

tt». t. paot. Schöucman.

Liibetys-saarnau täumn pappi Schöucmau.

Knrssit.

Suonten ^pantti Syysk. 10 ^p:nii.

Vaihtokurssi. ^Disk. turosi.

M. ^p. M. ^p.

Pietari

^?p.

...

355:

—

_352:

-

_100:ta.

I'onboo 90 P.

. . ^.

^{25: 80 25: 71 pun:sta.}

Parisi

^{90 P.}

...

^{102: 20 101: 70}

Hampuri 90)).

.. .

^{126: 10 125:} 60

I

^,nAf,

Amsterdam^90p.

. .

^215:

--

_213:

—

( ^luu

-

_lta

Tukholma ^{3p.k..143: 50 143'.}

- _J

Ennalsta Kotiteollisuus

Näyttely

ilmoituksia, ja iyötätelewä

Helsingissä

pidetään aluoiuua Tiistaina Elokuun 24 päilvällä setä semallMina päiwinä k:lo

^!).stä

e. pp. t:lo

⁽ⁱ

saattll ^{j. pp. Pilettejä kolo}

näyttclli-ajatsi saadaan näyttelyhuonccn

^o°

wella Rnnnipuiston kadun ^«anella 6 mar- kalla.

Päiwät>'i ^ou päiisymatsn mastlliseksi ^{1 m.}

50 z»., paitsi tulemalla Kesliwiiktl»ia ^ja Lau-

antllulll,

jolloin se ^{on 50 penniä, ja} suon-

tetaan

paäsymatiu tasaisella ^{snmmalla owella.}

Luetteloita, ruotsin- ^ja suVmcnticlisia, myy- dään ^lläyttely huoneessa ²⁵

^pennistä.

OlTqqtäiDtttiä.

MM" ^{Katso tänne!} "MD

Portummä, lvalkoista ^{ja punaista,}

Cognac'ia, s:n s:n

Punsch'ia, moneen ^hintaan,

Scherry-wiiniä, (010 pale Scherry), Rommia, monen sorttista,

Mini ätMää,

Puoma ^öljyä,

Ruota s:n

Liina-öljy jernissaa,

myupi helppoon

hiiXaan

Felix F. Fredlander.

Koloma taumraa:

Kasien, Rion ^ja Lagyayran, Solmia, hywää Stettinin,

Vehnäjauhoja, monen sorttisia,

Niisi- ^{ja Manna ryyniä,}

Tattari ryyniä, Galläppeliii,

Fenlol siemeniä ^{ja Lagerin lehtiä,}

Kardemummaa ^ja Kanelia.

Thenlehtiä, Lakritsia, Pippuria, Neilikoita, _Ingefäraa, lonsionellaa,

Rusinoita ^{(Smyrnan ja Valencian)}

Weslunoita ^ja Plommouia, Wiitunoita, (Prmvence)

myypi helppoon

hintnan

Felix F. Fredlander.

Kromsyradt talia,

liitua ja Liitujauhoa (aii^lammat), Wiinstcniä, @Hoet^fan tinaa ja lyijyä, Krystall-tartaria, bonjaa,

Wlhtrilliii, ismistä ^ja wihcriäisiä), Stärkelystä, sineltäwää ^{ja Maltoista,}

Pnnawäriä,

©itiofraa ^eli Ke!tawänä,

Ompelu^massiinan öljyä myypi

Felix F. Fredlander.

Ä^HR nl^^ ^karkeata _nompaa, ^{M hie-}

©ttofaa, Luneburgin, Siirappia, Blyhlmitaa,

fltmoja

Tult^tkkUM, _HelsmMN tehtaan, myypi helppoihtn ljimoihin

Felix F.

CJ^unm "w-^ Venäjiin ^Saneeni isolehtistä ^{inpaffaa, tupatkaa,}

KasaMa, Papyrossia,

Sdns ^lHull)

ctllJUUllo

^{// (uittonua ja (uineen,}

Ani!itti-wäritt, ^(Rosa),

M^^^, ^{sVlcn de Lyonj,}

Juustoa, Sippolan ja Slvcitfiu,

Äomehtia, (Bon bou), Nenitoitct, _moucn laisia,

Marmeladia ^{y. m.} y. m. myypi

Felir F. Fredlauder.

Ylle-yaror:

Ylledukar a Paris mcd siden confectioner

d:o d*.o ^Bianra, d:o d:o

d:o Kragar Juno d:o ^d:o d:o Pelerine Diana ^d:o <>:«

d:o d:o Leda d:o ^d:o

d:o Boumous France d:o d:o

tili salli

^1,08

FELIX F.

FREÖLANDER.

^{Hl^} tun NäyttclönToimikunta ^{yleisen Suomen} on malinnut allekirjoi-

tuin ^8,000 kappaletta,

—

maitta korkeat ja

alhaisimmat asianomaiset

^{puolestaan omat}

koettaneet

sen

menekkiä estää. (U. S.)

MyyPl

(234)

Feli _FTV-^ Mdlander

J^ardintyger ^{af llere qvaliteer,}

¦¦

Ciirlains af utmärkt mönster, Svarta Viktoriner ^{af olika sorter,}

Svart sammet, patent,

d:o Italian kIM eller sätin, Tybet dukar tili »lika kulörer, Ylle dnkar (dachenez Venus), Svarta och hvita Slipsar,

d:o Cravatter, moderna ^for Herrar, Madapolam, blekt och oblekt,

Sliirting', livit, rosa, grfi, röd, ^{brnn &}

svart,

Tvills. oblekt, tili B.M ^hos

FELIX F.

FREDLiÄDER.

TNiverse Jernvaror, l _F d:o Porslinsvaror,

L tili salu hos Felix F. Fredlander.

X 3.X

³

. Ift^&viiliii.

Fabiansgatan 29.

if^ ^petroleum Im*

i ^{|»arf i, lios}

Karkeita ^Suoloja.

Wilh. Nehmllu.

Wilh. Wchman.

Tampereen Tnlitillujll

alennettuun hintaan

cht'ill

~~^s=-_-ä3^"

korttelia fortea, tvasemmalle ^puoleM kaatmvalla_jemmana takajalassaharjalla,isoon pikkunen patti.^walkoinenpilkka otsassa,Joka ^hywa

wa^

ihminen

^{tästä jotakin} tietoa saisi,

olisi

^{hywä ja}

kun-^

niallista palkintoa niastaau

ilmoittaisiKangasniemen!

Nytkälän kylässä torpparille

V V H

Palo-

^ja

Hengen-watuutus

Osate-Mö

Respektive ärade kunder ^meddelas, att hittils gjorda beställningar af extra smiden

aro

^{färdiga tili} afhemtning a bruket.

Hvarje önskad ^paranti öfver hällbarhetcn

afMmike^tillverknin^^

afl

Utmärkt godt och vackert smidt ^stäng- jcrn, spik och svartsmiden af ^{alla slag fin-}

nes tili billiga priser numera äter ^a lager.

Alexander Donner.

KimiliM ^mkki.

onner.

Armoisillc

^{töiden tilaajille} ilmoitetaanettä

tähän

asti tilatut

»väliaikaiset takomiset

^owat

iDolmitna

haettamatta ^tehtaalta.

Erittäin hytvää ja kännistä tankorautaa, nauloja ja

kaikenlaisia

^mustia

takomisia huo- keihin ^hintoihin

^{on taaskin}

lvarastolla.

Tehtaan

^teosten testälväisyyden takaa waa<

dittaissa Aleksander

T^^^

opetuksetpidetään Lyseoukoulu-

«'sT' huoneella

seuraamassa

järjestyksessä:

Sunnuntaina kl.10—11 e.PP. ^{ja5—6 j.}PP. Laulua, Keskimiikkona

Laumantaina

„

Jos oppia harjoittamia ilmaantuu ^enemmän,niin lvoidaan ^opettaa

usiammassa osassa

^{jamuitakinoppi-}

aineita, kuin yllä on luettu, maan kuitenkin

samaan

aikaan. Johtokunta.

N— 7 ^j.pp.Ruotsinkieltä, 7—B

„

Kirjain käytäntöä, 9—lo

„

Lanlua,

9—lo

„

Lauluharjoitusta.

Jernväg.

Borga— Kervo

Sedän

Kejserliga Senaten,

uppä derom

gjord ansökning,

funnit godt tililtä da-

nans öppnande jemväl för

persontrafik

och tidtabell för

blandade

passagerare- och

godstäg pä

bananblifvit

öfverhetligen

fast-

»tällä,

sä varder harmedelst allmänheten

tillkännagifvet,

att täg numera expedie-

ras alla

dagar, jemväl

söudagar, ifrän Borgä kl. ⁸ f. m. och ifrän

Kervo

kl. 8:

55 e. ^m. i

enlighet

mcd

nedanstäende

tidtabell.

Borgä

i

augusti

1875.

Direktionen.

Farplan för liSanda^de

täg a Borgä —

_Kervo

jernväg ifrän

den

23

augusti

1875 tili»- vidare.

H. F Helminen.

(240)

Göteborgeissa,

perustettu toukokuun 18 p.

1866, K» mil-

jonan

kruunun

pohjamarastolla, ottaa mastaan

makuutuksia

allekirjoittaneen kautta

huokeisiin

fär

härigenom

yördsammast avertera,att

jag

mottager besök i min bostad no» fru

Nyman

frän och mcd tisdagen den 21 d:s.

Rädfrägningstiinme 12 ^— 1 alla ^helgfria dagar.

344 S.

C. BEMOW.

Undertecknad tandläkare

CHRISTIANIA

Almindelige Brandforsikrings- Selskab

suorittaa meidän kauttamme^helppoihinbintoibin

wa^

kuntntsia

valowalnnkoa

wastaan.^««^^^^^^WW Weilin «i Göös.

10.

21.

21.

10.

¦40 O)

9:

IlMäötnlllssä,

Weilin ^{ja Göös'in}kirjapainossa, 1875.

Täget IV:o 1.

Borgä

afgäij

Nickby

... ^{. . . ,A}

JL\^\_y1VLI mmm 7^^^^»^^* il11tV"

Täget

S:o 2.

Kervo afgär

Nickby „

Borgä

ank.

(317)

Borgä

^{den 23}

^augusti

^1875.

Wiik. Eklund.

m.

55.37.

40:

15.

45.

K.H.

Kahelin

STBBIÖBä

Pal°w»knutus Osake-Yhtiö

Stoclholmissa

makuuttaa allekirjoittaneen kautta

huokeisiin hintoihin

palovahinkoa lvastaan kiinteätä ^ja

irtaiutaoma^

suutta

sekä

kaupnnaissa että

Kaikenlaista

^{olkea, myöskin} wanhaa, ostetaan ^l-o-

«b hikoskella. ^Hj.

Akerhielm.

i)ittiililiitti ostaa korotettuun hintaan

Lohikos-

MIttPVM

^{kellä Hj}

^Akcrhielm

Cll^

^jotka

^tahtomat

^ensi talisena kulettaa ^paperia

vl l.f Lohikoskelta

Lahteen, ilmoittakoot

itsensä

apun.

huonekaluneen

^{hyyrätään Wis-}

iiUUUI-

^kaali

Boxström'iu talossa.

KALEVA VHllMttl!B-08HlleMift

M^i)i)i)riiUiiiuiiiiii

(343)

eriporstualla, tarpeellisilla ulkohuoneilla ^ja

keitti^

möllä bttlnättäwänä ^nyt

kohta.

^Likempiä

tietojaan^

avma. K. H. Kahelin.

otta vastaanhengen

vakuutuksia alle-kir-

jottaneen

kautta,

jonka

luona

myös pros-

pektijä, hakemus-kaavoja

y. m. on saa-

HyyrättiiUmnä:

Kaksi

kammaria leskirouma

Räihän

^{talossa torin}

lvarrella. Tarkempia tietoja antaa

lehtori

N. länvincn.

AMöllä

^{tämän kuun s:nä pättvänä pois}

katosi

^al-

lekirjoittajan talosta pirongin lukotusta loo- tasta

rahaa

^yli tuhanuen

markan/

^{joissa oli 4 sadan,}

14kahdenkymmenen, yksimiidentoista,

usioita

^12mar-

kan ^ja muutamia³markan setelirahoja,

samoin

^kuin

pienempiä markan kappaleita ja pieniä hopearahoja ynnä yksi tyhjä

messinkinen

börssi^kolmi luokkainen;

se rehellinen ihminen

^joka

möisi

^{tästä tietoa saada,}

palkitaan sadalla ^{markalla I.G. Sund.}

tettuja edusmiehikseen ^Iy-

tväskylässä, niin saamme

täten kehoittaa tehtailioita,

käsityöläisiä ^ja teollisuuden

harjoittajia lukuisaan osan-

ottoon ^ja sen ^{ohessa ilmoit-}

taa että me annamme ^näyt- teille-asettajille tarpeellisia

tietoja ja mälitämme ilmoi- tusten ^ja näyttelöesmeitten

lähettämistä. Iymäskylässä Syyskuun 10 P. ^1875.

G. 3. Pesonius. ^{K. Göös.}

Kiminki brnk

Wllihtoilmoitnksill.

Uusi

Suometar, Morgoubladet jaVirallinen

Lehti

2 kertaa, 15 riw.

Kalsi ruunahemosta Varastettiin

miime torstaita masten yöllä

Lahden

^{Homilasta Iy-}

mäskylässä.

Toinen 15 wuotias

lähes

^kymmenenkorttelia kor- kea, malkonen piirto päässä,

häntä

^ja harja mustat, olkapäät lyöttämisen

tähden

karmattomat, snkka ^jalka masemmalta puolelta, etujalan

oikeassa

polmessa on patti ja

mastattaissa

kengittämättä.

Toinen ^{12 Vuotias}

Yli

^yhdeksän korttelia korkea punanen, huono ^{harja, malkonen pilkku ohtassa,mo-} lemmat ^takajalat sukassa, joista

toisen

kamio halki, ympäri kengitettynä. Kunniallinen palkinto makse-

taan

sille

^{joka toimittaa}

hemoset

omistajallensa. Iy- mäskylässä "/, 1875. ^Wilppu Holvilaineu.

U/Aarkapakan lunastuskuitti M:o ^{684 aunettu Lo-}

hikoskeu

^{tampista 15 p.} Syyskuuta 1875, on

samana

päimänä joutnnut

kateisiiu

^{jokatäteu kuole-}

tetaan. Wilhelmina

Karisaari.

3-Aohikoskeu

Sarkatampista annettu lippuN:o530

annettu 21 p. Joulukuuta1874 on pois tullut tietämättäni, _joka täten kuoletetaan.

Juho Pcuttilä.

Saarijärmellä.

mm^man'r

"kN ^{lvllkkoa sitten, 7:män} wuo- diili

lUllllllf

^den

manha

^ruskia

walakka-hewo-i

ucn, waalewallaharjalla ja hännällä, hiljakkoin lt)J

()ett)tf harja oikealla, leikattu korwain malista wallan lyhyeksi, hywä palkinto maksetaan ^{sille, joka tästä}

jotattn tietoa taitaisi ^antaa

Maasassa

1kerta U. Suomettareen

—

_{12 riw.}

Iksi haaleanruuni

^{ruuna, ma-} scmmalle ^puolellekääntymällä har-

/jB(B

jalla, pyörteelläkeskellä kaulaahar-

-«ä?_^?!^^

janjuuressa,miidenmuodeuwanha

"~=£s*z^^ä^ _{|a no}in 9i/² korttelia korkea, wa- raotettiin yöllä 7:tä jännää mastaan tätä kuuta, ynnä wauhan^{puoleiset ruunit kärryt} maalaamatto- milla

aisoilla.

^{Joka tämän}

hemosen sattuisi

^niike-

mään, niin pyydetään että

se, _rehellistä

intoa ivastaan joko

antaisi

tiedon, eli niielä parempi

toisi

sen Hankasalmen nimismiehelle. Hankasalmella

¹³

p. Syyskuuta 1875. ⁽³³⁸⁾

Ottakaa kiini!

löllä

^15:ta Päuvää ^lvasteu maras- tettiin Jyväskylässä ruuninpunanen 9muotias tamma-hewunen.^kymmenen