Ja tapahtui niinä päivinä · DIGI

(1)

fa ^tupahtai ^niinö piiivintl..

Enkelit valmistautumassa suureen rooliinsa. Osaa jännittää, osa ei ole vielä ehtinyt ot.

taa arvokasta "enkulanilmettä'. Pikkuenkelit osaavat myös pelleillä. Isommat kuoro- laiset katsovat päältä hymyillen

ja

vähän hoivaavasti, että olkaahan siinä . . .

jolloin enkelit tulevat

ja

il- jännittääkin _vähän.

Jouluumme kuuluu ilosanoma. Meille on tiinä päivänä syntynyt Vapahtaja, Jee- sus Kristus! Miten rakkaalta, koskettaval-

ta ja

juhlalliselta se kuulostaa joulukirkon alttarilta papin raamatusta lukema- na. Huittisten seurakunnassa on muuta- mana jouluna esitetty evankeliumi toisin.

Kirkkoon on

pelmahtanut

joukko

mel- kein oikeita enkeleiä

ja

paimenia, Joosef

ja _Maria.

Seurakunnan musiikkikerhon lapset

ovat

innostuneesti,

silmät

ilosta loistaen tehneet jouluevankeliumista elä- vän, aidon ja todellisen. On ollut mahdol-

lista

nähdä,

miten

enkelit

ja

paimenet

rienlävät

seimen ääreen.

Uskon,

ettii kirkkokansa on voinut itse kokea kiirehti- vänsä paimenten joukossa

talliin,

missä on voinut kokea joulun _sanoman_todeksi.

Musiikkikerhon kaikki ryhmät ovat ol-

leet

mukana

aina

kolmivuotiaasta pik- kuenkelistii alkaen

l5

vuotiaaseen kuoro- laiseen saakka. Vaikka heita on ollut par- haimmillaan mukana kuutisenkymmenlä lasta, on seimen äärellä ollut tilaa. Sakas- tissa sen sijaan on

ollut

ahdasta. Ennen jouluaaton perhekirkon alkamista sakas- tissa

on

suloisessa sekamelskassa etsitty sopivanmittaista enkelimekkoa, joka ^peit-

tiiisi

uudet punaiset lenkkarit, kontattu pöydän alta paimenen kadonnutta vyöfä, suoristettu hakaneulalla ilmoittajaenke-

lin

siipiä,

korjattu

silmille valahtanutta paimenen päähinettii. Samalla on koetet-

tu

muistaa,

etftl

kirkkoherra

on jo

kol- masti kehoittanut olemaan hiljaa. Kasvot jännitykseslä loistaen

on

muodostettu kulkug joka on lähtenyt sakastista pitkin kirkon käytävää,, ohi kirkkokansan, kohti alttaria, missä seimi on odottanut.

-

^Ja

sitten on laulaen kerrottu

ilosanoma:

Meille on syntynyt

Vapahtaja, Jeesus Kristus!

Istahtaessani

joulukirkon

jälkeen sa-

kastissa tuolille näen ympärilläni kasoit- tain nurinpäin olevia enkelimekkoja, lat-

tialla

mytyssä olevia paimenen viittoja, tiihtipäähineitä

sikin sokin

pöydällä ja pöydän alla. Huomaan pitiiväni kädessä- ni ylimääräistä joulupussia murustuneine piparkakkuineen. Kuulen vielä viimeisen heleällä lapsen äänellä huudetun hyvän

joulun

toivotuksen sakastin vanhan ja mahtavan oven raosta. Silloin tiedän, ettii olemme jakaneet yhdessä kokemuksen, joka _valaisee

sydämemme.

Meille on fånään syntynyt Vapahtaja, Jeesus Kris- tus!

Siitä alkaa jouluni.

&L.1i

ft"

E iis\-

'-{

Pienet paimenet odottavat, milloin se suuri hetki koittaa, moittavat. Pdähineet ovat vinksahtaneet vähän kallelleen,

Kuva on joulujuhlasta seurakuntakeskuksessa. Musiikkikerhon tontut ovat kyllästy- neet jakamaan tavallisia lahjoja lapsille ja ovat lähdössä Korvatunturilta etsimään joulun todellista suurta lahjaa, josta

riittäisi

kaikille jaettavaksi. Joulun lahjaa Jeesusta Kristusta.

20

Hilkka

Iso-Rautio