Suontaustasta voimaa ennen ja nyt · DIGI

Matonäki l917

Oikealla oleua aitta on edelleen samassa paikassa, muat oaat htiuinneet.

Suontaustasta voimaa ennen ja _nyt

Suo, kuokka ^ja yhteistyö

1 800-luvun alkupuolella ^al- koi Suontaustan henki eIäå.

Uutta viljelys maata tarvittiin ja ahker^t esi-isät r^Lv^sivat

korpia pelloiksi.

^Pysyvää

torppariasutusta oli vuosisa- dan puolivälissä ja väkimåtua kasvoi nopeasti. Tie p^rarlrr pahaisesta pitkospuupolusta kärrytieksi. Olot olivat anke- at, mutta hil:u eIää ja tehda qrötä oman rrraan eteen oli voimakas.

Alusta alkaen

osattiin

Suontaustassa

^atvostaa

yhteis työtä. Naapuria kun- nioitettiin ia _^pva ^{sai atna} kyläldisiltä.

Yhteistyö

oli voima johon turvattiin var.

keinakin aikoina. Kylästä

löytn

^atne- turvapaikka, jos sitä tarvittiin,

niin

sodassa kuin rauhassakin.

Akti ivista seu ratoi m i ntaa ja ihai ltavaa sivistystä

Kylässä on ^aLna oltu ^edisty- neitä jahz\uttu toimia yhdes- sä. Suontaustan Nuorisoseura on perusteffu 27.8.1916 Ha- kanpään torpassa ia iåsentä

liittyt heti

^1,6. Mukana oli niin naisia kuin miehiäkin.

Ei tarvittu sukupuolikiintiöi- tä, oli selvdä että yhteistyos- sä tarvittiin kaikkia. Seur^tl tarkoitus ia tehtdvd oli myos tarl<kaan harkittu: "Se ei ollut

ainoas taan nuoris on huvi

tar

peen tyydytys, vaan kasvattaa aikan s a tas alLa pys yvtä, velvol- lisuutensa tuntevi ^a ja tayttåvLå kansalafsia." Jäsenm åara nou- si ripeästi ja toimintalaaient jatkuvasti.

Kotiopintopiiri

koettiin tarpeelliseksi _i o varhats es sa vaiheessa. Jo silloin ^ymmär-

rettiin oppimisen ja koulu- tuksen tärkeys kehityksessä.

Eteenpdin

oli

mentävä ^ja uutta tietoa haalittiin. L^r- nal<tjasto

oli yksi

tavoite mikä haluttiin omalle kylälle.

Perustettiin kirjastotoimi- kunta järjestelemään _{asiaa ia} pian myos Huvitoimikunta

j ärj esti rltamra mm. kirj aston hyväksi. Myöhemmin perus- tettiin Kirj astovaliokunta ^ja Kirjastojohtokunta, joilla oli

its end,inen p äätö s v alta.

Urheilu-osas to ^jårjesti lii- kunnallis ta oh jelmaa kyldlle.

Pidettiin hiihtokilp"iluia _ia huolehdittiin jäsenten liikku- misesta muutenkin. Oli oh- jesäännöt ja toimittiin kuten kuului, jäsenet valittiin vaalein

ja hyoir

demokraattisesti.

Kaikesta pidettiin \<riaa _ia huolehdittiin tasapuolisuu- desta ja oikeellisuudesta.

lnteraktiivinen edelläkävijä

Kylässä ilmestyi myos oma

käsinkirjoitettu

seuralehti

"Nuorison Riento".

^Pää-

asiassa lehteen kitioitettiin nimimerkillä, ja kertomuk- set olivat totta ja tatua, mttä kukin sitten tahtoi

i"lki

^tuo-

da. Lehti hyväksytettiin aina ennen julkistamista seuran kokouksessa.

Seura oli hyvin valistunut myo s ulkopuolisen maaifman suhteen. Tärkeissä asioissa osattiin lähettää myos säh- keitä, sen ajan tekstiviestejä.

Seura teki

yhteistyotä

n^

puriyhdistysten ^kanssa kuten esim. Keikyän Nuo- risoseuran kanssa. Oltiin

valmiit a lähettämään edu s ta j ia mm. piirikokouksiin ja valta- kunnallisille

Kotiseutu

_ia

Nuoris o seurapdiville vaikka

Huittisten _Joulu

2004

59

,

d4i

k::*{

kustannuksia niistäkin syntyi.

Pidettiin tarpeellisena seurata miten muualla toimittiin vas- taavissa kylissä ia ^seuroissa.

Haluttiin oppiahsää ja myös kertoa toisille omista tavoista toimia omassa kylässä.

Suontaustan Nuorisoseu- ra liittyi _f äseniksi Satakunnan ko titeollisuus yhdis tyks een.

Huoli hyvinvoinnista

Myos

terveysasiat olivat tärkeitä, päätettiin ottaa viisi jäsenyyttä Huittisten tuber- kuloosi vastustamis-yhdis- tykseen. Otettiin kantaa sa- laviinan polttoon; todettiin se

laittomaksi ja vahingolliseksi sekä viljan vähyydenkin vuok- si sitä ei sopinut viinankeit- toon haaskata. Seura "lausui vakavan vastalauseensa _ia paheksumisensa salaviinan polttoa ja kaupittelua vas- ta fl." Seura luovutti kassasta

iop^ kaksikymmentä mark- kaa palkinnoksi sille, joka

todis tettavas ti viranomaisille ilmiantaa salavinan polton ^ja kaupan.

I(ahvi oli

nautintoaine, iota harvoin ^sai, mutta sitä

päätettiin hankkia seuran kokouksiin, jotta

"

sielläkin olis monipuolisemp^ vir-

kistyst ä" . Tupakka kiellettiin

kokouksissa, koska "se tuntui

ep ämiellyttdv åItå niille ^j otka

eivät polttaneet".

Oltiin edistyneempiä

kuin

uskoi- si. Elettiin kuitenkin vasta vuotta 1,91,7 .

Seuran toiminta keskeytyr

jossain vaiheessa vakavan punatautiepidemian ^j ohdosta.

Kuitenkin tauttaalto helpotti ja aktiivista toimtnt^ voitiin

taas jatkaa.

Menneiden aikojen tärkeys tuleville polville

Oman

kylän historiaa oli

tarpeen

säiyttåå tuleville polville io ^silloin ja pååtettiin panna alulle " r-:'aararzrivaajt-

en

elämänkertoi.r selville ottamista eli kotiseudullisia tutkimuksia" alettiin tehdä.

I(aikis ta kylån taloista otet-

tiin

valokuvia. Seura antoi mm. I(ustaa I(oitolle papeÅa

kirjoitt^m^ nsz- "Kappale ka- toavaa EIåmaä eli muis telmia

m^

nraivaus ajalta" ja Suon- taustan historiikkia varten.

Nuorisoseuran

koko- uksissa

pidettiin

esitelmiä ja esimerkiksi tuotiin esiin

"nuorison

kurja

t:d.a tietä- mättömyydess å i^ kehotettiin pyrkimään jalon ja kauniin ihanteen perään".

I(okouksissa

laulettiin kansallislaulu _fa oltiin hyvin Isänm aalhsia. FIyrä ^käytös ja kunnioitus toisia kohtaan

oli

tärkeää. Ihmisyyden ^ja kotikasvatuksen perään ky- seltiin.

Vuodet vierivät

Niin

elärr'ä

fatkui

^Suon-

taustassa _i a vuosikymmenet vaihtui. Kylä kasvoi ja kehittyl ahkerien ihmisten toimesta.

Toimiminen kerhoissa ja yh- distyksissä loi yhteishenkeä kylaån Kans akoulu valmistui 1,936. Se oli merkittävä askel kylätoimtnta;an.

Sotavuodet olivat raskai-

tA,

menetyksiä Isänma n

":.hi,

Vcilincik| _{ry @inen} Mii ka, aaonna / 91 7.

puolesta

joutui moni

talo kokema

n.

Sodan ^jaloista tuli myös turvaan ia uuteen kotiin uusia asukkaita kylään.

Oltiin varovaisia ja ehkä sa- takuntalaisee n tapaan alkuun pidättyviä tuliloita kohta n.

I(uitenkin

^pue- tarjottiin

ior

^sitä

tarvittiin.

I(aikilla

oli

kuitenkin tietysti huoli ensisijaisesti oman perheen toimeentulo s ta. Ken ellåkåån ei ollut helppoa.

Maatalo u s ko neita hankit- tiin yhteiskdyttöön, oli _iop^

Sonniyhdistyskin. Talkoilla tehtiin monet maataloustyot ja naapuria autettiin. Äitien-

päiväf

uhlat

iätiestettiin ^ja laulujuhlat kuuluivat kesään.

Tähkä n- ja j ätepuunkerdyskil- pailuissa kylä menesry. Oltiin opittu tarkoiksi ja ahkeriksi.

60

Huittisten _Joulu 2004

Kylän

väkimärä

huipussaan

Pyhäkoulu ia

^4H-kerho

otvat lasten ja nuorten ^suo- simia 50-60-luvuilla. Urheilu oli yhdistävä tekijä. Lento- pallo, hiihtokilpailut ^ja muut pelit olivat suosittuja. Paljon tehtiin retkiä muihin kyliin esimerkiksi polkupyörillä ^{j a}

jopa

kuorma-autolla mm.

Helsinkiin.

Monenlaista

tutaiaa

_ia

osaaiaa kylä on ^{saanut pitää}

sisdllään. Kilpailu taidoista ja tiedoista kehitti entisestään.

Huittisten kylien välillä oli toimintakilp aluia _ia kierto- palkinto jdikin lopulta Suon- taustan omaksi pokaaliksi, koska kylä voitti ^{sen vuosina} -58, -59 ja -60.

Kehitystä tavallaan

Maatalous koneellistui niin kuin muuallakin. Kaikessa tapahtui valtavaa muutosta.

Lap sirnadrd pienentyi kyläs - sä ja koulun kohtaloksi tuli

v a)ttettav a lopetus. Yhteis- tyossä ja seuratoiminnoissa

tuli

t^arrtwma. Tädlläkin oltiin nykyaikusia ia elettiin

yhä enemmän oman perheen kesken. Talkoohenki melkein hiipui _la kylässä käytiin vain kun kutsu kävi.

Evankelisyhdistys piti laulujuhlansa. Ompeluseuta

ja Diakoniapiiri

^jaksoivat eteenpäin. Pidettiin kiinni Aitienpdiväf uhlista ^ja pikku- jouluista. Joka ^{kuukausi oli} tapahtumia. Pidettiin huolta vanhuksista ja yksinäsistä.

Kylähenki eli edelleen.

Uusi aika ja uudet kujeet ^?

Vuosituhat on vaihtunut ^ja vesi virtaa hitaasti edelleen kylän halkovassa Ripo-o ^jas- sa. Kaikki on muuttunut ^vai onko sittenkään? ^Asukas- luku Suontaustassa on enää muf to-osa vuosiklrmmenten takaisista luvuista. Talojen ulkoasut ovat muuttuneet, pelloilla ei ^näy muuta kuin

v^It^v^t koneet, silloin kun

on

maatöiden arka. Missä

ovat ne ahkent

ihmiset, jotka valtttåvåt toisistaan _ia pttavåt huolta kylähenges- tä? He ovat tietenkin ^töissä tat kotona, tat tapaamassa toisiaan. FIe keåävät tietoa oman kylän historiasta _ia omasta suvustaan. FIe ovat

perustaneet

Suontaustan Kyläyhdistyksen. He toimi- vat om an kylän hyvinvoinnin eteen fa pysyvät kehityksessä

toimia yhteistyössä ja sita vol- maamikä kasvoi Suontaustan maassa . Ja ntttä edistyksellisiä ihmisiä, jotka jaksoivat kaiken muun työnsä ohella toimia yhteiseksi hyväksi.. Kiitos ahkerille korpien raivaaiilt.

ia

esi-isille tästä ^kauniista kylästä.

I(itos,

että opetit-

te meitä

kunniotttamaan tätä maata ja rakastam^ rl lähimmäistämme. ICitos niistä rr,rutta mattoman at- vokkaista valokuvis t^, ^jotte-

mukana. He ovat ^edelleen

"alkansatasalla

^pysyvrä,

velvollisuutensa ^{tun tevta} _ia tayttåvlä ihmisiä". Niin kuin

atrta on Suontaustassa oltu.

I(ylähenki on edelleen voi- missaan. Taållä eletään tätä päivaå. Tehdään

työt

niin kuin ne tä17ä vuo situhannella on t^Pana tehdä. Mutta ennen kaikke a : täällä ollaan yhdessä Suontaustalaisia.

Kiitos menneille sukupolville

Tälnän påivån

kiireinen ihminen ei voi muuta kuin ihmetellä sitä halua ja tattoa

on _iäänyt muistoksi meidän nähtäväksi.

I(itos

niistä sa- noista, ^jotta olette kirjanneet tuleville polville tiedoksi _ia opetukseksi.

Ei riitä edes nöyrä kumar- rus v^an on syytä polvistua kaiken sen arvokk^an työn edessä, jonka olette meille jättäneet.

Suontaustan I<yläybdistys ry Helena Vasama.a.

pubeenjobtaja

Vuos/uhlan osanottEat 1 917.

Keskellci parrakas mies on Kastaa Koitto.

Lainaukset Suontaustan N uortso- seuran pöytäkirjoista alkaen vuo- desta 1916,

Huittisten Joulu

2004

6l