Joki ja sen väki II Kokemäen historia 1870-2010

T U O M A S HOPPU

Jo ki ja sen väki II

Kokem äen historia 18 7 0 -2 0 10

Kokemäen kaupunki ja Kokemäen seurakunta

T E K S T I

Tuomas Hoppu

IS B N -N U M E R O

978-952-99941-3-7

T Y P O G R A F IA JA T A IT T O

Pauliina Leikas

K U V A N K Ä S IT T E L Y

Pauliina Leikas

K IR JA IN T Y Y P P I

Minion

P A IN O P A P E R I

Munken Lynx

P A IN O T Y Ö T R T 2011

K U S T A N T A JA T

Kokemäen kaupunki ja seurakunta

E T U - JA T A K A L IE P E E N K A R T A T

Kokemäen ja Harjavallan kunnat teettivät maan­

mittaushallituksella yhteisen pitäjänkartan, joka valmistui vuonna 1914. Kartan laatimiseen tarvittiin myös paikkakuntalaisten apua. Kartaan merkittiin erikseen eri merkeillä mm. yleiset rakennukset, talot, torpat, myllyt, tehtaat ja sahat. Samoin teistä erotet­

tiin erikseen maantiet, kylätiet, pienemmät ajotiet ja polut. Numerot kartalla osoittavat paikan korkeutta meren pinnasta.

Sisällys

Es i p u h e... ix

Ki r j o i t t a j a n a l k u s a n a t... xi

1. VÄESTÖ JA ASUMINEN Ko k e m ä k e l ä i s e t a j a n v i r r a s s a . . . .3

Luonnollinen väestönlisäys... 3

Muuttoliike ja siirto laisu u s... 5

Väestön rakenne...9

Ryhmäkylien h ä v iä m in e n ... 10

Savupirtistä kerros- ja rivitaloihin . . . 12

2. KUNNAN PERUSTAMISESTA SISÄLLISSOTAAN Ku n n a l l i s e n e l ä m ä n a l k u...19

Kunnan p e r u s t a m in e n ...19

Kuntalaiset kokoontuvat - talo tarvitaan . 21 Luottamusmiehinä vapaaehtoisesti ja vastentahtoisesti...22

Talollisten y liv a lt a ... 24

Kunnan t a l o u s ...26

Pitkä vääntö kunnanvaltuustosta . . . . 30

Yh t e i s ö o r g a n i s o i d a a n... 35

Lapset koulutielle - kylä- ja kiertokoulut . 35 Kansakoulu käyntiin lukkarin talossa . . 37

Lisää k o u lu ja ...40

Kokemäki saa yhteiskoulun... 43

Kirjaston p eru stam in en ... 45

Ruotuhoito ja h u u t o la is e t ...46

Färkistä vaivaistalo...47

Kansanparantajista kätilöihin, välskäreihin ja rokottajiin...49

Kokemäki saa oman lä ä k ä r i n ...51

Taistelu tauteja v a s t a a n ... 52

Ma a t a l o u s u u d i s t u u... 54

Maatalouden suunnaksi karjatalous . . . 54

Maatalouden u u d is t u k s e t ... 56

Maamieskoulun ja meijerikoulun synty. . 58

Lainajyvästö tulee tiensä päähän . . . . 60

Torpat ja mäkituvat... 61

Tilattomat... 64

Myllyt ja u h a v a t... 66

Metsästys ja k a la s tu s ... 67

Kä s i t y ö, t e o l l i s u u s j a p a l v e l u t . . 70

Kokemäen k äsityö läiset... 70

Sahateollisuus tuo töitä ja tuloja . . . . 73

Kokemäenjoen perkauksesta tukinuittoon. 75 Kiistelty oluttehdas ja muu teollinen t o im in t a ... 77

Kokemäen kauppiaita... 80

Osuuskauppaliike a l k u u n ... 82

Monenlaista m y y t ä v ä ä ...83

Säästöpankki avaa pankkitoiminnan . . 85

Turvaa tulipalojen v a r a l t a ... 86

Yh t e y d e t — k a n s a j a t i e t o l i i k k u v a t 88 Postilaukuista p o s tia se m a a n ... 88

Kievareista kyyti matkalaisille... 90

Halki peltojen ja yli joenkin... 92

Tienkäyttäjät... 96

Kokemäki saa rautatieyhteyden . . . . 97

Kyttälän asema ja laivaliikenne . . . . 100

Puhelimen tulo Kokemäelle...101

Sähkövalo syttyy T u lk k ila ss a ...102

Se u r a k u n t a k e s k i t t y y k i r k o l l i s i i n a s i o i h i n... 104

Vahvojen mielipiteiden seurakunta . . . 104

Kirkkorymylistä kirkon laajennukseen . . 106

Kooman hautausmaan s y n t y ...108

Kirkkoherrat, kappalaiset ja lukkari . . . 110

Herätysliikkeiden v a ik u tu s...112

Yh d i s t y k s i ä p e r u s t a m a a n... 114

Musiikin harrastus...114

Raittius- ja sivistysseura avaa seu rato im in n an ... 115

Kokemäen nuorisoseurat...117

Orastava urheiluliike... 120

Työväenyhdistysten alkutaival...122

So r t o v u o d e tj a p o l i t i i k a n s y n t y . . 124

Järjestysvalta K o k e m ä e llä ... 124

Osana keisarikuntaa ja Aleksanteri II:n S u o m e a ...125

Sisällys

Helmikuun manifestista suurlakkoon . . 127

Puolue-elämän s y n t y ...130

Kansa uurnille - eduskuntavaalit. . . . 131

En s i m m ä i s e s t ä m a a i l m a n s o d a s t a SISÄLLISSO TA AN ...135

Suhtautuminen s o t a a n ... 135

Maailmansodan taloudelliset vaikutukset. 135 Hevosten pakko-otoista pakollisiin v a llitö ih in ...138

Venäläiset joukot K o k em äellä... 139

Maaliskuun vallankumous synnyttää k a k so isv a lla n ...141

Kohti sisä llisso ta a ... 144

Kaartit perustetaan - venäläiset poistuvat. 146 Sisällissota syttyy - punainen valta Kokemäellä . . . . 148

Vallankumouksen tappio... 151

Sodasta to ip u m in e n ... 154

3. KOKEMÄKI ITSENÄISESSSÄ SUOMESSA Pa l u u r a u h a a n: So d a n s e u r a u k s e t JA UUSI K U N N A L L I S H A L L I N T O ...159

Sisällissodan v a r jo ...160

Laimeaa v a a li- in t o a ...162

Valtuusto 1930-luvulta talvisotaan . . . 165

Kunnan hallinnon uudistaminen . . . . 167

Kunnan t a l o u s ...168

Tulkkilasta taajaväkinen yhdyskunta. . . 170

Pa l v e l u j a k u n t a l a i s i l l e...171

Oppivelvollisuutta toteuttamaan . . . . 171

Kamppailu kulkutauteja vastaan . . . . 173

Parannuksia terveydenhuoltoon . . . . 175

Sosiaalitoim i... 176

Kirjasto muutosten a l l a ...177

Vapaaehtoisesta palontorjunnasta sopimuspalokuntiin...178

P^{i e nv a l t a}i s t u v a m a a t a l o u s . . . . 181

Torppien ja mäkitupien lunastaminen . . 181

Uusi maaseutuyhteisö...182

Maatalouden k e h it y s ...184

Kokemäkeläinen m etsä ta lo u s... 187

Kalastusta paikallisiin tarpeisiin . . . . 191

Riistakanta u u d is tu u ...192

Pie n t e o l l i s u u t t a jak a u p a n k ä y n t i ä 193 Elin k ein orak en n e... 193

Uitot e lp y v ä t... 193

Kokemäen sahat ja m y l l y t ... 194

Pieniä verstaita ja tehtaita tulee ja menee . 196 Sähköä Kokemäelle... 198

Koisin voimalaitoksen rakentaminen . . 199

Osuuskassatoiminta a l k a a ... 201

Muutokset pankkitoiminnassa... 202

Osuuskauppojen a ik a ... 203

Li i k e n n e o l o tj a t i e d o n v ä l i t y s . . . 207

Maanteiden ylläpito ja kunnostus. . . . 207

Sillat ja lautat... 208

Autoliikenteen a lk u t a h d it... 209

Kasvava rautatieliikenne... 209

Paremmat postipalvelut ja puhelinliikenne 211 Lalli muuttaa K o k e m ä e lle ...212

Se u r a k u n n a l l a j ä l l e e n r a k e n n u k s e n a i k a... 214

Kirkon kunnostam inen...215

Koomasta tulee lopullisesti päähautausm aa...215

Seurakuntaelämää...217

Kirkko ja so tavu o d et...218

Riitaisia papinvaaleja...219

Herätysliikkeet ja helluntailaisuus . . . 220

Ku l t t u u r i t o i m i n n a n j a u r h e i l u n PERUSTAA LU O M A SSA ...222

Seuratalojen rakentaminen...222

Kulttuuria Kokemäellä ja kokemäkeläisille. 223 Yhdistystoiminnassa h ilja ista ... 225

Urheilukenttä rakennetaan...226

Urheiluseurojen toiminta...228

Ki e l t o l a i n j a p o l i i t t i s e n KUOHUNNAN VUO DET...229

Taistelu viinapannuja ja pirtutrokareita vastaan...229

Työväenyhdistysten toiminta elpyy . . . 231

Suojeluskunnat ja Lotta S v ä r d ... 232

Lapuanliikkeen v u o d e t ... 235

Ra s k a a t s o t a v u o d e t... 239

Kotirintaman t a l v i s o t a ... 239

Karjalaisevakot saapuvat...242

Välirauhan ajasta jatkosotaan...244

Aseiden vaiettua...248

Lakkautetut yhdistykset...249

4. NYKYAIKA TULEE - KOKEMÄKI SODISTA 2000-LUVULLE Yh t e i s ö t o i p u u s o d a s t a... 255

A sek ä tk en tä ...255

Sisällys Sodan uhrien ja

rintamamiesten auttaminen...256

P u la v u o d e t ... 258

Siirtoväki asettuu pysyvästi Kokemäelle . 259 Ku n n a l l i s h a l l i n t o j a -p o l i t i i k k a SOTIEN JÄ L K E E N ... 262

Poliittiset voimasuhteet sodan jälkeen . . 262

Kamppailu kunnallisesta vallasta . . . . 264

Keskushallinnon virkam iehet... 266

Tarkkaa taloudenpitoa ja vaikeita vuosia . 269 Kunnan menot ja t u l o t ... 272

Rajansiirrot naapurikuntien kanssa . . . 273

Kokemäen ja Kauvatsan l i i t o s ... 275

Maaseutukunnasta kaupungiksi . . . . 277

Poliittinen yhdistystoiminta...279

Työväenyhdistysten ja työväentalojen e h t o o ... 280

Yh t e i s ö t o i m i i -P A L V E L U JA IH M IS IL L E ...282

Kulkutautisairaalasta terveyskeskukseen . 282 Monipuoliset sosiaalipalvelut... 284

Koululaitoksen muodonmuutos . . . . 286

Ammattiopetus laajenee... 289

Opiskelua huvin ja hyödyn vuoksi . . . 291

Kirjasto vihdoin uusiin tiloihin . . . . 293

Pelastustoimi ja väestönsuojelu... 294

Valtion hallinto Kokemäellä...295

Kasvava tarve kaavoitukselle ja kunnallistekniikalle... 296

Sähköä, vettä ja lämpöä kokemäkeläisille . 298 Liikuntapaikkojen rakentaminen. . . . 301

Maauimalasta u im a h alliin ... 302

Kokemäki m atkailukohteena...303

El i n k e i n o j e n m u r r o s...305

Muutokset m aatalo u d essa... 306

Kalastus ja m e tsästys... 309

Kokemäen m e t s ä t ... 311

Uitot p ä ä tty v ä t...312

Kokemäen sahat... 313

Sotien jälkeistä teollisuutta...314

Sokeritehdassota...318

Teollisuutta kunnan t u e ll a ... 319

Omistajanvaihdoksia ja talouslamaa. . . 321

Pankkimaailman m yllerrys...323

Kauppoja k a i v a t a a n ...325

Kauppa k e s k i t t y y ... 326

Kokemäen k au p p ap u u tarh at...328

Li i k e n t e e n j a t i e d o n v ä l i t y k s e n K E H IT Y S ...329

Teitä ja siltoja rak en n etaan ...329

Pikatie aloittaa uuden aikakauden . . . 331

Kokemäki kuljettaa... 333

Rautateiden kukoistus... 336

Muutosten aika ra u ta te illä ... 337

Postitoimipaikat korvataan yrittäjäp o steilla...338

Puhelinliikenne automatisoidaan. . . . 339

Lallin v a i h e i t a ... 340

Kilpailevat p a ik a llisle h d e t... 341

Se u r a k u n t a u u t e e n a i k a a n . . . . 343

Sota ja sen seuraukset... 343

Kokemäen seurakunnan hallinto ja paimenet... 344

Kauvatsan seurakunta... 346

Kirkon korjauksesta leirikeskuksen ra k e n ta m is e e n ...347

Hautausmaat...349

Seurakunnallinen to im in ta... 350

Muu hengellinen t o im in t a ...353

Ka n s a l a i s t o i m i n t a MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA . . . 354

Seuratalojen omistus uudelle pohjalle . . 354

Kokemäen kulttuurieläm ää...355

Festivaaleja, museoita ja muistomerkkejä . 359 Kylän, kotiseudun ja kansan puolesta . . 362

Nuorisoa v a a lim a a n ... 366

Huippu-urheilua ja liikunnan iloa . . . 367

Hevosvoimia ja moottoreita...369

5. PALUU JUURILLE VIITTEET, LÄHTEET, LIITTEET & HENKILÖHAKEMISTO Vi i t t e e t...379

Lä h t e e t... 405

Li i t t e e t... 416

He n k i l ö h a k e m i s t o...421

ESIPUHE

okemäen historian osa 2, joka kä­

sittää ajanjakson 1800-luvun puo­

livälistä nykypäivään, on tämän teoksen myötä saanut ilmiasunsa.

Mittava urakka, jonka aloittamisen valmistelu vaati useamman vuosikymmenen, mutta käy­

tännön toteutus vain yhden, on nyt saatettu loppuun. Kun ensimmäisen osan kirjoittami­

nen kesällä 2001 alkoi, oli mukanaolijoiden unelmana lopultakin saada aikaiseksi historia- tieteelliset kriteerit täyttävä kokonaisesitys his­

torialtaan rikkaan Kokemäen menneisyydestä.

Silloin ei vielä voinut olla ihan varma, kuinka kaikki lopulta päättyy. Mutta nyt voi: Kaikki päättyi hyvin!

Heti työn alussa tehty ratkaisu tutkimus- ja kirjoitustyön tilaamisesta valtakunnallisesti­

kin arvostetulta toimijalta, Tampereen yliopis­

ton historiatieteen laitokselta, on osoittautu­

nut hankkeen kuluessa onnistuneeksi. Kun yhteistyön perustana on ollut selkeä, "tilaaja—

tuottaja”-periaatteelle rakentuva työnjako, on aikatauluihin, työn tekemiseen, sen laatuun ja painotuksiin liittyviin kysymyksiin ollut help­

po löytää toimivat ratkaisut. Aikatavoitteissa on pysytty ja tilaaja on voinut tarpeellisessa määrin vaikuttaa tutkimuksen painopisteiden asetteluun.

Historian osa 1 toteutettiin kahden kunnan ja seurakunnan, Harjavallan ja Kokemäen, yh­

teistyönä. Toisen osan kustannusvastuu on ol­

lut Kokemäen kaupungin ja seurakunnan har­

teilla siten, että kaupunki on rahoittanut hank­

keesta 85 ja seurakunta 15 prosenttia. Yhteistyö Harjavallan kanssa on jatkunut luontevasti käytännön kysymysten ympärillä sen toteut­

taessa myös Tampereen yliopiston kanssa oman historiansa 2-osaa.

Sopimus historian 2-osan tekemisestä Tam­

pereen yliopiston kanssa allekirjoitettiin 29.5.

2008 ja työ käynnistyi välittömästi. Historia­

tieteen laitos nimesi historian kirjoittajaksi FT Tuomas Hopun. Yliopiston puolesta vastuu­

henkilönä toimi historiatieteen laitoksen johta­

ja, professori Pertti Haapala.

Kirjoitustyötä ohjaavassa ja valvovassa his­

toriatoimikunnassa ovat Kokemäen kaupungin nimeäminä edustajina toimineet Harri Kiven- maa puheenjohtajana, Martti Jalkanen, Juha S.

Lindgren, Markku Ryömä, Timo Simula ja Tert­

tu Määttänen sihteerinä 1.8.2009 asti.

Hänen jälkeensä sihteeriksi nimettiin Kari Uuttu. Kokemäen seurakunnan nimeämiä jä­

seniä toimikunnassa ovat olleet Jorma Ahve­

nainen ja Mikko Ossa. Tampereen yliopistoa ovat edustaneet Pertti Haapala ja historian kir­

joittaja Tuomas Hoppu.

Historiatoimikunnan työ on ollut tasapai­

noilua monien ristipaineiden puristuksessa:

Taloudelliset reunaehdot ovat määrittäneet 2-osan kirjoitusta niin, että aikatavoitteista on pitänyt pitää tiukasti kiinni - niin kuin missä tahansa työsuorituksessa. Mutta toisaalta on ollut turvattava se, että tutkimus on laadukasta ja riittävän laajaa, mikä taas on edellyttänyt välttämättömän työrauhan ja toimintavapau­

den turvaamista kirjoittajalle.

Lähdeaineiston määrä tutkimuksen kohtee­

na olleesta ajasta on ollut valtava, ja sen määrä on lisääntynyt, mitä lähemmäksi nykypäivää on tultu. Sisällön osalta on siksi tarvittu kivuliailta­

kin tuntuneita linjausratkaisuja. Kaikkea - edes välttämättömiltä tuntuvia aihekokonaisuuksia - ei kirjaan valitettavasti ole voitu mahduttaa.

Historiatoimikunta on käsitellyt kirjoitta­

jan kanssa näitä periaatteellisia ristipaineita

'Joki ja sen väki H (

hyvässä yhteistyössä. Myös monia käytännölli­

siä tutkimuksen suuntaamiseen ja arkistoaineis­

toon liittyviä ongelmia on voitu ratkaista.

Lopputulos osoittaa, että nähty vaiva ei ole ollut turhaa. Kirjoittaja on tiiviistä aikataulusta huolimatta onnistunut aikaansaamaan jänte­

vän ja ilmaisultaan selkeän kokonaiskuvan Ko­

kemäen ja kokemäkeläisten elämästä ja vaiheis­

ta 1800-luvun puolivälistä nykypäivään. Työn jälki kertoo tutkijan korkeasta osaamisen ta­

sosta.

Kiitän koko historiatoimikunnan puolesta Kokemäen historian 2-osan kirjoittajaa, Tuo­

mas Hoppua erinomaisesti suoritetusta työstä.

Edelleen kiitän Tampereen yliopistoa, sen his­

toriatieteen laitosta ja professori Pertti Haapa­

laa lo-vuotisesta, hyvin sujuneesta yhteistyöstä Kokemäen historiahankkeen toteuttamisessa.

Historian sisällön ja laadun valvojana on toi­

minut Turun yliopiston professori Kari Teräs.

Hän on rakentavilla huomioillaan kohentanut teosta sen viimeistelyvaiheessa. Myös hänelle parhaimmat kiitokset.

Yhteistyö Harjavallan historiatoimikunnan kanssa on ollut säännöllistä, hedelmällistä ja hyvää. Onnittelut naapurikaupungille oman historian jatko-osan valmistumisesta ja kiitok­

set erityisesti toimikunnan puheenjohtajalle, Simo Uotilalle, jonka kanssa yhteisiä historia­

tieteen ongelmia on ollut ilo ratkoa.

Teoksen viimeistelyssä tärkeä tehtävä on kie­

liasun tarkastajalla. Kokemäen historiatoimi­

kunnalla on ollut onni saada turvautua synty­

peräisen kokemäkeläisen, lehtori Soili Koivu­

lan ammattitaitoon tässä asiassa. Paikallisen murteen tuntijana hän on pelastanut kirjan tekijät monilta, erityisesti paikannimiä koske­

vilta kömmähdyksiltä ja selkeyttänyt ilmaisua lukijan eduksi. Liitän oheen lainauksen Soili Koivulan tarkastuslausunnosta, joka vastannee monien paljasjalkaistenkin kokemäkeläisten epätietoisuuteen ” Riste”-paikannimen taivu­

tuksesta:

Sitten on tämä paikannimi Ristel Olen jututtanut paikallisia, nuoria ja vanhoja, ja yhtenäistä linjaa on ollut hankala vetää. Yleensä paikkakunnalla sa­

notaan Risteellä ja Risteeltä, mutta onko kylän nimi sitten Riste, Risten vai Ristee, Risteen? Osoitteissa ja yritysten nimissäkin on kirjavuutta: on Risteentie ja Risteen Kirjapaino, mutta myös Risten koulu, Risten VPK ja Risten saha, ja olihan meillä myös Risten asema. Päädyin suosittamaan seuraavaa kir­

joitusasua: yritysten, laitosten ym. erisnimissä kir­

javuus säilyy - nimethän ovat sopimuksia - mutta kylännimenä tässä teoksessa käytettäisiin muotoja Riste ja Risten ja paikallissijoissa Risteellä, Risteeltä ja Risteelle. Myönnetään, että tässä käytännössä on epäloogisuutta, mutta perustelen sitä sillä, että kir­

jallisissa lähteissä nimi on perusmuodossa Riste, kuten useimmissa nykynimissäkin, mutta paikal­

listen kielenkäytössä lähes poikkeuksetta mennään Risteelle ja sitten ollaan Risteellä.

Parhaimmat kiitokset FM Soili Koivulalle asian­

tuntevasta työpanoksestaan.

Toinen kirjan viimeistelyvaiheessa tärkeä henkilö on taittaja. Kokemäen historian 1-osan taiton toteutti tyylikkäästi graafikko Pauliina Leikas. Myös 2-osa on taitettu hänen vakuutta­

valla ammattitaidollaan. Kiitokset siitä.

Historiankirjoitus vaatii taloudellisia resurs­

seja. Siksi suuri kiitos 10-vuotisen hankkeen rahoituksen turvaamisesta kuuluu Kokemäen kaupungille ja seurakunnalle. Samalla, kun kii­

tän kaikkia tämän teoksen, ja koko historia- hankkeen toteuttamiseen myötävaikuttaneita, toivon, että julkaistut historiateokset tarjoaisi­

vat lukijoille kiinnostavia lukuhetkiä, uusia lä­

hestymiskulmia Kokemäen ja kokemäkeläisten menneisyyteen, ja loisivat kasvavaa tietoisuutta omien juurien tärkeydestä alati muuttuvassa maailmassa.

Kokemäellä 6.8.2011 HARRI KIVEN M AA

kunnallisneuvos historiatoimikunnan puheenjohtaja

KIRJOITTAJAN ALKUSANAT

edellisten projektieni aikana kävin esi­

mieheni professori Pertti Haapalan kanssa keskusteluja tulevista työtehtä­

vistä ja hän tarjosi minulle keväällä 2008 Kokemäen historian jatko-osan kirjoitta­

mista. Tapio Salmisen kirjoittama mittava ja kiitelty ensimmäinen osa, joka käsitti Koke­

mäen ja Harjavallan yhteisen ajan, oli tullut painosta edellisenä vuonna. Kokemäellä halut­

tiin heti jatkaa kirjoitusprosessia, ja vaikka ai­

kataulu kahden vuoden kirjoitusajalla oli työn laajuuteen nähden varsin tiukka, päätin ottaa tarjouksen vastaan.

Aiempaa paikallistuntemusta minulla ei ol­

lut. Oman muistikuvani mukaan olin ennen projektin alkua käynyt Kokemäellä vain yhden kerran. Vierailin nimittäin väitöskirjatyöni yh­

teydessä 2000-luvun alussa Kokemäen kirkko­

herranvirastossa rippikirjan merkintöjä katso­

massa. Jotain satakuntalaisuudesta sentään tie­

sin, sillä äitini suku on Kullaalta. Itse tunnus­

taudun kuitenkin perushämäläiseksi. Kaikki oli siis rakennettava tyhjästä, mutta historian­

tutkijalle se ei välttämättä ole rasite. Puhtaalta pöydältä on helpompaa kirjoittaa, kun ei ole turhien ennakkoluulojen vanki. Ryhdyin siis uppoutumaan Kokemäkeläiseen elämänme­

noon lähes 150 vuoden ajalta. Työhön varattu aika riitti kuin riittikin Kokemäen historian kirjoittamiseen kunnan perustamisesta vuon­

na 1870 aivan nykypäivään saakka. Toki enem­

mänkin aikaa aiheeseen olisi saanut kulumaan, joten työssä oli rajoituttava kaikkein tärkeim­

pien lähdeaineistojen tarkasteluun, kuten sopi­

mukseen oli kirjattu.

Kokemäen rikkaasta historiasta riittikin am­

mennettavaa, joten käsikirjoitus ylitti sopimuk­

sessa sovitun liuskamäärän. Tämä on varsin ymmärrettävää, koska käsitelty aikajakso oli varsin pitkä. Sivumäärää hieman paisuttamalla

mukaan on sitä paitsi saatu enemmän varsin­

kin 1800-luvun loppua ja seuraavan vuosisadan alun kokemäkeläistä elämänmenoa valaisevia kuvauksia, joiden uskon miellyttävän lukijaa.

Kuljettu tie on siis ollut pitkä, mutta nyt on vihdoin sekä juhlan että kiitosten aika. Juhlaa edustaa tietysti kirjan valmistuminen. Kiitok­

set ovat taas paikallaan tässä savotassa tavalla tai toisella mukana olleille henkilöille, joiden kaikkien nimiä en tässä voi mainita. Ensiksi kii­

tokset professori Pertti Haapalalle, joka uskoi kokemäkeläisten historian muokkaamisen mi­

nun käsiini. Samalla sain jatkaa työskentelyäni Tampereen yliopiston siipien suojissa, sen lukui­

siin resursseihin tukeutuen. Projektin myötä eräänlaiseksi epäviralliseksi taisteluparikseni tu­

li toinen yliopiston tutkija, Harjavallan historian uutta osaa valmistellut Vesa Vartiainen. Hänen kanssaan olen ehtinyt laajentamaan ymmärrys- täni niin satakuntalaisen historian kuin lasten­

hoidonkin alalta ajellessamme yhdessä Koke­

mäenjokilaaksoon ja takaisin Pirkanmaalle.

Kokemäen kaupungin ja seurakunnan aset­

tamasta historiatoimikunnasta on ollut minulle suuri apu niin erilaisten käsikirjoituksen kor­

jausehdotusten, lähdevinkkien kuin valokuvien­

kin ansiosta. Historiatoimikunnan jäsenet on nimeltä mainittu Harri Kivenmaan esipuhees­

sa, joten en toista niitä tässä. Yhteisesti kiitos teille. Historiallisena faktana lienee vielä pai­

kallaan todeta, että tämän kirjatoimikunnan jäsenyys oli pitkän ja arvokkaan työn Koke­

mäellä tehneet kaupunginjohtaja Martti Jalka­

sen viimeinen jäljellä oleva luottamustehtävä.

Arvokasta työtä tämän teoksen eteen ovat tehneet vielä monet muutkin tahot. Teoksen tie­

teellisen tason on tarkistanut Turun yliopiston Suomen historian professori Kari Teräs, jonka rakentavasta lausunnosta lausun lämpimän kiitoksen. Samoin kiitän lehtori Soili Koivulaa

Kirjoittajan alkusanat

käsikirjoituksen kieliasun tarkastuksesta. Se oli tyylikkään hienotunteisesti tehty tarkastus, jota voin suositella muillekin oman tekstin suhteen herkkähipiäisille kirjoittajille. Tämän kirjan kirjoitusvirheistä vastuu on silti viime kädessä kirjoittajalla itsellään. Muutoksia ja viilailuja- han tehdään aina hamaan loppuun saakka.

Aineistoa toimittaneille ja uteluihini vastan­

neille kokemäkeläisille yleinen kiitos, jossa täy­

tyy vielä erikseen muistaa Anja Hakaojan joh­

taman kaupunginkirjaston asiantuntevaa hen­

kilökuntaa sekä arkistoasioissa minua auliisti palvellutta toimistosihteeri Erja Ekbergiä. Yksi­

tyisistä henkilöistä haluan vielä mainita suurel­

la kiitollisuudella Kokemäeltä maailmalle läh­

teneen, mutta silti paikkakunnan turpeeseen

edelleen tiukasti kiinnittyneen Kaisa Kyläkos- ken, jonka erinomaisten huomautusten ja pa­

rannusehdotusten ansiosta kirjassa on vältytty monelta virheeltä tai epäjohdonmukaisuudelta.

Samoin kiitän hyvästä yhteistyöstä tampere­

laistunutta näyttelijä Eeva-Riitta Saloa.

Raapustan tätä tekstiä Tampereen yliopiston työhuoneella etäällä siintelevää yleistä sairaalaa katsellen 20.4.2011. On kulunut vasta muuta­

ma päivä »isosta jytkystä» eli perussuomalais­

ten suuresta eduskuntavaalivoitosta. Historia se vain kulkee vääjäämättä eteenpäin.

FT TUOMAS HOPPU

l. Väestö ja asuminen

KOKEMÄKELÄISET AJAN VIRRASSA

okemäkeä koetteli sen historian pahin väestökatastrofi nälkävuosi­

na 1867-1868, jolloin yhden ainoan vuoden aikana (1867) kuoli yli 400 ihmistä.1 Tämän jälkeen alkoi kuitenkin nopea toipuminen. Kokemäen väkiluku lähes kaksin­

kertaistui aikavälillä 1870-1950, eli väkiluku kasvoi enemmän kuin koskaan aikaisemmin tai myöhemmin. Sen jälkeen väkiluku alkoi maaltapaon ja alenevan syntyvyyden seurauk­

sena jatkuvasti supistua. Ylimääräistä väestö- lisää Kokemäki sai 1950-luvun taitteessa karja­

laisen siirtoväen tultua kirjatuksi kunnan asuk­

kaiksi sekä Kauvatsan liitoksen myötä 1969.

Karjalaista siirtoväkeä oli vuoden 1950 väestö­

laskennassa 1311 henkeä (12,5 % väkiluvusta), kun taas Kauvatsan liitos toi Kokemäelle 2048 uutta asukasta (19,1 % väkiluvusta).2

Kuvio 1. Kokemäen väkiluku 1870-2009.

Luonnollinen väestönlisäys

Väestön luonnollinen lisäys eli syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus oli 1870-luvulla Sata­

kunnassa muuta Suomea korkeampi.3 Koke­

mäelläkin syntyvyys ylitti maan keskiarvon, mutta oli koko 1800-luvun lopun Satakunnan keskiarvoa alhaisempi. Kun koko Satakunnan syntyvyys vuosina 1876-1880 oli 38,1 promillea, Kokemäellä vastaava luku oli 32,7. Korkeimmil­

laan syntyvyys oli Kokemäellä aivan 1900-lu- vun alussa, jolloin se ylitti myös Satakunnan keskiarvon.4 Vuosina 1900-1904 syntyvyys oli 33,6 promillea. Sen jälkeen suunta oli laskeva suurten ikäluokkien aikaa lukuun ottamatta.

Vuosina 1945-1949 syntyvyys oli vielä 26,9 promillea, mutta laski 1960-luvun lopussa alle 15 promillen ja oli 2000-luvun alussa jo alle

3

(Jo k ija sen väki 11

Korkeaojan kansa­

koulun oppilaita 1910-luvulla.

Kokemäellä syntyi 1900-luvun alkuvuo­

sina ennätyksellisen paljon lapsia, mikä loi paineita uusien kansakoulujen perus­

tamiseen. KKK.

9 promillea.5 Pääsyy syntyvyyden jyrkkään ale­

nemiseen oli perheiden halu rajoittaa lasten määrää.

Määrällisesti lapsia syntyi eniten (253) nälkä­

vuosien jälkeen vuonna 1874. Tämä lukema yli­

tettiin vasta vuonna 1899. Uuden vuosisadan alussa syntyvyys oli korkeimmillaan, parhaat vuodet olivat 1902 (263) ja 1907 (266). Enem­

män lapsia on syntynyt vain toista maailman­

sotaa seuranneiden suurten ikäluokkien aika­

na, jolloin huippu (279) osui vuodelle 1948.

Siirtoväen ansiosta syntyneiden määrä nousi vuonna 1950 vielä lähes 25o:een.6

Taulukko 1. Suuret ikäluokat eli Kokemäellä syntyneiden määrä 1945-1950.

Vuosi Syntyneet

1945 ¾ 4

1946 258

1947 251

1948 279

1949 218

1950 247

Lähde: SVT väestötilastot 1945-1950.

Syntyneiden määrä kääntyi heti 1950-luvun puolivälin jälkeen jyrkkään laskuun, kun nuo­

ria alkoi muuttaa pois. Alle sataan lapseen jää­

tiin ensimmäisen kerran vuonna 1971, jolloin syntyi vain 88 lasta. Tämän jälkeen syntynei­

den määrä pysyi sadan tienoilla, kunnes laski pysyvästi alle sadan.7 Perheiden alhaisen lapsi­

luvun ohella syntyvyyden alenemiseen vaikut­

tivat nuorten poismuutto ja väestön ikääntymi­

nen, jotka olivat tyypillisiä kaikille maalais­

kunnille Suomessa.

Suhteellinen kuolleisuus seuraa koko ajan­

jakson 1870-2008 Satakunnan yleistä kuollei­

suutta. Ainoana selkeänä poikkeuksena ovat 1900-luvun kaksi ensimmäistä vuosikymmen­

tä, jolloin Kokemäen kuolleisuus oli hieman Sa­

takunnan keskiarvoa korkeampi. Korkein kuol­

leisuus oli vuosina 1915-1919, jolloin ennen kaik­

kea sisällissota nosti kuolleisuuden 23,4 promil­

leen. Vuonna 1918 kuoli virallisen tiedon mu­

kaan 301 kokemäkeläistä väkivallan, tautien ja heikon ravitsemustilanteen seurauksena. Näis­

tä 210 oli miehiä. Edes toisen maailmansodan vuosina kuolleisuus ei kohonnut lähellekään

4

'Väestö ja asuminen

Kuvio 2. Syntyneet ja kuolleet Kokemäellä viisivuotiskausien keskiarvon mukaan 1870-2008.

Lähde: SVT väestötilastot; tilastokeskus: http://www.stat.fi/index.html.

tätä. Jatkosodan raskaimpana vuonna 1941 kuol­

leita oli 152.8

Koko 1800-luvun lopun Kokemäellä syntyi selvästi enemmän ihmisiä kuin heitä kuoli.

Nälkävuosien jälkeen syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän vuosittain aluksi noin sa­

dalla ja vuosisadan lopussa 60-70 hengellä. Ai­

noastaan epidemiat saattoivat horjuttaa jatku­

vaa kasvua. Tautivuonna 1881 - ensimmäistä kertaa sitten suurten nälkävuosien - kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän. Tuona vuon­

na Kokemäellä syntyi 161 ja kuoli 178 ihmistä.

1900-luvun alkuvuosien ripeän väestönkasvun vuosina syntyneitä oli parhaimmillaan yli 150 enemmän kuin kuolleita. Seuraavilla vuosi­

kymmenillä ero oli vuosittain tavallisesti 50- 100 henkeä. Luonnollinen väestönkasvu pysäh­

tyi 1960-luvun lopussa alentuneen syntyvyyden takia. Ajoittaista kasvua oli vielä 1980-luvun alussa, ja viimeisen kerran syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän vuonna 1988.9

^Muuttoliike ja siirtolaisuus

Syntyvyyden ja kuolleisuuden ohella väkilu­

kuun vaikuttaa myös muuttoliike. Vielä 1800-lu- vun lopussa muuttoliikkeen vaikutus oli vähäi­

nen, vaikka muuttaminen naapurikuntien kes­

ken oli vilkasta. Keskimäärin Kokemäeltä muut­

ti 1880-luvulla vuosittain pois vajaat 100 ihmis­

tä ja paikkakunnalle siirtyi noin 70 ihmistä.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa muutto­

tappio kasvoi, kun ulosmuuttaneiden määrä kohosi keskimäärin 180-190 henkeen ja sisään- muuttaneiden määrä jäi H5-i35:een. M aail­

mansodan aika lisäsi huomattavasti muuttovir­

taa ihmisten suunnatessa ensin työn perässä maailmalle ja hakeutuessa sitten taloudellisen ja poliittisen kriisin kärjistyessä suojaan koti­

seudulleen. Vuonna 1914 Kokemäki kärsi 110 hengen muuttotappion, mutta vastaavasti vuo­

sina 1915-1919 kirjattiin yhteensä 78 hengen muuttovoitto.10

'Joki ja sen väki 11

Tulkkilan keskustaa 1920-luvulla. Vasem­

malla Lahtisen kaup­

pa ja taustalla KOP:n eli Oksasen talo sekä apteekintalo. Oikeal­

la osuuskauppa.

Lähiseudun kaupalli­

sena keskuksena Kokemäki houkutteli 1800-luvun lopulta lähtien kuntaan pienempien lähipaik- kakuntiensa asukkai­

ta. Timo Simulan yksityiskokoelma.

Viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna Kokemä­

ki kärsi muuttotappiota vuosina 1880-2008 lä­

hes koko ajan tiettyjä kriisiaikoja lukuun otta­

matta. Vuosien 1915-1919 lisäksi tulijoita oli läh­

tijöitä enemmän ainoastaan viisivuotiskausina 1940-1944,1945-1949 ja 1950-1954, jolloin tilan­

teeseen vaikuttivat ensin toisen maailmanso­

dan poikkeusolot ja sitten karjalainen siirtoväki.

Viimeksi mainitun jakson nosti muuttovoittoi­

seksi vuoden 1950 yli 1000 hengen muuttovoitto, joka perustui lukuisien siirtolaisten kirjaami­

seen kokemäkeläisiksi. Synkimpiä muuttotap­

pion vuosia olivat 1950-luvun puolivälin maal­

tapaon aika sekä korkean työttömyyden aika 1960- ja 1970-luvun taitteessa, jolloin juuri kou­

lunsa päättäneet suuret ikäluokat lähtivät etsi­

mään paikkaansa yhteiskunnassa. Molempina ajanjaksoina muuttotappio oli pahimmillaan yli 200 henkeä vuodessa.11

Kokemäen muuttotappio tasaantui huomatta­

vasti 1970-luvun alun jälkeen ja ylitti sen jälkeen vain satunnaisesti sadan hengen rajan. Vuonna 1985 Kokemäki ylsi kahden hengen muuttovoit­

toon, ja lähellä nollatulosta oltiin sekä vuonna 1992 että 2004.12 Silti muuttotappio on ollut kunnan väestökehityksen ratkaiseva piirre.

Jatkuva muuttotappio oli pääsyy Kokemäen taantuvaan väestökehitykseen, etenkin kun val­

taosa lähteneistä oli nuoria. Esimerkiksi vuon­

na 1979 ulosmuuttaneista 73,6 prosenttia oli alle 30-vuotiaita.13 Hedelmällisessä iässä olevan väes­

tön poistuminen näkyi väistämättä syntyvyy­

den alenemisena. Ongelmat ovat samanlaisia koko Satakunnassa. Vuosina 1993-2009 Koke­

mäen väkiluku laski 9319 hengestä 8 o8o:een, eli 13,3 prosenttia. Määrällisesti Kokemäki on yksi eniten väkeään menettäneistä satakuntalaisista kunnista, vaikka suhteellisesti pahimmat me­

netykset kokivat pienemmät kunnat Siikainen, Lavia, Karvia, Honkajoki ja Merikarvia.14

Kokemäellä muuttoliikkeen pääkohteena oli jo ennen toista maailmansotaa Satakunnan teollisuuskeskukseksi muodostunut Porin kau­

punki. Harjavalta kohosi toista maailmansotaa seuranneen teollistumisen myötä Porin ohella toiseksi suureksi muuttokohteeksi. Seuraavaksi eniten kokemäkeläiset ovat 1900-luvulla muut­

taneet kaupunkeihin Tampereelle, Helsinkiin ja Raumalle sekä naapurikuntaan Huittisiin.

Muuttovirta Kokemäelle on paluumuuton vuoksi kulkenut ennen kaikkea Porista ja Har­

javallasta sekä vähäisemmässä määrin edellä

6

'Väestöjä asuminen

Kuvio 3. Kokemäelle muuttaneet ja sieltä pois lähteneet 1880-2008.

Lähde: S V T väestötilastot; tilastokeskus: http://www.stat.fi/index.html.

mainituista kolmesta kaupungista ja Huittisis­

ta. Lisäksi Kokemäelle on ennen sotia ja sotien jälkeen muutettu huomattavassa määrin myös lähiseudulta Köyliöstä, Kauvatsalta, Kullaalta ja Kiukaisista.15

Amerikansiirtolaisuus ei 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa koskettanut kokemäkeläi­

siä samassa mitassa kuin useimpia muita Sata­

kunnan pitäjiä. Ainakin välillisesti tähän vai­

kutti se, että Kokemäellä maatalouden tuotto oli selvästi parempi kuin siirtolaisuuden vah­

valla alueella Pohjois-Satakunnassa. Taloudel­

liset syyt eivät siis samalla tavoin työntäneet kokemäkeläisiä maailmalle.16 Huippuvuosina

1905-1914 Kokemäeltä lähti siirtolaisiksi yhteen­

sä 294 henkeä, kun väkiluvultaan pienemmistä Siikaisista lähti vastaavana aikana 760 ja Parka­

nosta 963 henkeä.17

Ensimmäiset merkittävät siirtolaisuusvuodet olivat 1902 ja 1903, jolloin virallisten tietojen mukaan yhteensä 48 kokemäkeläistä lähti siir­

tolaisiksi. Kun edellisen neljän vuoden aikana oli tilastoitu yhteensä vain neljä siirtolaista,18 lisäsi lähtijöiden määrää taloudellisen laman ohella todennäköisesti nuorten miesten halu välttää asevelvollisuuskutsuntoja.19 Juuri 1900- luvun kaksi ensimmäistä vuosikymmentä olivat vilkkainta siirtolaisuuden aikaa Kokemäellä.

Taulukko 2. Kokemäkeläisten kolme yleisintä muuttokohdetta ja muuttaneiden määrät 1920-1979.

Muuttaneissa on vuotta 1979 lukuun ottamatta huomioitu vain seurakuntaan kuuluneet.

Vuosi 1920 1930 1945 1960 1979

Harjavalta 10 Pori 16 Harjavalta 24 Pori 50 Harjavalta ₃₅

Huittinen 10 Helsinki 10 Helsinki 17 Harjavalta 26 Pori 29

Tampere 6 Harjavalta ₉ Pori 14 Rauma 22 Helsinki 18

Lähteet: Muuttaneiden luettelot 1920,1930,194530 1960. KSrk; S V T väestötilastot 1979.

'Joki ja sen väki 1!

Am e r i k a n k a u t t a Ne u v o s t o l i i t t o o n j a t a k a i s i n Ko k e m ä e l l e

Ylistarolainen Eino Euren (1903-1964) sai esimerkin Amerikkaan lähdöstä näh­

tävästi sedältään Frans Verne Eureniltä, joka lähti rapakon taakse ensimmäisen kerran 1905 ja uudelleen 1909. Einon osal­

ta Amerikka vaihtui jo 1930-luvun alku­

vuosina Neuvostoliittoon. Hän asui aluk­

si Petroskoissa, jossa avioitui 1938 Kerttu Björkin kanssa (o.s. Hyrske). Kahdesti leskeksi jäänyt Kerttu oli syntynyt Tu­

russa, mutta oli muuttanut Helsingistä laillista tietä Neuvostoliittoon 1932. Ai­

emmista avioliitoistaan Kertulla oli yksi tytär Neuvostoliitossa ja yksi poika Suo­

messa. Kokemäellä olleisiin Einon suku­

laisiin perhe oli kirjeitse yhteydessä aina toiseen maailmansotaan saakka.

Kesällä 1940 Eino muutti perheineen suomalaisten talvisodassa luovuttamalle alueelle Sortavalan maalaiskunnan Nu- kuttalahteen, jossa Eino työskenteli ka- lastusartellissa. Jatkosodan alussa 1941 perhe jäi suomalaisten valtaamalle alu­

eelle. Kerttu Euren, joka oli menettänyt

kaksi miestään Stalinin vainoissa, solmi WSOYrn kanssa sopimuksen elämänvai­

heitaan kuvaavan kirjan julkaisemisesta.

Sirpin ja moukarin alla - yhdeksän vuotta Neuvostoliitossa julkaistiin 1942.

Kaukonäköisesti kirjoittaja vaati kustan­

tajalta ehdotonta vaiteliaisuutta oman henkilöllisyytensä suhteen. Toisen maa­

ilmansodan jälkeen teos joutuikin neu­

vostovastaisena kiellettyjen kirjojen lis­

talle. Se oli Hitlerin Taisteluni -kirjan jälkeen yleisin kirjastoista poistettu teos.

Poliittisesti epävarmassa tilanteessa Kert­

tu Eurán siirtyi itse varmuuden vuoksi Ruotsiin perheen jäädessä Suomeen. Ei­

no Eurán asettui takaisin Kokemäelle, jossa hän kuoli 27.3.1964.

Lähteet: Kaisa Kyläkosken antamat tiedot 1 1.6.2010; Anja Hakaojan antamat tiedot

9.6.2010; EK-Valpon henkilömappi 4102 Eino Euren sotaväkiaikanaan 1920-luvun (Kerttu Euren); Häggman 2003,51-52. puolivälissä. KSA.

Molempina vuosikymmeninä lähtijöitä oli noin 180, huippulukuna 76 henkeä vuonna 1913.

Sen jälkeen ensimmäinen maailmansota ja sitä seurannut Yhdysvaltain tiukentunut siirtolais­

politiikka tyrehdyttivät siirtolaisuuden. Koko 1920-luvun aikana Kokemäeltä lähti siirtolaisik­

si enää reilut 90 henkeä ja 1930-luvulla alle kym­

menen. Virallisen tiedon mukaan kokemäkeläi­

siä siirtolaisia oli vuosina 1893-1937 kaikkiaan 456.20 Kaupunkeja välietappeinaan käyttäneet kokemäkeläiset mukaan lukien siirtolaisten määrä ylittää viidensadan rajan. Lähes kaikkien ennen toista maailmansotaa lähteneiden matka suuntautui Pohjois-Amerikkaan. Muutamat heistä päätyivät myöhemmin Neuvostoliitton.

Toisen maailmansodan jälkeen ensimmäiset huomattavat siirtolaisuusvuodet osuivat 1950-

luvun alkuun. Vuosina 1951-1952 Kokemäeltä muutti ulkomaille 61 henkeä.21 Esteettömyys­

todistuksia otettiin nytkin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, mutta siirtolaisuuden pääkohteena oli Ruotsi. 1950-luvun alussa suurin osa lähti­

jöistä meni Ruotsiin metsätöihin,22 kun taas seuraavilla vuosikymmenillä haettiin töitä teh­

tailta. Ruotsin-siirtolaisuus pääsikin vauhtiin 1960-luvun lopulta lähtien ja oli vilkasta erityi­

sesti 1970-luvun puolivälin tienoilla, jolloin lähtijöitä oli vuosittain 20-30. Sen jälkeen mää­

rät taas laskivat. Ruotsiin muuttaneista varsin monet palasivat takaisin Kokemäelle.23 Sekä 1990- että 2000-luvulla Kokemäki oli selvä net- tovoittaja eli ulkomailta muutettiin kotiinpäin enemmän kuin sinne oli lähtijöitä.24

8

'Väestö jä asuminen

Väestön rakenne

Väestörakenteen suurin muutos on ollut aluksi lasten ja myöhemmin vanhusten osuuden kas­

vu. Jyrkkä ikärakenteen muutos tapahtui kui­

tenkin vasta 1950-luvulta lähtien. Vuonna 1875 Kokemäen asukkaista enemmän kuin joka kol­

mas oli alle 15-vuotias,25 kun heitä 2000-luvulla oli vähemmän kuin joka kuudes. Vielä 1900-lu- vun alussa lasten huomattavaa osuutta väestös­

tä ylläpiti korkea syntyvyys. Ilman korkeaa lap­

sikuolleisuutta nuorisoa olisi ollut vieläkin enemmän. Vuonna 1879 Kokemäellä kuolleesta 120 ihmisestä 63 oli alle 15-vuotiaita.26

Työikäisen väestön suhteellinen osuus ei muuttunut yhtä paljon kuin lasten ja vanhusten osuus. Työikäisen väestön osuus kasvoi 1970-lu- vulle tultaessa ennätyksellisen suureksi ennen kaikkea suurten ikäluokkien aikuisikään tulon myötä. Vuonna 1970 melkein kaksi kolmesta kokemäkeläisestä kuului työikäiseen väestöön, eikä osuus tämän jälkeen paljoa supistunut.

Työikäisen väestön suurta osuutta ylläpiti so­

tien jälkeen alentuneen syntyvyyden aikaan­

saama lasten osuuden supistuminen.

Niin Kokemäellä kuin koko Satakunnassa- kin vanhusten osuus väestöstä on ollut muutto-

Vuosi Ikäryhmä

0-14 V. Osuus 15-64 V. Osuus yli 65 v. Osuus

1875* ^{2 1 5 7} 3 6 . 5 % 3 4 0 9 5 7 , 8 % 3 3 6 5,7%

1950 3 3 6o 3 2 , 1 % 6 3 7 8 6 0 , 8 % 7 4 8 7 ,1 %

1970 2 2 8 4 2 1 , 6 % 6 9 8 4 6 6 , 2 % 1 2 8 2 1 2 , 2 %

1985 1 7 4 1 1 7 , 9 % 6 2 5 2 6 4 , 2 % 1 7 4 8 1 7 , 9 %

2 0 0 5 1 2 3 8 1 4 , 8 % 5 2 7 8 6 3 , 1 % 1 8 4 9 2 2 , 1 %

4 Vuoden 1875 tilaston ikärajat ovat muista poiketen o-15-vuotiaat, 15-60-vuotiaat ja yli 6o-vuotiaat.

Lähteet: SVT väestötilastot 1875 ja 1985; SVT väestölaskenta 1950 ja 1970;

Suomen tilastollinen vuosikirja 2006.

liikkeen seurauksena selvästi muuta maata suurempi. Muutos tapahtui tasaisesti jo usei­

den vuosikymmenien aikana. Vuonna 2008 yli 65-vuotiaita oli koko maan väestöstä 16,7 pro­

senttia, kun Satakunnassa heidän osuutensa oli 20,3 prosenttia.27 Kokemäellä vanhusten osuus väestöstä oli vielä selvästi Satakunnan keski­

arvon yläpuolella. Vuonna 2008 yli 65-vuotiaita oli Kokemäen väestöstä 23,4 prosenttia.28

Samalla kun kolmessa nuorimmassa ikäryh­

mässä lasten määrä oli vuonna 1960 vähintään kaksinkertainen vuoteen 2005 verrattuna, väes­

tön eliniän kohoamisen myötä yli 8o-vuotiaiden

Ko k e m ä k i - t y ö i k ä i s t e n M IE S T E N K A U P U N K I

Kokemäen elinkeinoelämä on niin teol­

lisuuden kuin maataloudenkin osalta miesvaltaista, mikä heijastuu väestön su­

kupuolirakenteeseen työikäisen väestön miesenemmistönä. Kun miesten osuus Kokemäen väestöstä vuonna 2008 oli 49,5 prosenttia, oli heidän osuutensa 15-64- vuotiaista 52,3 prosenttia. Vain nuorim­

missa ikäluokissa ja yli 65 vuotta täyttä­

neissä naissukupuoli oli enemmistöase­

massa.

Lähde: Tilastokeskus: http://www.stat.fi/

index.html.

Kuvio 4. Kokemäen väestö sukupuolen mukaan ryhmiteltynä vuonna 2008.

9

‘Joki ja sen väki II

Kuvio 5. Kokemäen väestö ikäryhmittäin vuosina 1960 ja 2005.

Tyttö ruokkii kanoja Plättilänmaassa 1930-luvulla. Maa­

taloudessa on perin­

teisesti hyödynnetty koko perheen työ-

1500

Lähde: SVT:n väestölaskentatilastot 1960; SVT:n väestötilastot; tilastokeskus: http://www.stat.fi/index.html.

panosta, mutta 21.

vuosisadan taitteessa yhä useampi maata­

lousyrittäjä on ollut perheetön mies. Moni viljelijä tai puoliso on myös ryhtynyt hank­

kimaan lisäansioita tilan ulkopuolelta.

KKK.

määrä lähes viisinkertaistui 45 vuodessa. Ku­

viosta 5 havaitaan myös suurten ikäluokkien supistuminen vastaavana aikana 1231 hengestä 7öi:een. Juuri suuret ikäluokat lähtivät maalta­

paon vuosina työn perässä maailmalle, joten 45 vuoden aikana heidän suhteellinen osuutensa Kokemäen väestöstä laski 12,7 prosentista 9,1 prosenttiin.

%yhmäkylien häviäminen

Kokemäkeläinen asumiskulttuuri oli 1800-lu- vulla vahvasti sidoksissa vuosisataiseen talon­

poikaiseen elämäntapaan. Sarkajaon synnyttä­

mä tiivis kyläyhteisö oli 1800-luvun lopulla jo väistymässä, koska talot siirrettiin isonjaon täy­

dennyksen seurauksena omien peltojen keskel­

le. Monin paikoin muutos oli vasta tulossa, joten talot sijaitsivat yhä vierekkäin. Kuoppalan ky­

lässä oli 1880-luvulla kuusi taloa, joista Pusso, Pohjala, Pehu ja Pilto sijaitsivat keskellä kylää.

Kyläkeskuksessa oli talojen lisäksi seitsemän itsellisen mökkiä. Muista kylän taloista Kierik- ka ja Rantala sijaitsivat vastakkaisilla puolilla kylää. Kuoppalan tiivis kyläkeskus hävisi vasta isonjaon täydennyksen myötä, jolloin Pilto ja Pehu siirrettiin pois kylästä.29 Samalla tavoin - osittain talojen yhdysviljelyyn siirtymisen mut­

ta myös Poukan talon Kynsikankaalle siirron myötä - hajosi 1900-luvun alussa Rakkulaisten tiivis ryhmäkylä.30

Isonjaon täydennys tapahtui suurimmassa osassa Kokemäkeä 1900-luvun alussa. Esimer-

10

'Väestö ja asuminen

Kakkulaisten kylän asemapiirros vuodel­

ta 1870. KSA.

11

'joki ja sen väki II

kiksi Säpilässä, jossa varsinainen isojako tapah­

tui vuosina 1794-1804, toteutettiin ensin kylän ulkopalstojen järjestely 1884 ja sitten varsinai­

nen isonjaon täydennys vuonna 1914.31 Ylista­

ron kylässä isonjaon täydennys tehtiin vuosina 1908-1909. Toimitus herätti suurta tyytymättö­

myyttä vuosikymmeniksi eteenpäin.32 Monissa muisteluissa onkin väitetty isonjaon suoritta­

neita maanmittareita lahjotun.33

Vielä 1800-luvun lopussa, vanhan ryhmäkylä- muodon ollessa vallitsevana, kaikki talojen ra­

kennukset oli pakko rakentaa ahtaalle tontille.

Ainoastaan riihet ja aitat sijoitettiin palotur­

vallisuuden takia kauemmaksi.34 Tavallisesti kokemäkeläisen talon piha olikin umpinainen.

Se rajoittui mies- ja karjapihaan, jotka oli ero­

tettu toisistaan joko aidalla tai rakennuksilla.35 Kaivo, mikäli se oli pihassa, sijaitsi miespihan puolella. Puutarha jäi usein umpipihan ulko­

puolelle.36

Tyypillinen kokemäkeläinen asuinrakennus oli parkupa, josta oli erilaisia versioita. Edusta­

vaksi sanotussa Rakkulaisten Kalisen talossa tultiin kuistin läpi pitkään, pimeään porstuaan, josta oikealla oli iso pirtti, vasemmalle pakari ja porstuan perällä isäntäväen kamari. Pirtti oli tilava, kuudella ikkunalla varustettu huone, jonka etuseinällä oli kattoon asti kohoava suuri muuri. Niin pirttejä kuin pakareitakin ympä­

röivät tavallisesti leveät penkit. Molempien va­

rustukseen kuului myös jykevä pöytä. Talollis­

ten alkaessa jäljitellä kartanoiden elämää muut­

tui Kalisenkin pirtin nimitys saliksi ja samalla sen kalusteita uusittiin.37

1800-luvun puolivälissä rakennetussa Kau- karitsan Vehkan talossa oli ylellisyytenä kama- rihuoneen alapuolella sijaitsevaan kellariin joh­

tavat rappuset. Talossa oli myös lisäovi pors­

tuan nurkasta puutarhaan ja sitä kautta maan­

tielle. Talon muut talousrakennukset sijaitsivat kauempana olevia aittoja ja saunaa lukuun ot­

tamatta pihapiirissä: »Kulmittain asuinraken­

nukseen kujatien varrella oli luhtirivi, vaja ja sen jatkona talli. Sen kanssa nurkittain olivat navetta, vaja ja rehulato. Neljännellä sivulla oli

>pykninki> vierashuoneineen.»38

Monissa taloissa oli Vehkan tavoin toinen parkuvan muotoon rakennettu asuinrakennus, jossa asui tavallisesti syytinkiläisenä elänyt van­

ha isäntäväki. Rakennus saattoi toimia myös talon täysi-ikäisten jälkeläisten asuntona.39

Isot ja keskisuuret torpat rakennettiin myös parkuviksi. Niissä oli porstuan toisessa päässä leivintupa ja toisessa asuinkamari. Porstuan ta­

kana sijaitsi vieraskamari. Pienissä torpissa oli tavallisesti vain keittiö ja kamari. Isommissa torpissa oli yleensä luhtirakennus. Tallit olivat latojen tapaisia, eikä niissä kaikissa ollut edes välikattoa. Torppien navetat olivat 1800-luvulla yleensä maapohjaisia lantanavetoita.40

Mäkitupalaisasutusta oli Kokemäenkartanon ja talollisten mailla ympäri pitäjää. Huomatta­

va mäkitupalaisasutus oli 1900-luvun taitteessa Villiön kylän viereisen Orjapaaden läntisellä rinteellä. Parhaiten toimeentulevia mäkitupa­

laisia olivat käsityöläiset, joiden asuintalot oli­

vat usein muita mökkiläisiä isompia. Tavalli­

sesti Orjapaaden »töllit» olivat vain yhden huo­

neen, pirtin, asuntoja.41

Talonpoikainen asumistapa muuttui vähitel­

len 1800-luvulta lähtien, kun isojako ja sen tar­

kistukset hajottivat ryhmäkylät. Samalla ra­

kennuskanta uudistui eikä taloilla enää ollut tarvetta rakentaa yhtä ahtaasti kuin ennen.

Uudet kivinavetat tekivät entiset pihapiirissä sijainneet navetat ja sikolätit tarpeettomiksi.

Pihojen hajaantuminen kesti kuitenkin vuosi­

kymmeniä. Paikoitellen umpipihat säilyivät ai­

na 1930-luvulle saakka.42

Savupirtistä

kerros- ja rivitaloihin

Vaurastumisen ja parempien lämmitysratkai- sujen myötä Kokemäellä asuttiin 1800-luvun lopussa aiempaa mukavammin. Savupirtit oli­

vat jo jäämässä historiaan: vuonna 1890 jäljellä oli enää yksi.43 Tämä Iisakki Kulmalan savu­

pirtti sijaitsi Ylistaron kylässä, Paistilaan johta­

van kujan varrella. Pirtti hävitettiin Kulmalan kuoltua vuonna 1919.44

12

Väestö ja asuminen

Vaikka uunit toivat mukavuutta asumiseen, lämmittäminen oli edelleen työlästä, sillä uunit nielivät paljon polttopuita. Monen mökinmie- hen talvi kuluikin polttopuiden haalimisessa.

Metsät olivat pitkän matkan takana, joten kun mäkitupalainen aamulla lähti kelkkoineen met­

sään, hän ehti vasta illaksi takaisin. Pieni kelk- kakuorma myös hupeni nopeasti hataran asun­

non lämmittämiseen.45 Pienissä asunnoissa li- sälämpöä toivat sentään toiset perheenjäsenet.

Kokemäellä asuttiin ahtaammin kuin monessa vähemmän vauraassa Satakunnan pitäjässä.

Vuonna 1890 Kokemäellä oli 5,9 asukasta yhtä asuinrakennusta kohti.46

Elämää helpottavia uutuuksia alkoi tulla yhä nopeampaan tahtiin 1800-luvun lopulta lähtien.

Kuoppalan kylä sai ensimmäisen keittiöhellan- sa 1880-luvulla Pehun talon asuinrakennuksen korjauksen yhteydessä. Uutuus levisi vähitellen pienempiinkin mökkeihin syrjäyttäen siihen saakka käytetyt avonaiset liedet.47 Öljylamput korvasivat päreet, ja Tulkkilassa ensimmäiset kodit saivat sähkön jo 1910-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin ensimmäisiä viemäreitä. Maaseudulla parannusta tuli ennen kaikkea väljemmän asumisen ansiosta, sillä torppien itsenäistyminen lisäsi uudisrakenta-

Talojen lämmitys­

järjestelmien kehitty­

minen toi asumis­

mukavuutta ja vau­

rauden myötä myös silmäniloa. Potin talon vanha kaakeli­

uuni vuonna 1930.

KKK.

mistä merkittävästi. Kokemäellä rakennettiin 1920-luvulla yli 300 uutta asuinrakennusta.48

Rakentaminen hiljeni hieman 1930-luvulla, mutta heti sotien jälkeen Kokemäellä rakennet­

tiin enemmän kuin koskaan ennen. Vuosina

Ku n l ä m m i n v e s i o l i y l e l l i s y y t t ä...

Vielä 1950- ja 1960-luvulla suurin osa kokemäkeläisistä oli ilman vesijohtoa ja WC:tä. Murros oli kuitenkin jo tulossa.

Kunnallistekniikan läpimurto tapahtui 1950-luvulla, jolloin yhä useampi ainakin Tulkkilassa ja Peipohjassa asunut saa­

vutti mainitut mukavuudet, samalla kun syrjäkylien sähköistäminen eteni viimei­

siä askeliaan.

Vaikka vesijohto oli vuonna 1960 joka neljännessä kokemäkeläisessä asunnos­

sa, vain kolmannekseen tuli lämmintä vettä. Tästä ylellisyydestä nautittiin vain 198 asunnossa, kun asuinhuoneistoja oli kaikkiaan 2633. Kylpyhuone oli 79 huo­

neistossa.

Taulukko 4. Kokemäen asuinhuoneistojen varustelutaso 1950 ja 1960.

Vuosi 1950 Vuosi 1960

Huoneiston varustelutaso Määrä Osuus Määrä Osuus

Sähkövalo 2103 80,9 % 2478 94,1 %

Vesijohto 276 10,6 % ₆₇₅ 25,6 %

Viemäri 438 16,9 % 932 35,4 %

Keskuslämmitys 101 ₃,9% 312 11,8 %

WC 168 6,5 % 465 17,7 %

Lähde: SVT:n väestölaskennat 19.50 ja 1960.

13

Joki ja sen väki II

Kokemäenkartanon omistaneiden von Knorringien huvila Pitkäjärven päässä.

KKK.

1940-1950 valmistui yli 600 asuinrakennusta.

Ahtauteen oli jo saatu helpotusta, sillä Koke­

mäellä oli vuonna 1950, suurista ikäluokista huolimatta, 4,0 asukasta asuinhuoneistoa koh­

den. Kuudessakymmenessä vuodessa 1890-1950 Kokemäen asuinhuoneistojen määrä oli enem­

män kuin kaksinkertaistunut 1147 huoneistosta 2598:aan. Huoneistoista yli 35 prosenttia oli kah­

den ja 28,5 prosenttia kolmen huoneen asunto­

ja. Yhden huoneen asuntojen osuus oli alle 10 prosenttia.49

Elintason kohotessa Kokemäelle syntyi sotien jälkeen runsaasti kesämökkiasutusta. Aiemmin huvilaelämä oli ollut yläluokan yksinoikeus.

Sääksjärven rannalle kohosi ensimmäinen hu­

Taulukko 5. Vakinaisesti asutut kokemäkeläiset asunnot rakentamisvuoden mukaan ryhmiteltyinä.

Vertailuna vastaava prosenttiosuus koko maan osalta.

Asunnon rakentamisvuosi Lukumäärä Osuus Koko maa

Ennen v. 1920 ₃₃₉ 8,8% 3,4%

1921-1939 278 7,2 % 4,9 %

1940-1959 ₇₇₇ 20,1 % 13,8%

1960-1969 366 9,5 % 13,5%

1970-1979 803 20,7 % 21,4 %

1980-1989 798 20,6 % 18,5 %

1990-1999 ₃₁₉ 8,2% 12,7 %

2000-2008 142 3,7 % 10,5 %

Tuntematon 46 1,2 % 1,3%

Lähde: Tilastokeskus: http://www.stat.fi/wdex.html.

vila Koivuniemen metsätilalle 1880-luvulla. Hu­

vila oli Tigerstedtin suvun omistuksessa. Myös von Knorringin perheellä oli jo 1880-luvulla huvilansa Pitkäjärven rannalla pitäjän lounais­

kulmalla.50 Tigerstedtin huvila purettiin vuon­

na 1965, jolloin Sääksjärvelle levittäytyi jo laaja kesämökkiasutus. 1960-luvun alussa Sääksjär­

ven rannoilla - Kauvatsan ja Huittisten alueet mukaan lukien - arvioitiin olevan ainakin sata kesähuvilaa. Niistä enemmistö oli porilaisten omistuksessa.51 Loma-asuntojen rakentaminen oli näihin aikoihin erityisen ripeää. Vuonna 1970 Kokemäellä oli jo 591 kesämökkiä, ja seu- raavalla vuosikymmenellä mökkejä rakennet­

tiin yli 300 lisää. Tahti hiipui 2000-luvulla par­

haimpien paikkojen tultua rakennetuksi. Vuon­

na 2007 Kokemäellä oli 1343 kesämökkiä.52 Kokemäkeläiset asuivat 1960-luvulle tultaes­

sa yhä pienissä asunnoissa. Tavallisin asunto- tyyppi oli keittiön ja kahden huoneen muodos­

tama huoneisto, pinta-alaltaan 50-59 neliömet­

riä.53 Varsinkin Tulkkilaan kaivattiin 1960-lu- vun alussa nykyaikaisia asuntoja. Ensimmäise­

nä kerrostalona valmistui syksyllä 1963 Asunto- osakeyhtiö Krootilan kaksikerroksinen talo.

Sen asunnot olivat pääosin kaksioita tai yksiöi­

tä, vain yhdessä asunnossa oli kolme huonetta ja keittiö.54

Vaikka tarve uudisrakentamiseen oli suuri, lääninhallituksen määräämät rakennuskiellot hillitsivät 1960-luvulla asuntotuotantoa erityi­

sesti Tulkkilan osalta. Helpottaakseen asunto­

pulaa kunta osti Fanny Penttilän perikunnalta Penttilänniemen 1963 ja rakennutti sinne sa­

man vuosikymmenen lopussa rivitaloja, mutta kauppa kävi huonosti. Kunta tarjosi omakoti­

talotontteja Penttilänniemen ohella myös Pei- pohjan ammattikoulun luota ja Haanojalta se­

kä ryhtyi neuvottelemaan Asuntokeskuskunta Tampereen Hakan kanssa kerrostalojen raken­

tamisesta Pyhänkorvan alueelle.55 Ensimmäi­

nen kerrostalo valmistui Pyhänkorvaan vuon­

na 1971.56 Rakennuttajansa mukaan kokonai­

suutta alettiin kutsua Hakataloiksi.

Teollisuushallien rakentaminen ja niiden syn­

nyttämä teollisuuden työvoimantarve lisäsi 1970-luvun alussa asuntorakentamista. Asunto-

14

Väestö ja asuminen

tuotannon huippu saavutettiin vuonna 1973, jolloin uusia asuntoja valmistui 170. Vuodet 1973-1975 olivat kerrostalorakentamisen huip­

puvuosia. Tuolloin Kokemäelle valmistui yh­

teensä 152 kerrostaloasuntoa, kun pientaloasun­

toja rakennettiin 213.57 Rakentamisen korkea­

suhdanteesta ja muuttotappiosta huolimatta Kokemäellä podettiin 1970-luvun alussa asunto­

pulaa. Rakentaminen jatkui vilkkaana vielä 1980-luvulla, mutta 1990-luvulta lähtien asun­

torakentaminen hiljentyi selvästi.58

Kokemäellä asutaan muuhun maahan verrat­

tuna vanhoissa asunnoissa. Yli kolmannes ko­

kemäkeläisistä asuu ennen vuotta 1960 raken­

netussa talossa. Kokemäkeläisessä maisemassa

havaitseekin useimpia muita satakuntalaisia Tulkkila modernisaa-

kuntia enemmän vanhoja rakennuksia, mikä tionsa kynnyksellä . . . . ... . . . . . . . noin vuonna 1960.

on kulttuurihistoriallisesti merkittävä purre. KKK Kerrostalojen sijaan rakentamisen painopiste siirtyi 1980-luvulla omakoti- ja rivitaloihin.

Vuonna 2008 kokemäkeläisistä 79 prosenttia asui erillisissä pientaloissa, 12 prosenttia rivi- ja ketjutaloissa ja 7 prosenttia kerrostaloissa. Mui­

den asumismuotojen osalle jäi kaksi prosent­

tia.59 Koska Kokemäen asuntokanta on vanhaa, rakentamisessa nousi 2000-luvulla esille uutena trendinä muutos- ja laajentamisrakentaminen.60 Myös vapaa-ajan rakentaminen on huomatta­

vaa Kokemäenjoen varren kasvaneen virkistys­

käytön myötä.

15

2. Ku nnan

perustamisesta

sisällissotaan

KUNNALLISEN ELÄMÄN ALKU

Kunnan perustaminen

eisari Aleksanteri II antoi 6. helmi­

kuuta 1865 Suomen suuriruhtinas­

kunnalle asetuksen maalaiskun­

tien perustamisesta. Keisarillinen käsky merkitsi kirkollisen ja maallisen hallin­

non erottamista toisistaan. Siihen saakka kai­

kesta hallinnosta vastannut seurakunta hoiti jatkossa ainoastaan kirkolliset toimet ja väestö­

kirjanpidon. Kirkkoherran johtaman pitäjän­

kokouksen korvasi kuntakokous. Kuntako­

kouksen apuna oli asioita valmisteleva ja pää­

tösten toimeenpanosta huolehtiva kunnallis­

lautakunta. Kunnallisasetuksessa edellytettiin kunnallishallinnon käynnistämistä kolmen vuoden kuluessa eli helmikuuhun 1868 men­

nessä. Lain toimeenpanoon oli kuitenkin mah­

dollista saada lykkäystä. Satakunnassa kunnal­

lishallinto aloitettiin pääosin vuosina 1868 ja 1869, viimeisissä kunnissa vasta 1870-luvun alussa.1

Kokemäen kunnan perustaminen lykkääntyi vuoden 1870 alkuun. Toukokuun 9. päivänä 1869 pidetyssä pitäjänkokouksessa valittiin kunnan perustamista valmistelemaan 18-henkinen ko­

mitea, joka piti ensimmäisen kokouksensa 25.

kesäkuuta Äimälän rusthollilla. Komitean en­

simmäinen tehtävä oli laatia kuntakokousta var­

ten luettelo kuntalaisten äänimääristä. Kunta­

kokouksessa äänioikeutettuja olivat veroa mak­

savat kuntalaiset, joiden äänimäärä laskettiin varallisuuden perusteella. Valmisteleva komitea katsoi yhden manttaalin vastaavan 60 ääntä.

Kokemäen harvaa säätyläistöä: Säpilän Säterin Grönholmien perhe. K K K .