Keisari Aleksanteri II oli Suomen-matkallaan 1856 sanellut senaatin pöytäkirjaan uudistus
ohjelman, jonka yhtenä kohtana oli koulujen perustaminen maaseudulle. Lisävauhtia kan
sanopetuksen uudistaminen sai vuoden 1865 kunnallisasetuksesta, jossa kansakoulujen pe
rustaminen määrättiin kunnan toimialaan kuuluvaksi. Kansakoulua ei kuitenkaan mää
rätty pakolliseksi, mikä jarrutti merkittävästi niiden perustamista. Kokemäellä oltiin kuiten
kin ripeästi liikkeellä, vaikka Turun ja Porin läänissä koulujen perustaminen oli yleisesti muuta maata hitaampaa.15
'Joki ja sen väki II
Rusthollari ja valtio- päivämies Johan Simula (1814-1878) kuului Kokemäen ensimmäistä kansa
koulua valmistellee
seen komiteaan.
K S A .
Ensimmäisen kansakoulun perustamispää
töksen ajoi arvovallallaan läpi kuntakokouksen esimies rovasti August Lilius, jolla oli takana 20 vuoden kokemus opettajantyöstä Vaasassa.16 Li
lius otti asian esille kolmannessa kuntakokouk
sessa toukokuussa 1870. Paikalla olleista henki
löistä vain kaksi rohkeni vastustaa kirkkoher
ran tahtoa. Kokous päätti perustaa erillisen koulun tytöille ja pojille. Asiaa ryhtyi valmiste
lemaan komitea, johon tulivat Liliuksen ohella jäseniksi varatuomari Eugen von Knorring, rusthollarit Johan Simula, Frans Malmi, Juho Simelius-Isopere (Pere) ja Berndt Johan Pol- viander, talolliset Frans Hertteli, Johan Kiikku, Erland Ala-Mankonen ja Erland Köpi, torppari Anders Navettomaa ja seppä Antti Vallenius.17
Kansakoulutyön aloittamista jouduttiin odot
tamaan vielä yli kaksi vuotta. Osa ajasta kului suunnitteluun, mutta myös kunnan johdon ko
kemattomuus valtionavun hakemisessa jarrut
ti alkuun pääsyä. Lopuksi oli vielä ongelmia
sopivien opetustilojen löytämisessä sekä opet
tajan palkan rahoittamisessa. Kansakouluase- tuksen mukaan miesopettajan palkkaukseen voitiin saada vuosittaista valtionapua 600 markkaa ja naisopettajan palkkaukseen 400 markkaa. Edellytyksenä oli, että koulutilat ja opettajan luontaisedut täyttivät asetuksen vaa
timukset.'8
Osana palkkausta kunta luovutti vuosittain miesopettajalle kymmenen ja naisopettajalle kahdeksan ruistynnyriä. Oppilaiden vanhem
milta kerättävistä lukukausimaksuista arveltiin tulevan palkanlisää 80-100 markkaa vuodessa.
Opettajan saamiin luontaisetuihin kuuluivat muun muassa ilmainen asunto, karjasuoja ja rehu yhdelle lehmälle sekä peltoa kaksi tynny
rinalaa (noin hehtaari). Opetustilaksi päätet
tiin ostaa 14000 markalla Juho Erkkilän omis
tama 2/3 manttaalin tila Krootilan kylästä.
Erkkilän hankinta kuitenkin kaatui huhtikuus
sa 1872, koska tilan Edla-emäntä ei suostunut pistämään nimeään kauppakirjaan.19
Vaikeuksista huolimatta kansakoulun toi
minta päätettiin aloittaa syksyllä 1872. Koulu
tilat järjestettiin Ala-Haapion Kuusistoon. En
simmäinen koulurakennus oli lukkari Otto Springertin entinen asuintalo. Ennen aloitusta koulu täytyi vielä varustaa. Rovasti Liliuksella oli ongelmia huonekalujen hankinnassa:
Kun allekirjoittanut oli kansakoulun ylitarkastajalta Herra Uno Cygneukselta saanut koulun huonekalu
jen mallia, ja täksi kokoukseksi oli määrännyt neu
vottelemista mitkä niistä olisivat soveliaimmat ja myöskin kuuluttanut urakkakaupan tarjota niiden tekemisen vähimmän vaativalle, mutta ei kukaan nikkari ollut tullut saapuville, niin päätettiin puhua nikkari Ekqvistin kanssa että hän räkningin jälkeen omista aineistaan tekis yhden suuremman ja vä
hemmän pulpetin ja sitte tarjoa niiden toisten val
mistamisen vähimmän vaativalle. Myöskin päätet
tiin, että Isopere ostaisi 4 tusinaa puutuoleja Heis- kan faarilta, jolla niitä kuuluu olevan myytävänä.20
Opetus Tulkkilan kansakoulussa alkoi 3. loka
kuuta 1872. Tyttökoulun aloitus jouduttiin siir
tämään seuraavaan syksyyn, koska kukaan ei hakenut vapaana ollutta opettajan tointa. Tä
män vuoksi poikakoulussa sallittiin aluksi
38
'Kunnan perustamisesta sisällissotaan
opiskelu myös tytöille. Koulun aloitti 19 oppi
lasta, joista tyttöjä oli ainakin viisi. Yksi tytöis
tä kuitenkin erotettiin pian koulusta, koska hänen lukutaitonsa oli puutteellinen eikä »kan
sakoulun tarkoitus ole opettaa aakkosia». Nä
mä taidot piti osata jo kouluun tultaessa. Oppi
laissa oli useita tilattoman väestön lapsia, sillä kuusi oppilasta sai vähävaraisina oppikirjat lai
naksi ja yksi vapautettiin sen lisäksi myös kou- lumaksuista.21 Kokemäkeläisten lisäksi kansa
kouluun tuli oppilaita myös Nakkilasta ja Har
javallasta.22
Tulkkilan kansakoulun avajaisjuhlallisuudet 3.10.1872 ylittivät uutiskynnyksen aina pääkau
pungin Suometar-lehteä myöten. Koulun en
simmäisenä opettajana toimi kolmen hakijan joukosta valittu isokyröläinen Kustaa Killinen (1849-1922), joka jatkoi virassa vuoteen 1880 saakka. Kokemäeltä innokkaana suomalaisuu
den kannattajana tunnettu Killinen siirtyi opet
tajaksi Savoon, jossa hänestä tuli muiden toi
miensa ohessa Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja valtiopäivämies.23 Tyttöjen en
simmäisenä kansakoulunopettajana toimi vuo
sina 1873-1880 Matilda Lagus, joka pian avioitui Kustaa Killisen kanssa.24
Tyttökoulun aloitettua työskentelynsä Ala- Haapion Kuusistossa menetti poikakoulu ope
tustilansa. Poikien opetusta jatkettiin aluksi maalari Harringilta (Harjulta) vuokratussa huoneessa. Samaan aikaan kunta jatkoi koulu- tontin etsintää sekä myös valtionavun edellyt
tämien opettajien laidunmaiden hankintaa.
Erkkilän jälkeen ehdotettiin ostettavaksi nimis
mies Fribergin pytinkiä Pirkkinäisistä, mutta hanke ei saanut kuntalaisten kannatusta. Kou- lutonttiasia ratkesi kuntakokouksessa 22.11.1873, kun kansakoulun johtokunnan esimies kaptee
ni Gustaf Sahlberg yllättäen ilmoitti ostaneensa kuukautta aiemmin Ala-Haapion tilan 6800 markalla. Hän tarjosi tilaa myytäväksi samalla hinnalla kunnalle kansakoulutontiksi. Samalla siitä saataisiin maata opettajien lehmien ruo
kintaa ja laiduntamista varten.25
Sahlbergin ehdotus aiheutti kuntakokoukses
sa myrskyisän keskustelun. Kaupasta jouduttiin äänestämään, jolloin tilan ostoa kannattavat
voittivat 1726 äänellä 909:ää vastaan. Näin kävi siitä huolimatta, että tappion kärsineet olivat olleet lukumääräisesti enemmistönä 25 henki
löllä 20 vastaan. Ostoa kannattivat suurimman äänimäärän haltijat etunenässä varatuomari Eugen von Knorring, kapteeni Kaarle Fredrik Grönholm, Koisin sahan omistaja Gustaf Tiger
stedt sekä useat rusthollarit. Vastustajien jouk
koon kuuluivat pienempien tilojen omistajien ohella harvalukuisasti kokoukseen vaivautu
neet torpparit, mutta joitakin pienemmän ää
nimäärän haltijoita lipesi myös ostoa kannatta
neiden puolelle. Eräälle kauppaa kannattaneel
le kerrotaankin salissa huudetun: »Joko sinäkin menet herrojen puolelle!» Yksi äänekkäimmistä vastustajista oli aiemmasta peruuntuneesta tila- kaupasta tuohtunut Juho Erkkilä. Selvästi men
neisiin tapahtumiin viitaten hän soimasi entistä kunnan esimiestä rovasti August Liliusta väärän pöytäkirjan kirjoittamisesta. Lilius ei itse ollut läsnä kokouksessa, mutta Sahlbergin pyynnös
tä Erkkilän väite kirjattiin pöytäkirjaan.26 Ala-Haapiosta tehty tilakauppa rahoitettiin myymällä kunnan viljamakasiinista 400 tyn
nyriä rukiita. Viljan myyntiin tarvittiin senaa
tin lupa, koska valtio edellytti makasiinissa olevan katovuosien varalta 800 tynnyriä rukii
ta. Kunnan anomus meni läpi sillä perusteella, että normaaleina ja huonompinakin vuosina 400 tynnyriä riitti kuntalaisten tarpeisiin. Ka
tovuosina ei sen sijaan isommastakaan määräs
tä ollut apua, koska talolliset kuluttivat talven aikana viljaa tuhlailevasti luottaen saavansa keväällä makasiinista rukiita tarpeisiinsa.
Näin makasiini oli tyhjä juuri silloin kun sitä kipeimmin tarvittiin. »Kylläpä se 1867 nähtiin», todettiin kuntakokouksen pöytäkirjassa nälkä
vuosiin viitaten.27
Ala-Haapion osto sysäsi poikakoulun vielä kerran maailmalle, koska tilan päärakennus muuttui kunnanhuoneeksi. Poikakoulu siirtyi syksyllä 1873 maalari Harringin (Harjun) vers
taaseen, kunnes se pääsi syksyllä 1877 muutta
maan uuteen koulurakennukseen, joka oli ra
kennettu »täyteen vinkkeliin» tyttökoulun kanssa. Tyttökoulun rakennus oli koulukäy
tössä vuoteen 1907. Myöhemmin rakennus on
39
Jo k i j a sen väki 11
Tulkkilan kansakou
lun poikakoulu pääsi syksyllä 1877 muutta
maan uusiin tiloihin lähelle Kokemäen kirkkoa. Kyseessä on ns. punainen koulu
rakennus. Kuisti laajennettiin myö
hemmin. Kuva on noin vuodelta 1914.
K K K .
purettu. Poikakoulun eli Tulkkilan kansakou
luna tunnetun talon rakennusmestarina toimi Henrik Hendolin. Rakennustyöstä vastasivat kuntalaiset veroäyrinsä mukaan. Kuntalaiset toivat paikalle myös hirret ja muun puuainek
sen. Laudat tuotiin Koisin sahalta.28
Tulkkilan kansakoulun rakentaminen oli pit
kä prosessi, joka kohtasi jo alkutaipaleella vai
keuksia. Osa kokemäkeläisistä oli ilmeisen ha
luttomia rakennuspuuhiin, joten kansakoulun johtokunta päätti palkata töistä poissa olevan tilalle toisia, joiden palkka maksettaisiin kou
lun kassasta.29 Talollisten valvontaakaan ei koet
tu erityisen houkuttelevaksi toimeksi:
Kanttori Sallgen’ia pyydettiin rakennuksen aikana päivätyölistaa pitämään ja miehiä ylös huutamaan;
kauan aikaa vastaan kinasteltuansa suostui hän ot
tamaan sen viran 75 penn. palkalla päivältä.30