Vaurastumisen ja parempien lämmitysratkai- sujen myötä Kokemäellä asuttiin 1800-luvun lopussa aiempaa mukavammin. Savupirtit oli
vat jo jäämässä historiaan: vuonna 1890 jäljellä oli enää yksi.43 Tämä Iisakki Kulmalan savu
pirtti sijaitsi Ylistaron kylässä, Paistilaan johta
van kujan varrella. Pirtti hävitettiin Kulmalan kuoltua vuonna 1919.44
12
Väestö ja asuminen
Vaikka uunit toivat mukavuutta asumiseen, lämmittäminen oli edelleen työlästä, sillä uunit nielivät paljon polttopuita. Monen mökinmie- hen talvi kuluikin polttopuiden haalimisessa.
Metsät olivat pitkän matkan takana, joten kun mäkitupalainen aamulla lähti kelkkoineen met
sään, hän ehti vasta illaksi takaisin. Pieni kelk- kakuorma myös hupeni nopeasti hataran asun
non lämmittämiseen.45 Pienissä asunnoissa li- sälämpöä toivat sentään toiset perheenjäsenet.
Kokemäellä asuttiin ahtaammin kuin monessa vähemmän vauraassa Satakunnan pitäjässä.
Vuonna 1890 Kokemäellä oli 5,9 asukasta yhtä asuinrakennusta kohti.46
Elämää helpottavia uutuuksia alkoi tulla yhä nopeampaan tahtiin 1800-luvun lopulta lähtien.
Kuoppalan kylä sai ensimmäisen keittiöhellan- sa 1880-luvulla Pehun talon asuinrakennuksen korjauksen yhteydessä. Uutuus levisi vähitellen pienempiinkin mökkeihin syrjäyttäen siihen saakka käytetyt avonaiset liedet.47 Öljylamput korvasivat päreet, ja Tulkkilassa ensimmäiset kodit saivat sähkön jo 1910-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin ensimmäisiä viemäreitä. Maaseudulla parannusta tuli ennen kaikkea väljemmän asumisen ansiosta, sillä torppien itsenäistyminen lisäsi
uudisrakenta-Talojen lämmitys
järjestelmien kehitty
minen toi asumis
mukavuutta ja vau
rauden myötä myös silmäniloa. Potin talon vanha kaakeli
uuni vuonna 1930.
KKK.
mistä merkittävästi. Kokemäellä rakennettiin 1920-luvulla yli 300 uutta asuinrakennusta.48
Rakentaminen hiljeni hieman 1930-luvulla, mutta heti sotien jälkeen Kokemäellä rakennet
tiin enemmän kuin koskaan ennen. Vuosina
Ku n l ä m m i n v e s i o l i y l e l l i s y y t t ä...
Vielä 1950- ja 1960-luvulla suurin osa kokemäkeläisistä oli ilman vesijohtoa ja WC:tä. Murros oli kuitenkin jo tulossa.
Kunnallistekniikan läpimurto tapahtui 1950-luvulla, jolloin yhä useampi ainakin Tulkkilassa ja Peipohjassa asunut saa
vutti mainitut mukavuudet, samalla kun syrjäkylien sähköistäminen eteni viimei
siä askeliaan.
Vaikka vesijohto oli vuonna 1960 joka neljännessä kokemäkeläisessä asunnos
sa, vain kolmannekseen tuli lämmintä vettä. Tästä ylellisyydestä nautittiin vain 198 asunnossa, kun asuinhuoneistoja oli kaikkiaan 2633. Kylpyhuone oli 79 huo
neistossa.
Taulukko 4. Kokemäen asuinhuoneistojen varustelutaso 1950 ja 1960.
Vuosi 1950 Vuosi 1960
Huoneiston varustelutaso Määrä Osuus Määrä Osuus
Sähkövalo 2103 80,9 % 2478 94,1 %
Vesijohto 276 10,6 % 675 25,6 %
Viemäri 438 16,9 % 932 35,4 %
Keskuslämmitys 101 3,9% 312 11,8 %
WC 168 6,5 % 465 17,7 %
Lähde: SVT:n väestölaskennat 19.50 ja 1960.
13
Joki ja sen väki II
Kokemäenkartanon omistaneiden von Knorringien huvila Pitkäjärven päässä.
KKK.
1940-1950 valmistui yli 600 asuinrakennusta.
Ahtauteen oli jo saatu helpotusta, sillä Koke
mäellä oli vuonna 1950, suurista ikäluokista huolimatta, 4,0 asukasta asuinhuoneistoa koh
den. Kuudessakymmenessä vuodessa 1890-1950 Kokemäen asuinhuoneistojen määrä oli enem
män kuin kaksinkertaistunut 1147 huoneistosta 2598:aan. Huoneistoista yli 35 prosenttia oli kah
den ja 28,5 prosenttia kolmen huoneen asunto
ja. Yhden huoneen asuntojen osuus oli alle 10 prosenttia.49
Elintason kohotessa Kokemäelle syntyi sotien jälkeen runsaasti kesämökkiasutusta. Aiemmin huvilaelämä oli ollut yläluokan yksinoikeus.
Sääksjärven rannalle kohosi ensimmäinen hu
Taulukko 5. Vakinaisesti asutut kokemäkeläiset asunnot rakentamisvuoden mukaan ryhmiteltyinä.
Vertailuna vastaava prosenttiosuus koko maan osalta.
Asunnon rakentamisvuosi Lukumäärä Osuus Koko maa
Ennen v. 1920 339 8,8% 3,4%
1921-1939 278 7,2 % 4,9 %
1940-1959 777 20,1 % 13,8%
1960-1969 366 9,5 % 13,5%
1970-1979 803 20,7 % 21,4 %
1980-1989 798 20,6 % 18,5 %
1990-1999 319 8,2% 12,7 %
2000-2008 142 3,7 % 10,5 %
Tuntematon 46 1,2 % 1,3%
Lähde: Tilastokeskus: http://www.stat.fi/wdex.html.
vila Koivuniemen metsätilalle 1880-luvulla. Hu
vila oli Tigerstedtin suvun omistuksessa. Myös von Knorringin perheellä oli jo 1880-luvulla huvilansa Pitkäjärven rannalla pitäjän lounais
kulmalla.50 Tigerstedtin huvila purettiin vuon
na 1965, jolloin Sääksjärvelle levittäytyi jo laaja kesämökkiasutus. 1960-luvun alussa Sääksjär
ven rannoilla - Kauvatsan ja Huittisten alueet mukaan lukien - arvioitiin olevan ainakin sata kesähuvilaa. Niistä enemmistö oli porilaisten omistuksessa.51 Loma-asuntojen rakentaminen oli näihin aikoihin erityisen ripeää. Vuonna 1970 Kokemäellä oli jo 591 kesämökkiä, ja seu- raavalla vuosikymmenellä mökkejä rakennet
tiin yli 300 lisää. Tahti hiipui 2000-luvulla par
haimpien paikkojen tultua rakennetuksi. Vuon
na 2007 Kokemäellä oli 1343 kesämökkiä.52 Kokemäkeläiset asuivat 1960-luvulle tultaes
sa yhä pienissä asunnoissa. Tavallisin asunto- tyyppi oli keittiön ja kahden huoneen muodos
tama huoneisto, pinta-alaltaan 50-59 neliömet
riä.53 Varsinkin Tulkkilaan kaivattiin 1960-lu- vun alussa nykyaikaisia asuntoja. Ensimmäise
nä kerrostalona valmistui syksyllä 1963 Asunto- osakeyhtiö Krootilan kaksikerroksinen talo.
Sen asunnot olivat pääosin kaksioita tai yksiöi
tä, vain yhdessä asunnossa oli kolme huonetta ja keittiö.54
Vaikka tarve uudisrakentamiseen oli suuri, lääninhallituksen määräämät rakennuskiellot hillitsivät 1960-luvulla asuntotuotantoa erityi
sesti Tulkkilan osalta. Helpottaakseen asunto
pulaa kunta osti Fanny Penttilän perikunnalta Penttilänniemen 1963 ja rakennutti sinne sa
man vuosikymmenen lopussa rivitaloja, mutta kauppa kävi huonosti. Kunta tarjosi omakoti
talotontteja Penttilänniemen ohella myös Pei- pohjan ammattikoulun luota ja Haanojalta se
kä ryhtyi neuvottelemaan Asuntokeskuskunta Tampereen Hakan kanssa kerrostalojen raken
tamisesta Pyhänkorvan alueelle.55 Ensimmäi
nen kerrostalo valmistui Pyhänkorvaan vuon
na 1971.56 Rakennuttajansa mukaan kokonai
suutta alettiin kutsua Hakataloiksi.
Teollisuushallien rakentaminen ja niiden syn
nyttämä teollisuuden työvoimantarve lisäsi 1970-luvun alussa asuntorakentamista.
Asunto-14
Väestö ja asuminen
tuotannon huippu saavutettiin vuonna 1973, jolloin uusia asuntoja valmistui 170. Vuodet 1973-1975 olivat kerrostalorakentamisen huip
puvuosia. Tuolloin Kokemäelle valmistui yh
teensä 152 kerrostaloasuntoa, kun pientaloasun
toja rakennettiin 213.57 Rakentamisen korkea
suhdanteesta ja muuttotappiosta huolimatta Kokemäellä podettiin 1970-luvun alussa asunto
pulaa. Rakentaminen jatkui vilkkaana vielä 1980-luvulla, mutta 1990-luvulta lähtien asun
torakentaminen hiljentyi selvästi.58
Kokemäellä asutaan muuhun maahan verrat
tuna vanhoissa asunnoissa. Yli kolmannes ko
kemäkeläisistä asuu ennen vuotta 1960 raken
netussa talossa. Kokemäkeläisessä maisemassa
havaitseekin useimpia muita satakuntalaisia Tulkkila
modernisaa-kuntia enemmän vanhoja rakennuksia, mikä tionsa kynnyksellä . . . . ... . . . . . . . noin vuonna 1960.
on kulttuurihistoriallisesti merkittävä purre. KKK Kerrostalojen sijaan rakentamisen painopiste siirtyi 1980-luvulla omakoti- ja rivitaloihin.
Vuonna 2008 kokemäkeläisistä 79 prosenttia asui erillisissä pientaloissa, 12 prosenttia rivi- ja ketjutaloissa ja 7 prosenttia kerrostaloissa. Mui
den asumismuotojen osalle jäi kaksi prosent
tia.59 Koska Kokemäen asuntokanta on vanhaa, rakentamisessa nousi 2000-luvulla esille uutena trendinä muutos- ja laajentamisrakentaminen.60 Myös vapaa-ajan rakentaminen on huomatta
vaa Kokemäenjoen varren kasvaneen virkistys
käytön myötä.
15