Eduskuntauudistuksen ansiosta työväestön ja torppareiden painoarvo valtakunnallisissa vaa
leissa lisääntyi ennen näkemättömästi, koska vaaleissa sovellettiin mies ja ääni -periaatetta.
Torppareiden äänistä kilpailivat kaikki puo
lueet. Suomalainen puolue järjesti Kokemäellä ennen vuoden 1907 eduskuntavaaleja useampia kokouksia, joissa torppareille haluttiin selvittää puolueen kantaa torpparikysymykseen.61
Maaliskuussa 1907 pidettyjä ensimmäisiä eduskuntavaaleja edelsi kiivas vaalikampanja.
Huolimatta nuorsuomalaisia vastaan käymäs- tään kiivaasta propagandasta Kokemäen
suo-131
‘Joki ja sen väki 11
Kakkulaisten kylä kuvattuna Orjapaa- den itäiseltä rinteeltä vuonna 1930. Taustal
la vasemmalta alkaen Hyytin, Lääkärin, Nirhan ja Astalan rakennusryhmät.
Joen takana Hassala.
Torppariseutuna Kakkulainen oli en
simmäisistä eduskun
tavaaleista 1907 al
kaen sosiaalidemo
kraattien vahvaa kannatusaluetta.
Kuva: Hanne Potila.
KSA.
mäkinen yhdistys tunnusti jo syksyllä 1906 sosiaalidemokraatit tulevien vaalien päävastus- tajaksi.62 Vaalitappion uhka oli realistinen, kos
ka sosialistien ohjelma vetosi torppareihin. Kyn- sikankaalla pidetyssä vaalikokouksessa Frans Rantanen selitti, että jos sosialistit pääsevät enemmistöksi eduskuntaan, niin silloin valtio pakkolunastaisi tilat halvalla ja ne jaettaisiin nautintaoikeudella torppareille ja tilattomille.63 Tämänkaltaiset lausunnot olivat torppareiden mieleen.
Taulukko 8. Puolueiden äänimäärät Kokemäellä eduskuntavaaleissa 1907.
Äänestysalue Suomalaiset SDP Nuorsuom. Krist. työv. Muut
Pirkkinäinen 196 254 20 TS 4
Tulkkila 205 335 35 40 4
Peipohja 197 238 50 29 7
Kuurola 243 209 7 46 16
Kakkulainen 119 248 19 24 65
Yhteensä 960 1284 131 212 96
Lähde: Satakunta 4.4.1907.
Torppareiden äänistä kilpaili sosiaalidemok
raattien lisäksi myös Kristillinen Työväenliitto, joka järjestäytyi paikallisesti Kokemäen kun
nantalolla 12.11.1906 pitämässään kokouksessa.
Tilaisuudessa siihen liittyi joitakin aiempia so
siaalidemokraatteja.64 Näiden kahden puolueen kannattajien välienselvittely johti 27.12.1906 jo
pa Kristillisen Työväenliiton paikallisyhdistyk
sen kokouksen keskeyttämiseen kunnantalol
la, minkä jälkeen tilaisuutta jatkettiin toisessa paikassa.65
Kiivasta oli myös pikkuasioihin saakka ulot
tunut nuorsuomalaisten ja suomalaisten väli
nen taistelu. Kokemäen Osuusmeijerin maito- kuskien tehtäviin kuului myös maidonlähettä
jien postin kuljettaminen. Käytäntönä oli, että samalla vietiin tilaajille suomalaisen puolueen äänenkannattaja, Porissa ilmestyvä Satakunta.
Meijerin syyskokouksessa 1906 opettaja Vilho Ahlgren esitti, että tulevana vuonna meijerin kustannuksella kuljetettaisiin myös nuorsuo
malaisten juuri perustamaa lehteä Satakunnan Sanomia. Tähän ei meijerin johtokunta
suostu-132
7\j t n na n perusta m isesta sisä llisso taan
T au lu kko 9. P u o lu e id e n ed u sk u n ta va a leissa sa a m a t ä ä n io su u d e t K o k e m ä e llä 19 0 7 -19 17 ,
Vaalit Suomalaiset SDP Nuorsuomalaiset
Kristillinen
työväenliitto Muut
1907 35,8% 47,8 % 4,9 % 8,4% 3,1 %
1908 35,8 % 46,7 % 6,4 % 11,0 % 0,1 %
1909 35,5% 46,8 % 4,8% 12,8 % 0,1 %
1910 33,1% 52,5 % 5,6% 8,5 % 0,3 %
1911 32,9 % 53,2% 7 ,1 % 6,8 % 0%
1913 42,6 % 52,1 % 5,3% 0% 0%
1916 26,7 % 59,4% 5,0 % 8,9% 0 %
1917 44,0 % * 54,5 % 0 % * 1,5 % 0%
* Suomalainen puolue ja nuorsuomalainen puolue olivat vuoden 1917 vaaleissa samalla listalla yhdistyneen suomalaisen puolueen nimen alla.
Lähteet: SV T vaalitilastot 1907-1917; Satakunta 1.8.1908.
nut, mikä kirvoitti Ahlgrenin kynästä kirpeän vastalauseen.66
Kiihkeistä ennakkotunnelmista huolimatta vuoden 1907 eduskuntavaalit sujuivat Koke
mäellä rauhallisesti. Ainoastaan Peipohjassa sat
tui pieni välikohtaus erään herrasmiehen häi
rittyä vaalilautakunnan työskentelyä.67 Sosiaa
lidemokraatit saivat eduskuntaan 80 edustajaa ja keräsivät myös Kokemäellä eniten ääniä (47,8 prosenttia). Paikallista menestystä siivitti oman miehen Frans Rantasen pääsy eduskuntaan.
Suomalainen puolue sai 59 paikkaa. Kokemäel
lä sen ääniosuus oli 35,8 prosenttia. Kristillinen työväenliitto jäi 8,4:ään ja nuorsuomalaiset 4,9 prosenttiin.68 Pitäjän äänestysprosentti kohosi 75,3 :een.69
Vuoden 1907 vaaleissa suomalainen puolue sai eniten ääniä ainoastaan Kuurolan äänestys- alueella. Varmasti osa ansiosta kuului ahkeraa vaalipropagandaa tehneelle Oskari Vuoriolle (Vettenvuo). Sosiaalidemokraattien kannatus oli kaikkein suurinta Rakkulaisissa, jossa torp- pareiden äänet takasivat menestyksen. Nuorsuo
malaisten vahvinta aluetta oli Peipohja, mutta edes siellä he eivät kyenneet tasapäisesti kilpai
lemaan kahden suurimman puolueen kanssa.
Puolueiden kannatus seurasi selvästi äänestäjien sosiaalista rakennetta: maattomat äänestivät va
semmistoa ja talonpojat suomalaista puoluetta.
Ensimmäisten eduskuntavaalien jälkeen työ
väen vahvistunut asema näkyi työläisten kohon
neena itsetuntona, mikä johti toisinaan pieniin ylilyönteihin. Kun kirkonkokous otti heinä
kuussa 1907 kantaa kiertokoulunopettaja Olga Salmisen valtiolle tekemään ylimääräiseen elä- keanomukseen, työväkeen kuulunut Nordlund Haistilasta totesi katkerana, »ettei kapitalisti
nen valtio saa yhdelle antaa eläkettä paremmin kuin toisillekaan. Vaivaistalo olkoon elämän
muotona yleensä.»70
Venäjän vallan aikana voimassa säilyi vanha kunnallislaki, joten kunnallisvaaleja ei pidetty.
Puolueiden paikallinen kannatus mitattiin kui
tenkin tiheään eduskuntavaaleissa. Kokemäellä ei puolueiden voimasuhteissa tapahtunut suu
ria muutoksia, ellei oteta lukuun Kristillisen Työväenliiton kannatuksen vähittäistä hiipu
mista. Sosialidemokraattinen puolue saavutti vuodesta 1910 lähtien yli puolet kuntalaisten äänistä. Vuonna 1908 perustetulla Maalaislii
tolla ei vielä ennen ensimmäistä maailmanso
taa ollut ehdokkaita Turun ja Porin läänin poh
joisessa vaalipiirissä, johon Kokemäki kuului.
Puolueen Satakunnan piirijärjestöä yritettiin perustaa Peipohjassa pidetyssä kokouksessa 9.3.1916, mutta osanottajia saapui paikalle liian vähän.71 Piirijärjestö perustettiin Harjavallassa 9.4.1917/2
133
'Joki j a sen väki II
Ka n s a n e d u s t a j a Fr a n s Ra n t a n e n
Frans Rantanen oli syntyisin Rantasen torpasta Kokemäen Kuoppalan kylästä.
Hän tunsi jo nuorena kiinnostusta luke
miseen ja oli kansakoulussa etevä oppi
las. Rantanen kasvoikin kotitorpan töi
den ohessa nopeasti kirjanoppineeksi.
Erityisen paljon hän luki työväenkirjal- lisuutta. Työväenliikkeelle hänestä tuli johtaja, jota pidettiin suoraselkäisenä ja rehellisenä miehenä. Leipänsä hän an
saitsi ensin rautatietyöläisenä ja sitten kirvesmiehenä.
Politiikan saralla Rantanen astui jo Työväenyhdistys Vapautta perustettaes
sa. Hänestä kasvoi nopeasti taitava ja sa
navalmis väittelijä. Väinö Aakula muis
teli myöhemmin Rantasen sanailua opet
taja Oskari Vuorion (Vettenvuo) kanssa.
Vaalitilaisuudessa oli väkeä tuvan täy
deltä. Yleisö pysytteli kuitenkin hiljaise
na ja keskustelua käytiin lähinnä Ranta
sen ja Vuorion kesken. Lopulta Vuorio kehotti Rantasta puhumaan ihmisille eikä hänelle. Siihen Rantanen vastasi nokkelasti:
-Ja a , eksää ihminen olekaan!
Rantasen esiintymistaidot veivät hä
net eduskuntaan heti ensimmäisissä vaa
leissa 1907. Siellä hän ehti istua pitkään, joskin eduskunta oli enimmäkseen hajo
tettuna uhmattuaan Venäjän hallintoa.
Kun eduskuntaa ei 1. maailmansodan aikana kutsuttu koolle, Rantanen laati syksyllä 1915 yhdessä Oskari Vuorion ja Mauri Melan kanssa keisarille osoite
tun vetoomuksen parlamentin koolle kutsumisesta ja laillisten olojen palaut
tamisesta. Kokemäen kunnanvaltuusto myönsi 20 markkaa asiakirjan perille toimittamiseen.
Valkoisten selviydyttyä sisällissodan voittajiksi pidätettiin Rantanen Helsin
gissä. Sisällissota päätti käytännössä hä
nen poliittisen uransa, sillä jatkossa hän kieltäytyi SDP:n tarjoamasta eduskunta- vaaliehdokkuudesta. Kuolema kohtasi Rantasen kävelyllä Tulkkilassa Hannulan polkupyöräliikkeen kohdalla 21.8.1921.
Työväen kalenteriX V 1922,176; Väinö Aakulan haastattelu. KSA; Koivisto, Väinö 1965,35-44; kv 7.10.1915. KKA.
Kansanedustaja Frans Rantanen (1874-1921).
S a t a k u n n a n M u s e o .
134