Vuonna 1882 Tulkkilan poikakoulussa oli yli 60 oppilasta, joten sinne täytyi palkata toinen opettaja. Seuraavana vuonna poika- ja tyttö- koulun yhteinen oppilasmäärä kohosi jo 116 op
pilaaseen,31 mutta jo muutaman vuoden kulut
tua poikien määrän väheneminen uhkasi lopet
taa koko poikakoulun pidon. Koska oppilaska- don syynä pidettiin lasten pitkiä koulumatkoja, päätettiin vuonna 1886 pitää kokeeksi yksi vuo
si koulua Kuurolan kylän Ala-Forsbyn tilalla.
Koulu toimi Tulkkilan koulun osana, ja opetta
jaksi tuli siihen saakka Vilho Ahlgrenin apu- opettajana Tulkkilassa ollut Eero Väänänen.
Koulu aloitti Ala-Forsbyn talossa 26.10.1886 ja muuttui itsenäiseksi Kuurolan kouluksi 12.12.
1887.32 Koulunkäynti Ala-Forsbyn talossa oli vaikeaa:
Talvisin oli usein niin kylmä, että opettaja antoi oppilaiden olla tunnilla palttoot päällä ja vanttuut kädessä. Kun mustekin jäätyi, kirjoitettiin niinä päivinä vain »kriffelitauluille». Välitunnilla oltiin muurin ympärillä kuin kärpäset lämmittelemässä.
Muuria lämmitettiin niin, että se kerran halkesi.33 Parannus tilanteeseen saatiin kunnan ostettua Ranta-Nuikin tilan, jonne rakennettiin uusi koulu vuonna 1899. Koulun pitkäaikaisena opet
tajana toimi vuosina 1887-1928 Oskar Fröberg (myöhemmin Vuorio ja Vettenvuo), joka oli monipuolinen vaikuttaja niin kulttuurin kuin kunnallishallinnonkin alalla. Hän oli aktiivi
nen osuuskuntaliikkeessä ja lastensuojelussa, vt.
urkuri, henkivakuutusasiamies ym. sekä toimi vuosina 1907-1909 Satakunnan Nuorisoseurain Liiton puheenjohtajana.34
Kuurolan koulu oli Kokemäen ensimmäinen vakinainen sekakoulu. Koulussa oli siis sekä tyttöjä että poikia. Uutta koulumuotoa ilmei
sesti vieroksuttiin, koska lukuvuonna 1877-1878 kaksi kolmasosaa oppilaista oli tyttöjä. Tyttöval- taisuus oli kuitenkin vain ohimenevä ilmiö. Jat
kossa Kuurolan koulua kävivät tytöt ja pojat sa
massa suhteessa. Aivan 1900-luvun alussa poikia oli hetkellisesti jopa selvästi tyttöjä enemmän.35 Kuurolan jälkeen oman opinahjonsa sai Rai
tio, jossa kansakoulu käynnistyi vuonna 1895, ensin vuokratiloissa Mankosella ja sitten Haro- lan Hurulla. Omiin tiloihin koulu pääsi syksyl
lä 1900, jolloin valmistui koulurakennus kun
nan ostamalle Ala-Paturin tilalle. Kustannus
ten karsimiseksi otettiin osa rakennustarvik
keista suoraan Ala-Paturin talosta. Seuraavaksi oman koulun sai Peipohja 1899. Koulu toimi ensin vuokralla Isossatalossa, mutta Carl von Knorring ja Thyra von Knorring lahjoittivat Kokemäenkartanon puolesta tontin koulua varten. Lahjoitustontille valmistui kouluraken
nus syksyksi 1901.36
4 0
'Kunnan perustamisesta sisällissotaan
Raition kansakoulun oppilaat 1917 opetta
jansa Anna Rinteen kanssa. Rinne oli opettajana koulun perustamisesta 1895 aina vuoteen 1931 saakka. K S A .
Korkeaojan kansakoulu perustettiin vuonna 1905, ja se sai oman koulutalonsa kaksi vuotta myöhemmin Astalan virkatalon maalle. Aluksi koulua oli käyty Sillanpään torpassa. Kuudes kansakoulu Kokemäellä oli Risten koulu, joka aloitti toimintansa vuonna 1906. Kunta osti koulua varten Pirkkinäisten talon. Entisen omistajan kauppias Emil Juseliuksen rakenta
masta talosta saatiin pienin muutoksin toimiva koulu. Ensimmäisenä opettajana toimi vuoteen 1933 saakka tunnettu kotiseutumies, kokemä
keläisen torpparin poika Kaarlo E. Kallio.37 Sii
hen aikaan kaikilla opettajilla oli vielä lehmä.
Kallio sai lehmäänsä varten yhden hehtaarin peltoa ja alle hehtaarin laidunmaata, josta hä
nen piti maksaa vuokraa 60 markkaa vuodessa.
Hän sai myös puolet Pirkkinäisten talon suu
resta puutarhasta, jonka toisen puolen hallinta
oikeus jäi kunnalle.38
Seuraavaksi koulun sai Järilä. Kunta osti kou
lua varten reilun hehtaarin suuruisen tontin Lotin talosta. Koulunkäynti aloitettiin uuden koulurakennuksen valmistuttua syksyllä 1908.
Rakennustarvikkeet saatiin osaksi Ala-Paturin
ja Pirkkinäisten rakennuksista ja puuttuva puu
aines tuotiin samojen talojen metsistä. Ensim
mäinen opettaja Tobias Houttu palveli koulua aina vuoteen 1946 saakka.39 Riikassa syntynyt Houttu oli monen muun kansakoulun opetta
jan tavoin aktiivinen monella saralla, mm.
kunnallisissa tehtävissä, maamiesseurassa ja osuuskuntaliikkeessä.40
Kokemäen kouluverkkoa laajennettiin ripeäs
ti ja varsin ennakkoluulottomasti - varsinkin kun ottaa huomioon kunnan huomattavan vel
kaantumisen. Kankaantaustan koulu aloitti toi
mintansa syksyllä 1909 Paistilan Hyytin talosta ostetulla tontilla. Sääksjärven koulun perusta
misessa tehtiin yhteistyötä Kauvatsan kunnan kanssa. Yhteisen sopimuksen mukaan Koke
mäki rakensi koulun Sääksjärven pohjoispuo
lelle Myllymäen kankaalle ja Kauvatsan kunta järven eteläpuolelle Kulkkilan kylän läheisyy
teen. Järven pohjoispuoliset ja eteläiset alueet muodostivat kumpikin oman, kuntarajoista riippumattoman koulupiirinsä. Molempiin kou
luihin tuli näin toisen kunnan oppilaita. Ope
tus Sääksjärven koulussa käynnistyi vuonna
41
‘jo k i ja sen väki II
Kakkulaisten vuonna 1914 valmistunut kansakoulu. K u v a : H a n n e P o tila . K S A .
1911, mutta Kulkkilan koulu valmistui vasta 1913.41 Sääksjärven koulun syrjäinen sijainti ja huonot asunto-olot johtivat siihen, että opetta
jat vaihtuivat nopeaan tahtiin.42
Kakkulaisten koulun synnytystuskat olivat Kokemäen mittasuhteissa ennen näkemättö
mät. Kiistat koulun paikasta ja koulupiirijaosta repivät kunnan päättäviä elimiä useiden vuo
sien ajan, niin ennen koulutalon rakentamista kuin vielä sen jälkeenkin. Koulun asioita käsi
teltiin kahdesti jopa senaattia myöten. Lopulta koulu rakennettiin Juho Potilan lahjoittamalle tontille, ja se valmistui syksyksi 1914. Raken
nusaineina käytettiin Ala-Paturin ja Pirkki- näisten talojen talousrakennuksia. Muu puuai
nes saatiin Färkin metsästä.43
Haavasojan koulun perustamispäätös ehdit
tiin tehdä vielä keisarivallan aikana, 14. helmi
kuuta 1917. Sisällissodan ja »kalliin ajan» viiväs
tyttämän rakentamisen vuoksi koulu aloitti toimintansa itsenäiseksi muuttuneessa Suomes
sa syksyllä 1918. Haavasoja sai koulunsa Sääks
mäen lohkotilan maalle Porolan kylätien var
teen. Opettajana toimi aluksi sijainen Akseli Viikeri, ennen kuin vuodesta 1919 lähtien tehtä
vän otti vastaan sittemmin pitkään tässä viras
sa viihtynyt Kalle Talonen.44
Kansakoulua käyvien oppilaiden määrä ko
hosi Kokemäellä 1900-luvun alkuvuosina rei
lusti yli 200 hengen, ja vuosikymmenen puoli
välissä meni rikki 400 koululaisen raja. Haavas
ojan koulun aloitettua toimintansa Kokemäellä oli toiminnassa kunnioitusta herättävä määrä kansakouluja: kokonaista yksitoista. Kansakou
lun alusta lähtien - muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta - koululaisten enemmistö oli poikia. 1900-luvun alkuvuosina muutaman vuoden ajan jopa lähes 60 prosenttia koululai
sista oli poikia. Tämän jälkeen sukupuolija
kauma tasaantui, ja ensimmäisen maailman
sodan vuosina siirryttiin jo selvään tyttöval- taisuuteen. Kansakoululaisten kokonaismäärä nousi 1910-luvulla uusien koulujen myötä jo yli viiteensataan. Tällöin käytännössä kaikki kun
nan kouluikäiset lapset olivat jo kansa- tai kiertokouluopetuksen piirissä. 45
Kiertokoulun tavoin myös kansakoulun käy
minen oli pitkään epäsäännöllistä, koska oppi
velvollisuuden mukanaan tuomaa pakkoa ei vielä ollut. Ensimmäisinä vuosina Tulkkilan koulua kävi koko lukuvuoden ajan vain hieman yli puolet oppilaista. Syitä epäsäännölliseen koulunkäyntiin oli muitakin kuin vanhempien penseä suhtautuminen lastensa koulutukseen.
Kylmät ilmat, lumen paljous ja Kokemäenjoki aiheuttivat esteitä lasten kouluun pääsylle. Suo
men maantieteellisen yhdistyksen kehotuksesta asetettu lumenmittauspuu Forsbyn Hiidessä näytti helmikuun lopussa 1892 lunta olevan 60 senttiä. »Ja metsissä sitä on korviin asti», kom
mentoi Satakunta-lehti kirjoituksessaan.46 Näis
sä olosuhteissa pienten lasten ei ollut helppo taittaa koulumatkaansa.
Kansakoululaisten ikähaitari oli alussa suu
ri: nuorimmat olivat yhdeksän vuoden ikäisiä ja vanhimmat jo 18-vuotiaita. Enemmistö oppi
laista oli alkuvuosina todennäköisesti talollis
ten lapsia, mutta vähitellen oppilasaines kan- sanvaltaistui. Lukuvuonna 1912-1913 Kokemäen kansakoulun oppilaista lähes kolme neljäsosaa oli torppareiden, työmiesten, itsellisten ym.
lapsia.47
Kunnalle kansakoulut olivat kallis inves
tointi, joten niitä pyrittiin huolellisesti varjele
maan vahingoilta. Eniten pelättiin tulipaloja.
Yleisen palontorjunnan ollessa vielä lastenken- gissä oli luontevin tapa hankkia kouluille alku
4 2
'Kutinan perustamisesta sisällissotaan
sammutusvälineitä. Kunnanvaltuusto määräsi heinäkuussa 1915 kansakouluihin hankittavaksi pyörillä varustetut vesitynnyrit.48 Kunnallislau
takunnan jatkotoimet päätöksen toteuttami
seksi osoittavat hyvin, kuinka tiukkoihin raa
meihin kouluverkoston rakentaminen ja maail
mansodan inflaatio oli kuntatalouden ajanut:
Kunnan valtuusto oli aikaisemmin jättänyt kun
nallislautakunnan toimeksi pyörien päälle asetet
tujen vesitynnörien hankkimisen kunnan kansa
kouluille, mutta kun nykyisen kalliin ajan tähden uusien laittaminen tulee kovin kalliiksi, päätettiin koulujen taloudenhoitajien avustuksella saada han
kituksi jos mahdollista vanhoja käyttökelpoisia pyöriä. Tynnörin hankkiminen jätettiin kunnallis
lautakunnan esimiehen toimeksi.49
Kokemäen kansakouluilla oli aluksi yhteinen johtokunta, jonka esimiestehtävät olivat pit
kään papiston hallussa. Kirkkohan oli perintei
sesti vastannut kansanopetuksesta Suomen maaseudulla ja sen voitiin katsoa olevan siveel- lisestikin vastuussa nuorison kasvatuksesta.
Kasvatusvastuu kuului myös naisille, ja varsin miesvaltaisessa kunnallishallinnossa naiset on
nistuivat saamaan ensimmäisenä jalansijaa juu
ri kansakoulun johtokunnassa 1900-luvun al
kuvuosina. Ensimmäisinä naisina kansakoulun johtokuntaan valittiin vuoden 1903 alusta emän
nät Fanni Penttilä ja Aina Aalto-Setälä. Yhtei
sestä johtokunnasta luovuttiin vuonna 1907, jolloin kaikki kuusi kansakoulua saivat oman johtokuntansa. Jokaiseen kuusijäseniseen joh
tokuntaan tuli vähintään yksi naisedustaja. Yh
teensä heitä oli yhdeksän.50