Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1988

Selvitys 4 1989

Kaavoitus- ja

rakennustoimen seuranta 1988

/ "" ^,-

""

V

/. ^~.

,_

~-...

·-·

"·

'

i~

--·

~4 .,~

~

~~---~---· ~ ~nta ^,.lf kaavapäätökset

,,

r--- r---

!"-'

r:-: ^{r - 1-:-:}

f - - - .. _{::~ ::~} .. t - - - -

::t-

t - - - -

::~ ^{1 - 1 - 1 -}

t - - - -.. ^.. _{1 - - t--} -

.. ..

t-- t-- .. ^.. _{- t--}

-

1986 1987 1988 1989

Ympäristöminister-iö Kaavoitus- ja rakennusosasto

Selvitys 4 1989

Kaavoitus- ja

rakennustoimen seuranta 1988

Ympäristöministeriö Kaavoitus- ja rakennusosasto

Ympäristöministeriö

Kaavoitus- ja rakennusosasto Selvitys 4/1989

Valtion painatuskeskus Helsinki 1989

ISSN 0786-5228 ISBN 951-861-582-9

Julkaisija Kuvailulehti

Ympäristöministeriö Julkaisun päivämäärä 23.5.1989

Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri)

Ympäristöministeriö

Kaavoitus- ja rakennusosasto

Julkaisun laji seurantaraportti

Toimeksiantaja

Toimielimen asettamispvm

Julkaisun nimi

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1988

Uppföljning av planläggnings- och byggnadsväsendet 1988

Julkaisun osat

Tiivistel mä

Raporttiin on koottu tietoja kaavoitus- ja rakennustoimesta Suomessa 1988. Tiedot ovat lähinnä suoritteisiin liittyviä tietoja. Painopiste on ympäristöministeriön kaavoitus- ja rakennusosaston, lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen sekä seutukaavaliittojen toiminnan kuvauksena.

Vuoden 1988 tietojen lisäksi kehitystä selvitetään myös pidemmällä aikavälillä.

Julkaisu sisältää tietoja muun ohella

- seutukaavoituksesta ja valtakunnallisesta alueiden käytön suunnittelusta sekä - yleis-, asema-, rakennus- ja rantakaavoituksesta,

- poikkeusluvista,

- rakentamismääräyksistä ja -ohjeista, - rakennusalan tyyppihyväksynnästä, - rakennussuojelusta,

- maa-ainesasioista,

- valtionosuuksista ja -avustuksista,

- rakennuslain nojalla tapahtuvasta lunastamisesta sekä - koulutuksesta ja

- henkilökunnasta.

Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjaus- ja valvontatietojen lisäksi julkaisussa on käsitelty koerakentamista, tieto järjestelmiä, kansainvälistä yhteistyötä sekä ministeriön tutkimus, kehittämis- ja julkaisutoimintaa.

Raportti on järjestyksessä kahdestoista.

Avainsanat (fl_SiasanaOt KaaVOl US

Muut tiedot

rakentaminen maankäyttö

Sarjan nimi ja numero

ympäristö

yhdyskuntasuunnittelu maa-ainekset

ISSN

tilasto

hallinnolliset tiedot seuranta

ISBN

Selvitys. N:o 4/1989. Ympäristöministeriö, Kaavoitus- ja rakennusosasto

0786-5228 951-861-582-9

Kokonaissivumäärä

168 ^{1 Kieli} suomi ^Hinta Luottamuksellisuus

Jakaja Kustantaja

Valtion painatuskeskus Valtion painatuskeskus

3

Utgivare Presentationsblad Utgivningsdatum

Miljöministeriet 23.5.1989

Författare (uppgifter om organet, organets namn, ordförande, sekreterare) Typ av publikation Uppföljningsrapport Miljöministeriet

Planläggnings- och byggnadsavdelningen Uppdragsgivare

Datum för tillsättandet av organet

Publikation (även den finska titeln)

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1988

Uppföljning av planläggnings- och byggnadsväsendet 1988 Publikationens delar

Referat

Rapporten innehåller uppgifter om planläggnings- och byggnadsväsendet i Finland 1988. Uppgif- terna anknyter närmast tili uppgifter om prestationer. Tyngdpunkten ligger på beskrivandet av miljöministeriets planläggnings- och byggnadsavdelnings, länsstyrelsernas planläggnings- och bostadsbyråers samt regionplaneförbundens verksamhet. Förutom för uppgifterna för år 1988 redogörs även för utvecklingen på längre sikt.

Rapporten innehåller uppgifter om bl.a.

- regionplanläggning och fysisk riksplanering samt - general-, stads-, byggnads- och strandplanläggning, - undantagslov,

- byggbestämmelser och -anvisningar, - typgodkännanden inom byggnadsbranchen, - byggnadsskydd,

- marktäktsärenden,

- statsandelar och -understöd,

- inlösning med stöd av byggnadslagen, - utbildning och

- personal.

Förutom uppgifter om markanvändningsplaneringen och styrning av och tillsyn över byggande behandlas i publikationen försöksbyggande, datasystem, internationellt samarbete samt ministeriets forsknings-, utvecklings- och publiceringsverksamhet.

Rapporten är den tolfte i ordningen.

Nyckelordl

1.. .

p an aggn1ng miljö

samhällsplanering marktäkter

statistik

förvaltningsuppgifter uppföljning

byggande

markanvändning Övriga uppgifter

Seriens namn och nummer

Utredning Nr 4/1989. Miljöministeriet Planläggnings- och byggnadsavdelningen Sidoantal

168 ^{1 Språk} finska Distribution

Statens tryckericentral

ISSN ISBN

0786-5228 951-861-582-9

Pris Sekretesgrad

Förlag

Statens tryckericentral

Esipuhe

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1988 on järjestyksessä kahdes- toista pääasiassa kaavoitus- ja rakennustoimen hallinnon seurantatie- doista koottu vuosiraportti. Julkaisussa kuvataan kaavoitus- ja rakennus- tointa ja erityisesti sen keskus- ja väliportaan hallinnon toimintaa vuonna 1988. Kehitystä on tarkasteltu paikoin pitemmänkin ajanjakson puitteissa.

Ympäristöministeriölle kuuluvaan kaavoitus- ja rakennustoimen ohjauk- seen, valvontaan ja kehittämiseen liittyvänä on jo 1970-luvun alkuvuo- sista lähtien järjestelmällisesti kerätty hallinnonalan toimintaa kuvaavia tietoja. Lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot raportoivat kunkin vuoden toimintansa tapahtumat ministeriön tekemän vuosittaisen hallintokyselyn yhteydessä. Tiedot palvelevat ohjaus- ja valvonta- toiminnan ohella tutkimus- ja kehittämistoimintaa, hallinnon kehittä- mistä, lainsäädännön valmistelua sekä valtakunnalliseen alueiden käytön suunnitteluun liittyviä tehtäviä.

Tiedot ovat pääosin suoritteisiin liittyviä tietoja. Asioiden määrällisissä tarkasteluissa eivät ilmene läheskään kaikki merkittävät tehtäväalueet eivätkä niihin käytetyt resurssit. Esimerkiksi tutkimus- ja kehittämis- toimintaan, ennakko-ohjaukseen, säännösten ja ohjeiden valmisteluun, eri neuvotteluihin sekä yleisön palveluun suuntautuneen toiminnan osuus on ministeriössä ja myös lääninhallituksissa edelleen korostunut.

Ministeriö toivoo julkaisusta olevan hyötyä oman hallinnonalan lisäksi myös toimialaa sivuavilla tahoilla. Palaute julkaisun sisällön edelleen kehittämiseksi on tervetullutta.

Ympäristöministeriössä 23 päivänä toukokuuta 1989

Osastopäällikkö Ylijohtaja

Tarkastaja

_::.._ (.~//::> ^{, •• -}

~---

__ -___ ... s=--

Veikko Miettinen

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1988

Sisällysluettelo

Esipuhe

Sisällysluettelo

1. Tiivistelmä

2. Yleiskatsaus 1988

3. Käsitellyt asiat

- lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa sekä YM/KRO:n kaavoitustoimistossa käsitellyt asiat - vireillä olleet asiat

- toimivallan siirto lääninhallituksille ja kuntien oikeus tehdä kaavan muutoksia alistamatta päätöstä vahvistettavaksi 4. Seutukaavoitus ja valtakunnallinen alueiden käytön suunnittelu

- seutusuunnitelma - seutukaava 1, 2, ja 3 5. Yleiskaavoitus

- vahvistetut yleiskaavat

- yleiskaavallinen yhteistyö, yleiskaavaneuvottelut - yleiskaava-avustukset

- rakennus- ja toimenpidekiellot - yleiskaavoituksen hyväksikäyttö

- y 1 e i s k a a v o i t u s t i 1 a n n e 1.1.1989 - koko kunnan alueen käsittävät yleiskaavat

- osayleiskaavat

6. Asema- ja rakennuskaavoitus

- kaavoitetun alueen lisäys, kaavapäätökset - valituskaavat

- toimivallan siirron vaikutus - kaavojen sisällöstä

9

17

21

25

29

33 37

38 41 43

45

49 51

7. Rantakaavoitus ja lomarakentaminen 57

- rantakaavoitustilanne vuoden 1989 alussa

- vuonna 1988 vahvistetut rantakaavat 60

- lomarakentamisen poikkeuslupatiedot

- tietoja lomarakentamisesta 61

8. Poikkeusluvat 63

- vuonna 1988 ratkaistut poikkeusluvat

- kielteisten päätösten osuus sekä päätökset, joista on valitettu 65 - rakennustekniset poikkeusluvat

9. Rakennussuojelu 69

10. Maa-ainesasiat 73 - 1988 tehdyt MAL:n mukaiset lupapäätökset

- 1988 myönnettyjen MAL:n lupien sisältötiedot

- MAL:n lupien sisältötiedot vuoden 1989 alussa 76

11. Käsittelyajat 79

- asema-, rakennus- ja rantakaavat, poikkeusluvat, maa-aineslain mukaiset luvat

12. Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä julkaisut 81 - valmistuneet sekä vireillä olevat tutkimukset ja selvitykset

- julkaisut 85

13. Lunastaminen rakennuslain nojalla 87

14. Valtionosuudet ja -avustukset 89

- valtionosuus rakentamisen neuvonnan ja valvonnan kustannuksiin - valtionavustus korjausneuvojien ja aluearkkitehtien palkkaukseen - valtionosuus rakennuskaava-alueiden mittaamis- ja kartoittamis-

kustannuksiiin, valtionosuus seutukaavoituksen kustannuksiin 90 - valtionavustus kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden

säilyttämiseen; valtionavustus muihin rakennussuojelukustannuk- 92 siin; maa-aineslain mukaiset valtionavustukset kunnille

15. Rakentamismääräykset ja -ohjeet 93

16. Tyyppihyväksyntä sekä !-luokan betonirakenteiden 95 suunnittelijat ,ja työnjohtajat

17. Koerakentaminen 97

18. Tietojärjestelmät 99

19. Koulutus, neuvottelupäivät 103

20. Kansainvälinen yhteistyö 107

21. Neuvostot, neuvottelukunnat, työryhmät, komiteat 109 - kaavoitus- ja rakennusneuvosto

- kaavoitus- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunta 111 - rakennusteknillinen neuvottelukunta

- maa-ainesasiain neuvottelukunta 113

- rakennussuojeluneuvottelukunta

- toimikunnat, työryhmät 115

22. Henkilökunta 117

- YM/KRO; kontaktihenkilöt puhelinnumeroineen

- lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot 120 - seutukaavaliitot

23. Liiteosa 123

- eri lukuihin liittyviä taulukoita, kuvioita ja karttoja

Tämän julkaisun tiedot perustuvat lääninhallitusten ilmoituksiin sekä ympäristöministeriön kaavoitus- ja rakennusosaston (YM/KRO) seuran- tatoiminnan tuloksiin. Ahvenanmaan osuutta ei ole tiedoissa mukana.

Näissä seurantatiedoissa kaupungeiksi on katsottu ne kunnat, jotka olivat kaupunkeja vuonna 1985 (pois lukien Maarianhaminan Ahvenan- maalla). Vuonna 1986 kaupungeiksi tulleiden kuntien yhteenvetotiedot sisältyvät ryhmään "muut kunnat". Syynä tähän on tietojen vertail- tavuus ja erityisesti se, että vuonna 1986 kaupungeiksi tulleissa kun- nissa sovelletaan rakennuslain muita kuin kaupunkikuntia koskevia säännöksiä.

Ympäristöministeriö aloitti toimintansa 1.1 0.1983, johon saakka kaa- voitus- ja rakennusosasto toimi sisäasiainministeriössä. Tässä julkai- sussa käytetään kuitenkin selvyyden säilyttämiseksi nimeä ympäristömi- nisteriö myös ajalta, jolloin päätökset tms. tehtiin sisäasiainministeriössä.

Julkaisun tekstissä esiintyvä "lääninhallitus" ja "lääni" tarkoittaa lää- ninhallituksen kaavoitus- ja asuntotoimistoa, ei koko lääninhallitusta.

Pohjakartat

©

Kuvien lähteet:

Ympäristöministeriön kuva-arkisto:

Sivut 17, 19, 29, 33, 57, 69, 73,

79, 81, 87, 89, 93, 95, 97, 99, 103, 107, 109, 117, 123, etukannen kuva

Stig Nordvik:

Sivut 21, 32, 45, 63

Maanmittaushallitus, ilmakuva toimisto:

takakannen kuva

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1988

1. Tiivistelmä

2. Yleiskatsaus 1988

3. Käsitellyt asiat

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1988 koostuu 23 jaksosta, joissa kuvataan kaavoitus- ja rakennustointa ja erityisesti sen keskus- ja väliportaan hallinnon (ympäristöministeriön kaavoitus- ja raken- nusosasto, lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot sekä seutukaa- valiitot) toimintaa vuonna 1988.

Lainsäädännön ja hallinnon kehittämistä jatkettiin tavoitteina mm.

asioiden käsittelyn yksinkertaistaminen, kuntien omavastuisen päätök- senteon lisääminen, toimivallan siirto sekä norminannon kehittäminen.

Rakennusjärjestyksiin, rakennusvalvontaan sekä rakentamismääräysten selkeyttämiseen tähtäävä rakennuslain ns. ensimmäinen osittaisuudistus saatiin eduskunnan käsiteltäväksi. Kaavoituksen nopeuttamiseen sekä toimivallan siirtoon pyrkivät rakennuslain ns. toisen osittaisuudistuksen säännösluonnokset lähetettiin lausuntokierrokselle. Maapoliittisen lainsää- dännön valmistelu käynnistyi. Eri tyistoimenpiteinä saatiin pääkaupunkiseu- dulle voimaan rakennusmaamaksua sekä lunastusten ja etuoston helpotta- mista koskevat säännökset.

Toi1ninnan kehittämisen painopistealueita olivat alue- ja yhdyskuntaraken- teen muutosten ennakointi, lähiympäristöjen kehittäminen, rakennussuoje- lu, korjausrakentaminen ja kiinteistönhoito, yhdyskuntien, rakennusten ja rakennusmateriaalien terveellisyys, virkistys- ja suojelualueiden toteuttamisen edistäminen, suunnittelumenettelyn ja organisaatioiden kehittäminen sekä tietotekniikan käytön edistäminen.

Lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa sekä ympäristömi- nisteriön kaavoitus- ja rakennusosaston kaavoitustoimistossa käsiteltiin vuonna 1988 yhteensä lähes 30 000 asiaa. Vuoden 1989 alussa oli vireillä 6000 asiaa kun vuotta aiemmin niitä oli ollut 5500. Vireillä olleiden asioiden määrä vastaa 20 % vuonna 1988 käsiteltyjen asioiden määrästä.

Lääninhallitusten toimivaltaan kuuluvat kaikki muut kuin kaupunkikunnat (361) sekä vuosina 1974, 1976 ja 1980 toteutettujen toimivallan siirtojen jälkeen 50 kaupunkia. Ympäristöministeriön alueelliseen toimivaltaan kuu- luu asemakaava- ja poikkeuslupa-asioissa 33 kaupunkia sekä yleis- ja seutukaavan vahvistamista koskevissa asioissa koko maa. Rantakaavoi- tusta koskevat asiat kuuluvat 1976 tehdyn toimivallan siirron seurauksena lääninhallitusten toimivaltaan kaikkien kuntien osalta.

Kuntia, joilla on oikeus hyväksyä ei olennaisia asema-, rakennus- ja rantakaavanmuutoksia ilman niiden alistamista vahvistettavaksi, oli vuoden 1989 alussa yhteensä 114, joihin kuuluvat kaikki kaupungit ( 83) sekä 31 muuta kuntaa. Kunnissa tehtiin eri kaavojen hyväksymispäätöksiä yli 2200 kpl, joista vahvistettavaksi alistettiin 85 %.

4. Seutukaavoitus ja valtakunnallinen alueiden käytön suunnittelu

5. Yleiskaavoitus

Seutukaavaliittojen laatimat seutusuunnitelmat 1988 valmistuivat. Kaikki (lähinnä virkistys- ja suojelualueita koskevat) seutukaava 1:t sekä lähinnä taajama-alueita koskevat seutukaava 2:t on vahvistettu, joista yksi oli KHO:n valituskäsittelyssä. Seutukaava 3:a oli vahvistettuina 6, joista kaksi KHO:n valituskäsittelyssä. Lisäksi ministeriön vahvistettavana oli 7 seutukaava 3:a. Seutukaava 3:ssa käsitellään mm. loma-asutusta, harjujen suojelua, maa-ainesten ottoa, liikennettä ja teknistä huoltoa sekä tarkistetaan ja täydennetään voimassaolevaaseutukaavaa. Seutukaa- voitus jatkuu alueellisten tarpeiden pohjalta.

Vahvistettujen seutukaavojen aluevarausten yhteenlaskettu pinta-ala oli vuoden 1989 alussa 43 519 km², joka vastaa 14,3 % maapinta-alasta.

Suojelu-, virkistys- sekä maa- ja metsätalousalueiden aluevarausten yhteispinta-ala oli 36 150 km^2•

Valtakunnalliseen alueiden käytön suunnitteluun liittyen julkaistiin tutkimukset Kaakkois-Suomen aluejärjestelmästä ja sen kehittämisvaih- toehdoista sekä maakunta- ja kaupunkikeskusten vaikutusalueiden kehityksestä 1966-88. Vireillä oli mm. Helsinki-Tampere-Hämeenlinna vyöhykkeen aluerakenteen ja alueiden käytön kehittämiselvitys.

Vuonna 1988 vahvistettiin 7 ( osa)yleiskaavaa ja vahvistettavaksi alistettiin 5 (osa)yleiskaavaa.

Yleiskaava (osayleiskaava tai koko kuntaa koskeva) on tekeillä tai valmiina 93 %:ssa kunnista (411 kunnassa). Yleiskaavoituksen kohteena on arvioitu olevan vajaan kolmasosan maan pinta-alasta. Koko kunnan alueen käsittäviä RakL:n mukaisia yleiskaavoja oli yhteensä 83 kpl eli 19 %:ssa kunnista. Lisäksi 42 kunnassa laadittiin kunnan koko alueen käsittävää yleiskaavaa.

Kunnanvaltuuston hyväksymiä osayleiskaavoja oli vuoden 1989 alussa 990 kpl (vuotta aiemmin 875) yhteensä 351 kunnassa (79 % kunnista).

Osayleiskaavoista oli ministeriön vahvistamia 34 kpl (2164 km²) ja vahvistettavaksi alistettuja 11. Lisäksi tekeillä oli 422 osayleiskaavaa yhteensä 241 kunnassa. Näin ollen valmiita ja tekeillä olevia osayleis- kaavoja oli vuoden 1989 alussa yhteensä 1412 kpl, kun niitä vuotta aiemmin oli ollut 1301. Osayleiskaavat ovat lisääntyneet viime vuosina 70-100 kaavan vuosivauhdilla. Osayleiskaavoituksen piirissä on 89 % maamme kunnista. Viiden vuoden aikana on osayleiskaavojen määrä lähes kaksinkertaistunut ja niitä laatineiden kuntien määrä lisääntynyt liki kolmanneksella.

Rakennus- ja/tai toimenpidekielto yleiskaavan laatimista tai muutta- mista varten oli vuoden 1989 alussa voimassa 2885 km²:n suuruisella alueella, joka vastaa 0,9 % maapinta-alasta.

Kuntien yleiskaavoitusta valtakunnallisesti merkittävillä luonnonsuojelu- ja virkistysalueilla tuettiin 1,5 milj. markalla. Valtaosa vahvistetuista yleiskaavoista käsittelee luonnonsuojelu-ja virkistysalueiden suunnittelua ja määrä on kasvussa.

6. Asema- ja rakennuskaavoitus

Maamme 444 kunnasta (pois lukien Ahvenanmaa) 9 on sellaista, joiden alueella ei ole vahvistettua asema- tai rakennuskaavaa. Detaljikaavoitet- tua aluetta on 1,4 % maapinta-alasta eli noin 4195 km², mistä asema-

ja rakennuskaava-alueita on noin 3333 km² ja rantakaava-alueita 862 km^2•

Vuoden 1988 kaikkiaan 2229 detaljikaavapäätöksestä tehtiin ympäristö- ministeriössä 30 %, lääninhallituksissa 55 % {=alistusmenettelyn osuus) ja kunnissa {ilman alistusta) 15 %. Asemakaavojen vahvistuspäätöksiä tehtiin yhteensä 984, minkä lisäksi kunnat hyväksyivät päätöksillään {ilman alistusta) 311 asemakaavan muutosta. Rakennuskaavojen vahvistus- päätöksiä tehtiin 691, jonka lisäksi kunnat hyväksyivät {ilman alistusta) 17 rakennuskaavan muutosta.

Val:itusdetaljikaavoja ratkaistiin yhteensä 167 kpl {9 % kaavoista).

Edelleen korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitettiin 89 kaavan osalta {53 % valituskaavoista). Vuonna 1988 KHO ratkaisi 73 valitusdetaljikaa- vaa, joista 95 % "ei muuttunut" KHO:ssa sekä 5 %:n { 4 kpl) osalta päätös kumottiin.

Vuonna 1988 vahvistetut kaavat ja kaavan muutokset kohdistuivat yhteensä 165,4 km² suuruiseen alueeseen {ns. bruttopinta-ala), josta ase:makaavojen osuus oli 72,7 ja rakennuskaavojen 92,7 km²• Niihin sisältyi {ns.brutto)kerrosalaa 27 milj.krsm^2•

Ns. uutta asema- ja rakennuskaava-aluetta vahvistettiin 69 km², josta ase:makaavoituksen osuus oli 31 ja rakennuskaavoituksen 38 km^2• Asema-

ja rakennuskaavojen muutoksia vahvistettiin 96,2 km²:n suuruiselle alueelle, josta asemakaavaosuus oli 41,7 ja rakennuskaavaosuus 54,5 km^2•

Vuonna 1988 vahvistettujen asema- ja rakennuskaavojen sisältämien aluevarausten jakautumisessa eri käyttötarkoituksiin voidaan havaita, että asuinrakennusten korttelialueiden suhteellinen osuus vahvistetun kaava-alueen pinta-alasta - 29,7 % - edelleen lisääntyi edellisestä vuodesta, jolloin se oli ollut 26,7 %, ja vastaavasti vuosina 1977-85 keskimäärin 25 %. Teollisuus- ja varastorakennusten sekä liikeraken- nusten korttelialueiden suhteellinen osuus, joka vuosina 1977-85 oli ollut keskimäärin 20 %, laski vuonna 1988 11,8 %:iin oltuaan edellisenä vuonna 14,6 %. Yleisten rakennusten korttelialueiden osuus säilyi runsaan 4 %:n tasolla. Virkistykseen varattujen alueiden suhteellinen osuus kasvoi lähes 29 %:iin sen oltua edellisenä vuonna 26 % sekä vuosina 1977-85 keskimäärin 23 %.

Kerrosalaa vuonna 1988 vahvistettuihin asema- ja rakennuskaavoihin sisältyi yhteensä 9,01 milj.krsm² {ns.nettomuutos eli kerrosalan lisäänty- minen). Asuntorakentamiseen varattua kerrosalaa oli 4,26 milj.krsm^2, joka jakautui lähes tasan asema- ja rakennuskaavojen kesken.

Omakoti- ja rivitalojen rakentamiseen varattua kerrosalaa oli 3,89 ja kerrostalojen 0,29 milj.krsm^2• Teollisuus- ja varastorakennusten sekä liike- ja toimistorakennusten rakentamista varten oli osoitettu ker- rosalaa yhteensä 3,23 ja yleisten rakennusten rakentamiseen 0,87 milj.krsm²•

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 1988 valmistuneet rakennukset käsittivät kerrosalaa 10,24 milj.krsm², josta varsinaisten asuinrakennusten osuus oli 4, 71 milj. krsm²• Myönnettyjen rakennus- lupien käsittämät rakennushankkeet sisälsivät 13,75 milj.krsm^2, josta varsinaisiin asuinrakennuksiin sisältyi 6,46 milj.krsm2•

7. Rantakaavoitus ja lomarakentaminen

Vuoden 1989 alussa oli voimassa 1705 rantakaavaa yhteensä 301 kunnan alueella {2/3 kunnista). Kaavojen yhteispinta-ala oli 862 km² ja niihin sisältyi rantaviivaa 5260 km ja lomarakennusvarauksia 38 000 kpl. Voi- massaolevistakaavoistalaskettu"keskiarvo-rantakaava"onpinta-alaltaan

8. Poikkeusluvat

9. Rakennussuojelu

10. Maa-ainesasiat

51 ha sekä sisältää 3,1 km rantaviivaa ja 22 lomarakennusvarausta.

Rantakaavahankkeita oli vuoden 1989 alussa vireillä 690 kpl käsittäen 505 km²:n suuruisen alueen ja 2571 km rantaviivaa. Vuonna 1988 vahvistet- tuihin 190 uuteen rantakaavaan sisältyi pinta-alaa 114 km^2, rantaviivaa 723 km ja lomarakennusvarauksia lähes 4000 kpl.

Lomarakentaminenjatkuu edelleen vilkaana. Ranta-alueille rakennettavak- si hyväksyttiin poikkeuslupateitse 3000 lomarakennuksen rakennushanket- ta, minkä lisäksi 1000 lomarakennushanketta hylättiin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 1988 valmistui 7800 lomarakennusta ja rakennuslupa myönnettiin peräti 12300 lomarakennukselle.

Lomarakennukset ovat lisääntyneet 1980-luvulla keskimäärin 7500 vuosittain ja niitä on nykyisin yli 310000.

Poikkeuslupia ratkaistiin vuonna 1988 yhteensä 8905 kpl, joista RakL 5 §:n lupien (taaja-asutus ilman kaavaa) osuus oli noin 46 % ja 132 §:n (mm.poikkeaminen kaavoista,rantarakentaminen) 56 %. RakL 5 §:n luvista sai myönteisen päätöksen 90 % (4100 asuntoa) ja 132 §:n luvista 82% (5700 asuntoa). Lääninhallitukset ratkaisivat luvista 80 %ja minis- teriö 20 %.

Rakennusluvan sai vuonna 1988 83000 rakennushanketta ja myönnettyi- hin poikkeuslupiin sisältyi 10700 rakennusta, joka vastaa 13 %rakennus- lupien sisältämistä rakennuksista. Rakennusluvan saaneet rakennushank- keet sisälsivät kerrosalaa 13,76 milj.krsm² ja myönnettyjen poikkeuslupien vastaavasti 2,9 milj.krsm², joka vastaa viidesosaa rakennuslupien sisältä- mästä kerrosalasta. Poikkeuslupamenettelyn kautta luotiin ennakkoedelly- tykset lähes 10000 asunnon rakentamiselle.

Rakennussuojelun kokonaisvastuu siirtyi 1.3.1988 ympäristöministeriölle.

Kaavoitukseen liittyvän rakennussuojelun lisäksi ministeriön vastuualuee- seen kuuluvat siten sekä rakennusuojelulain että valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen mukaiset asiat. Rakennusuoje- luun liittyvät säännökset korostavat kunnan keskeistä asemaa ja vaiku- tusmahdollisuuksia rakennussuojelun kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Vuosittain Suomessa suojeliaan asema- ja rakennuskaavailla noin tuhat rakennusta. Suojeltuja rakennuksia sisältyy noin kuuteen prosenttiin käsiteltävistä asema- ja rakennuskaavoista. Selvityksen mukaan vuosina 1986-87 vahvistetuista yli 4000 asema- ja rakennuskaavasta 244:ään sisältyi yhteensä 1486 suojelumääräyksellä (sr, s) suojeltua rakennusta sekä niiden lisäksi 445 muulla tavoin suojeltua rakennusta.

Ympäristöministeriössä vuoden 1988 aikana vahvistetuista asemakaavoista 13,1 %:iin (87 kpl) sisältyi nimenomainen rakennussuojelua koskeva aluevaraus (Sr- tai vastaava merkintä).

Rakennussuojelulain mukaisia päätöksiä annettiin vuonna 1988lääninhalli- tuksissa 49 kpl ja vuoden 1989 alussa oli vireillä 53 asiaa. Suojelupäätök- siä annettiin 37 kpl, joista kaava- ja kieltoalueille kohdistui 24 (myöntei- siä 5, hylättyjä 19) sekä muulle alueelle 13 kpl (9 myönteistä, 4 hylkää- vää). Toimenpidekieltopäätöksiä annettiin 12 kpl.

Ympäristöministeriö antoi kolme rakennussuojelulain mukaista päätöstä.

Vuoden 1989 alussa voimassa olleen 10200 maa-aineslain mukaisen ottamisluvan sisältämä kokonaisottamismäärä oli 912 milj.m³ ja lupien

11. Käsittelyajat

sallima keskimääräinen vuotuinen otto 105,7 milj.m³• Ottamisalueiden pinta-ala oli 353 km2• Ottaen huomioon koko maan osalta arvioidun sorankulutuksen (35-40 milj.m³ /vuosi) voidaan myönnetyistä luvista teoreettisesti laskea niiden vastaavan keskimääräisesti ottaen soranoton yli 20 vuoden kulutusta.

Ottamislupia ratkaistiin vuonna 1988 yhteensä 1671 kpl, joista alistus- menettelyn ja vahvistuskäsittelyn läpikäyneiden osuus oli vajaa neljäsosa.

Kunnat antoivat (ilman alistusta) 1268 lupaa ja hylkäsivät 24 hakemus- ta. Lääninoikeuteen valitettiin 73 lupapäätöksen osalta (5,8 %). Läänin- hallitukset vahvistivat 348 lupapäätöstä ja jättivät vahvistamatta 19, minkä lisäksi 12 alistusta peruutettiin. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitettiin 6 vahvistamispäätöksen osalta (1,6 %). Lääninhallituksissa oli vuoden 1989 alussa vireillä 93 lupa-alistusta.

Ase1na- ja rakennuskaava-alistuksista (ilman valitusta) noin viidesosa ratkaistiin alle kuukaudessa ja noin 2/3 alle kolmessa kuukaudessa.

Ministeriössä keskimääräinen asemakaava-alistuksen käsittelyaika oli vajaa kolme kuukautta. Valitukset pidensivät käsittelyä noin kahdeksalla kuukaudella. Poikkeusluvista neljäsosa (YM 40 %) ratkaistiin alle kuukaudessa ja noin 3/4 (YM 82 %) alle kolmessa kuukaudessa. Maa- aineslain mukaisten lupien alistuksista lääninhallitukset ratkaisivat 2/3 alle kolmessa kuukaudessa ja 86 % alle puolessa vuodessa.

12. Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä julkaisut

Suunnittelun kehittämiseen liittyen valmistui kuusi projektia (mm.

Selvitys kaavoitustoimen kehittämisestä ja kuntien omavastuisen päätök- senteon lisäämisestä, Selvitys 11 1988; Seutukaavojen virkistysalueva- raukset, Selvitys 3/1988) ja vireillä oli 11 hanketta.

Lähiympäristöjen kehittämisen osalta valmistui seitsemän projektia (mm.

Tiiviistirakennettujenasuntoalueiden ympäristöt. Parantamisedellytykset ja toimenpiteet, Tutkimus 2/1988), minkä lisäksi vireillä oli 11 tutki- mushanketta (mm. Rakennetun ympäristön suunnitteluperiaatteet, Miljöö 2000 sekä Asemakaavamääräysten laadintaperiaatteet).

Korjausrakentamiseen ja kiinteistönhoitoon liittyen valmistui kaksi hanketta ja vireillä oli seitsemän projektia (mm. Liikuntaesteisten huoJnioonottokorjausrakentamisessa). Rakennustenjarakennusmateriaali- en terveellisyyteen ja laadunvalvontaan liittyen valmistui kolme projektia ja vireillä oli neljä hanketta (mm. Asuntoilmanvaihdon toimivuus).

Rakentamismääräysten kehittämiseen kuuluvana valmistui kuusi hanketta ja vireillä oli kahdeksan tutkimushanketta (mm. Rakennustarkastajan opas). Kansainvälisen tutkimusyhteistyön osalta valmistui kaksi hanketta ja vireillä oli kuusi projektia.

Kaavoitus- ja rakennustutkimuksen yhteistyöhankkeiden osalta julkaistiin mm. Kiinteistönhoidon tutkimusohjelma (1/1988). Kaavoitus- ja rakennus- tutkimuksen neuvottelukunta tuki vuoden 1988 aikana yhdeksää tutki- mushanketta.

Rakennussuojelun kehittämiseen liittyen valmistui neljä hanketta (mm.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt, Tutkimus 4/1988) ja vireillä oli 10 projektia (mm. Valtakunnalisesti merkittävien kulttuu- rihistoriallisten ympäristöjen ja rakennusten inventointi).

Kaavoitus- ja rakennusosasto julkaisi viidessä pysyvässä julkaisusarjas- saan 11 julkaisua, Suomen rakentamismääräyskokoelmassa 2 ohjetta ja

erikseen sarjojen ulkopuolella 10 julkaisua. Kaavoitus ja rakentaminen- lehti ilmestyi neljänä numerona. Yleiskirjeitä annettiin kolme.

13. Lunastaminen rakennuslain nojalla

Vuonna 1988 tuli vireille 12 lunastuslupahakemusta ( 16 kpl v .1987).

Valtioneuvosto myönsi 4 lunastuslupaa, joista kahteen sisältyi ennakko- haltuunottolupa.

14. Valtionosuudet ja -avustukset

Rakentamisen neuvonnan ja valvonnan kustannuksiin maksettiin vuonna 1988 valtionosuutta 379 rakennustarkastajan virasta koituneista kuluista yhteensä 27,2 milj.mk eli noin 72000 mk/virka. Korjausneuvontajärjes- telmän piirissä oli 358 kuntaa (386 v.1987), joille maksettiin valtionavus- tusta 11,8 milj.mk yhteensä 205 kunnallisen korjausneuvojan palkkaami- seen (213 v.1987) eli keskimäärin 57500 mk/virka. Lisäksi maksettiin valtionavustusta 0,65 milj.mk kuuden aluearkkitehdin palkkaukseen, jotka toimivat yhteensä 38 kuntaa käsittävällä kuudella alueella.

Lääninhallituksetmaksoivatrakennuskaava-alueidenmittaamis- jakartoit- tamiskustannusten valtionosuutta 54 kunnalle yhteensä 6,1 milj. mk.

Vahvistettu keskimääräinen kartoituskustannus vuonna 1988 oli 280 mk/ha. Lisäksi ministeriö antoi 62 korvauspäätöstä, joihin tulo- ja menoarviossa oli osoitettu 12 milj.mk.

Vuoden 1988 valtionosuutena seutukaavaliitoille maksettiin 20,5 milj.

mk, joka vastaa 20,8 % seutukaavaliittojen yhteenlasketuista vuoden 1988 talousarvoiden mukaisista menoista.

Valtionavustusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyt- tämiseen maksettiin neljälle kunnalle sekä valtionavustusta rakennus- suojelukustannuksiin 20 kunnalle ja 11 yksityiselle taholle.

15. Rakentamismääräykset ja -ohjeet

Suomenrakentamismääräyskokoelmanajantasallapitämiseksijakehittämi- seksi tehtiin valmistelutyötä kokoelman eri osissa. Teräsohutlevyken teiden ohjeet (B6) uusittiin sekä tiilirakenteista annettiin ohjeet (B8).

16. Tyyppihyväksyntä sekä 1-luokan betonirakenteiden suunnittelijat ja työnjohtajat

17. Koerakentaminen

18. Tietojärjestelmät

Ministeriö antoi 199 tyyppihyväksyntäpäätöstä. Vuoden 1989 alussa oli voimassa 485 tyyppihyväksyntää ja vireillä 161 hakemusta. 1-luokan betonirakenteiden työnjohtajan pätevyyksiä todettiin 51 ja suunnittelijan pätevyyksiä 31.

Koerakentamis- ja kokeilutoiminnan määrärahalla (2 milj.mk) tuettiin 14 projektia. Vuonna 1988 valmistui viisi projektia.

Kiinteistötietojärjestelmän suunnitelmaosan (KTJ/S) kehittäminen jatkui.

Valtion kaavarekisterin kokeilu toimi vuonna 1988 ministeriön asettamana erillisenä projektina.

KA TKES-työryhmän (lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen tietojenkäsittely) toimikausipäättyi ja uusi työryhmäasetettiinjatkamaan työtä joulukuussa 1988. Lääninhallituksille toimitettiin maa-aineslupaoh- jelmisto.

19. Koulutus

Maa-aineslupatiedostotyöryhmä jätti mietintönsä (Mietintö 1/1988).

Rakennussuojelun tietojärjestelmänkehittämistä jatkettiin. Lisäksiosanis- tuttiin mm. rakennusvalvonnan tietojärjestelmän kehittämiseen, paikkatie- tojen yhteiskäyttöprojektiin sekä rakennus- ja huoneistorekisterin kehi ttämistyöhön.

Keskeisimmät koulutustehtävät koskivat rakennussuojelua, korjausraken- tarrdsta, yleiskaavoitusta ja ympäristökasvatusta sekä eri säännöksiin ja kaavoitukseen liittyviä ajankohtaisia asioita. Yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen koulutustarveselvitys valmistui. Lääninhallituksille järjestet- tiin kolmet koulutus- ja neuvottelupäivät. Seutukaavaliitoille järjes- tettiin mm. seutukaavajohtajien neuvottelupäivä sekä maapolitiikkaa, konsulttien uusimpia menetelmiä ja seutukaavojen laatimista koskevat neuvottelupäivät. Korjausrakentamiskoulutus-projektia ja korjausraken- tarrdskurssia jatkettiin. Ympäristönsuojelua kaavoituksessa käsittelevä seminaari pidettiin Turun asuntomessujen yhteydessä. Ympäristökasvatus- projekti jatkui.

Lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot järjestivät 11 koulutus- tilaisuutta ja käyttivät koulutukseen osallistumiseen keskimäärin 6,5 päivää kutakin pysyvää toimihenkilöä kohti.

20. Kansainvälinen yhteistyö

Kansainvälisestä yhteistyötä tehtiin YK:n Asuinyhdyskuntakomission ja -keskuksen (UNCHS, Habitat), YK:n Euroopan Talouskomission (ECE), Taloudellisen avun ja yhteistyön neuvoston (OECD), Suomen ja Neuvosto- liiton tieteellisteknisen rakennusalan yhteistyöryhmän, Suomen ja SEV:in yhteistyökomission sekä pohjoismaiden kanssa.

21. Neuvostot, neuvottelukunnat, työryhmät, komiteat

22. Henkilökunta

Ministeriön yhteydessä toimi vuonna 1988 kaavoitus- ja rakennusneuvos- ta, kaavoitus- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunta, rakennusteknil- linen neuvottelukunta sekä maa-ainesasiain neuvottelukunta.

Mietintönsä jättivät mm. asuntojen lämpöhuollon valmiustyöryhmä ja Nuuksio-työryhmä. Vuoden 1988 aikana asetettiin mm. maanalaisten tilojen toimikunta, rakennuskustannustyöryhmä, rakennussuojeluryhmä, aravaohjetyöryhmä ja rakentamisvastuutyöryhmä.

Lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen sekä ympäristöminis- teriön kaavoitus- ja rakennusosaston palveluksessa oli vuoden 1989 alussa yhteensä 224 henkilöä, joista 142 oli lääninhallituksissa (131 vuonna 1988). Lisäksi lyhytaikaisessa palvelussuhteessa oli 12 henkilöä.

Seutukaavaliittojen ja Seutusuunnittelunkeskusliitonpysyvän henkilökun- nan määrä oli 401 (396 vuonna 1988).

2. Yleiskatsaus 1988

\

Vuosi 1988 oli kaavoituksen ja rakentamisen alalla kiireinen, vilkas ja keskusteluttava. Rahamarkkinoiden keveneminen lisäsi asuntojen kysyntää ja nosti ensin vanhojen asuntojen hinnat pilviin sitten uusienkin.

Talonrakentamisen volyymi kasvoi pääkaupunkiseudun investointiverosta huolimatta noin 11 % edellisestä vuodesta, jolloin kasvu oli vain 2 %.

Asuinrakennusten aloitusten määrä oli arviolta runsaat 60 000. Rakennus- lupia haettiin huomattavasti enemmän kuin rakennuksia aloitettiin. Koko maassa rakentamisen kapasiteetti oli täydessä käytössä. Korjausrakenta- minen kasvoi arviolta 10 %, vaikka jäikin keskusteluissa uudistuotannon ongelmien varjoon.

Kaikki tämä heijastui myös kaavoitukseen, joka oli sekin vilkasta.

Tonttipula ja kaavoituksen hitaus koettiin pullonkaulaksi. Maapolitiikka koki renesanssin, kun käytännössä havainnollisesti huomattiin, että hoitamattomana se estää mm. kustannusohjatun asuntotuotannon aikaan- saamisen ja nostaa huomattavasti maan hintoja. Monet kunnat päättivät tässä suhteessa ryhdistäytyä. Myösmaapoliittisen lainsäädännön valmistelu käynnistettiin, ja pääkaupunkiseutuun kohdistettiin erityistoimenpiteitä rakennusmaamaksun sekä lunastusten ja etuoston helpottamisen muodossa.

Rakennuslain osittaisuudistukset etenivät hyvää vauhtia. Ensimmäinen, rakennusjärjestyksiin, rakennusvalvontaan sekä rakentamismääräysten aseman selkeyttämiseen tähtäävä uudistus saatiin eduskuntaan. Täydentävä laaja asetuksenmuutos valmisteltiin viimeistelyasteelle. Kaavoitusta koskevan päätöksenteon delegoimiseen ja nopeuttamiseen pyrkivät säännösehdotukset saatiin lausunnoille. Uudistushenki alalla yleisesti ottaen on ollut hyvä ja keskeisimmistä asioista on saavutettu yksituu- maisuus.

Normeja arvioitiin ja perattiin. Eniten kuitenkin on työllistänyt rakenta- misnormien puolella Euroopan integraatiokehitys, joka on merkinnyt runsasta kansainvälistä yhteistyötä ja monia työryhmiä. Eurooppalainen rakennustuotedirektiivi hioutui periaatteiltaan valmiiksi.

Kansainvälisen kilpailun lisääntymiseen rakennusalalla alettiin kustannus- paineissa panna yhä enemmän toivoa. Vuosien mittaan kilpailu epäilemättä tuleekin lisääntymään, mutta kotimaan akuuttien ongelmien ratkaisijaksi siitä ei vielä ollut. Kotimaisesta kilpailustakaan ei ylikysyntätilanteessa ole pelastajaksi.

Yhdyskuntarakenteelliset kysymykset ovat nousseet vahvasti esiin toisaalta vilkkaan rakentamisen, toisaalta resurssipulan vuoksi. Infra- struktuurin käyttökustannukset ovat jo ainakin tienpidon osalta antaneet aavistuksen itsestään. Tämä on korostanut yleispiirteisen suunnittelun, seutu- ja yleiskaavoituksen merkitystä. Myös alan tutkimukseen tämä heijastui aluerakenteen kehittämisen ja yhdyskuntien tulevaisuuden tutki- muksen saadessa vauhtia pitkän hiljaiselon jälkeen. Myös lisääntyvät ympäristön- ja luonnonsuojelun tarpeet korostavat yleispiirteisen suunnit- telun merkitystä. Rantojen osayleiskaavoitus vauhdittui ja 23 kunnalle voitiin antaa valtionavustusta tähän tarkoitukseen. Lomarakentaminen

17

on silti vielä liian suunnittelematonta määräänsä nähden ja vaatii aktiivisia toimenpiteitä järkevöityäkseen.

Rakennussuojelun merkitys kaavoituksessa on yhä lisääntynyt. Samoin kaavoitushallinnon tehtävät näissä kysymyksissä. Vaikka rahoitusta on saatu lisättyä, rakennussuojelun resurssit ovat vielä riittämättömät alkaen tiedosta ja osaamisesta sekä päättyen ratkaisun usein vaatimaan rahoitukseen. Silti on oltava tyytyväinen tapahtuneeseen myönteiseen kehitykseen.

Pitkän aikavälin näkymät merkitsevät rakentamisen laatutavoitteiden ja -tekijöiden korostumista tulevaisuudessa samalla kun kustannusten nousua on hillittävä. Rakentamisen ja yhdyskuntien kokonaistaloudellisuus ja toimivuus saa nykyistä suuremman painon. Sitä varten tarvitaan tutkimus- ja tuotekehityspanosten tuntuvaa lisäämistä. Uusimman tiedon ja tutkimustulosten saattamiseksi hyödyttämään hallintoa tarvitaan alan täydennyskoulutuksen tehostamista. Tässäkin suhteessa vuonna 1988 päästiin hyvään, mutta vielä riittämättömään tulokseen. Erityisen myönteiseksi on luettava ne käynnistyneet alan yhteishankkeet, joissa tavoitteet on asetettu korkealle ja tuloksena on sellaista uutta tietoa, jota ala lähivuosina muutospaineissa mukana pysyäkseen kipeästi tarvit- see.

Erityistä huomiota kiinnitettiin ns. normaalitoiminnan ohella seuraaviin toiminta- ja taloussuunnitelmassa määriteltyihin painopistealueisiin:

1. Alue- ja yhdyskuntarakenteen muutosten ennakointi

Kaavoitus- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunta on käynnistänyt yhdyskuntien tulevaa kehitystä tarkastelevan tutkimuskokonaisuuden.

Tutkimus tehdään useassa eri tutkimuslaitoksessa.

Vaihtoehtoisia aluerakenteen muutoksen mahdollisuuksia on käsitelty Kaakkois-Suomen aluejärjestelmää koskevassa selvityksessä sekä vireillä olevissa Tampere - Hämeenlinna - Helsinki - vyöhykkeen kehittämis- selvityksessä ja pääkaupunkiseudun aluerakennetutkimuksessa. Lisäksi on tuettu Niiralan ja Vartiuksen rajanylityspaikkojen avaamista koskevaa selvitystä.

2. Lähiympäristöjen kehittäminen

On valmistettu video työkirjamenetelmän käytöstä lähiön parantamisesta, raportti lähiökerrostalojen pihoista Jyväskylän pihakilpailuun liittyen sekä raportteja vanhojen teollisuusalueiden uudelleenkäytön kehittämises- tä. Viherrakentamisen alueelta on valmistunut esite vihersuunnitelmasta yleiskaavan osana ja tutkimus tiiviisti rakennettujen asuntoalueiden ympäristöistä sekä selvitys maisemasta rakentamisen perustana.

Vireillä olevissa selvityksissä korostuvat asuinympäristöjen suunnittelupe- riaatteet, kauptmkiympäristöjen kehittäminen (Miljöö 2000), teollisuuden ympäristökysymykset, lähiöiden viheraluekysymykset ja liikenneasiat.

3. Rakennussuojelu

Rakennussuojelun päävastuu siirtyi vuonna 1988 ympäristöministeriölle.

Rakennussuojelu on pyritty kytkemään kaavoituskäytännön olennaiseksi osaksi. S el vi tys kulttuurihistoriallisesti arvokkaista teollisuusympäristöistä sekä selvitys rakennussuojelun tuesta Pohjoismaissa valmistuivat. Etelä- Savonkulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden selvi tystötä tuettiin.

Vireillä on mm. valtakunnallisesti merkittävin kulttuurihistoriallisten ympäristöjen ja rakennusten inventointi.

4. Korjausrakentaminen ja kiinteistönhoito

Korjausrakentamisen käsikirjojen osat 1 ja 4 sekä tutkimusraportti ääneneristyskorjauksista ovat valmistuneet.

Vireillä ovat mm. korjausrakentamisen tutkimusohjelman laadinta,

selvitykset paloturvallisuudesta ja liikuntaesteisten huomioon ottamisesta korjausrakentamisesta sekä LVI-alaa koskevia selvityksiä.

Kaavoitus- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunta on tukenut muun ohella kiinteistöhoidon ja korjausrakentamisen tutkimusohjelmaa sekä erilaisia verkostojen korjausta koskevia selvityksiä.

5. Yhdyskuntien, rakennusten ja rakennusmeteriaalien teiVeelli- syys

Terveellisyyskysymysten osalta on kiinnitetty huomiota meluun. Ää- neneristyskorjauksista ja koulujen äänitekniikasta valmistuivat raportit.

Vireillä ovat mm. asuntoilmanvaihtoa sekä rakennusmateriaalien ja sisustusmateriaalien epäpuhtauspäästöjä koskevat selvitykset.

6. Virkistys- ja suojelualueiden toteuttamisen edistäminen Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen käynnistystoimenpiteitä on tuettu.

Lisäksi on ensimmäistä kertaa voitu avustaa kuntien yhteisten virkistys- alueiden hankintaa valtion budjettirahoituksella. Valtakunnallisesti tärkeiden ranta-alueiden yleiskaavoitusta on myös tuettu valtion budjetti- rahoituksella.

7. Suunnittelumenettelyn ja organisaatioiden kehittäminen Vahvistettujen seutukaavojen ajankohtaisuuden arvioimiseksi on selvitetty seutukaavojen virkistysaluevarauksia ja taajamaseutukaavojen sisältöä.

Lisäksi on selvitettu nykyisen suunnittelujärjestelmän toimivuutta maankäytön ja ympäristön laadun kannalta. Lisäksi on tuettu useita seutukaavaliittojen projektiluonteisia suunnittelutehtäviä.

Kaavoitustoimen kehittämistä on jatkettu kuntien omavastuisen päätök- senteon lisäämisen ja lääninhallitusten ratkaisuvallan laajentamisen suuntaan.

8. Tietotekniikan käytön edistäminen yhdyskunta- ja rakennus- suunnittelussa

Kiinteistötietojärjestelmän suunnitelmaosan kehittämiseen liittyen valmisteltiin selvitystä maaseutukuntien kaava- ja rakennuskieltotietojen rekisteröinnistä kiinteistötietojärjestelmään.

Tietotekniikan käytön kehittämisessä on painopiste ollut lääninhallitusten toimistoautomaation kehittämisessä. Lääninhallitukset saivat käyttöönsä maa-aineslupaohjelmiston. Lisäksi mietintö maa-aineslupatietojärjestelmän kehittämisestä valmistui ja lähetettiin lausuntokierrokselle. Rakennusval- vonnan tietojärjestelmien käyttöönottoa tuettiin.

3. Käsitellyt asiat

Lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa sekä ympäristöminis- teriön kaavoitus- ja rakennusosaston kaavoitustoimistossa käsiteltiin vuonna 1988 yhteensä 29 407 asiaa (välitoimet mukaan lukien 39 452).

kun niitä edellisenä vuonna oli ollut 32 537.

Käsiteltyjen asioiden kokonaismäärän tarkastelu antaa vain karkean kuvan hallinnon työmäärän kehittymisestä, koska esimerkiksi vahvistet- tavaksi alistetut kaavatapaukset poikkeavat ongelmallisuutensa ja aluekokonsa suhteen merkittävästi toisistaan ja vaativat siten aivan eritasoista valmistelua ja poikkeavaa käsittelyaikaa. Samoin on vaikea arvioida erityyppisten poikkeuslupapäätösten ja muiden esimerkiksi lausuntotyyppisten asioiden valmistelun vaatimaa työpanosta suhteessa toisiinsa ja kaava-asioiden käsittelyyn. Myöskin vahvistettavien yleiskaa- vojen ja seutukaavojen vaatima työpanos on vaikeasti vertailtavissa.

Käsiteltävien asioiden määrissä eivät myös näy likikään kaikki merkit- tävät tehtävälohkot kuten esimerkiksi ennakko-ohjaukseen, kunta- ym.

neuvotteluihin ja yleisön palveluun suuntautunut toiminta, minkä osuus sekä lääninhallituksissa että ministeriössä on jatkuvasti noussut.

Asioitten jakauma ministeriössä poikkeaa huomattavasti asioitten jakaumasta lääninhallituksissa. Ministeriön kaavoitustoimiston antamat päätökset koskevat jokseenkin kaikki kaava-, rakennuskielto- ja poikkeuslupa-asioita sillä niiden osuus on 99 %. Vastaavasti lääninhal- litusten antamista päätöksistä näiden asioiden osuus on 51 %.

Ministeriön kaavoitustoimistossa käsitellyistä kaikista asioista on kaava- ja rakennuskieltoasioita 27% ja poikkeuslupa-asioita 64 %. Lääninhalli- tuksissa käsitellyistä kaikista asioista kaava- ja rakennuskieltoasioiden osuus on vajaa 6 % ja poikkeuslupa-asioiden 27 %. Näiden keskeisten kaavoitus- ja rakennustoimen asioiden on arvioitu kuitenkin vievän keskimäärin 70-75 % kaavoitus- ja asuntotoimistojen työpanoksesta.

Lääninhallitusten käsittelemistä asioista muodostavat lukumääräisesti merkittävän osuuden tielain ja yksityistielain mukaiset päätökset, asuntohallintoon liittyvät lainojen takaisinmaksuajan pidennyksiä koskevatpäätökset,maa-aineslainmukaisetpäätöksetsekälausuntoasiat.

Nämä ovat asioita, joita lausuntoja lukuun ottamatta ei ministeriöllä ole lainkaan käsiteltävänä.

Kaikkien annettujen päätösten yhteismäärä (19 571 kpl) pysyi lähes edellisvuotisella tasolla.

Detaljikaavapäätöksiä tehtiin yhteensä 2229 kpl. Näistä ympäristöminis- teriön (vahvistus)päätösten osuus oli 30 % (665 kpl), lääninhallitusten 55 % ( 1235 kpl) ja kuntien ilman alistusta hyväksymien kaavan muutos- ten osuus oli 15 % (329 kpl).

Lääninhallituksissa ja ministeriössä annettiin asemakaavapäätöksiä (vahvistaminen) vuonna 1988 yhteensä 984 kpl. Lisäksi eri kunnat hyväksyivät suoraan päätöksillään ilman alistusmenettelyä 311 asemakaa- van muutosta. Alistamatta jätettyjen ns. ei olennaisten asemakaavan

muutosten osuus oli 30 % kaikista vuoden 1988 asemakaavan muutoksis- ta, mitä se on ollut myös edellisinä vuosina.

Rakennuskaavapäätöksiä tehtiin yhteensä 691 kpl (768 /v.1987), minkä lisäksi alistamatta jätettyjä ns. vähäisiä rakennuskaavan muutoksia oli 17 kpl. Rantakaavapäätöksiä annettiin 549 kpl, joista 225 kpl oli vahvistuspäätöksiä.

Poikkeuslupia ratkaistiin vuonna 1988 yhteensä 8905 kpl (kasvua 8 %).

Lääninhallitukset ratkaisivat poikkeusluvista 80 %ja ympäristöministe- riö 20 %. Kaupunkeja koskeneista yli 3055 poikkeusluvasta ratkaisivat lääninhallitukset 43 % ja ministeriö 57 %.

Rakennuslain mukaisia rakennus- sekä toimenpidekieltopäätöksiä annettiin lääninhallituksissa ja ministeriössä yhteensä 118 kpl ( 133 /v.1987) ja vuoden 1989 alussa oli vireillä 10 ko. asiaa.

RakennusjärjestysteD vahvistamista koskevia päätöksiä tehtiin 30 kap- paletta, jotka kaikki lääninhallituksissa. Rakennusjärjestysten vahvista- mista tarkoittavia alistuksia oli vuoden 1989 alussa vireillä 85 kappalet- ta, kun niitä vuotta aiemmin oli ollut 38 kpl.

Maa-aineslain mukaisia lupapäätöksiä ratkaistiin lääninhallituksissa 379 kpl ja vuoden 1989 alussa niitä oli vireillä 93, kun asioita vuotta aiemmin oli ollut 127 kpl.

Rakennusuojelulain mukaisia päätöksiä annettiin lääninhallituksissa 49 ja ministeriössä 3.

Lausuntoja annettiin yhteensä 3533 kpl. Kuluvan vuosikymmenen alussa tapahtuneeseen lausuntojen määrän olennaiseen vähentymiseen vaikutti ratkaisevasti asuntotoimessa toteutettu pientalolainojen myöntämisen delegointi kuntien tehtäväksi, jolloin lääninhallitusten ei enää ole tarvinnut antaa asiassa lausuntoaan. Tässä yhteydessä lääninhallitusten seuranta- ja valvontatehtävät lisääntyivät, mikä ei ilmene missään lukumäärissä.

Kuvio 3.1

LÄÄNINHALLITUKSISSA JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ VUOSINA 1973-88 VUOSITTAIN ANNETUT ASEMA-, RAKENNUS- JA RANTAKAAVAPÄÄTÖKSET

1200 kpl

1000

800

600

200

0 kpl!vuosi

..-V

V

'~ /

"V'

....

·'

... 11'·

,

~---·~ 1-""

,.. ... ^~---·

.. __

t-- ..

, ,'

~,

,

V "'

~ /

asemakaavapäätökset

,/· ^~.

'

^'

~·"'

'v·

rakennuskaavapäätökset

~~

--

~~ V

.,..lo'

.... ^...-

.,

~"~ ^~ ....

rantakaavapäätökset

73 74 75 76 n 78 79 ao 81 82 83 84 es 86 · 87 sa

(1) rantakaavan tarpellisuuspäätökset puuttuvat vuosien 1973-74 luwista