Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1989

Selvitys 4 1990

-

v -

""' ^v ::akaa~t~,

/ '

^,~

^~.,

~· ., ".

^.-

... - ^{•' ·, . •.._ . / ·} ""

rakennuskaavapaatokset

--- ^--

..

^~

~

~'

~·

~41

~4

--

^{~---- ~} rantakaavapaatokset

~,

-

-

f--

_ r - - _ 1--

-

^{1 - - -}

- -

r--

- IU ^tn

^f--

^-

- I - - -

^{' - -}

- ~ ^-

ⁱ

^- _1~11 ^{- -}

^~

I- ^,~ I-

I~

^{I- t--}

^I~

^t--

~

1987 1988 1989 1990

16 21 16 20 24 16 21 23 17 24 23 16

Selvitys 4

•

Ymparistoministerio Kaavoitus- ja rakennusosasto

Ymparistoministerio

Kaavoitus- ja rakennusosasto Selvitys 4 1990

Val tion painatuskeskus Helsinki 1990

ISSN 0786-5228

ISBN 951-37-0244-8

Julkaisija

Ymparistoministerio

Tekijat (toimielimesta: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri)

Ymparistoministerio

Kaavoitus- ja rakennusosasto

Kuvailulehti

Julkaisun paivamaara

15.6.1990

Julkaisun laji

seurantaraportti

Toimeksiantaja

Toimielimen asettamispvm

Julkaisun nimi (myos rotsinkielinen)

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1989

Uppfoljning av planlaggnings- och byggnadsvasendet 1989

Julkaisun osat

Tiivistelma

Raporttiin on koottu tietoja kaavoitus- ja rakennustoimesta Suomessa 1989. Tiedot ovat lahinna suoritteisiin liittyvia tietoja. Painopiste on ymparistoministerion kaavoitus- ja rakennusosaston, laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen seka seutukaavaliittojen toiminnan kuvauksella.

Vuoden 1989 tietojen lisaksi kehitysta selvitetaan myos pidemmalla aikavalilla.

Julkaisu sisaltaa tietoja muun ohella

- seutukaavoituksesta ja valtakunnallisesta alueiden kayton suunnittelusta seka - yleis-, asema-, rakennus- ja rantakaavoituksesta,

- poikkeusluvista,

- rakentamisiilHarayksista ja ·-ohjeista, - rakennusalan tyyppihyvaksynnasta, - rakennussuojelusta,

- maa-ainesasioista,

- valtionosuuksista ja -avustuksista,

- rakennuslain nojalla tapahtuvasta lunastamisesta seka - koulutuksesta ja

- henkilokunnasta.

Maankayton suunnittelun ja rakentamisen ohjaus- ja valvontatietojen lisaksi julkaisussa on kasitelty koerakentamista, tietojarjestelmia, kansainvalista yhteistyota, ministerion tutkimus, kehittamis- ja julkaisutoimintaa seka vapaakuntakokeilua.

Raportti on jarjestyksessa ka.hdestoista.

Avainsanat (~~~itUS

rakentaminen maankaytto

Muut tiedot

Sarjan nimi ja numero

ymparisto

yhdyskuntasuunnittelu maa-ainekset

ISSN

tilasto

hallinnolliset tiedot seuranta

ISBN

Selvitys 4 1990. Ymparistoministerio,

kaavoitus- ja rakennusosasto 0786-5228 951-37-0244-8

K

suomi

^Hinta Luottamuksellisuus

Jakaja Kustantaja

Valtion painatuskeskus Valtion painatuskeskus

3

Utgivare

Utgivningsdatum

Publikation (aven den finska

Referat

i

ISBN

951-37-0244-8

Sekretesgrad

esilla seuraavat

.l.J.U.J"-V~•v.u.

a..a.tH.I.i::I•C::.l.l

hallin toon

.U.U.n.vJLU.J.\.I.Cl.I.IU.p~.U.

myonnettiin yli

ennatyksellinen 2300 kaavaa poikkeus- 10 000. Toiselta puolen vireilla on ollut lainsaadanto-

.. LU.J .. U:l..n ...

,.u. ja hallintokokeiluja, jotka vaikuttavat

ten toimivaltasuhteisiin ja tyotehtavien jakautumiseen. Naita mm.

eduskunnan kasiteltavaksi saatu rakennuslain toinen osauudistus, vuoden loppuun saakka kestava vapaakuntakokeilu seka marraskuun 1989

IU.JLU.>.:)..:x.JL

toteutettu laaninoikeusuudistus. Ymparistoministerion

ollut asuntorakentamisen edellytysten parantaminen

nvA.U.l.II..(.UJ.J.U.I.JLU.

maapoliittista seka pyrkimalla kaavojen

lyhen tamiseen.

julkaisusta olevan hyotya oman hallinnonalan lisaksi

" ... .l .. .l.I.<U..J.<.J~U

sivuavilla tahoilla. julkaisun sisallon edelleen

.,.."'1

" ' ' ... .;-;; ... ,....,

on tervetullutta.

Ymparistoministeriossa 1990

sijainen

Mikko Mansikka

Veikko Miettinen

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1989

isallysluettelo

Esipuhe

Sisallysluettelo

1. Tllvistehrui

2. Yleiskatsaus 1989 3. Kasitellyt asiat

- 1aaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa seka YM/KRO:n kaavoitustoimistossa kasitellyt asiat - vireilla olleet asiat

- toimivallan siirto 1aaninhallituksille ja kuntien oikeus tehdli kaavan muutoksia alistamatta paatosta vahvistettavaksi 4. Seutukaavoitus

- seutusuunnite1ma - seutukaava 1, 2, ja 3 5. Yleiskaavoitus

- vahvistetut yleiskaavat

- yleiskaavallinen yhteistyo, yleiskaavaneuvotte1ut - yleiskaava-avustukset

- y1eiskaavoituksen hyvaksikaytto

- y 1 e i s k a a v o i t u s t i 1 a n n e 1 .. 1.1990 - koko kunnan alueen kasittavat yleiskaavat

- osayleiskaavat

- rakennus- ja toimenpidekiellot 6. Asema- ja rakennuskaavoitus

- kaavoitetun alueen lisays, kaavapaatokset - valituskaavat

- toimivallan siirron vaikutus - kaavojen sisallosta

Rantakaavoitus ja lomarakentaminen

- rantakaavoitustilanne vuoden 1990 a1ussa ja vuonna 1989 vahvistetut rantakaavat

- lomarakentamisen poikkeuslupatiedot

9

17 23

27 28 33

37 41

43 45 48 51 54

57 65

69

8. Poikkeusluvat 71

- vuonna 1989 ratkaistut poikkeusluvat

- kielteisten paatosten osuus seka paatokset, joista on valitettu 73 - rakennustekniset poikkeusluvat

9. Rakennussuojelu 77

10. Maa-alnesasiat

- 1989 tehdyt maa-aineslain mukaiset lupapaatokset - 1989 myonnettyjen maa-aineslupien sisaltotiedot - maa-aineslupien sisaltotiedot vuoden 1990 alussa 11. Klisittelyaja t

- asema-, rakennus- ja rantakaavat, poikkeusluvat, maa-aineslain mukaiset luvat

12. Tutkimus- ja

l~ehlttamistoimlnta

sekli julkaisut

- valmistuneet seka vireilla olevat tutkimukset ja selvitykset - julkaisut

13. Lunastaminen rakennuslaln nojalla 14. Valtionosuudet ja -avustukset 15. RakentamismlUirliykset ja -ohjeet 16. Tyyppihyvliksynta

17. Koerakentaminen ja kokellutoimlnta 18. Tietojarjestelnmt

19. Koulutus

20. KansalnviDlnen yhteistyo

21. Neuvostot, neuvottelukunnat, tyoryhmlit, komiteat - kaavoitus- ja rakennusneuvosto

- kaavoitus- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunta - rakennusteknillinen neuvottelukunta

- maa-ainesasiain neuvottelukunta - rakennussuojeluneuvottelukunta - toimikunnat, tyoryhmat

22. Henkllokunta

- YM/KRO; kontaktihenkilot puhelinnumeroineen - laHninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot - seutukaavaliitot

23. Vapaakuntakokellu Sammandrag 24. Liiteosa

- eri lukuihin liittyvia taulukoita, kuvioita ja karttoja

81 85 87

89

93

95

97

99

101

105

107

111

115

117

119

121

123

125

128

131

137

147

rakennusosasto sussa kaytetaan kuitenkin

myos jolloin

11-'U'!...L

""'"n..:l'"'

Julkaisun tekstissa esiintyva

... u .. u ... q,., ..

n..:l• ... kaavoitus- ja asuntotoimistoa,

©

Ymparistoministerion

1

1

^u

2. Yleiskatsaus 1989

3. Kasitellyt asiat

1

Kaavoitus- rakennustoimen seuranta 1989 koostuu 24 kuvataan kaavoitus- ja rakennustointa ja sen keskushallinnon hallinnon kaavoitus- laaninhallitusten kaavoitus- ja

Callde:ks::mlcyn11men1tah1vtm viimeinen vuosi oli kaavoitus- rakennustoimessa todella voimakkaan kehittiimisen kausi. Lainsaadantoa hallintoa kehitettiin tavoitteina mm.

asioiden yksinkertaistaminen, kuntien OffiaVastuisen

pa:atCikSien1teo~n u,c>u.utuu.u._.u,

toimivallan siirto seka norminannon kehittaminen. rakennus- valvontaan seka rakentamismaaraysten tahtaava rakennuslain ensimmainen osittaisuudistus tuli voimaan vuoden 1990 alusta. Etuostolain muutos tuli voimaan 1.4.1989. Laaninoikeusuudistukseen liittyvat 1.11.1989 voimaan tulleet rakennuslain maa-aineslain muutokset toivat kasiteltavaksi uusia va11tusas,mryhlnla Kaavoituksen nopeuttamiseen seka toimivallan siirtoon pyrkiva rakennuslain ns. toinen osittaisuudistus saatiin eduskunnan kasiteltavaksi elokuussa 1989. Lisaksi annettiin eduskunnan kasiteltavaksi hallituksen

lunastusperusteiden laajentamisesta

yh<dy5;kunt;:uakeJ!ltami:see:n tarvittavan maan arvonleikkauksesta seka etttostonllertet1:elvrn edelleen kehittamisestii.

Toiminnan kehittamisen painopistealueita olivat alue- ten ennakointi, Iahiymparistot, koJrja,usiakentanrlinlen rakennusten ja rakennusmateriaalien

raykset, rakennussuojelu seka kansainvalinen

U-<<n.HJlH • . h J Y H < ' - h J < V . J ,

Laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa seka kaavoitus- ja rakennusosaston kaavoitustoimistossa kasiteltiin vuonna 1989 Iahes 27 000 asiaa.

Vuoden 1990 alussa oli vireilla yli 7500 asiaa kun vuotta aiemmin niita oli ollut 6100.

Vireilla olleiden asioiden maara vastaa 28 vuonna 1989 kasiteltyjen asioiden maarasta. Viime vuosina vastaava luku on ollut 17-20 Asiamaarien on aiheuttanut asioiden ruuhkautumista, hallinto ei enaa suoriutunut edellisia vuosia vastaavasti vireille tulleiden asioiden

lri:i<»tt.t:>lucti:i

Laaninhallitusten toimivaltaan kuuluvat kaikki muut kuin kaupunkikunnat seka 50 kaupunkia. Ymparistoministerion alueelliseen toimivaltaan kuuluu asemakaava- ja poikkeuslupa-asioissa 33 kaupunkia seka seutukaavan vahvistamista koskevissa asioissa koko maa. Rantakaavoitusta koskevat asiat kuuluvat laaninhallitusten toimivaltaan kaikkien kuntien osalta.

Kuntia, joilla on oikeus hyvaksya ei olennaisia asema-, rakennus- rantakaavanmuu- toksia ilman niiden alistamista vahvistettavaksi, oli vuoden 1990 alussa yh1:eeJ!lSa joihin kuuluvat kaikki kaupungit (83) seka 31 muuta kuntaa. Kunnissa tehtiin eri

kaavojen hyvaksymispaatoksia lahes 2300 kpl, joista vahvistettavaksi alistettiin 80

4. Seutukaavoitus

5. Yleiskaavoitus

Kaikki (Iahinna virkistys- ja suojelualueita koskevat) seutukaava 1:t seka lahinna taajama-alueita koskevat seutukaava 2:t on vahvistettu, joista yksi oli uudessa vahvistuskasittelyssa. Seutukaava 3:a oli vahvistettuina 10, joista viisi korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) valituskasittelyssa. Lisaksi ministerion vahvistettavana oli kaksi seutukaava 3:a. Seutukaava 3:ssa kasitellaan mm. loma-asutusta, harjujen suojelua, maa-ainesten ottoa, liikennetta ja teknista huoltoa seka tarkistetaan ja taydennetaan voimassa olevaa seutukaavaa. Seutukaavoitus jatkuu alueellisten tarpeiden pohjalta.

Vahvistettujen seutukaavojen aluevarausten yhteenlaskettu pinta-ala oli vuoden 1990 alussa 48 520 km

²,

joka vastaa 16 % maapinta-alasta. Suojelu-, virkistys- seka maa- ja metsatalousalueiden aluevarausten yhteispinta-ala oli 40 828 km

².

Vuonna 1989 vahvistettiin 6 (osa)yleiskaavaa ja vahvistettavaksi alistettiin 12 (osa)- yleiskaavaa.

Yleiskaava (osayleiskaava tai koko kuntaa koskeva) on tekeilla tai valmiina 93 %:ssa kunnista (411 kunnassa). Yleiskaavoituksen kohteena on arvioitu olevan vajaan kolmasosan maan pinta-alasta. Koko kunnan alueen kasittavia yleiskaavoja oli yh- teensa 85 kpl eli 19 %:ssa kunnista. 38 kunnassa laadittiin kunnan koko alueen kasittavaa yleiskaavaa.

Kunnanvaltuuston hyvaksymia osayleiskaavoja oli vuoden 1990 alussa 1055 kpl yhteensa 359 kunnassa (81 % kunnista). Osayleiskaavoista oli ministerion vahvistamia 39 kpl (2206 km

²)

ja vahvistettavaksi alistettuja 17. Lisaksi tekeilla oli 424 osayleiskaavaa yhteensa 241 kunnassa.

Nain ollen valmiita ja tekeilla olevia osayleiskaavoja oli vuoden 1990 alussa yhteensa 1480 kpl, kun niita vuotta aiemmin oli ollut 1412. Osayleiskaavat ovat lisaantyneet viime vuosina 70-100 kaavan vuosivauhdilla ja kaavoituksen piirissa on 89 % maamme kunnista. Viiden vuoden aikana on osayleiskaavojen maara liki kaksinkertaistunut ja osayleiskaavoituksen piiriin on tullut 50 uutta kuntaa.

Rakennus- ja/tai toimenpidekielto yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten oli vuoden 1990 alussa voimassa 2210 km

²

:n suuruisella alueella (2885 km

²

v.1989), joka vastaa 0,7 % maapinta-alasta.

Kuntien yleiskaavoitusta valtakunnallisesti merkittavilla luonnonsuojelu- ja virkistysalu- eilla tuettiin 1,5 milj. markalla. Valtaosa vahvistetuista yleiskaavoista kasittelee luon- nonsuojelu-ja virkistysalueiden suunnittelua ja maara on kasvussa.

6. Asema- ja rakennuskaavoitus

Maamme 444 kunnasta (pl. Ahvenanmaa) 9 on sellaista, joiden alueella ei ole vahvistettua asema- tai rakennuskaavaa. Detaljikaavoitettua aluetta on 1,4 % maapinta-alasta eli noin 4368 km

²,

mista asema-ja rakennuskaava-alueita on noin 3421 km

²

ja rantakaava-alueita 947 km

^2.

Vuoden 1989 kaikkiaan 2284 detaljikaavapaatoksesta tehtiin ymparistoministeriossa 28 % (648 kpl), laaninhallituksissa 52 % (1181 kpl) ja kunnissa (ilman alistusta) 20

% ( 455 kpl). Tehdyista 1323 asemakaavapaataksesta ratkaistiin ministeriossa 49 %, Iaaninhallituksissa 20 % ja kunnissa (ilman alistamista) 31 %. Rakennuskaavapaatak- sia tehtiin 714 kpl, minka lisaksi alistamatta jatettyja rakennuskaavan muutoksia oli 45 kpl.

Alistettuja valitusdetaljikaavoja ratkaistiin 163 kpl (9 % kaavoista). Kaavoihin sisaltyi

331 valitusta. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitettiin 93 kaavan osalta. Vuonna

1989 KHO ratkaisi 73 alistettua valitusdetaljikaavaa, joista 85 % ei muuttunut

KHO:ssa.

Vuonna 1989 vahvistetut kaavat ja kaavan muutokset kohdistuivat yhteensa 202 km

²

suuruiseen alueeseen (ns. bruttopinta-ala), josta asemakaavojen osuus oli 86 ja rakennuskaavojen 116 km

²•

Asema- ja rakennuskaavojen muutoksia vahvistettiin 114 km

²

:n suuruiselle alueelle, josta asemakaavaosuus oli 45,5 ja rakennuskaavaosuus 68,5 km

²•

Ns. uutta asema- ja rakennuskaava-aluetta vahvistettiin 88 km

²,

josta asemakaavoi- tuksen osuus oli 41 ja rakennuskaavoituksen 47 km

².

Vuonna 1989 vahvistetut kaavat ja niiden muutokset sisalsivat (ns.brutto)kerrosalaa yhteensa 34,4 milj.krsm

²,

josta asemakaavoissa oli 20,1 ja rakennuskaavoissa 14,3

'1' k

²

ffi1

J. rsm .

Kaavoihin sisaltyi uutta kerrosalaa 11,08 milj.krsm

²

(ns.nettomuutos eli kerrosalan lisaantyminen). Asuntorakentamiseen varattu kerrosala lisaantyi 5,14 milj.krsm

²,

joka jakautui Iahes tasan asema- ja rakennuskaavojen kesken. Omakoti- ;a rivitalojen rakentamiseen varattua kerrosalaa oli 4,19 ja kerrostalojen 0,52 milj.krsm . Teollisuus-

ja varastorakennusten seka liike- ja toimistorakennusten rakentamista varten oli osoitettu kerrosalaa yhteensa 4,30 ja yleisten rakennusten rakentamiseen 0,73 milj.krsm

².

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 1989 valmistuneet rakennukset kasittivat kerrosalaa 11,5 milj.krsm

²,

josta varsinaisten asuinrakennusten osuus oli 5,68 milj. krsm

²•

Myonnettyjen rakennuslupien kasittamat rakennushankkeet sisalsivat 17,01 milj.krsm

²,

josta varsinaisiin asuinrakennuksiin sisaltyi 8,04 milj.krsm

².

Kaavoituksen maarallinen kehitys vastaa hyvinkin vuosittain valmistuvan kerrosalan maaraa, mutta kaytannossa tahan sisaltyy runsaasti ajallisia ja paikallisia eroja.

7. Rantakaavoitus ja lomarakentaminen

8. Poikkeusluvat

Vuoden 1990 alussa oli voimassa 1874 rantakaavaa yhteensa 305 kunnan alueella (70 kunnista). Kaavojen yhteispinta-ala oli 947 km

²

ja niihin sisaltyi rantaviivaa 5800 km ja lomarakennusvarauksia 42 000 kpl.

Voimassa olevista kaavoista laskettu "keskiarvo-rantakaava" on pinta-alaltaan 51 ha seka sisaltaa 3,1 km rantaviivaa ja 22 lomarakennusvarausta. Rantakaavahankkeita oli vuoden 1990 alussa vireilla 760 kpl kasittaen 587 km

²

:n suuruisen alueen ja 2780 km rantaviivaa. Vuonna 1989 vahvistettuihin 169 uuteen rantakaavaan sisaltyi pinta-alaa 88 km

²,

rantaviivaa 538 km ja lomarakennusvarauksia 4200 kpl.

Lomarakentaminen jatkuu vilkaana. Ranta-alueille rakennettavaksi hyvaksyttiin poikkeuslupateitse 3400 lomarakennuksen rakennushanketta, minka lisaksi 900 lomarakennushanketta hylattiin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 1989 valmistui 8700 lomarakennusta ja rakennusluvan sai Iahes 15 000 lomarakennu- shanketta, joka on huippumaara. Esim. vuosina 1977-87 rakennusluvan sai vuosittain 9000-10 000 hank etta.

Valtion viranomaiset ratkaisivat poikkeuslupia vuonna 1989 ennatysmaaran eli 10 099 kpl, joista RakL 5 §:n Iupien (taaja-asutus ilman kaavaa) osuus oli 48 % ja 132 §:n (mm.poikkeaminen kaavoista, rantarakentaminen) 52 Lisaksi kahdeksassa vapaakunnassa ratkaistiin 100 poikkeuslupaa. Poikkeuslupamaara on kasvanut kolmanneksella kolmen vuoden aikana. Laaninhallitukset ratkaisivat luvista 80 % ja ministerio 20

KHO:lle ja 1.11.1989 jalkeen ymparistoministeriolle valitettiin 513 lupapaatoksen osalta (5,1 % ). KHO ratkaisi 434 poikkeuslupaa, joista 81 % ei muuttunut KHO:ssa.

Rakennusluvan sai 96 600 rakennushanketta, jotka sisalsivat 76 600 asuntoa.

Myonnettyihin poikkeuslupiin sisaltyi yli 13 300 rakennusta (vastaa 14 % rakennuslu-

pien sisaltamista rakennuksista) ja 12 600 asuntoa, joka vastaa 16 % rakennuslupien

sisaWimista asunnoista.

10.

11.

12. Tutkimus- kehittiimistoiminta

VYI~I!:I-·!:In,PQhn,~n

sisaWima kokonaisotta-

lr""''!r"-.-."''"' .. "'' ... "' ....

vuotuinen

noin kuudesosa ratkaistiin aile

varten valmistui ranta-alueiden

kiinteistonhoitoon hankkeita valmistui kolme ja Liikuntaesteisten huomioonotto

koJr]mLisrak~;::ntarrtisc~ssa

ja laadunvalvontaan Rakennusmateriaalien

tutkunu:syntteistv·on osalta valmistui kuusi hanketta seitseman

nrrHALrh<:l

rakennustutkimuksen tutkimushanketta

13. Lunastaminen rakennuslain

vireille

14. Valtionosuudet -avustukset

rakennustoimen

valtionavustusta kulttuurihistoriallisesti kunnalle

vll"•~;:ihri~F·IIP

taholle. Tulo- naihin oli osoitettu yh1teeJnsa markkaa. Valtionavustusta seitseman aluearkkitehdin maksettiin

15.

16.

Asiaa koskevan

17. Koerakentamine.n ja kokeilutoiminta

18. Tietojarjestelmat

19. Koulutus

Koerakentamis- ja kokeilutoiminnan maararahalla (2 milj.mk) tuettiin 11 projektin jatkorahoitusta ja kaynnistettiin 5 uutta hanketta. Vuonna 1989 valmistui kolme pitkaaikaisprojektia.

Kiinteistotietojarjestelman suunnitelmaosan (KTJ IS) kehittaminen jatkui. Maaseutukun- tia koskevan valtion kaavarekisterin valmistelua jatkettiin. KA TKES-tyoryhma (laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen tietojenkasittely) jatkoi tyotaan.

Uianinhallituksissa otettiin kayttoon maa-aineslupaohjelmisto (MALU) seka asuntolainoitusta koskeva tallennus- ja laskentaohjelmisto (ASLA). Poikkeuslupien kasittelyjarjestelman (POILU) valmistaminen jatkui tavoitteena saada se kaikkien laaninhallitusten kayttoon vuonna 1990. Asema- ja rakennuskaavatietojen tallennus- ohjelmiston (DETKA) toteutus kaynnistyi.

Rakennussuojelun tietojarjestelman kehittamista jatkettiin. Lisaksi osallistuttiin mm.

rakennusvalvonnan tietojarjestelman kehittamiseen, hybridikarttakokeiluun, paikkatie- tojen yhteiskayttoprojektiin seka rakennus- ja huoneistorekisterin kehittamistyohon.

Hallintokulttuurin muutos kaavoitus- ja rakennustoimen hallinnossa nakyy koulutuksen sisallossa ja laajuudessa. Keskeisimmat koulutustehtavat koskivat uudistuvaa rakennus- lakia, erityisesti yleiskaavoitusta, rakennussuojelua, korjausrakentamista, ymparistokas- vatusta seka eri saannoksiin ja kaavoitukseen liittyvia ajankohtaisia asioita. Uianinhalli- tuksille jarjestettiin seitsemat koulutus- ja neuvottelupaivat. Tilaisuudet koskivat mm.

rakennuslain ns. ensimmaista osittaisuudistusta, koulutussuunnittelua seka yleiskaavoi- tusta, joista viimeksi mainittu pidettiin kolmena alueellisena tilaisuutena. Seutukaava- liitoille jarjestettiin kolmet neuvottelupaivat. Korjauskoulutus-projektia ja korjausra- kentamiskurssia jatkettiin. Y mparistokasvatusprojekti jatkui.

Uianinhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot jarjestivat 28 koulutustilaisuutta ja kayttivat koulutukseen osallistumiseen keskimaarin seitseman paivaa kutakin pysyvaa toimihenkilOa kohti.

20. Kansainvalinen yhteistyo

Kansainvalisesta yhteistyota tehtiin YK:n Asuinyhdyskuntakomission ja -keskuksen (UNCHS, Habitat), Euroopan Talouskomission (ECE), Taloudellisen avun ja yhteistyon neuvoston (OECD), Suomen ja Neuvostoliiton tieteellisteknisen raken- nusalan yhteistyoryhman, Suomen ja SEV:in yhteistyokomission seka Pohjoismaiden kanssa.

21. Neuvostot, neuvottelukunnat, tyoryhmat, komiteat

22. Henkilokunta

Ministerion yhteydessa toimi vuonna 1989 kaavoitus- ja rakennusneuvosto, kaavoitus- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunta, rakennusteknillinen neuvottelukunta, maa- ainesasiain neuvottelukunta seka rakennussuojeluneuvottelukunta.

Mietintonsa jattivat mm. rakennuskustannustyoryhma ja aravaohjeistotyoryhma. Vuoden 1989 aikana asetettiin mm. vapaakuntakokeilua seuraava tyoryhma ja rakennusmaa- maksutyoryhma.

Uianinhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen seka ymparistaministerion kaavoitus- ja rakennusosaston palveluksessa oli vuoden 1990 alussa yhteensa 218 henkiloa, joista

140 oli laaninhallituksissa. Lisaksi lyhytaikaisessa palvelussuhteessa oli 19 henkiloa.

Seutukaavaliittojen ja Seutusuunnittelun keskusliiton pysyvan henkilokunnan maara oli

406.

23. Vapaakuntakokeilu

Vuoden 1992loppuun saakka kesHiviUin vapaakuntakokeiluun osallistuu 56 varsinaista vapaakuntaa ja 199 hallinnon kokeilukuntaa. Kokeilussa kaikilla kunnilla on laajat mahdollisuudet kunnan hallinnon jarjestamiseen. Lisaksi varsinaisille vapaakunnille on annettu kevennyksia kaavojen alistusvelvollisuudesta, mahdollisuus ottaa ratkaistavaksi mm. rakennuslain mukaisia rakennuskielto- ja poikkeuslupa-asioita seka yksinkertais- taa lupamenettelyja ja siirtaa toimivaltaa kunnan sisalla. Lahes puolet detalji- kaavapaatoksista tehdaan vapaakunnissa ja neljasosa kaikista valtion viranomaisen vuosittain ratkaisemista poikkeusluvista on ollut niiden alueilla. Ymparistoministeriossa toimii 16.1.1989 asetettu tyoryhma, joka seuraa vapaakuntakokeilun toteutumista ministerion hallinnonalalla.

Hallinnon kokeilun antamia mahdollisuuksia lautakuntien aikaisemmasta poikkeaviin yhdistelmiin on kaytetty laajalti. Seka vapaakuntien etta hallinnon kokeilukuntien rakennuslautakunnista 60 % jatkaa sellaisenaan ja 40 % on yhdistetty muuhun lautakuntaan. Yhdistetyista valtaosassa (80 %) rakennuslautakunta ja ymparistOn- suojelulautakunta toimivat yhdessa.

Kaavan muutoksia (ilman alistusta) hyvaksyttiin vuonna 1989 vapaakunnissa 340 kpl (75 % kaikista ilman alistusta kunnissa hyvaksytyista kaavoista), joista 100 oli ko- keilusaannosten nojalla alistuksesta vapautettuja kaavoja ja 240 rakennuslain tarkoittamia muita kuin olennaisia kaavan muutoksia.

Rakennusjarjestyksia (ilman alistusta) hyvaksyttiin nelja. Kolme vapaakunta jatkoi yhteensa yhdeksaa rakennuskieltoa vuonna 1989 ja rantakaavan laatijan hyvaksymis- paatoksia tehtiin yksi. Poikkeuslupia ratkaistiin kahdeksassa vapaakunnassa yhteensa 100 kpl.

Ministerion kaavoitus- ja rakennusosastolle tuli vuonna 1989 valmisteltavaksi 13

vapaakunnan hakemukset laajempien lisaoikeuksien saamiseksi.

2. Yleiskatsaus 1989

2 402344F

KahdeksankymmenUiluvun viimeinen vuosi merkitsi kaavoitus- ja raken- nustoimessa todella voimakkaan kehittiimisen vuotta. Sen lisaksi vilkas rakennustoiminta aiheutti hallinnolle melkoista kuormaa. Vuoden aikana luotiin toimintavalmiuksia uuden vuosikymmenen hallintokulttuurin muutoksille. On tarkeaa, etta hallinnon eri tasoilla tehdaan oikeita asioita nopeasti muuttuvassa ajassa. On kyettava olemaan tehokkaita ja palvelevia, mutta kuitenkin samalla kannettava huolta kestavasta kehityk- sesta. Tama yhtalo ei aina ole helposti ratkaistavissa.

Hallinnon asiakkaita ovat kunnat, yksityiset kansalaiset ja elinkeinoelama.

Tahan voisi viela lisata luonnon, vaikkapa saimaanhylkeen ja tulevankin sukupolven. Naiden "asiakkaiden" tarpeet menevat usein ristiin. Tama tuo vaistamatta kaavoitus- ja rakennushallinnolle vaikean tehtavan erilaisten tarpeiden yhteen sovittamisena. Hallinnon "hyvyyden" mittarit eivat voi kuvata vain nopeutta ja kiiretta, vaan ymparistossa nakyvaa lopputulosta on pidettava keskeisena kriteerina.

Rakentamisen valvontaan vaikuttavat saadostason uudistukset saatiin valmiiksi ja kentalle. Informaatio-ohjauksella pyritaan varmistamaan saadosten tarkoittaman hallintokulttuurin perille meneminen. Pykalat eivat turvaa Uita tavoitetta, ne ainoastaan luovat edellytykset. Ihmisista on viime kadessa kaikki kiinni. Siksi rakennuslain ensi:rnmainen osauudis- tus vaatii runsaasti jalkihoitoa ja vuorovaikutusta kentan kanssa.

Kaavajarjestelman nopeampaan, joustavampaan ja tuloksellisempaan toimintaan tahtaava rakennuslain toinen osauudistus saatiin eduskun- nan kasittelyyn. Sarna uudistus rationalisoi tyoskentelya hallinnon eri tasoilla siirtamalla toimivaltaa merkittavasti ylhaalta alaspain. Uudistus on kirvoittanut valittomasti toiminnan uudelleenarviointia myos kunta- tasolla.

Kaavoitusprosessia on kyetty nopeuttamaan hallintokasittelyja paran- tamalla muun muassa vapaakuntakokeilun mahdollistamissa puitteissa.

Mainittu rakennuslain toinen osauudistus tuo tahan lisaa mahdollisuuksia.

Toisaalta samaisen lain voimaantulon siirtyminen ennakoidusta ajankohds- ta, samalla kun kuitenkin laaninoikeusuudistuksen mukanaan tuomat uudet valitusasiat ovat alkaneet kuormittaa hallintoa, aiheuttaa juuttu- ruuhkan vuoksi kasittelyn viiveita lahiaikoina. Tama on toivottavasti tilapainen takaisku muutoin verraten hyvin toimivalle asioiden kasittelyl- le.

Kaavavalitukset ovat hidastavana tekijana monen silmatikkuna. Niiden lukumaara ei kuitenkaan ole ollut kasvussa. Lainsaadantoteitse vali- tusmahdollisuuksiin puuttuminen on poliittisesti erittiiin herkka asia.

Ihmisten oikeusturvan katsotaan siita karsivan. Tavoiteltavaksi onkin haluttu tilannetta, jossa ristiriitoja pyrittaisiin ennakkoon varhaisessa kaavoitusvaiheessa ratkomaan mahdollisimman paljon. Nain valituksia loppuvaiheessa ei niin paljon tulisi.

Vuonna 1989 kiteytyi merkittiiva rakentamisen kehittiimisprojekti, Miljoo 2000. Se tahtiia kunnon edistysaskeleeseen suomalaisessa kaupunkiraken-

17

LainsiUidanto

Rakennusjarjestyksiin, rakennusvalvontaan seka rakentamismaaraysten selkeyttamiseen tahtaava rakennuslain ns. ensi.mrnHinen osittaisuudistus (557 /89) saatiin valmiiksi ja tuli voimaan vuoden 1990 alusta. Rakentami- sen valvontajarjestelmat saadostasolla on nyt saatu ajanmukaisiksi.

Viranomaisvalvonta sovitetaan hankkeen laajuuden, luonteen ja valvonta- tarpeen mukaan. Rakennuslupakaytantoa joustavoitetaan sovittamalla seka luvan tarpeellisuus etta .lupamenettely erilaisiin olosuhteisiin ja rakennustoimenpiteisiin. Uudistukseen liittyva rakennusasetuksen muutos (930/89) keventaa rakennusvalvontaa, korostaa rakennushankkeeseen ryhtyvan vastuuta, so vi ttaa yhteen rakentamiselle asetettavia vaatimuksia, joustavoittaa rakentamisen lupajarjestelmaa ja - menettelya seka luo edellytykset kuntien rakennusjarjestyksen uusimiselle.

Etuostolain muutos ( 289/89) tuli voimaan 1.4.1989. Muutoksella laajennet- tiin etuoston edellytyksia.

Uianinoikeusuudistukseen liittyvat rakennuslain seka maa-aineslain muutokset (245/89 ja 246/89) tulivat voimaan 1.11.1989. Muutostenmyota ministerion seka laaninhallitusten kasiteltavaksi tuli uusia valitusasiaryh- mia.

Kunnallislain muutokseen lii ttyen annettiin hallituksen esi tys rakennuslain eraiden seutukaavoitusta koskevien saannosten uudistamisesta. Helmikuun alussa 1990 voimaan tulleilla saannosmuutoksilla valjennettiin ja jousta- voitettiin seutukaavoitustyon organisointia.

Kaavoitusjarjestelman kehi ttamista ja kuntien omavastuisen paatoksenteon lisaamista koskeva hallituksen esitys rakennuslain ns. toiseksi osit- taisuudistukseksi (HE n:o 135/89 vp.) annettiin eduskunnan kasiteltavaksi elokuussa 1989. Ehdotettuihin saannoksiin sisaltyy myos kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen yhdyskuntasuunnittelussa. Uudis- tuksen voimaan saattaminen suuntaa valtionhallintoa kaavoituksen jalkivalvonnasta toisaalta informaatio-ohjaukseen, toisaalta kuntien valisten ja val takunnallisesti merki ttavien maankayttokysymysten kasi tte- lemiseen. Kestavan kehityksen periaate ehdotetaan saadettavaksi lahto- kohdaksi kaikelle maankayton suunnittelulle.

Eduskunnan kasiteltavaksi annettiin lisaksi hallituksen esitykset lunastus- perusteiden laajentamisesta ja lunastusmenettelyn yksinkertaistamisesta

(HE 103/1989 vp.) seka yhdyskuntarakentamiseen tarvittavan maan arvonleikkauksesta (HE n:o 157/1989 vp.). Etuostomenettelya esitettiin edelleen kehitettavaksi siten, etta sen kaytto olisi riippumaton kaavoitus- tilanteesta (HE n:o 104/1989 vp.).

Sisaasiainministerion toimialalla osallistuttiin vapaakuntakokelluun liittyvan lainsaadannon valmisteluun ja itsehallintoprojektin tyohon.

Tyt>ryhmatyona selvitettiin rakennusmaamaksulain ( 1061/88) tarkistamis- tarvetta ja sen soveltamisen alueellista laajentamista. Samoin tyoryhmas- sa selvitettiin lainsaadantoa paakaupunkiseudun rakennusmaan hankinnan luvanvaraisuudesta.

19

Tollmdnnan painotukset

20

Ministerion toiminnassa olivat seuraavat sisallolliset painotukset:

1. Aloe- ja yhdyskuntarakenteen muutosten ennakointi

Kaavoitus- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunnan kaynnistama yhdyskuntien tulevaa kehitysta selvittava tutkimushanke jatkui usean tutkimuslai tokseen yhteistyona.

Aluerakenteen muutosten mahdollisuuksia on tarkasteltu yhteistyossa seutukaavaliittojen kanssa Helsinki- Hameenlinna- Tampere - vyohyk- keen kehittamisselvityksessa ja paakaupunkiseudun rakennetutkimuk- sessa. Lisaksi on tuettu Niiralan ja Vartiuksen rajanylityspaikkojen avaamista koskevaa selvitysta.

Hallitus antoi eduskunnan kasiteltavaksi rakennuslain toisen osauudistuk- sen, jossa kaavoituksen painopistetta siirretaan yleiskaavoitukseen ja seutukaavaliittojen toimiala laajenee. Yleiskaavoituksessa paahuomio on kiinnitetty ranta-alueiden suunnitteluun ja laaninhallitusten henkilokun- nan taydennyskoulutukseen. Seutukaavaliittojen toiminnassa varaudutaan tyon luonteen muuttumiseen. Kaavoitus- ja rakennusneuvosto on jul- kaissut kannanottonsa seka seutukaavoituksen etta yleiskaavoituksen painopisteiksi.

2. Uihiymparistot

Kaupunkiympariston kehittamisprojektissa (Miljoo 2000) valmistui ohjelma vireilla ole van talonrakennuksen teknologiakilpailun tulosten soveltamises- ta. Maisemakysymyksia kasitellaan seka valmistuneessa "Maisema raken- tamisen perustana"-selvityksessa etta muutamissa vireilla olevissa toissa.

Vireilla olevissa selvityksissa kasitellaan myos asuntoalueiden pihojen suunnittelu- ja parannusprojekteja.

3. Korjausrakentaminen ja kiinteistonhoito

Korjausrakentamisen tutkimusohjelma on valmistunut. Lisaksi ovat valmistuneet "Rakennusinventointi ja esimerkkikorjaukset" 1. osa seka

"Kiinteistohoitotyon mitoitus eli KIMI -sanasto". Vireilla ovat mm.

rakennusten korjaustarvetta ja menetelmia, LVI -korjauksia ja rakennusten elinikaista kayttotaloutta koskevat selvitykset.

4. Rakennusten ja rakennusmateriaalien terveelllsyys ja laadun- valvonta

Valmistuneissa ja vireilla olevissa selvityksissa tarkastellaan ilmanvaih-

toon liittyvia kysymyksia. Vireilla olevissa selvityksissa tullaan kasittele-

maan rakennusmateriaalien ja sisustusmateriaalien epapuhtauspaastoja

seka legionella-bakteerien haittavaikutuksia LVI-jarjestelmassa.

5.

Rakentanrls~araykset

Rakentamismaaraysten kehi ttamista on ...

JLJUC:..U.A..UlU.

nen harmonisointi.

selvitykset kasittelevat autosuojien paloturvallisuutta asuinrakennusten osastoinnin taloudellisuus- ja paloturvallisuuskysymuksia.

olevissa selvityksissa tarkastellaan mm. kansainvalisen palotes- taus;menetelman kehi ttamista

Rakennussuojelu

Rakennussuojelua pyritaan toteuttamaan kytkemalla se kaavoituksen olennaiseksi Noin kymmeneen prosenttiin ministe- riossa vuoden 1989 aikana vahvistetuista asemakaavoista sisaltyi

nussuojelua koskeva aluevaraus. Valmistuneet julkaisut ovat kasitelleet kirkkojen ympariston kaavoitusta ja Etela-Savon rakennussuojeluarkkiteh- tikokeilua. Vireilla on mm. valtakunnallisesti merkittavien kulttuurihisto- riallisten ymparistojen ja rakennusten inventointi, maakunnallisen suojeluohjelman kokeilu seka korjausrakentamisen tekniikkaa koskevia selvityksUt

7.

Kansainvalisessa toiminnassa on paapaino ollut rakennusalan valmistautu- misessa Euroopan yhdentymiseen. OECD:n kaupunkiasiain tyoryhmaa

on laadittu katsaus Suomen maapolitiikasta ja HITAS-jarjestelmas-

ta. ECE:n Housing, building and planning-komitea teki opintomatkan

Suorneen. Lisaksi ECE:n jarjestamaa suunnitelun tehokkuus-seminaaria

varten laadittiin selvitys kaavoituksen kunnan paatoksenteon suhteista.

3. Kasitellyt asiat

UU.ininhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa sekH ympliristominis- terion kaavoitus- ja rakennusosaston kaavoitustoimistossa kAsiteltiin vuonna 1989 yhteensH 26 745 asiaa (vlilitoimet mukaan lukien 35 860).

kun niitH edellisenH vuonna oli ollut 29 407.

Vuoden 1990 alussa oli vireillH 7542 asiaa, kun niitH vuotta aiemmin oli ollut 6114. Vuoden 1990 alussa vireillH olleiden asioiden mHHrH vastaa 28% UiHninhallituksissa ja ministeriossH vuonna 1989 kasiteltyjen asioiden mHHrHstH. Viime vuosina vastaava luku on ollut 17 - 20 %.

AsiamHHrien lisHys aiheutti asioiden ruuhkautumista eikH hallinto enaa vuonna 1989 suoriutunut samassa mHarin vireille tulleiden asioiden kasittelysta kuin mihin aiempina vuosina on totuttu.

Taulukko 3.4

LAANINHALLITUKSISSA JA YMPARIST6MINISTERI6SSA RATKAISTUT JA VIREILLA OLLEET ERAAT ASIAT 1987 - 89 (kpl)

Ratkaistu Ratkaistu Ratkaistu Vireilla Vireilla Vireilla v.1987 v.1988 v.1989 1.1.1988 1.1.1989 1.1.1990

Asemakaava-asiat 953 984 914 316 299 343

Rakennuskaava-asiat 768 691 714 306 319 394

Rantakaava-asiat 547 549 558 340 379 495

Rakennusjarjestykset 6 30 70 38 85 37

Rakennuskiellot 133 118 123 15 10 17

Poikkeusluvat 8251 8905 10099 2543 2751 3674

Maa-ainesasiat 419 374 313 136 98 203

Rak.suoj.L:n muk.as. 55 52 82 70 111 137

Yht. 11132 11703 12873 3764 4052 5300

Muut asiat 21405 17704 13872 1709 2062 2242

Yhteensa 32537 29407 26745 5473 6114 7542

Klisiteltyjen asioiden kokonaismHaran tarkastelu antaa vain karkean kuvan hallinnon tyomHaran kehittymisesta, koska esimerkiksi vahvistet- tavaksi alistetut kaavatapaukset poikkeavat ongelmallisuutensa ja aluekokonsa suhteen merkittavasti toisistaan ja vaativat siten aivan eritasoista valmistelua ja poikkeavaa kasittelyaikaa. Samoin on vaikea arvioida erityyppisten poikkeuslupapliatosten ja muiden, esimerkiksi lausuntotyyppisten asioiden valmistelun vaatimaa tyopanosta suhteessa toisiinsa ja kaava-asioiden kasittelyyn. Myos vahvistettavien yleiskaa- vojen ja seutukaavojen vaatima tyopanos on vaikeasti vertailtavissa.

Klisiteltavien asioiden maarissH eivat myos nHy likikaHn kaikki merkit- tavattehtavalohkotkutenesimerkiksiennakko-ohjaukseen,koulutukseen, kunta- ym. neuvotteluihin ja yleis6n palveluun suuntautunut toiminta, minka osuus seka laaninhallituksissa etta ministeriossH on jatkuvasti noussut.

23

Kuvio 3.1

lAANINHALLITUKSISSA JA YMPARISTOMINISTERIOSSA VUOSINA 1973-89 VUOSITTAIN ANNETUT ASEMA-, RAKENNUS- JA RANTAKAAVAPMTOKSET

1200 kp I

kpl!vuosi

""v ^{t--- ~} v "' ^v ... _~

1000

v "' _{~ /} ^...,._

asemakaavapaatokset

/

'V

_.!"-. !,.; ...

'

&

. . • .

800

A . . .

__ J7

_{I '}

. /

.:

^~

v .,v

/

"· ^{.... ... '}

rakennuskaavapaatokset

!./ -,

^{/ ,~}

--

...

~

...

^!-'

"'7

_,../

...

^{1--- •}

-- ^{r-- .. ... ·,}

^./

--

^{- - 1 .. ,}

^....

^~

600

400

f

;-, v"'

rantakaavapaatokset 200

/

~ ..

0

"' ... ..

1---

73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 86 87 88 89

Taulukko 3.1

YMPARIST0MINISTERI0N KAAVOITUS- JA RAKENNUSOSASTON KAAVOITUSTOIMISTOSSA SEKA LAANINHALUTUSTEN KAAVOITUS- JA ASUNTOTOIMISTOISSA KASITELLYT ASIAT VUONNA 1 9 8 9

!Rantalkaa·van (ns.uud.al.) vahv.pfuit.

IR<mf.<lkaav<m muutoksen vahv.piliit.

!aat.ja kaav.al:n hyv.p:t

I

Rantalkaa·van tarpeell isuu.spiliit.Okset

I

V<llitusr;antak!J~av:at ilman alistusta rantalkaavoja kosk. pfuiilikset

Poikkeusluvat kaupungeissa:

5 § Myonteiset Kielteiset

Myonteiset Kieiteiset Poikkeusluvat kaupungeissa

Poikkeusluvat muissa RakL 5 S

RakL 132 !i Myooteiset Kielteiset

Poikkeusluvat muissa kunnissa yht.

POIKKEUSLUVAT YHT.(Ih:n Vali tuspoikkeusluvat

Rakennussoo jelu lain mwK. p;aau:>KS~~t

Maa-aineslain muk.pfuit.(alistukset) MAL:n muk.valituspaat.ilman Tielain mukaiset pfuiilikset Yksityistielain muk. pfuit.Okset Toimenpidelupia (124a!i) Ku:>r..v<U.JtJ·

Katu-ja rak.k.tiepiir.kosk.vai.p.

Lainan tak.maksuajan pidennykset Muut pfuit.Okset

2 22

37 14 28

4

18

41 5 22

33

10 30 33 12

0 22 14 39 65

85 121 37

5 37 28 17 124 34 9

32 1 42

78 1 9

62 66 46

5 10 1

63 92 46

19 24 6

149 192 99 632 302 351

51

0 0 9

10 6 13 11 2 32 1 3 13 0 5

2

12 1 47

0 60 141 11

3 4 16 0

13 24 0

17 0 34 0

58 0

0 3 1 0 4 2 1

0 17

10 0 0 12

13 22

0 1

26 121 18 46 162 82 125

6 186

208 55 0 1081

285 416 228 325 414

84 84 29 90 60

722 875 409 503 622

6 7 4

19 3 11

1 0 4 0 5 5 17 24

16 10

28 30 73 9

3 3

0 13

21 39

32 46 140 9

1 0 0

0 2

'21 0

69 23

1 0

69 43

3 142 68

87 245 3 164 18 272

10 277 34 566

24 6 26 5 14 75 13 2

12 2 19 1

35 4 2

50 66

2 2

52 56 30 134 128 240 329

48 158 96 542

44 295 57 725

1 21

27 5 19 19 0 43 12 1

:n

1 0 51

0

75 4 23 103 156 9 213 43 421 1230 914 974 469 549 784 414 634 676 853 524

14 4 4 2 2

10 15 14 18 27 32

0 0 0 0 0 2 0

53 77 49 34 40 18 30

84 142 119 42 125 79 78

192 622 478 215 180 199 311

235 145 116 46 80 8 32

9 27 0 82

230 9

15 3 0

32 67 64

1 0 0

134 55 19

0 97 33

707 552 406

100 78 34

54 62 142 0 10

97 229 352 0 34 712 172 29 267 42 0 48

64 57 0 504 27 638 114 1283 2690 415 2983 650 6738

U3 184 607 0 10 914 *1

97 229 352 0 36 714 *1 172

29 267 42 0 48 558 *1

70 123 0 1572 158 1467 164 3361 2690 415 2983 650 6738 8021 10099

0 68 313 3 512 881 0 0 4092 883

0 82 313 3 512 881 0 0 4092 908

PAAT0KSET YHTEENSA 2264 1994 906 1128 1159 949 1092 1941 1833 1202 16489 19392

Lausunnot ympiiristOministeriolle Lausunnot asuntohallitukselle Muut lausunnot

LAUSUNNOT YHTEENSA Yleiskirjeet

Energia-avustukset

Muut asiat(mm.rauen.p-luvat) KAIKKI

Viili- ja liilietepfuiilikset 1989

26 13 16 9

2 345 207 75 63

51 400 156 73 51 61 771 376 164 123

8 0

181 0 472 273

22 10 39 64 93 78 154 152

3 302 403

15 135 138 288 4 298

13 14 28 308 185 113 226 435

0 2

331 0

15 107 94 216 5 376

512 1019 1818 504 753 458 1019 520 783 892 837 Taulukossa on esitetty 1.11.1989 tulleita uusia tebtiivfuyhmiii, joita oli vireillii mutta ei vielii ratkaistu v.1989.

161 1373 1432 2966 24 2792 1488

161 1373 1538 3072 24 2792 1588 *2 23759 26868

9115

*1 Lisiiksi eri kunnat hyviiksyiviit piiiiiliksellaan (ilman alistusta) 409 asemakaavan, 45 rakennuskaavan sekii 1 rantakaavan muutosta.

*2 Sisaltaa mm. ne liilininoikeud<m cmtamat paat.Okset, jotka on vaimisteltu kaavoitus- ja asuntotoimistoissa. Kyseisiii LO:n piiiiiliksia oli:

Turun ja Porin LH 168 kpl. Hameen lH 137 kpl, Kymen LH 57 kpl, Oulun lH 63 kpl ja Lapin LH 30 kpl eli yhteensii 455 kpl.

Kaikki kiisitellyt asiat v. 1988 2733 2597 3996 3365 2024 2161 1668 1785 1702 2636 2834 1906 26674 29407 Kaikki kasitellyt asiat v. 1987 2652 3164 3848 3841 1871 2318 1759 2516 2139 3232 2717 2480 29885 32537 Kaikki kiisitellyt asiat v. 1986 2509 3309 4224 4495 1962 2344 2030 2633 2267 3734 2694 2640 32332 34841

pidentaa ko. asioiden kasittelyaikaa. Ministeriossa vastaavia kasittely- vaih.eita ei kirjata valipaatoksina.

Merkittavan osuuden tyopanoksesta osassa laaninhallituksia muodosti viela vuonna 1989 eri asioiden valmistelu laaninoikeudelle. Niita laanin- oikeuden antamia paatoksia, jotka oli valmisteltu kaavoitus- asunto- toilnistoissa, oli 455 kpl.

Vireilla olleet asiat

Taulukko 3.2

LAANINHALLITUSTEN KAA VOITUS- JA ASUNTOTOIMISTOISSA SEKA YM/KRO:n KAA VOITUSTOIMISTOSSA VIREILLA OLLEET ASIAT 1 . 1 . 1 9 8 9 ja 1 . 1 . 1 9 9 0

YM L i i i i n i n h a l l i t u k s e t KOKO

ASIAT pvm KRO LH:t MAA

1.1. kt UUD TUR HAM KYM MIK POH KUO KES VAA OUL LAP yht. YHT.

Asemakaava-asiat 89 201 12 28 9 2 11 0 3 1 9 16 7 98 299

(alistukset valituksineen) 1990 219 8 40 19 3 11 0 4 1 11 10 9 116 335

Valitusasemakaavat 89 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

ilman alistusta 1!}90 7 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 8

Rakennuskaava-asiat 89 0 45 46 56 11 18 10 6 7 67 48 5 319 319

(alistukset valituksineen) 1990 0 39 62 69 27 27 1 10 15 78 53 9 390 390

Valitusrakennuskaavat 89 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

ilman alistusta 1990 0 1 0 0 0 0 0 0 3 0 0 0 4 4

Rantakaava-asiat 89 0 35 78 43 16 49 8 8 18 81 40 3 379 379

( alist. vali tuksineen ym) 1990 0 33 105 90 25 25 16 9 7 94 81 6 491 491

Valitusrantakaavat 89 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

ilman alistusta 1!¥.}0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 1 2 0 4 4

Rakennusjarjestykset 89 15 4 35 2 0 0 2 0 4 15 8 0 70 85

(alistukset valituksineen) 1990 17 1 8 1 0 0 0 0 0 3 7 0 20 37

Val i tusrakennusjiirjes- 89 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

tykset ilman alistusta 1990 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Rakennuskiellon 89 5 2 0 1 0 0 1 0 0 1 0 5 10

jatkamiset 1990 10 0 4 0 0 0 0 0 0 3 0 0 7 17

Val i tusrakennuskiellot 89 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

{kunnan ratk.,joista val.) 1990 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Poikkeusluvat 89 427 270 572 370 124 123 43 54 78 336 283 71 2324 2751

(LH ensiasteen ratk.) 1990 436 313 941 402 189 250 47 77 110 391 383 83 3186 3622 Vali tuspoikkeusluvat (kunnan ratk.,joista val.)

"'

1990 ⁸⁹ 52 ^{0 0} 0 ⁰ 0 ⁰ 0 ⁰ 0 ⁰ 0 ⁰ 0 ⁰ 0 ⁰ 0 ⁰ 0 ⁰ 0 ⁰ 0 ⁰ 0 52 ⁰

Maa-aineslain muk.luvat 89 4 16 5 12 18 6 1 3 10 20 3 98 98

(alistukset valituksineen) 1990 8 21 6 13 8 6 2 4 26 52 2 148 148

Maa-aineslain muk.valitus 89 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

asiat ilman alistusta 1990 0 22 5 0 6 0 1 8 10 3 0 55 55

Muut valitusasiat 89 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

(mm.toimenpideluvat)

**

1990 29 0 0 5 0 0 0 0 0 1 2 0 8 37

Muut asiat 89 295 296 278 266 71 79 53 193 73 242 203 124 1878 2173

1990 363 190 299 221 54 140 12 237 98 294 246 188 1979 2342

ASIAT 1989 943 668 1053 752 236 298 123 .265 184 760 619 213 5171 6114

YHTEENSA 1990 1133 593 1504 818 311 467 82 340 246 912 839 297 6409 7542

*

YM:n osalta sisiiltyviit myoo ne liiiininhallitusten ratkaisemat poikkeusluvat (52 kpl), joista on valitettu YM:lle.

**

YM:n osalta sis. 25 yleiskaavoja ilman alistusta koskevaa valitusta ja 4 rantakaavan laatijan hyviiksymistii kosk. valitusta.

1990 alussa oli vireilla 7500 asiaa kun vuotta aiemmin oli ollut 6100. Vireilla olleiden asioiden maara vastaa 28 %

1989 kasiteltyjen asioiden maarasta. Viime vuosina vastaava

ollut - 20 %. Hallinto ei enaa suoriutunut edellisia vuosia

1:T'!:li::01"'!:l'!:l'I"Y•!:IIfl:"_

ti vireille tulleiden asioiden kasi ttelysta.. Laaninoikeusuudistuksen

KAIKKI DETAUIKAAVAPAATOKSET v. 1989 (2284

KAAVANMUUTOKSET v. 1989 (1443 kpl; 63 % kaikista kaavapii.iitOksista)

jakauma:

lrn?"llni .... C"..:3

(ilman alistamis- vuonna 1988 olivat 664,

siirrettyjen kaupunkien

.I.U.<L.U ... , ... c.."' ... ~. ""''">.Jl .... >.Jl>.JIU

yh teensa kp 1, poikkeusluparatkaisuista.

...

...

.. ... .

... ...

...

···~~-·~····

1500 2000

Taulukko 3.10

1.1.1990 VOIMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMIVALLAN JAKO YMPARIST6MINISTERI0N JA LA.ANINHALLITUSTEN KESKEN ASEMAKAAVA- JA POIKKEUSLUPA-ASIOISSA KAUPUNKIEN OSALTA

UUDENMAAN YmparistOministerio

LA.ANI TURUN JA (33 kaupunkia)

PORIN HAMEEN KYMEN

Helsinki LA.ANI LA.ANI LA.ANI VAASAN

Espoo POHJOIS- KUO- KESKI- LA.ANI

Vantaa Turku Hiimeenlinna Kouvola MIKKELIN KARJALAN PION SUO MEN OULUN

Kauniainen Naantali Lahti Imatra LA.ANI

l.A.ANI

LA.ANI LA.ANI Vaasa LA.ANI _I LAPIN

Hyvinkilii Pori Nokia Kotka Kokkola LA.ANI

Jfuvenpilii Raisio Riihimaki Kuusankoski Pietarsaari Oulu

Kerava Rauma Tampere Lappeenranta Mikkeli Joensuu Kuopio Jyvaskylii Seiniijoki Kajaani Rovaniemi

7 5 5 5 1 1 1 1 4 2 1

7 11 5 2 3 3 3 3 6 4 3

Hanko Harjavalta Forssa Anjalankoski He inola Lieksa Iisalmi Jiimsii Alavus Haapajiirvi Kemi Karjaa Huittinen Miinttii Ham ina Pieksiimiiki Nurmes Suooenjoki Suolahti Kaskinen Oulainen Kemijfuvi Karkkila Ikaalinen Toijala Savonlinna Outokumpu Varkaus Aiinekoski Kristiinank. Raabe Tomio

Lohja Kankaanpilii Valkeakoski Kurikka Ylivieska

Loviisa Kokemiiki Virrat Lapua

Porvoo Loimaa Liiiininhalli tukset Uusikaarlepyy

Tammisaari Parainen (50 kaupunkia}

Parkano Salo Uusikaupunki Vammala

Taulukko 3.11

KUNNAT, JOILLA ON OIKEUS TEHDA MUITA KUIN OLENNAISIA KAAVAN MUUTOKSIA ILMAN ALISTUSTA Tilanne 1.1.1990 Yhteensii 114 kuntaa, joista 83 kaupunkeja ja 31 muuta kuntaa

UUDENMAANfURUN JA HAMEEN KYMEN MIKKELIN P-KAR- KUOPION KESKI- VAASAN OULUN LAPIN

LA.ANI PORIN LA.ANI LA.ANI LAANI JALAN LAANI SUOMEN LAANI LAANI LAANI

LA.ANI LAANI LAANI

Helsinki Turku Hiimeenlinna Kouvola Mikkeli Joensuu Kuopio Jyvaskyla Vaasa Oulu Rovaniemi

Espoo Harjavalta Forssa Anjalankoski Heino Ia Lieksa Iisalmi Jiimsii Alavus Haapajfuvi Kemi Hanko Huittinen Lahti Ham ina Pieksiimiiki Nurmes Suonenjoki Suolahti Kaskinen Kajaani Kemijfuvi Hyvinkilii Ikaalinen Miinttii lmatra Savonlinna OutokumpuVarkaus Aiinekoski Kokkola Oulainen Tomio

Jfuvenpilii Kankaanpilii Nokia Kotka Kristiinank. Raabe

Karjaa Kokemiiki Riihimiiki Kuusankoski Juva Leppavirta Jyvasky- Kurikka Ylivieska Karkkila Loimaa Tampere Lappeenranta Punkaharju Siilinjfuvi liin mlk. Lapua

Kauniainen Naantali Toijala Keuruu Pietarsaari

Kerava Parainen Valkeakoski Joutseno Laukaa Seinajoki

Lohja Parkano Virrat Valkeala Saarijfuvi Uusikaarlepyy

Loviisa Pori Vehkalahti

Porvoo Raisio Asikkala Ilmajoki

Tammisaari Rauma Hollola Kauhajoki

Vantaa Salo Janakkala

Uusikaupunki Kangasala Kirkkonummi Vammala Lempiliilii

Lohjan kunta Nastola

Nurmijfuvi Kaarina Pirkkala Porvoon mlk. Lie to YloJfuvi Sipoola Ulvila

Tuusula Vihti

(14•7) 21 (16•3} 19 (10+8) 18 (7•3} 10 (4•2) 6 (4+0) 4 (4•2) 6 (4•4) B {10+2) 12 (6+0) 6 (4+0) 4 Liiiinissii

kuntia

yht. 39 94 49 27 29 19 24 32 57 52 22

Kartta 3.1

20°

1.1 1990

Hit:ininhalli tusten toimival taan kuuluvat kunnat

24° 25°

32

Kartta 3. 2

1JD 18° 19° 20° 21° 22° 23° 24° 25'

Kunnat, joilla on oikeus tehda muita kuin olennaisia asema-, rakennus- ja ranta- kaavamuutoksia ilman niiden allstamista vahvistettavaksi (kaavoitustoimeltaan

69

kehittyneet kunnat) ·

63°

62°

I

⁶¹⁰

Tilanne 1.1.1990

Kuntia yhteens:i 114 kpl, joista kaupunkeja 83 ja muita kuntia 31.

Vaestomaaran osuus naissa kunnissa on 2/3 maan koko vaestostii.

29° 30 31° 33°

69

68'

65

64

~~J

\J~ 0 50 100km

~t~ --~~~~--~

\) '\ic:::; © MaanmtNaushalhtus. Helsinki

~

YMPARISTOMINISTERIO Kaavoitus- ja rakennusosasto Tammikuu 1990

4. Seutukaavoitus

Seutusuunnitehna

Seutukaava 1

Seutukaava 2

3 402344F

Seutukaavoituksessa ollaan siirtymassa jatkuvan suunnittelun vaihee- seen: kukin liitto uudistaa ja tiiydentiia voimassa olevaa seutukaavaa tarpeellisilta osin. Kaavojen muutokset saavat yha kasvavan osuuden.

Vuosittain alistetaan sit en vahvistettavaksi 5-10 seutukaavaa eli enemman kuin keskimaarin vuosina 1975-89.

Seutusuunnitelma on sisalloltaan laaja-alainen lahinna kehittamispo- liittinen ja laaditaan kerran valtuustokaudessa eli neljan vuoden valein.

SilUi ei ole valittomia oikeusvaikutuksia. Se koostuu periaatteessa tavoite-, rakenne-, alueidenkaytto- ja toteuttamisosista.

Seutusuunnitelma 1988laadittiinpaaosin vuonna 1988. Useillaseutukaava- liitoilla suunnitelmat saatiin painosta vasta vuonna 1989. Manilla alueilla on laadittu lyhennelma laajasti jaettavaksi.

Seuraava seutusuunnitelma laaditaan vuoteen 1992 mennessa. Eraat liitot ovat jo ohjelmoineet perusselvitysvaiheen.

Virkistys- ja suojelualueita koskevat seutukaavat laadittiin paaosin 1970-luvulla. Kaavan tavoitteena on suojata ulkoilua, matkailua, ymparis- tonsuojelua ja muita sellaisia toimintoja varten sijainniltaan naihin tarkoituksiin erityisesti soveltuvia alueita sellaiselta rakentamiselta ja muultakin maankaytolta, joka voi olennaisesti vaikeuttaa niiden kaytta- mista virkistys- ja suojelutarkoituksiin. Kaikki seutukaava 1 :t on vahvistettu ja ovat lainvoimaisia. Lantisen Uudenmaan seutukaava on laaja-alainen ja sen voidaan katsoa sisaltavan myos seutukaava 2:n ja osin myos 3:n maankayttovaraukset.

1980-luvun alkupuolella laaditut seutukaava 2:t poikkeavat jonkin verran toisistaan, vaikkakin paaosassa niista kasitellaan taajamatoimintojen alueita, liikennetta, teknista huoltoa seka myos loma-asutusta. Eraissa kaavoissa kasitellaan lisaksi maa- ja metsatalousalueita seka virkistys- ja suojelualueita, esim. Helsingin seutukaava kasittiia lahes kaikki taajamien ulkopuoliset alueet. Paijat-Hameen seutukaava 2 vain koskee Lahden ja Heinolan kaupunkiseutuja seka Pohjois-Pohjanmaan kaava Oulun kaupunkiseutua. Paijat-Hameessa on vahvistettu muita taajamia koskeva jatko-osa (3). Seutukaava 2:n kasittelyyn liittyen on vahvistettu Kanta-Hameen seutukaavaliiton maakaasujohdon ja Helsingin seutukaa- valiiton jatehuollon aluevarauskaavat.

Kaikki seutukaava 2:t on vahvistettu. Vaasan laanin seutukaavaliiton kaava oli uudessa vahvistuskasittelys&i KHO:n palautettua sen ministeri-

oon.

33

Muu

Taulukko 4.1

SEUTUKAA VOJEN V AHVIST AMISTILANNE 1 . 1 9 9 0

1.1.1990 Seutu- Seutukaava 2 Seutukaava 3 Seutukaava 4

kaava 1

Seutukaava- Vahvistus- Vahvistus- Kaava Alistet- Vahvistus- Valitus- Kaava Alistet- liitto vuosi vuosi lainvoi- tu vah- piiliiliksen kiisitte- lainvoi- tu vah-

mainen vistet- pvm ly vi- mainen vistet-

tavaksi rei lUi tavaksi

Helsinki 1977 1987 X

Itii-Uusimaa 1981 1986 X

Lansi-Uusimaa 1980 1983 X

Vastra Nyland 1985 1985 X

Varsinais-Suomi 1985 1986 X 7.10.1988 X

Satakunta 1975 1985 X 23.11.1989 X

Tampere 1977 1982 X

Kanta-Hame 1982 1988 X X

Paijat-Hame 1979 1984 X 14.12.1987 X

Kymenlaakso 1979 1984 X X 6.10.1988 X X

Etelii-Karjala 1979 1987 X 17.6.1988 X

Etelii-Savo 1980 1982 X 4. 2.1988 X

Pohjois-Karjala 1979 1983 X 16.5.1988 X

Pohjois-Savo 1980 1985 X 16.6.1989 X

Kesld-Suomi 1981 1987 X X 14.12.1989 X

V aasan liiiini 19tH 1988

ln_L.,.

1983 X

lA •J• ~

I

Kainuu 1983 X

Lappi 1986 X X 19.10.1989 X

Taulukko 4.3

VAHVISTETTUJEN SEUTUKAAVOJEN ALUEVARAUKSET 1.1.1990

Merkintii Ybteensii ha % maa-alasta

A (TA), AK (TAl), AP (TA2), AT 328 909 1,09

C (KE), P (Y), T 75 754 0,25

V (VI), VL (VI1), VR (VI2) 267 157 0,88

R (LO), RA (L01,L02), RM (LOI) 102 239 0,34

L, LM (Ll), LL (L2), LV (L3) 35 015 0,12

E (ER), ET (ER1), EO, ER {ER2) 227 220 0,75

S (SU), SL (SUI), SM (SU2), SU3, SU4 1 905 183 6,29

M (MM), MT {MM1), MU (MM2) 1 910 474 6,30

Yhteensii 4 851 951 16,01

ha

I

asukas 0,99

5. Yleiskaavoitus

Vahvistetut yleiskaavat

Yleiskaava sisHltaa paapiirteet alueiden kayttamisesta eri tarkoituksiin ja sen hyvaksyy kunnanvaltuusto. Mikali katsotaan tarpeelliseksi, etta yleiskaavalla olisi rakennuslaissa saadetyt oikeusvaikutukset, on se alistettava ymparistoministerion vahvistettavaksi. Yleiskaava voidaan laatia myos vaiheittain, jolloin ne voivat kasittaa joko kunnan osa-alueen tai tietyn toiminnallisen lohkon (osayleiskaavat).

Ymparistoministerio on korostanut yleiskaavoituksen merkitysta alem- manasteiselle maankayton suunnittelulle ja paatoksenteolle. Kun kunkin kunnan maankayton paaperiaatteet on esitetty valtuuston hyvaksymassa yleiskaavassa, on se osaltaan ollut selkeyttamassa yksityiskohtaista kaavoitusta ja poikkeusluparakentamista. Kaava-alueet on talloin voitu yleiskaavan avulla helpommin liittaa kunnan muuhun yhdyskuntara- kenteeseen ja samalla laatia myoskin suppea-alaisemmiksi.

Uianinoikeudet muuttuivat itsenaisiksi laaninhallituksista erillisiksi hallintotuomioistuimeksi 1.11.1989 lukien. Samasta ajankohdasta tuli voimaan laaninoikeusuudistukseen liittyva rakennuslain muutos, jonka 138 a §:n mukaan valitus sellaisesta yleiskaavaa koskevasta paatoksesta, jota ei alisteta vahvistettavaksi, tehdaan ymparistoministeriolle. Tallaisia valitusasioita oli vuoden 1990 alussa vireilla 25 kpl.

Vuoden 1989 aikana vahvistettiin kuusi ( osa)yleiskaavaa, joten vuoden vaihteessa oli yhteensa 39 vahvistettua yleiskaavaa, joista 38 oli lainvoi- maisia. Ministeriossa oli vuoden 1990 alussa vireilla 1 7 vahvistettavaksi alistettua (osa)yleiskaavaa.

Paraisten Nllsbyn - Uelahden 23.3.1989 vahvistettu osayleiskaava kasittaa 459 ha. Kaava-alue sijaitsee noin 10 km:n etaisyydella Paraisten keskustasta. Lielahden kyla on kaupungin kehittynein kylakeskus ja asukkaita siella on 175. NilsbyssH on asukkaita 109. Tavoitteena on naiden melko elinvoimaisten kylayksikkojen kehittaminen kaavan tavoit- teiden mukaisesti sailyttamalla elava maaseutu. Yleiskaavassa on eraita ehdotuksia talla alueella olevien palvelujen kehittamiseksi.

Paraisten Stonnalo - Lillmalon osayleiskaava vahvistettiin 19.7 .1989.

Osayleiskaava kattaa Stormalon saaren lansiosan, Lillmalon saaren seka alueella olevia pienempia saaria. Kaava-alueen koko on noin 1825 ha ja rantaviivan pituus 34 km.

Osayleiskaavan tavoitteena Stormalon alueella on nykyisten ja tulevien maankayttotarpeiden yhteensovittaminen mm.loma-asutuksen, soranoton, matkailupalvelujen, kalanviljelyn seka satama- ja telakkatoimintojen kesken. Lillmalo puolestaan on sailynyt perinteisena maanviljelysalueena ja sen ranta-alueet ovat paaosin rakentamattomia. Lillmal<>n alueen kohdalla kaavan tavoitteena on maa- ja metsatalouden toimintaedellytys- ten

t~'

_ vaaminen seka alueen ymparistaarvojen suojelu.

37

Kartta 5.1

69°

68

66

17" 18° 19° 21° 22° 23°

Ymparistoministerion vahvistamat osayleiskaavat

ja

ministeriolle

vahvistettavaksi alistetut osayleiskaavat

Tilanne 1 .1 . 1990

A Vahvistetut osayleiskaavat (39 kpl, 2206 km²)

• Vahvistettavaksi alistetut osayleiskaavat (17 kpl)

29° 30° 31° 32° 33°

67°

65

50 100km

Kaavoitus- rakennUSOSIIISW

:zs• 26° 29• Tammikuu 1990

Pinta-ala Kaava lain- ha voimainen (x) 1400

23.8.1978 677 X

250 X

700

oyk 7000

7.9.1982 380

22.11.1982 10890

27.4.1983 1000

27.4.1983 13100

2140

22.7.1983 5286

27.12.1983 106

12.12.1984 544

2830

17.5.1985 64327

2030 700

17.9.1985 1000

13.5.1986 2180

11.6.1986 25000

910

26.3.1987 1535

1660

22150 X

15150 X

8.3.1988 4710 X

6.4.1988 3074 X

9.6.1988 4164 X

4.8.1988 349 X

29.9.1988 6494

23.3.1989 458 X

1825

8.8.1989 103

9.11.1989 1882

13.12.1989 868

57 220646

vastaa

km on

Taulukko 5.la

YMPAruST0MINISTERI6LLE VAHVISTETTAVAKSI ALISTETUT OSAYLEISKAAVAT

Kunta Alue tulopvm

LOPPI ranta-alueiden oyk 17.7.1987

VANTAA - VaUinoja oyk 11.11.1987

MUSTASAARI Stormossen oyk 20.4.1988

VIHTI Vihtijiirven oyk 27.12.1988

YLOJARVI Harjualueen oyk 13.11.1988

JOUTSENO Ranta-oyk (saaristo II) 23.1.1989

YL6JARVI taajamien oyk:n tiiyd. ja muutos

Mettisili ja osa Siivikkalaa 16.5.1989 NURMIJARVI Hyvinkiliinkylan harjualueiden oyk 18.5.1989

HOLLO LA Messilan-Tiirismaan oyk 12.6.1989

PUOLANKA Kotilan alueen oyk 12.7.1989

VAASA Pilvilammen oyk 18.7.1989 (2.4.87)

VEHKALAHTI Summa-Poitsila oyk 20.7.1989

SAVONUNNA Pihlajaveden 4.8.1989

SIIUNJARVI Jiinnevirran 4.8.1989

HANKO Furuvikin oyk 15.9.1989

INKOO Rantayleiskaava 10.11.1989

HAMEENUNNA Hattelmalan-Miemalan oyk 22.12.1989

Taulukko

JOISSA YLEIS- T AI OSA YLEISKAA VA TEKEILLA T AI HYV AKSYTTY 1 1 . 1 9 9 0

u K a i k k u n nat

Ne kunnat yht.,jois.sa Uii:inissa yleis- tai osayleiskaava on

kuntia tekeilla tai hyvaksytty

yhteensa kpl %

39 37 94,9

79 71 89,9 87 91,6

89,5 48 44 91,7

85,0 27 24 88,9

25 80,0 29 24 82,8

86,7 19 17 89,5

100,0 24 24 100,0

28 26 92,9 30 93,8

97,9 57 56 98,2

89,1 52 47 90,4

94,4 22 21 95,5

90,9 444 411 92,6

myos kunnat, jois.sa on hyvaksytty yleiskaavaluonnoksia (ei kaikilta osin RakL:n mukaisia).

83 83 361 328 90,9 444 411 92,6

362 322 89,2 445 405 91,2

362 319 88,1 445 402 90,3

100,0 362 313 86,5 445 396 89,0