Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1991

Selvitys 7 1992

Kaavoitus- ja

rakennustoimen seuranta 1991

Ympiiristoministerio Kaavoitus- ja raken n usosasto

1991

LH:t (35%)

kunnat (35%)

Selvitys 7 1992

voitus- ·

ennus zmen •

uranta 9 1

Ymparistoministerio Kaavoitus- ja rakennusosasto

Seuranta 1991 pahkinankuoressa

Paapaino rakennuslain osauudistusten toimeenpanossa

Kokemukset uudistusten vaikutuksista osoittavat, etta uudistusten keskeiset kuten kaa- vajarjestelman kehittaminen, valvonnan suhteuttaminen valvontatarpeen mukaan, kuntien vallan ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisaaminen ovat toteutumassa.

Rakennuslain vuonna 1990 voimaan tulleen osauudistuksen vaikutukset nakyvat mm.

eri viranomaisten kiisittelemien asioiden miiiirien muutoksina osayleiskaavoituksen vilkastumisena

+ laadittavinaolevienkaavojenmaara onkasvanutyli 500:an, kunniitaennen uudistustaoli vuosittain noin 400

+ yleiskaavoituksen piiriin tulleiden kuntienmaara on lisaantynytkolmellatoista kahden viime vuoden aikana; osayleiskaavoituksen osalta yhdeksallatoista

+ yleiskaavan laatimista varten rakennus- ja toimenpidekiellossa olevat alueet ovat 2,3 kertaa laajemmat kuin vuoden 1990 alussa

+ ns. delegointiyleiskaavat; vahvistettu 4, alistettuina vuoden 1992 alussa 9, laadittavina lukuisia.

detaljikaavapiiiitosten jakaumassa

+ kuntien ilman alistusta hyvaksymien asemakaavojen osuus oli 35 %, laaninhallituksille alistet- tiin 35% ja ministeriolle 30% paatoksista. Vastaavasti kuntien itsenaisesti paaWi.mien raken- nuskaavojen osuus oli 10% ja laaninhallituksille alistettiin 90 %. Ministeriolle osuus oli 15 % kaikista kaavapaatoksista.

+ ministerion toimivallassa olevat kaupungit ratkaisivat 41 % kaavoistaan alistamatta 1-1<1.'"-Lv.:na.

vahvistettavaksi.

poikkeuslupapiiiitosten jakaumassa

+ kunnat ratkaisivat muita kuin ranta-alueita koskevista poikkeusluvista 30 Hi.aninhallitukset 62% ja ministerio 8 %

+ ministerion toimivallassa olevat kaupungit ratkaisivat puolet poikkeusluvistaan itseniiisesti

Paino informaatio-ohjauksessa - kestava kehitys tuo uusia sisaltopainotuksia

Kaavoitus- ja rakennustoimen hallinnossa informaatio-ohjaus on korvannut normiohjausta. Koulu- tus- ja tiedotustoiminta oli vilkkaampaa kuin yhtenakaan aiempana vuonna. Ministerio ja Hianin- hallitukset jarjestivat yli 100 koulutustilaisuutta, mika on kaksinkertainen maara edellisiin vuosiin verrattuna. Ministerio tuotti paaosin tutkimus- ja kehittamistoiminnan kautta 20 julkaisua.

Rakennuslakiin sisallytetty vaatimus kestiiviin kehityksen turvaamisesta on merkinnyt avausta maankayton suunnittelun uusille sisaltopainotuksille. Kaavoitus on keskeinen valine myos ympa- ristonsuojelullisten tavoitteiden toteuttamisessa.

Yleiskaavoitus vilkasta ja ns. delegoiva yleiskaava yleistyy

Yleiskaavoitusta on jo 95 %:ssa kunnista. Yleiskaavoja on laadittuina 1 300 ja tekeilla yli 500. Ns.

delegoiva yleiskaava on tulossa laajaan kayttoon. Uudistuksenjalkeen alistetuista osayleiskaavoista yli puoleen sisaltyy ns. delegointipyynto. Muita kuin ranta-alueita kasittavista yleiskaavoista tama koskee lahes kaikkia. Yleiskaavoitusta kehittamallii kunnat ovat voineet siirtaa itselleen huomatta- vasti paatosvaltaa kaava- ja poikkeuslupa-asioissa.

Rantakaavoitus jatkuvassa nousussa

Kiinnostus rantakaavojen laatimiseen on jatkuvassa kasvussa. Vuosina 1990-91 panakin 400 rantakaavan laatijaa ja kaavoitettavaa aluetta. Aiempina vuosina H4U.HI'"n~ ...

sytty keskimaarin 200-270.

Y mparistoministeriO

Kaavoitus- ja rakennusosasto Selvitys 7/1992

Valtion painatuskeskus Helsinki 1992

ISSN 0786-5228 ISBN 951-37-0910-8

Julkaisija

YmparisWministerio

Kaavoitus- ja rakennusosasto

Tekijat (toimielimesta: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri)

YmparistOministerio

Kaavoitus- ja rakennusosasto

Julkaisun nimi (myas ruotsinkielinen)

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 199

Kuvailulehti

Julkaisun paivamaara

5.6.1992

Julkaisun laji

Seurantaraportti

Toimeksiantaja

YmparistOministerio

Toimielimen asettamispvm

UppfOljning av planHiggnings- och byggnadsvasendet 1991

Julkaisun osat

Tiivistelma

Raporttiin on koottu tietoja kaavoitus- ja rakennustoimesta vuodelta 1991. Tiedot ovat lahinna suoritteisiin liittyvia tietoja. Painopiste on ymparistOministerion kaavoitus- ja rakennusosaston, 1aaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoi- mistojen seka seutukaavaliittojen toiminnan kuvauksella. Vuoden 1991 tietojen lisaksi kehitysta selvitetaan myos pidemmalla aikavalilla.

Julkaisu sisaltaa tietoja muun ohella - seutu- ja yleiskaavoituksesta,

- asema-, rakennus- ja rantakaavoituksesta, - poikkeusluvista,

rakentamismaarayksista ja -ohjeista, - rakennusalan tyyppihyvaksynnasta, - rakennussuojelusta,

maa-ainesasioista, - kuntien maapolitiikasta,

kansainvalisesta yhteistyosUi, - koulutuksesta ja

- henkilokunnasta.

Maankayt6n suunnittelua ja rakentamista koskevien tietojen lisaksi ju1kaisussa on kasitelty koerakentamista, tietojar- jestelmia, ministeriOn tutkimus-, kehittamis- ja julkaisutoimintaa seka vapaakuntakokeilua.

Raportti on jaljestyksessa viidestoista.

kaavoitus rakentaminen

Sarjan nimi ja numero

ymparistO

yhdyskuntasuunnitte1u maa-ainekset

Selvitys 7/1992. YmparistOministerio, kaavoitus- ja rakennusosasto

Kokonaissivumaara

172

Jakaja

V altion painatuskeskus

422634K

I

Kieli . SUOffil

tilasto

hallinnolliset tiedot seuranta

ISSN

0786-5228

Hint a

Kustantaja

V APK -kustannus

ISBN

951-37-0910-8

Luottamuksellisuus

3

Utgivare Presentationsblad

Utgivningsdatum

Miljoministeriet

PlanHiggnings- och byggnadsavdelningen 5.6.1992

Forfattare (uppgifter om organet, organets namn, orforande, sekreterare) Typ av publikation

Mil j oministeriet

PlanHi.ggnings- och byggnadsavdelningen

Publikation (aven den finska titeln)

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1991

UppfOljning av planHi.ggnings- och byggnadsvasendet 1991

Publikationens

Referat

Rapporten innehllier uppgifter om planHiggnings- och byggnadsv asendet under ~r 1991. Uppgiftema ,., ... t, ... ,".-~-"' ..

narmast till uppgifter om prestationer. Tyngdpunkten ligger p~ beskrivandet av miljoministeriets planlaggJ1Ings- byggnadsavdelnings, lansstyrelsemas planlaggnings- och bostadsbyr~ers samt regionplaneforbundens uo..-·loco':l ...

Forutom for uppgiftema for ~r 1991 redogors aven for utvecklingen pA langre sikt.

Rapporten innehAller uppgifter om bl. a.

- region- och generalplanlaggning,

- stads-, byggnads- och strandplanHiggning, - undantagslov,

- byggbestammelser och -anvisningar, - typgodkannanden inom byggnadsbranchen, - byggnadsskydd,

- marktaktsarenden,

- kommunemas markforvarv, - intemationelt samarbete, - utbildning och

-personal.

Forutom uppgifter om markanvandningsplaneringen och byggande behandlas i publikationen

datasystem, ministeriets forsknings-, utvecklings- och publiceringsverksamhet samt forsok med J.J.U~VJ.lUU.I.UJ.'v.l

Rapporten ar den femtonde i ordningen.

byggande

Seriens namn och nummer

miljo

samhilllsplanering marktakter

Utredning 7/1992 Miljoministeriet, planlaggnings- och byggnadsavdelningen

Sidoantal

172

Distribution

Statens tryckericentral 4

Sprak

finska

statistik

forvaltningsuppgifter

ISSN

Forlag

ISBN

uh

Talouden vaikeudet nakyivat selvasti rakennusalalla. Samanaikaisesti julkishallinnon asema ja tehtavat ovat lahes kaikilta osiltaan tulleet uudelleen arvioitaviksi. Ministe- rion ns. kehysbudjetointi, kaikilla hallintotasoilla kayttoon otettava tulosohjaus seka Euroopan integraatiokehitys ja pyrkimykset korostaa markkinaohjautuvuutta ovat saattaneet ohjaus- ja suunnittelujarjestelmamme muutoksen tilaan.

Naissa oloissa otettiin kayttoon rakennuslakiin vuonna 1990 tehdyt uudistukset jane toimivat tyydyttavasti. Uudistusten myota mm. kuntien omavastuinen paatoksenteko lisaantyi kaava- ja poikkeuslupa-asioissa, yleiskaavan asema korostui, valtion viran- omaisten tehtavajako muuttui, kuntien rakennusjarjestykset uusittiin ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia lisattiin. Vaikutukset nakyvat jo vuoden 1991 seuranta- tiedoissa mm. eri viranomaisten kasittelemien asioiden maarien muutoksina, yleiskaa- voituksen merkittavana vilkastumisena, kaava- ja poikkeuslupapaatosten jakaumassa seka koulutuksen ja muun informaatio-ohjauksen maarina.

Seurantatietoja on koottu pitkaan. Viimeaikaiset lainsaadantouudistukset, tulosohja- ukseen kuuluva tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi seka ministerion toiminnan kehittaminen suuntaavat seurantaa erittelevampaan ja pelkistetympaan tarkasteluun.

Kasilla oleva vuosiraportti on koottu paaosin kaavoitus- ja rakennustoimen hallinnon seurantatiedoista. Julkaisussa kuvataan erityisesti ministerion kaavoitus- ja rakennus- osaston seka valiportaan hallinnon toimintaa vuodelta 1991. Se antaa kuvaa myos kuntien kaavoitustoimesta. Kehitysta on tarkasteltu paikoin pitemmallakin aikavalilla.

Ministerio toivoo julkaisusta ole van hyotya oman hallinnonalan lisaksi myos toimialaa sivuavilla tahoilla. Palaute julkaisun sisallon kehittamiseksi on tervetullutta.

YmparistOministeriOssa 5 paivana kesakuuta 1992

v

Tarkastaja

IlL~ ilt~-

Mikko Mansikka

?::? - ~-,>--_

V eikko Miettinen

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1991

Sisattystuettelo

Esipuhe Sisallysluettelo 1. Yleiskatsaus 1991 2. Tiivistelma 3. Kasitellyt asiat

- HUininhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa seka YM:/KRO:n kaavoitustoimistossa kasitellyt asiat

- toimivallan jako ja kuntien oikeus hyvaksya kaavan muutoksia alistamatta paatosta vahvistettavaksi seka myontaa poikkeuslupia 4. Seutukaavoitus

- seutusuunnitelma - seutukaava 1, 2, 3 ja 4 5. Yleiskaavoitus

- yleiskaavoitustilanne 1.1.1992

- koko kunnan alueen kasittavat yleiskaavat - osayleiskaavat

- vahvistetut yleiskaavat - yleiskaavavalitusten kasittely - rakennus- ja toimenpidekiellot

- yleiskaavallinen yhteistyo, yleiskaavaneuvottelut - yleiskaava-avustukset

6. Asema- ja rakennuskaavoitus - kaavapaatOkset

- valituskaavat

- toimivaltajaon vaikutus - kaavojen sisallosta

7. Rantakaavoitus ja lomarakentaminen

- rantakaavoitustilanne vuoden 1992 alussa ja vuonna 1991 vahvistetut rantakaavat

- lomarakentamisen poikkeuslupatiedot - valtakunnallinen rantojensuojeluohjelma 8. Poikkeusluvat

- vuonna 1991 ratkaistut poikkeusluvat - vertailu rakennuslupiin

- valituspoikkeusluvat

5

1

41

9. Rakennussuojelu 69

- kaavallinen suojelu 69

- suojelu erityislailla 70

- kehittamistyo, valtionavustukset 72

10. Maa-ainesasiat 75

- 1991 tehdyt maa-aineslain mukaiset lupapaatOkset

- 1991 myonnettyjen maa-aineslupien sisaltotiedot 77 - maa-aineslupien sisaltotiedot vuoden 1992 alussa 79

11. Kasittelyajat 81

- asema-, rakennus- ja rantakaavat, poikkeusluvat, maa-ainesluvat

12. Tutkimus- ja kehittamistoiminta seka julkaisut 83 - valmistuneet seka vireilla olevat tutkimukset ja selvitykset

- ju1kaisut 87

13. Kuntien maanhankinta 89

14. Rakentamismaaraykset ja -ohjeet 91

15. Tyyppihyvaksynta 93

16. Koerakentaminen ja kokeilutoiminta 95

17. Tietojarjestelmien kehittaminen 97

18. Koulutus 101

19. Kansainvalinen yhteistyo 105

20. Neuvostot, neuvottelukunnat, komiteat, tyoryhmat 109

ymparistOneuvosto 110

- yhdyskuntasuunnittelu- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunta 111

- rakennusasiain neuvottelukunta 112

- rakennussuojeluneuvottelukunta 113

- toimikunnat, tyoryhmat 114

21. Viranomaistiedot, henkilokunta 115

YM/KRO; kontaktihenkilot puhelinnumeroineen 115

laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot 118

- seutukaavoituksesta vastaavat liitot 120

aluearkkitehtitoiminta 121

22. Vapaakuntakokeilu 123

A I I m a n o v e r s i k t 1 9 9 1 och S a m m a n d r a g 12 7

23. Liiteosa 137

- eri lukuihin liittyvia taulukoita, kuvioita ja karttoja

Taman julkaisun tiedot perustuvat laaninhallitusten ilmoituksiin seka ymparistOministeriOn kaavoitus- ja rakennusosaston (YM/KRO) seurantatoiminnan tuloksiin. Laaninhallitusten kaa- voitus- ja asuntotoimistot raportoivat kunkin vuoden toimintansa tapahtumat ministeriOn teke- man vuosittaisen hallintokyselyn yhteydessa. Ahvenanmaan osuutta ei ole tiedoissa mukana.

Naissa seurantatiedoissa kaupungeiksi on katsottu ne kunnat, jotka olivat kaupunkeja vuonna 1985 (pois lukien Maarianhamina Ahvenanmaalla). Vuonna 1986 kaupungeiksi tulleiden kuntien

yhteenvetotiedot sisaltyvat ryhmaan "muut kunhat". Syyna tahan on erityisesti se, etta 1986 ja 1992 kaupungeiksi tulleissa kunnissa sovelletaan rakennuslain muita kuin ~r .... ,"' ... J,·•lr·· ... l-•"

koskevia saannoksia, seka tietojen vertailtavuus.

Y mparist5ministeri0 aloitti toimintansa 1.1 0.1983, johon saakka kaavoitus- rakennusosasto toimi sisaasiainministeriOssa. Tassa julkaisussa kaytetaan kuitenkin selvyyden saillyttam1ise:ksi nimea ymparist5ministeri0 myos ajalta, jolloin paatakset tms. tehtiin sis:aasiaiJnmmi:stelio~;sa.

Julkaisun tekstissa esiintyva "laaninhallitus" ja "laani" tarkoittaa laaninhallituksen kaavoitus- ja asuntotoimistoa, ei koko laaninhallitusta.

Pohjakartat © Maanmittaushallinto Kuvat: Y mparistoministeriOn kuv a-arkisto

1 ~

li keh

1 1

Vuosi 1991 oli edellisten vuosien lainsaadannon toimeenpanoa ja koko julkisen hal- linnon lapaisevaa kehittamista. Saadut kokemukset rakennuslain uudistusten vaikutuk- sista osoittavan, etta uudistusten keskeiset tavoitteet, kuten kaavajaijestel- man kehittaminen, valvonnan suhteuttaminen valvontatarpeen mukaan, kuntien paa- tosvallan ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisaaminen ovat toteutumassa.

Kaavajarjestelma avainasemassa

Kaavajarjestelman kehittaminen on osaston tarkein lahiajan haaste. Valtakunnallisten seudullisten nakokohtien sisallyttaminen kaavoitukseen on kehittamistyon keskei- nentavoite. Valtionvalvonnankeventymistakorvasivatuudetmenettelytavatkansalaisten osallistumisen edistamiseksi. Ensimmaiset kaavoituskatsaukset laadittiin vuonna 1991 kunnissa. Saannosten valjyytta osattiin kayttaa hyvaksi. Asenteet kunnissa vaihtelivat alun arastelusta perati innostukseen ja ideoihin seuraavaa katsauskierrosta varten.

Uusia sisaltopainotuksia kestavan kehityksen myota

Rakennuslakiin vuonna 1990 ensimmaisena maailmassa otettu vaatimus kestavan kehityksen turvaamisesta merkitsee uusien sisaltOpainotusten tuloa myos maankayton suunnitteluun. Kaavoitus ja siihen liitettava ymparistovaikutusten arviointi on todettu keskeiseksi valineeksi myos ymparistOnsuojelullisten tavoitteiden toteutuksessa. Myos 1.9.1992 voimaan tuleva ymparistOlupamenettelylaki asettaa uusia vaatimuksia kaa- voitukselle.

Kaavoitus ja liikenne lahentyvat

Kaavoitus ja liikenne lahentyivat toisiinsa. YmparistOministerion ja liikenneministe- rion seka kuntien yhteistyo paakaupunkiseudun kaupunkirakennushankkeiden strate- giseksi ohjaamiseksi kaynnistyi.

Yleiskaavoitus yleistyy

Yleiskaavoitusta kehittamalla kunnat ovat voineet merkittavasti siirtaa itselleen paa- tosvaltaakaava- ja poikkeuslupa-asioissa. Kiinnostus ns. delegoivan yleiskaavankayttoon on ollut varsin suurta. Rakennuslain uudistuksen jalkeen vahvistettaviksi alistetuista yleiskaavoista puoleen sisaltyy kunnan esitys vapautua yksityiskohtaisten kaavojen alistamisesta. Muita kuin ranta-alueita koskevista yleiskaavoista tam a koskee lahes kaik-

Rakennusjarjestykset uudistettu

Kuntien rakennusjarjestykset on uudistettu rakennuslaissa saadetyn siirtymaajan ku- luessa 1.1. mennessa. Kunnat ottivat varsin laajalti kayttoon ilmoitusmenettelyn

lupajaijestelman sijasta, sovelsivat rakennuspaikan pinta-alamaarayksia rakentamisen ohjaamiseksi ja muutoinkin korostivat paikallisten olojen merkitysta

tyksia laadittaessa.

Ekologia uusi nakokulma rakentamisessa

Ekologinen rakentaminen nousi osaston uudeksi painopistealueeksi.

selvitys ekorakentamisesta heratti laajaa huomiota. Rakennusmateriaalien ja terveysvaikutuksia alettiin tutkia menetelmallisen kehikon aikaansaamiseksi.

Kansainvalinen toiminta vilkasta

Kansainvalinen toiminta oli monipuolista. Valmisteltiin kansainvalista ct1"·'lto,n-,

painottaa lahialueen yhteistyota, asiantuntijavaikuttamista valituilla painoalueilla osallistumista kehitysyhteistyohon. YK:n asuinyhdyskuntakeskuksen kanssa ulkomi- nisteriOn rahoituksella vedetty asuntostrategiaohjelma sai kansainvalisessa arvioinnis- sa erinomaisen arvosanan.

Euroopan yhdentymiskehitykseen liittyvat kysymykset nousivat uudeksi 1'"\'ltnn·nlc·t,.

alueeksi. ETA-sopimukseen liittyvan lainsaadannon valmistelun yhteydessa

Euroopan yhdentymiskehityksen vaikutuksia yhdyskuntasuunnitteluun rakentami- seen. Myos mahdollisen EY -jasenyyden vaikutuksia arvioitiin.

Yhdentymiskehitys lisaa tarvetta yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen

kehittamiseen. Valtakunnallisten maankayttotavoitteiden merkitys korostuu, urr•n~ ... ¹

Wvaikutusten arviointia kaavoituksen yhteydessa on kehitettava ja ... ~.u ... v •. ,_..,.,..'U'

maalaisomistuksen vapautumisen mukanaan tuomiin lisaantyviin erityisesti rannoilla varauduttava. Rakennustuotteiden laadunvarmistus- tajarjestelmat on kehitettava vastaamaan eurooppalaisia vaatimuksia.

Strategia ohjaa toimintaa

Kaavoitus- ja rakennusosaston valmiuksia toimia muuttuvissa oloissa kehitettiin mm.

valmistelemalla osaston strategia. Se sisaltaa kannanottoja osaston .. v.._,, ... ," ... ...,v_1 ...

toimintavalineiden kehittamiseksi seka maarittelee toiminnan painopistealueet.

ymparistaministerion muuhun kehittamiseenja ministerion siirtymiseen

seen vuoden 1993 alussa. Samaan ajankohtaan mennessa myos laaninhallitukset tyvat tulosjohtamiseen. Tahan liittyen kehitettiin ymparistaministeriOn laaninhalli- tusten kesken tulosohjausmenettelya ja maariteltiin ministerion

tusten kaavoitus- j a rakennustoimen tehtavien hoidolle vuosina arviointikriteerien kehittaminen kaynnistettiin.

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1991

ivistelm ..

Kasitellyt asiat

Seutukaavoitus

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1991 koostuu 23 jaksosta, joissa kuvataan kaa- voitus- ja rakennustointa ja erityisesti sen keskushallinnon ja valiportaan hallinnon (ymparist6ministerion kaavoi tus-j a rakennusosasto, laaninhallitusten kaavoitus- j a asun- totoimistot seka seutukaavaliitot) toimintaa vuonna 1991

Laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa seka ymparistOministerion kaavoi- tustoimistossa tuli vuonna 1991 vireille 20 500 j a kasiteltiin lahes 22 000 asiaa. Vuoden 1992 a1ussa o1i vireilla 5 750 asiaa, mika on 1 300 vahemman kuin vuotta aiemmin.

Vireilla olleiden asioiden maara vastaa noin kolmen kuukauden tyopanosta, kun sita verrataan vuonna 1991 kasite1tyihin asioihin.

Vuoden 1990 loppupuolella voimaan tulleella rakennuslain osauudistuksella lisattiin kuntien omavastuista paatoksentekoa kaava- ja poikkeuslupa-asioissa seka tarkistettiin valtion viranomaisten tehtavajakoa. Talloin mm. kaavojen alistusvelvollisuutta supis- tettiin, poikkeuslupia siirrettiin kunnissa ratkaistavaksi seka muutoksenhakujaljestel- ma sopeutettiin kaavajarjestelman muutoksiin. Uudistuksen vaikutukset nakyvat sel- vasti seurantatiedoissa.

PaasaanWisesti saman kunnan alueella kaikki maankaytt6on liittyvat asiat kasitellaan joko laaninhallituksessa tai ymparistOministeriOssa. MinisteriOn alueelliseen toimival- taan kuuluu kaava- ja poikkeuslupa-asioissa 16 kaupunkia. Kaikki muut 428 kuntaa kuuluvat laaninhallitusten toimivaltaan. Seutukaavoitukseen liittyvista tehtavista huo- lehtii kuitenkin edelleen ministeriO.

Paat6ksellaan 21.11.1991 ministerio totesi entistcn 139 kunnan lisaksi 7 kuntaa, joiden kaavoitustointa voidaan pitaa riittavan kehittyneena. Nailla 146 kunnalla on oikeus hyvaksya ei olennaisia asema-, rakennus- ja rantakaavan muutoksia ilman niiden alis- tamista vahvistettavaksi. V ahaisten kaav an muutosten alistusvelvollisuus poistui jo vuonna 1990 voimaan tulleen lain uudistuksen myota kaikkien kuntien osalta.

Kaikki Iahinna virkistys- ja suojelualueita koskevat seutukaavat seka lahinna taaja- ma-alueita koskevat seutukaavat ovat lainvoimaisia. Kolmannen vaiheen seutukaavoja oli vahvistettuina 12, joista nelja korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) valituskasit- telyssa. Lisaksi ministerion vahvistettavana niita oli yksi. Em. seutukaavoissa kasitel- laan mm. loma-asutusta, harjujen suojelua, maa-ainesten ottoa, liikennetta ja teknista huoltoa seka tarkistetaan ja taydennetaan voimassa olevaa seutukaavaa. Seutukaavoi- tusjatkuu alueellisten tarpeiden pohjalta. Neljannen vaiheen seutukaava on vahvistettu Kymenlaakson, Varsinais-Suomen seka alistettu Keski-Suomen ja Lapin osalta (vahv .3.3.1992). Lisaksi Kymenlaakson viidennen vaiheen seutukaava on alistettuna.

Vahvistettujen seutukaavojen aluevarausten yhteenlaskettu pinta-ala oli vuoden 1992 alussa 119 850 km², joka vastaa 40% maapinta-alasta. Suojelu-, virkistys- seka maa-

Yleiskaavoitus

metsatalousalueiden aluevarausten 109 440

T,..,,..,...,,_,"~-"·"'"' alueiden

Yhdeksalla "^0111-1117" huolehtii ta- seutukaavaliitto.

Rakennuslain vuonna

kaynnistama muu U.U.'V~.UH.U.4UV

kaavoituksen osalta. Yleiskaava on ... "' ... "' ...

tai valmiina 95 %:ssa kunnista eli 425 kunnassa.

edellisena vuonna 10 kuntaa.

vuoden 1991 aikana oli

Vuonna 1991 vahvistettiin 16

hallituksissa oli vireilla 22 vahvistettavaksi alistettua (osa)yleiskaavaa.

Koko kunnan alueen ^{n ..} L>.oJU.I.U. mika kattaa viidesosan kunnista. Kaavoista 29 oli tarkistustyon alaisina . .._, .. ,, ... ""''- 30 ... u u u ... " ' "

valmisteltiin kunnan koko alueen kasittavaa yleiskaavaa.

Kunnanvaltuuston osayleiskaavoja oli 1 169 yhteensa 378 ... '-4 ... ...,..., ....

% kunnista). Vahvistettuja osayleiskaavoja 62 pinta-alaltaan 2 794 0,92 % maapinta-alasta. Vahvistettavaksi alistettuja osayleiskaavoja

laaninhallituksissa. Vahvistetuista 4 on ns. delegointiyleiskaavoja ja U..Ll(H.'-'LLU0LU.

sisaltyy delegointitarkoitus. Tekeilla oli 511 osayleiskaavaa yhteensa mika merkitsee lahes 100 kaavan lisaysta edellisiin vuosiin verrattuna. Nain ja tekeilla olevia osayleiskaavoja oli vuoden 1992 alussa yhteensa 1 680, aiemmin oli ollut 1 Osayleiskaavat ovat lisaantyneet viime vuosina

vuosivauhdilla. Kaavoituksen piirissa on 94 % maamme kunnista, silla n,._..._,_ .. u .... , ....

vuoden aikana osayleiskaavoituksen piiriin tuli 19 uutta kuntaa.

Rakennus- ja/tai toimenpidekiellossa yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten olevat alueet kaksinkertaistuivat jo vuoden 1990 aikana ja 1991 kasvu oli % lisvuodesta. Kieltoalueiden oli vuoden 1992 alussa 5 114 vastaa

1,7 % maapinta-alasta.

Kuntien yleiskaavoitusta valtakunnallisesti merkittavilla luonnonsuojelu- alueilla tuettiin kolmella miljoonalla markalla. Valtaosa vahvistetuista

viksi alistetuista yleiskaavoista kasittelee luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden suun- nittelua ja maara on kasvussa.

6. Asema- ja rakennuskaavoitus

Asema- ja rakennuskaavoituksen paaWksenteossa siirryttiin uuteen vaiheeseen: kun- tien itsenainen paatantavalta on aikaisempaan verrattuna huomattavasti

valtion valvonta siirtymassa enenevassa maarin yleiskaavoituksen merkittavimpiin kaavan muutoksiin.

Vuoden 1991 kaikkiaan 2 detaljikaav apaatoksesta tehtiin ... u. ... u. ... A ... " ... " ' ' " "

%, ymparistoministeriOssa 15 % kunnissa ilman alistusta 22 %.

nuskaavapaaWksista ratkaisivat kunnat ilman alistusta 25 %, laaninhallitusten vahvis- tuspaatOsten osuus oli 58 % ja ministeriOn 17 %.

Alistettuja valitusdetaljikaavoja ratkaistiin (1 kaavoista).

Rantakaavoitus

310valitusta. KHO:llevalitettiin 78 kaavanosalta. Vuonna 1991 KHO ratkaisi 59 alistettua valitusdetaljikaavaa, joista 82 % ei muuttunut

Detaljikaavoitettua aluetta on 1,6 % maapinta-alasta eli noin 4 766 km^2, mista asema- rakennuskaava-alueita on noin 3 605 rantakaava-alueita 1 161 km^2•

vahvistetut kaavat ja kaavan muutokset kohdistuivat yhteensa 171 suuruiseen alueeseen (ns. bruttopinta-ala), josta asemakaavojen osuus oli ja raken- nuskaavojen 112 km^2• Asema- ja rakennuskaavojen muutoksia vahvistettiin km²:n suuruiselle josta asemakaavaa oli rakennuskaavaa 53 km^2•

Ns. uutta asema- ja rakennuskaava-aluetta vahvistettiin 85 km^2, josta asemakaavoi- tuksen osuus oli ja rakennuskaavoituksen 60 km^2•

Vuonna muutokset (ns.brutto)kerrosalaa

yhteensa 29 milj.krsm² oli 15 ja rakennuskaavoissa 14 milj.krsm^2• Kaavoihin sisilltyi uutta kerrosalaa 11 milj .krsm² (ns.nettomuutos eli kerrosalan lisaan- tyminen). Asuntorakentamiseen varattu kerrosala lisaantyi 5,86 milj.krsm^2, josta ase- makaavoissa ja rakennuskaavoissa milj.krsm²• Omakoti- ja rivitalojen rakentamiseen varattuakerrosalaa oli 4,35 ja kerrostalojen milj.krsm^2• Teollisuus-

varastorakennusten seka liike- ja toimistorakennusten rakentamista varten oli osoi- tettu kerrosalaa yhteensa 3,85 ja yleisten rakennusten rakentamiseen milj.krsm² •

... uc.n.VJ''·"'" ... I.J.,, ... . , " ' ... ennakkotietojen mukaan vuonna 11

. Myonnettyjen

, josta varsinaisiin asuinrakennuksiin in en

Rantakaavoitus lisaantyi vielakin edellisvuoden ennatykselliselta ... .,v.~. ... ,

-j-,..,.,.;rl£:>1'"1 lri-ii-ir•-1-·o-i etenkin laskuun. on odotettavissa vU.\.,.,.1..1.\,.,'-'!!

huomattava maara rantakaavoja, silla vuosina 1990-91

rantakaavan laatijaa kaavoitettavaa aluetta. Aiempina vuosina

rakennettav aksi

.J.V.L.UU.J. U.J.\..VUJlH.U'L.:l'-'·U. LJ.Jl"-vJ..LUI.J..:lJ.H.Ull\..VI..L<'-"' minka lisaksi 1 400 ha11ketta

vahvisti 20. rantojensuojeluohjelman,

127luonnoltaan valtakunnallisesti arvokasta aluetta. Suojeltavia meriluonnon niihin 1 km rantaa. Hirviluonnon alueita on 98 niilla kilometria. kokonaispituudesta ohjelma ^trnctroa

v"'"''-.li.UU. Rantojensuojeluohjelma on toteutettu noin maanomis-

tajan osalta vireilla on satoja maakauppoja tai -vaihtoja seka korvaushakemuksia.

Vireilla arvioidaan olevan noin kolmannes yksityismaiden rantojensuojelukohteista.

8. Poikkeusl uvat

9. Rakennussuojelu

Yleiskaava on tarkea valine myos rantojensuojeluohjelman toteuttamisessa.

1992 alussa oli yleiskaava vireilla 71 kohteessa ( 44 % tarpeesta).

naista oli tuettu yleiskaavan laatimista.

Valtion viranomaiset ratkaisivat poikkeuslupia 7 818. Lisaksi kunnissa ratkaistiin 1850 poikkeuslupaa, joten kokonaismaara pysyi edelleen varsin suurena.

luvat ratkaistiin valtion viranomaisessa. Valtion viranomaisen poikkeusluparatkaisuis- ta yli 40 % koski rantarakentamista. Laaninhallitukset ratkaisivat ... u ... ...,, ...

%, ministerio 7% ja kunnat 19 %. Toimivaltaa on siirretty kunnille muitakuin

koskevien poikkeuslupien osalta. Kun nama paatokset otetaan huomioon on ^{IT1l ..} ~ .. " " ' "

osuus 30% muita kuin ranta-alueita koskevista ratkaisuistaja valtion

%.

Laaninhallitusten tekemista paataksista valitettiin ymparistoministeriOlle seka minis- tenon ensiasteena tekemista paatOksista KH 0 :lie yhteensa 8 35 tapauksessa, joka edustaa 10,7% kaikista valtion viranomaisen ensiasteena ratkaisemista Edel- lisena vuonna osuus oli 8,2% ja aiempina vuosina no in 5 %. Keskimaarinjoka

hyHitysta poikkeusluvasta valitettiin. Valitusviranomaisen muuttumisella on ollut om a vaikutuksensa, mutta lahes puolet suhteellisen osuuden kasvusta kuntien rat- kaisemien poikkeuslupien maaralla. Ministerio ratkaisi vuonna 1991 valituspoik- keuslupaa, joista 88 % ei muuttunut ministeriossa.

Edelleen KHO:lle valitettiin 175 ministeriOn ratkaisemasta valituspoikkeusluvasta

%). KHO:n kasiteltavaksi tuli siten huomioon ottaen myos valitukset ministerion ensiasteen ratkaisuista (23) vajaa valituspoikkeuslupaa kun niita .... ..., ... IJ . . U, ...

oli tullut vuosittain 400-500. KHO ratkaisi 103 sellaista valituspoikkeuslupaa, laaninhallitus on ollut ensiasteen ratkaisija ja jotka ymparistaministerio valituspoikkeuslupina. Luvista 81 ei muuttunut KHO:ssa.

Rakennusluvan vuonna 1991 sai 73 000 rakennushanketta (85 000 v .1990),jotka sisillsivat 56 000 asuntoa. Valtion viranomaisten myontamiin poikkeuslupiin 9 500 rakennusta (vastaa 13% rakennuslupien sisaltamista rakennuksista) ja lahes 6 600 asuntoa, joka vastaa 12 % rakennuslupien sisilltamista asunnoista. Lisaksi kuntien myontamiin poikkeuslupiin sisaltyi noin 2000 rakennusta ja 2000-3000 asuntoa.

Rakennussuojelun kokonaisvastuu siirtyi vuonna 1988 ymparistOministeriolle.

tukseen liittyvan rakennussuojelun lisaksi ministerion vastuualueeseen kuuluvat rakennussuojelulain etta valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen mukaiset asiat. Saannokset korostavat kunnan keskeista asemaa ja vaikutusmahdolli- suuksia rakennussuojelun kehittamisessa ja toteuttamisessa.

Vuosittain Suomessa suojellaan asema- ja rakennuskaavoilla noin rakennusta.

Suojeltuja rakennuksia on sisaltynyt noin kuuteen prosenttiin kasiteltavista asema- rakennuskaavoista. YmparistOministeriOssa vuoden 1991 aikana vahvistetuista asema- kaavoista viidesosaan (60 kpl) sisaltyi suojelumaarayksia. Vaasan laaninhallituksen vahvistamista asema- ja rakennuskaavoista 14 %:iin (22) sisaltyi suojelumaarayksia.

Naista 12 kaavaa koski suojeltavia rakennuksia, 7 aluetta tai miljoota 3 muuta suojelukohdetta.

Rakennussuojelulainmukaisia paatoksia annettiin vuonna 1991laaninhallituksissa 1 ja vuoden 1992 alussa o1i vireilla 179 asiaa, joista 108 laaninhallituksissa. Suojelupaa-

10. Maa-ainesasiat

11. Kasittelyajat

tOksia annettiin 54, joista kaava- ja kieltoalueille kohdistui 33 seka muulle alueelle 21.

Toimenpidekieltopaatoksia annettiin 36. V altioneuvosto kasitteli ymparistOministeri- on esittelysta 20 sille laaninhallituksista alistettua rakennussuojelulain mukaista paa- tOsta seka maarasi suojeltavaksi 36 valtion rakennusta 13 eri kohteessa.

Laaninhallituksissa toimivat rakennussuojelun yhteistoimintaryhmat, joiden kayttoon ministeriO ryhtyi valmistelemaan koulutusaineistoa rakennusperinnon hoidon edista- miseksi.

MinisteriO maksoi valtionavustusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten sailyttamiseen seka valtionavustusta rakennussuojelukustannuksiin. Tulo- ja menoar- viossa naihin oli osoitettu yhteensa 13,9 milj. markkaa.

Vuoden 1992 alussa voimassa olleen 11 730 maa-ainesluvan sisaltama kokonaisotta- mismaara oli 1 192 milj .m ³ j a lupien sallima keskimaarainen vuotuinen otto 136 milj .m ³.

Ottamisalueiden pinta-ala oli 397 km^2•

Ottamislupia ratkaistiin vuonna 1991 yhteensa 1 314, joista viidesosa kavi lapi vah- vistuskasittelyn. Kunnat antoivat ilman alistusta 1 017lupaaja hylkasivat 36 hakemus- ta. Laaninhallitukselle valitettiin 83 lupapaatoksen osalta (8 %).

Laaninhallitukset vahvistivat 243 lupapaatOsta ja jattivat vahvistamatta 18. KHO:lle valitettiin 8 vahvistamispaatOksen osalta (3, 1 % ). Laaninhallituksissa oli vuoden 1992 alussa vireilla 129lupa-alistusta seka 92 valitusasiaa ilman alistusta. Laaninhallitusten vuonna 1991 ratkaisemista 89 va1ituspaat6ksesta ilman alistusta valitettiin KHO:lle 24 paatOksen osalta.

Maa-aineslain mukaista valtionavustusta kunnille myonnettiin 0,4 milj.markkaa.

Asema- ja rakennuskaava-alistuksista (ilman valitusta) noin 2/3 ratkaistiin alle kolmessa kuukaudessa. Ministeriossa keskimaarainen asemakaava-alistuksen kasittelyaika oli noin kolme kuukautta. Valitukset pidensivat kasittelya noin kahdeksalla kuukaudella.

Rantakaavoista 1/3 ratkaistiin alle kolmessa kuukaudessa ja 2/3 alle kuudessa kuu- kaudessa. Poikkeus1uvista 15 % ratkaistiin alle kuukaudessaja yli 60% al1e kolmessa kuukaudessa. MinisteriOssa keskimaarainen poikkeuslupien kasittelyaika oli noin 2,2 kuukautta. Maa-aineslupien alistuksista laaninhallitukset ratkaisivat yli puo1et alle kolmessa kuukaudessa.

1 Tutkimus- ja kehittamistoiminta seka julkaisut

Rahoitusresurssien painopiste on ollut rakennusalan tutkimuksissa ja selvityksissa.

Yhdyskuntasuunnittelussa on panostettu kestavaan kehitykseen ja yhdyskuntaraken- teen kehittamiskysymyksiin.

Kaavoituksen kehittamisessa valmistui kuusi hanketta (mm. Teollisuuden ymparistO- vaikutukset ja kaavoitus, Selvitys 8/1991) ja vireilla oli 15 hanketta (mm. Helsinki- Turku-Tampere aluerakenteen kehittamisprojekti, kuntatason aluerakennesuunnittelu yleiskaavoituksessa seka seutukaavoituksen vaikutukset yleiskaavoituksen kannalta).

LahiymparistOjen kehittamisen osalta valmistui viisi projektia (mm. Asuntorakenta- misenmuutos. Miljoo 2000-projektinloppuraportti, Selvitys 7 /1991), minka1isaksi vireilla

asemakaav amaaraysten vapaa-ajan ..._,,_,..,_.._J.H.:Iv.U. MJru'e.lG¹cenK.~'l'j 1-V.LLh"-'L .U..v.I.J.JLI-1.-<.JLJ..HJ.0tJ''vJ..l,,U.U.I.-v'-''-seka merki ttav at n .. y.u,_!. ... LU.LLJ.J.J.''-I.J.0'vJ..UU. ~ C..U U•wv 1..

1

maan

1

1 Tyyppihyvaksynta

1

1

1

MinisteriO antoi 197 tyyppihyvaksyntapaatOsta. Vuoden 1992 alussa oli voimassa 598 tyyppihyvaksyntaa ja vireilla 161 hakemusta. Julkaistiin opas paloteknisesta hyvak- synnasta.

inen ja utoiminta

m

in en

kokeilutoiminnan kahden miljoonan markan maararahallajatkettiin 14 projektin rahoitusta ja kaynnistettiin 8 uutta hanketta.

m

Kiinteistotietojarjestelman suunnitelmaosan (KTJ/S) kehittaminen jatkui. KATKES- tyoryhman (laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen tietojenkasittely) maara- aika paattyi vuoden 1991 lopulla. Laaninhallituksissa otettiin kayttoon asema- ja ra- kennuskaavatietojen tallennusohjelmisto seka kaynnistettiin poikkeuslupien kasittely- jarjestelman tarkistus. Valmisteltiin Suomen rakentamismaarayskokoelman siirtamis- ta rakennusalan tietojarjestelmaan (teleratas).

Hallintokulttuurin muutos kaavoitus- ja rakennustoimen hallinnossa nakyy erityisesti koulutuksen sisallossa ja laajuudessa. Vuoden 1991 keskeisimmat koulutustehtavat hallinnonalalla koskivat edellisena vuonna uudistunutta rakennuslainsaadantoa, erityi- sesti kunnanjalaaninhallituksenlisaantynytta toimivaltaa, yleiskaavoitustaja sen uutta delegointisisaltoa, ymparistovaikutusten arviointia, rakennussuojelua seka kaavoituk- seen Suomen rakentamismaarayskokoelmaan liittyvia ajankohtaisia asioita.

jarjestettiin kaksitoista koulutus- ja neuvottelupaivatilaisuutta.

mm. yhdyskuntarakenteen taloutta ja tulevaisuutta, yleiskaavoi- tusta, ymparistOvaikutusten arviointia, rantojen kayttoa seka tietojarjestelmia. Seutu- suunnittelun aihepiiristajarjestettiin useita tilaisuuksia. Vuonna 1991laaneihin perus- tetuille tiensuunnittelun ymparistOyhteistyoryhmille jarjestettiin tyon kaynnistamisek-

si tilaisuutta.

jatkettiin yhteistyossa opetushallituksen kanssa seka osallistuttiin opetusministerion asettaman miljoorakentamistoimikunnan tyohon .

.._,"'LUHU.lU.t.L.l.li-U..:>Lv.l.L kaavoitus- ja asuntotoimistotjarjestivat 78 koulutustilaisuutta, mika

on edellisvuoteen ja lahes kolminkertainen maara vuoteen 1989 verrattuna. Toimistot kayttivat koulutukseen osallistumiseen keskimaarin seitseman paiv aa

.1.'-.U.I.UU..Jl.U '"''<T"''"'i:i:i-i toimihenkiloa kohti.

Kansalmv'alt:ses1ta yhteistyota tehtiin mm. YK:n Asuinyhdyskuntakomission ja -keskuksen Euroopan Talouskomission (ECE), Taloudellisen kehityksen ja yhteistyon Euroopan neuvoston ja Pohjoismaiden kanssa. Suomen ja Viron

" ... 'U ... .., .. u ... asunto-, rakennus- ja kaavoitusalan yhteistyo. Ymparistoministerio

ulkoasiainministerion kehitysyhteistyoosaston rahoittamaa N acalan kaupunki- joka tahtaa yhdyskuntien kokonaisvaltaiseen kehittamiseen eroosi- olle alttiilla alueella. MinisteriO hallinnoi yhteistyossa UNCHS:n kanssa kehitysmai- den parantamiseen tahtaavaa tukiohjelmaa.

20. Neuvostot, neuvottelukunnat, komiteat, ty6ryhmat

Kaavoitus- ja rakennusneuvosto seka ymparistansuojeluneuvosto ymparistaneuvostoksi. Ministerion yhteydessa toimi vuonna 1991 telu- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunta, rakennusasiain rakennussuojeluneuvottelukunta.

Mietintonsajattivat mm. kauppakeskustyoryhma seka Remontti-ohjelman tivaiheen johtoryhma.

21. Viranomaistiedot, henkil6kunta

Laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen seka ymparistaministerion kaavoi- tus- ja rakennusosaston palveluksessa oli vuoden 1992 alussa yhteensa 221 henkiloa, joista 143 oli HHininhallituksissa. Lisaksi lyhytaikaisessa palvelussuhteessa oli henkilOa.

Seutukaavoituksesta vastaavien liittojen ja Suomen maakuntien liiton

lokunnan maara oli 430. Valtionavustusta seitseman aluearkkitehdin palkkaukseen mak- settiin noin miljoona markkaa.

22. Vapaakuntakokeilu

Vapaakuntakokeiluun osallistuu 56 varsinaista vapaakuntaaja 245 hallinnon kokei- lukuntaa. Kokeilu antaa kunnille laajat mahdollisuudet hallinnon uudelleen jaljeste- lyihin, tuo kevennyksia alistusvelvollisuuteen ja mahdollisuuden ratkaista aiemmin valtion viranomaisen toimivaltaan kuuluneita asioita kunnassa, kokeilla erilaisia kevennettyja lupamenettelyja ja seka hakea valtioneuvostolta lisaoikeuksia.

Noin puolessa kokeiluun osallistuvista kunnissa on kokeiltu lakisaateisen rakennus- lautakunnanja ymparistOnsuojelulautakunnan uudelleenjaljestelyja. Mielenkiintoinen on laajalti kaytetty malli, jossa mainittujen lautakuntien tehtavat on yhdistetty.

Myos kunnan sisalla paatasvaltaa onjaettu uudella tavalla. Kunnanhallituksen paaWs- valtaa on siirretty lautakunnille tai viranhaltijoille esimerkiksi kaavoitusmenettelyyn, tonttijaon hyvaksymiseen seka toimenpidelupiin liittyvissa asioissa. U seissa vapaakun- nissa huomattavan osan rakennusluvista ratkaisee rakennustarkastaja aiemman lauta- kuntakasittelyn sijasta.

V altaosa vapaakuntasaannosten perusteella valtion viranomaisilta kuntiin

tehtavista on tullut kaikkia kuntia koskeviksi pysyviksi menettelyiksi 1990 voimaan tulleen rakennuslain osauudistuksen myota. MinisteriO pyrkiikin ensi sijassa kaikkia kuntia koskeviin pysyviin uudistuksiin.

V apaakunnista 80 % on ottanut ratkaistavakseen aiemmin valtion viranomaisessa kasiteltyja asioita. Rakennuskiellonjatkaminen on 41 vapaakunnassa siirretty kunnal- le. Vapaakunnista 13 teki vuonna 1991 yhteensa 3 rakennuskiellon jatkamista kos- kevaa paaWsta. Kahdeksan vapaakuntaa ratkaisi 19 rantakaavan laatijan hyvaksymis- paatosta. Valtion viranomaisen 88 ilmoituksella vapautettiin 118 kaavaa alistusmenet- telysta.

3. Kasitellyt asiat

Laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa seka ymparistoministerion kaavoi- tus- ja rakennusosaston kaavoitustoimistossa kasiteltiin vuonna 1991 yhteensa 21 781 asiaa, kun niita edellisena vuonna oli ollut 23 065.

Vuoden 1992 alussa oli vireilla 5 752 asiaa, kun niita vuotta aiemmin oli ollut 1 300 enemman. Vuoden 1992 alussa vireilla olleiden asioiden maara vastaa 26 % laanin- hallituksissaja ministeriossa vuonna 1991 kasiteltyjen asioiden maarasta. Kaavoitus- ja asuntotoimistoille saapuneiden asioiden osuus oli 13,5% Iaaninhallituksille saapu- neista kaikista asioista. Asiaryhmia on saatu karsittua, silla vastaava osuus vuonna 1986 oli ollut 18 %.

Taulukko 3.4

LAANINHALLITUKSISSA JA YMPARISfOMINISTERIOSSA RATKAISTUJA JA VIREILLA OLLEITA ASIOITA 1989 - 91 (kpl)

Ratkaistu Vireilla

v.1989 v.1990 v.1991 1.1.1990 1.1.1991

Yleiskaava-asiat 44 70

Asemakaava-asiat 914 856 702 343 283

Rak. -kaava-asiat 714 726 701 394 371

Rantakaava-asiat 558 683 862 495 654

Rakennuskiellot 123 113 94 17 20

Poikkeusluvat 10099 9294 7818 3734 3197

Valituspo-luvat 0 219 651 52 648

Maa-ainesasiat 313 317 351 203 171

Rak.suoj.L:n muk.as. 82 91 116 85 169

Yht. 12803 12299 11339 5323 5583

Muut asiat 13942 10766 10442 2420 1453

Yhteensa 26745 23065 21781 7743 7036

1.1.1992 133 293 262 541 26 1970 869 167 179 4440 1312 5752

Vuoden 1990 syyskuun alussa voimaan tulleella rakennuslain muutoksella lisattiin kuntien omavastuista paatoksentekoa kaava- ja poikkeuslupa-asioissa seka tarkis- tettiin valtion viranomaisten tehtavajakoa. Talloin mm. kaavojen alistusvelvollisuutta supistettiin, rakennusjarjestysten alistusvelvollisuudesta luovuttiin, poikkeuslupia siir- rettiin kunnissa ratkaistaviksi ja muutoksenhakujatjestelma sopeutettiin kaavajatjes- telman muutoksiin.

Rakennuslain uudistuksen ja vapaakuntakokeilun vaikutukset nakyvat mm. eri viran- omaisten kasittelemien asioiden maarien muutoksina, osayleiskaavoituksen vilkastu- misena, kaava- j a poikkeuslupapaaWstenjakaantumisessa kuntienja valtion viranomaisten kesken seka jarjestetyn koulutuksen maarana ja muuna informaatio-ohjauksena, Kasiteltavien asioiden maarissa eivat myos nay kaikki merkittavat tehtavalohkot. Naita ovat esimerkiksi informaatio-ohjaukseen, kunta- ym. neuvotteluihin ja yleison palve- luun suuntautunut toiminta.

19

Asioiden kokonaismaaran tarkastelu antaa vain karkean kuvan hallinnon tyomaaran kehittymisesta, koska esimerkiksi vahvistettavaksi alistetut kaavatapaukset poikkea- vat ongelmallisuutensaja laajuutensa subteen merkittavasti toisistaanja vaativat aivan eritasoista valmistelua ja poikkeavaa kasittelyaikaa. Sarno in on arvioida erityyppisten poikkeuslupapaatosten ja muiden, esimerkiksi lausuntotyyppisten asioi- den valmistelun vaatimaa tyopanosta suhteessa toisiinsa ja kaava-asioiden u .. U.•-'J.I.Lv..l.}

Myos vahvistettavien yleiskaavojen ja seutukaavojen seka erityisesti valitusasioiden vaatima tyopanos on vaikeasti vertailtavissa.

PaatoksHi annettiin yhteensa 13 434 kun niita edellisena vuonna oli ollut DetaljikaavapaatoksHi tehtiin yhteensa 2 132. Naista ymparistoministeriOn tus)paatosten osuus oli 15%, laaninhallitusten 63% kuntien ilman ali:stusta symien kaavojen 22 %.

Laaninhallituksissa ja ministeriossa annettiin asemakaavapaatoksia

vuonna 1991 yhteensa 692. Lisaksi eri kunnat hyvaksyivat suoraan paa!Oksillaan ilman alistusmenettely a 3 78 asemakaavan muutosta. Rakennuskaa vapaatoksiii tehtiin yhteensa 701, minka lisaksi alistamatta jatettyja rakennuskaavan muutoksia oli Rantakaa- vapaatoksia annettiin 862, joista 280 oli vahvistuspaatoksia.

Rakennuslain mukaisia rakennus- seka toimenpidekieltopaatoksia laanin- hallituksissajaministeriossa yhteensa 94 ja vuoden 1992 alussaoli asiaa.

Lisaksi vapaakunnat antoiv at itsenaisesti 31 rakennuskiellon jatkamista koskev aa paatosta.

Valtion viranomaiset ratkaisivat ns. ensiasteena poikkeuslupia 7 818, lisaksi kunnissa ratkaistiin 1 850 poikkeuslupaa. Poikkeuslupia oli vuoden alussa vi- reilla 1 970 kun niita vuotta aiemmin oli ollut yli tuhat hakemusta enemman. Valitus- poikkeuslupia ratkaistiin 651 ja niita oli vuoden 1992 alussa vireilla

Kuvio 3.1

Asema,· rakennus- ja rantakaavapaatokset 1973-91

lHJYM:n pUt6kset ja lruntlen Dman allstusta hyvlksymM kuvat 1200

kpl 1000

600

200

0

~--··-··-

, ..

..

,_,.

~,-"'

v I/ ...

74

... ..

...

,,

r~n

..-~

, '

, '

....

v ...

···

76

....

..

...

"··

twsk

'

,

_----.,

~;"

,_ ...

,_ rant

... ^j !''••._....

••'''

r·"

-

...

78 1980

ase rnak ^IN-·- sett ..H:t-1

,et~•'-' "''•-.,

....

..

_{.... ...}

...

,,

....

'

, '"' ^'

H:t

, ^,

'

" ^'

_

~U1 api taks

wu- '

v

~

v

~

^...

^...

.,

82 84 88 88

73 1975 77 79 81 83 1985 81

fYM

1'"·· .... _

' I ... ll~

v I

! ...

...

r-Ia laval

1990 91

Taulukko 3.1

LAANINHAUJTUSTEN KAA VOITUS- JA ASUNTOTOIMISTOISSA SEKA YMPARISTOMINISTERION KAA VOITUS- JA RAKENNUSOSASTON KAA VOITUSTOIMISTOSSA KASITELLYT ASIAT VUONNA 1 9 9 1

KASITELL YT ASIAT 1991 YM!KRO Laaninhallitus

LH:t ja YMIKRO/kt k.tsto UUD TUR HAM KYM MIK POH KUO KES VAA OUL lAP

-·

Yleiskaavat (alistukset) 11 1 0 2 1 0 0 0 1 0 0 0

Yleiskaavavalitukset ilman alistusta 25 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1

Muut yleiskaavoja koskevat p!l.li.tOkset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

YLEISKAAVAPAA.'WKSET YHT. 36 3 0 2 1 0 0 0 1 0 0 1

As.kaavan (ns.uud.al.)vahv.pUtOkset 27 4 1 6 2 1 0 5 2 8 4 1

As.k:n ja sen muutoksen vahv.paat. 55 11 13 17 8 3 1 6 1 6 9 2

Asemakaavan muutoksen vahv.paatOkset 233 26 42 55 24 18 1 12 6 19 34 4

Valitusasemakaavat ilman alistusta 9 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1

Muut asemakaavoja kosk.paatOkset 1 8 5 1 0 0 0 0 0 1 3 0

ASEMAKAAVAPMT6KSET YHT. 325 49 61 19 34 22 2 23 9 34 50 8

Rak.kaavan (ns.uud.al.)vahv.pli.lit. 0 8 36 24 6 3 3 1 1 13 9 10

Rak.k:n ja sen muutoksen vahv.plllit. 0 11 38 28 18 23 9 10 18 50 45 11

Rak.kaavan muutoksen vahv .paatOkset 0 25 44 34 11 16 6 17 19 62 35 11

Valitusrakennuskaavat ilman alistusta 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0

Muut rakennuskaavoja kosk.paatOkset 0 5 8 1 0 0 2 0 0 4 1 0

RAK.ENNUSKAA v APMT6KSET YliT 0 55 126 87 42 42 20 34 44 129 90 32

Rantakaavan (ns.uud.al.) vahv.palH. 4 9 43 62 14 33 9 4 25 30 16 13

Rantakaavan muutoksen vahv.paat. 0 0 4 1 0 0 1 1 1 6 1 3

Rantak:n Jaat.ja kaav.al:n hyv.p:t 0 13 76 70 28 53 26 13 40 30 42 29

Ran takaa van tarpee11isu uspaatOkset 0 4 41 2 0 0 2 0 0 8 0 6

Valitusrantakaavat ilman alistusta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0

Muut rantakaavoja kosk. plllitOkset 50 4 13 2 0 0 4 0 1 23 1 0

RANTAKAAVAPMT6KSET YHT. 54 30 177 137 42 86 42 18 67 97 61 51

Yleiskaav.kosk.rak.- ja toim.pidekiellot 3 0 0 4 3 0 0 0 4 0 1 3

Asemakaavoitusta kosk. rak.kiellot 5 10 3 0 1 0 1 3 0 1 9 0

Rakennuskaavoitusta kosk. rak.kieUot 0 9 10 6 3 4 1 1 1 0 3 5

RAK.ja TOIM.PIDEKIELTOPMT.YHT. 8 19 13 10 1 4 2 4 5 1 13 8

Poikkeusluvat (ensiasteen ratkaisut)

RakL 5 § MyOnteiset 389 499 311 352 125 61 54 95 176 192 260 167

(taaja-asutus) KieJteiset 103 194 77 75 9 9 20 6 5 44 71 7

RakL 132 § MyOnteiset 197 271 447 388 250 323 377 139 262 319 240 166

(muu poikk.) Kielteiset 25 97 178 144 52 165 85 41 32 185 90 44

POIKKEUSLUV AT YHT.( ensiast.ratk.) 714 1061 1013 959 436 558 536 281 475 740 661 384 Valituspoikkeus]uvat:

Taaja-asutuspoikkeus]uvat (RakL 5§) 213 9 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0

Muut poikkeusluvat (RakL 132 §) 415 5 1 0 2 2 0 0 0 1 1 0

V ALITUSPOIKKEUSLUV AT YHT. 628 14 1 2 2 2 0 0 0 1 1 0

Rakennussuojelulain muk.paatOkset 21 1 25 9 2 7 5 4 1 14 13 2

Maa-aineslain muk.pUt.(alistukset) 6 13 10 21 8 29 7 18 21 80 48

MAL:n muk.valituspaat.ilman alistusta 8 25 10 5 6 8 2 6 6 13 1

Tielain mukaiset paatOkset 50 90 48 24 34 42 39 29 38 76 25

Yksityistielain muk. paatOkset 80 183 80 65 103 126 59 51 0 85 33

Toimenpidelupia (124a§) kosk.val.p. 8 0 10 2 0 2 1 0 1 0 0

Katu-ja rak.k.tiepiir.kosk.val.p. 9 0 7 0 0 0 2 0 4 1 1

Muut palitOkset 20 142 36 44 18 21 36 35 89 156 64 20

PMT6KSET YHTEENSA 1806 1541 1769 1494 701 893 850 509 807 1242 1208 614

Lausunnot ympliristOministeriOUe 140 166 88 46 110 38 26 56 93 68 33

Lausunnot asuntohallitukselle 2 337 308 92 3 4 42 128 66 274 115

Muut ]ausunnot 235 68 300 144 11 91 82 87 118 143 130 130

LAUSUNNOT YHTEENSA 235 210 803 540 215 204 124 155 302 302 472 278

Yleiskirjeet 0 21 0 0 0 6 0 0 0 0 11

Korjausavustukset 119 0 503 350 285 452 418 331 298 0 511

Muut asiat(mm.rauen.p-luvat) 149 69 120 120 282 29 3 37 26 14 155 78

KAIKKI KASITELLYT ASIAT YHT. 2190 1999 2713 2657 1548 1411 1435 1119 1466 1856 1835 1552 Vlili- ja Ui.hetepalUOkset 1991 530 13n 1635 597 903 498 782 519 561 624 573 Lisaksi YM:n rakennusasiaintoimisto antoi 197 tyyppihyvliksyntlipUtOsta.

•t Lisaksi eri kunnat hyvaksyivlit plilitOkselllill.n (ilman alistusta) 378 asemakaavan, 80 rakennusk:lavan seka 2 rantakaavan muutosta.

*2 Kunnissa ratkaistiin ns. ensiasteena Jisliksi yhteensa 1 852 poikkeuslupaa (RakL 5 § 555 kpl ja 132 § 1 297 kpl).

lli:t ~OKOMAA

yht. YHT.

5 16

3 28

0 0

8 44

40 67

11 132

241 474

1 10

18· 19

377 702 *1

126 126

267 267

286 286

1 1

21 21

701 701 *1

258 262

18 18

420 420

63 63

1 1

48 98

808 862 *1

15 18

28 33

43 43

86 94

2292 2681

517 620

3182 3379 1113 1138 7104 7818 *2

11 224

12 427

23 651

95 116

261 261

90 90

495 495

871 871

24 24

24 24

661 681

11628 13434 864 864 1371 1371 1370 1605 3605 3840

38 38

3387 3387 933 1082 19591 21781

8599

Kaikki klisitel1yt asiat v. 1990 2585 2474 2980 2609 1477 1647 1371 1303 1389 1937 2014 1279 20480 23065 Kaikki klisitelJyt asiat v. 1989 3043 2293 3242 3144 1683 1530 1619 1522 1724 2538 2510 1897 23702 26745