Laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa seka ymparistoministerion kaavoi-tus- ja rakennusosaston kaavoitustoimistossa kasiteltiin vuonna 1991 yhteensa 21 781 asiaa, kun niita edellisena vuonna oli ollut 23 065.
Vuoden 1992 alussa oli vireilla 5 752 asiaa, kun niita vuotta aiemmin oli ollut 1 300 enemman. Vuoden 1992 alussa vireilla olleiden asioiden maara vastaa 26 % laanin-hallituksissaja ministeriossa vuonna 1991 kasiteltyjen asioiden maarasta. Kaavoitus-ja asuntotoimistoille saapuneiden asioiden osuus oli 13,5% Iaaninhallituksille saapu-neista kaikista asioista. Asiaryhmia on saatu karsittua, silla vastaava osuus vuonna 1986 oli ollut 18 %.
Taulukko 3.4
LAANINHALLITUKSISSA JA YMPARISfOMINISTERIOSSA RATKAISTUJA JA VIREILLA OLLEITA ASIOITA 1989 - 91 (kpl)
Ratkaistu Vireilla
v.1989 v.1990 v.1991 1.1.1990 1.1.1991
Yleiskaava-asiat 44 70
Asemakaava-asiat 914 856 702 343 283
Rak. -kaava-asiat 714 726 701 394 371
Rantakaava-asiat 558 683 862 495 654
Rakennuskiellot 123 113 94 17 20
Poikkeusluvat 10099 9294 7818 3734 3197
Valituspo-luvat 0 219 651 52 648
Maa-ainesasiat 313 317 351 203 171
Rak.suoj.L:n muk.as. 82 91 116 85 169
Yht. 12803 12299 11339 5323 5583
Muut asiat 13942 10766 10442 2420 1453
Yhteensa 26745 23065 21781 7743 7036
1.1.1992 133 293 262 541 26 1970 869 167 179 4440 1312 5752
Vuoden 1990 syyskuun alussa voimaan tulleella rakennuslain muutoksella lisattiin kuntien omavastuista paatoksentekoa kaava- ja poikkeuslupa-asioissa seka tarkis-tettiin valtion viranomaisten tehtavajakoa. Talloin mm. kaavojen alistusvelvollisuutta supistettiin, rakennusjarjestysten alistusvelvollisuudesta luovuttiin, poikkeuslupia siir-rettiin kunnissa ratkaistaviksi ja muutoksenhakujatjestelma sopeutettiin kaavajatjes-telman muutoksiin.
Rakennuslain uudistuksen ja vapaakuntakokeilun vaikutukset nakyvat mm. eri viran-omaisten kasittelemien asioiden maarien muutoksina, osayleiskaavoituksen vilkastu-misena, kaava- j a poikkeuslupapaaWstenjakaantumisessa kuntienja valtion viranomaisten kesken seka jarjestetyn koulutuksen maarana ja muuna informaatio-ohjauksena, Kasiteltavien asioiden maarissa eivat myos nay kaikki merkittavat tehtavalohkot. Naita ovat esimerkiksi informaatio-ohjaukseen, kunta- ym. neuvotteluihin ja yleison palve-luun suuntautunut toiminta.
19
Asioiden kokonaismaaran tarkastelu antaa vain karkean kuvan hallinnon tyomaaran kehittymisesta, koska esimerkiksi vahvistettavaksi alistetut kaavatapaukset poikkea-vat ongelmallisuutensaja laajuutensa subteen merkittavasti toisistaanja vaatipoikkea-vat aivan eritasoista valmistelua ja poikkeavaa kasittelyaikaa. Sarno in on arvioida erityyppisten poikkeuslupapaatosten ja muiden, esimerkiksi lausuntotyyppisten asioi-den valmistelun vaatimaa tyopanosta suhteessa toisiinsa ja kaava-asioiasioi-den u .. U.•-'J.I.Lv..l.}
Myos vahvistettavien yleiskaavojen ja seutukaavojen seka erityisesti valitusasioiden vaatima tyopanos on vaikeasti vertailtavissa.
PaatoksHi annettiin yhteensa 13 434 kun niita edellisena vuonna oli ollut DetaljikaavapaatoksHi tehtiin yhteensa 2 132. Naista ymparistoministeriOn tus)paatosten osuus oli 15%, laaninhallitusten 63% kuntien ilman ali:stusta symien kaavojen 22 %.
Laaninhallituksissa ja ministeriossa annettiin asemakaavapaatoksia
vuonna 1991 yhteensa 692. Lisaksi eri kunnat hyvaksyivat suoraan paa!Oksillaan ilman alistusmenettely a 3 78 asemakaavan muutosta. Rakennuskaa vapaatoksiii tehtiin yhteensa 701, minka lisaksi alistamatta jatettyja rakennuskaavan muutoksia oli Rantakaa-vapaatoksia annettiin 862, joista 280 oli vahvistuspaatoksia.
Rakennuslain mukaisia rakennus- seka toimenpidekieltopaatoksia laanin-hallituksissajaministeriossa yhteensa 94 ja vuoden 1992 alussaoli asiaa.
Lisaksi vapaakunnat antoiv at itsenaisesti 31 rakennuskiellon jatkamista koskev aa paatosta.
Valtion viranomaiset ratkaisivat ns. ensiasteena poikkeuslupia 7 818, lisaksi kunnissa ratkaistiin 1 850 poikkeuslupaa. Poikkeuslupia oli vuoden alussa vi-reilla 1 970 kun niita vuotta aiemmin oli ollut yli tuhat hakemusta enemman. Valitus-poikkeuslupia ratkaistiin 651 ja niita oli vuoden 1992 alussa vireilla
Kuvio 3.1
Asema,· rakennus- ja rantakaavapaatokset 1973-91
lHJYM:n pUt6kset ja lruntlen Dman allstusta hyvlksymM kuvat 1200
Taulukko 3.1
LAANINHAUJTUSTEN KAA VOITUS- JA ASUNTOTOIMISTOISSA SEKA YMPARISTOMINISTERION KAA VOITUS- JA RAKENNUSOSASTON KAA VOITUSTOIMISTOSSA KASITELLYT ASIAT VUONNA 1 9 9 1
KASITELL YT ASIAT 1991 YM!KRO Laaninhallitus
LH:t ja YMIKRO/kt k.tsto UUD TUR HAM KYM MIK POH KUO KES VAA OUL lAP
Poikkeusluvat (ensiasteen ratkaisut)
RakL 5 § MyOnteiset 389 499 311 352 125 61 54 95 176 192 260 167 Lisaksi YM:n rakennusasiaintoimisto antoi 197 tyyppihyvliksyntlipUtOsta.
•t Lisaksi eri kunnat hyvaksyivlit plilitOkselllill.n (ilman alistusta) 378 asemakaavan, 80 rakennusk:lavan seka 2 rantakaavan muutosta.
*2 Kunnissa ratkaistiin ns. ensiasteena Jisliksi yhteensa 1 852 poikkeuslupaa (RakL 5 § 555 kpl ja 132 § 1 297 kpl).
Taulukko 3.11
Rakennussuojelulain mukaisia paatoksia annettiin laaninhallituksissa kpl, osa on alistettu valtioneuvoston vahvistettavaksi. Valtioneuvosto kasitteli ymparist6-ministeri6n esittelysta 20 sille laaninhallituksista alistettua tai valitusasioina tullutta rakennussuojelulain mukaista asiaa seka maarasi suojeltavaksi valtion ra-kennusta 13 eri kohteessa. Rakennussuojelulain mukaisia asioita oli vuoden 1992 vireilla 179.
Maa-aineslain mukaisia alistettuja lupapaatoksia ratkaistiin laaninhallituksissa 260. Lisaksi ratkaistiin 90 valitusmaa-aineslupaa ilman alistusta.
Lausuntoja annettiin yhteensa 3 840. Laaninhallituksissa annettiin 8 600 va.li-Hihetepaatosta. Ne eivat ole varsinaisia kasiteltyja asioita, mutta kuvaavat tarvittavien lisaselvitysten ja lausuntojen maaraa, joka menettely puolestaan luonnollisesti taa ko. asioiden kasittelyaikaa.
Ministerion rakennusasiaintoimisto antoi 197 tyyppihyvaksyntapaatosta vuonna
KUNNAT, JOILIA ON OIKEUS TEHDA MUITA KUIN OLENNAISIA KAAVAN MUUTOKSIA ILMAN ALISTUSTA Tilanne 1.1.1992 Yhteensa 146 kuntaa, joista 91 kaupunkeja (ml. 1.1.-86 ja 1.1.-92 kaupungeiksi nimetyt) ja
UUDEN- TURUN HAMEEN KYMEN MIKKEUN POHJOIS- K.UOPION
KESKI-MAAN JA PORIN LAANI LAANI LAANI KARJAIAN LAANI SUO MEN
LAANI LAANI LAANI LAANI
Helsinki Turku Hameenlinna K.ouvola Mikkeli Joensuu Kuopio Jyvaskyla Espoo Harjavalta Forssa Anjalankoski Heinola Kitee lisalmi Jams a Hanko Huittinen Lahti Ham ina Piekslimiiki Lieksa Suonenjoki Jamsiinkoski Hyvinklia Ikaalinen Mlinttli Imatra Savonlinna Nurmes Varkaus Keuruu
Jlirvenplili Kankaanplili Nokia Kotka Outokumpu Saarijlirvi
Karjaa Kokemliki Orivesi Kuusankoski Heinolan mlk Kiuruvesi Suolahti Karkkila Laitila Riihlmaki Lappeenranta Juva Kontiolahti Lepplivirta Alinekoski Kauniainen Loimaa Tampere Mikkelin mlk Liperi Siilinjlirvi
Kerava Naantali Toijala Joutseno Punkaharju Jyvaskyllin mlk
Lohja Parainen Valkeakoski Ruokolahti Laukaa
Loviisa Parkano Virrat Valkeala Viitasaari
Porvoo Pori Vehkalahti
Tammisaari Raisio
Vantaa Rauma· Asikkala Salo Hattula Kirkkonummi Uusikaup. Hausjarvi Lohjan kunta Vammala Hollola
Mlintslilli Janakkala
Nurmijarvi Hlimeenkyro Kangasala Porvoon mlk Kaarina Lempaala
Sipoo Lieto Nastola
Tuusula Rauman mlk Pirkkala Vihti Ulvila Ylojlirvi
(17+5) 22 (11+10) 21 (7+4) 11 (4+4) 8 (5+2) 7 (4+3) 7 (7+3) 10 kunt.la
94 49 27 29
Taulukko 3.10
U.t99l VOIMASSA OLE VA ALUEELLINEN TOIMIV AI.LAN JAKO 'k'MPARJST{)MJNISTERION JA l.AANINHALLITUSTEN KESKEN KAA VA- JA POIKKEUSLUI•A-ASIOJSSA
Uuderunaan IUnl:
Turun ja Podn lUnl:
Himeen IUnl:
Kymen lUni:
Mikkelin IUni:
Pohjois-Kaljalan IUnl:
Kuopion IUnl:
Keski-Suomen IUnl:
Vaasan laanl:
Oulun lUnl:
Lapin JUnl:
YM:n toimlvallassa olevat lrunnat Helsinki, &poo, Kauniainen, Vantu Thrlru, NaantaU, Raisio
Tampere Muut lruin edeUi mainitut bupungit (67 bupunlda) seU 361 muuta lruin bupunldkuntaa lruuluvat JUninhallitukslen toimlvaltaan.
55 muuta kuntaa
VAASAN OUWN
LAANI lAANI
Vaasa Oulu Rovaniemi
Alajarvi Haapajarvi Kemi Alavus Kajaani Kemijarvi Kaskinen Nivala Tomio K.okkola Oulainen Kristiinankaup Raabe Inari Kurikka Ylivieska Kittilli
Lapua Rovaniemen mlk
Pietarsaari Haukipudas Sodankylli Seinajoki Kalajoki
Uusikaarlepyy Kempele Kiiminki llmajoki Kuusamo Kauhajoki Sotkamo Laihia
Mustasaari Nurmo NlirpiO
(11+6) 17 (7+6) 13 (4+4) 8
Toimivallan jako ja kuntien oikeus hyvaksya kaavan muutoksia alistamatta paatosta vahvistettavaksi seka myontaa poikkeuslupia
Laaninhallitustenja ymparistoministeriOn alueellinen toimivallanjako perustui aiem-min asema-, rakennus- ja rantakaavojen vahvistamisen seka poikkeuslupien myonta-misen osalta kuntamuotoihin. MinisteriO huolehti naista asioista kaupungeissa ja laa-ninhallitus entisissa maalaiskunnissa.
1.9.1990 voimaan tulleen rakennuslain muutoksen myota paasaantOisesti saman kun-nan alueella kaikki maankayttoon liittyvat asiat kasitellaanjoko laaninhallituksessa tai ymparis!Oministeriossa. Ministerion alueelliseen toimivaltaan kuuluu nykyisellaan kaava-ja poikkeuslupa-asioissa vain laanien paakaupungitkaava-ja tietyt kaupunkiseudut, yhteensa
16 kaupunkia. Poikkeuksena Hameen Iaanissa Hameenlinna on laaninhallituksen toi-mivallassa. Kaikki muut 428 kuntaa kuuluvat laaninhallitusten toimivaltaan. Seutukaa-voitukseen liittyvista tehtavista huolehtii kuitenkin edelleen ymparis!Oministerio.
Vahaisten kaavan muutosten alistamisvelvollisuudesta luovuttiin 1.9.1990 voimaan tulleen rakennuslain muutoksen myota kaikkien kuntien osalta. Itsenaisen paat6ksen-teon laajuus on saannoksissa rajattu vastaamaan sita oikeutta, mika kaavoitustoimel-taan kehittyneilla kunnilla oli 31.8.1990 saakka.
Rakennuslakiin vuonna 1973 tehty muutos antoi ministeriolle oikeuden maarata, etta kuntien, joiden kaavoitustoimi on riittavan kehittynyt, ei tarvitse alistaa laaninhallituk-sen tai ministerion vahvistettavaksi sellaisia asema-, rakennus- tai rantakaavan muu-toksia,joitaeiolepidettavaolennaisina.MinisteriOonvuosina 1974,1976,1977,1980,
1984 ja 1990 tekemillaan paatoksilla poistanut edella tarkoitettujen muiden kuin olen-naisten kaavan muutosten alistusvelvollisuuden 139 kunnan osalta. Kuntien toimin-tavapautta laajennettiin vuonna 1990 myos asiallisesti niin, etta kuntien itsenaisesti paattamat kaavan muutokset voivat nyt olla aikaisempaa merkittavampia.
Paa!Oksellaan 21.11.1991 ministeriO totesi entisten 139 kunnan lisaksi 7 kuntaa, joiden kaavoitustointa voidaan pitaa riittavan kehittyneena. Kuntia on siten nykyisellaan 146 eli 33 % kunnista.
Lisaksi kunnan ei tarvitse alistaa vahvistettavaksi vahvistetun yleiskaavan alueelle hyvaksyttya asema- tai rakennuskaavaa silloin, kun tasta on yleiskaavan vahvistuspaa-tOksessa nimenomainen maarays.
Kunta voi RakL uuden Sa § :n nojalla myontaa yksiasuntoisen asuinrakennuksen taaja-asutuspoikkeusluvat valtuuston hyvaksymassa yleiskaavassa asumiseen varatulle alueelle. Kunta voi edelleen myontaa RakL 132 § :n 1 momentin tarkoittamat poikke-usluvat voimassa olevista kaavoista, rakennusjarjestyksesta, muista rakentamista kos-kevist.a saannoksistaja maarayksista seka eraista rakennuskielloista. Kunnan toimival-taan eivat kuitenkaan kuulu ranta-alueet
24
Kartta 3.2
17" lA I" 20 21' 22' 23 24' 25' 25" 27' 28" 29" 30' 31" Jl I~'
... L ... 1 I I I L---:--·. _I . _ _ L __________ L _ _ L _ _ _ l _ .. I
.l
Kunnat, joilla on oikeus tehda muita kuin olennaisia asema-, rakennus- ja ranta-kaavamuutoksia ilman niiden alistamista vahvistettavaksi (kaavoitustQimeltaan riittavan
"9 kehittyneet kunnat)
Tilanne 1.1.1992
68" Kuntia yhteensa 146 kpl, joista
kaupunkeja 91 ja muita kuntia 55
67"
66"
65'
64"
62'
Nama kunnat kasittavat
lahes 40 % koko maan pinta-alasta ja vaestomaaran osuus niissa on yli 80 % koko vaestosta
,.-'
\...--~, ', __ ---"
20g C) --~··- ~-_.--;-2:-- "'- - 2Ja
M•ANMITTAUSHAllllUKSEN KAHTOG"AFINEN OSASTO
· - r · · ---- r -·· ·-·-r
24" 25" 26" r
27"
68
67'
66
65
63
61
~~---·· 'L_ - _;;:•- _
IOiik"'J
~~\ •<; Maanmoll>ushaHolus. Hobmki
'\_ ___ /~-.
C> "' D YMPARISTOMINISTERIO 60
Kaavoilus- ja rakennusosasto
-(l-~~~~1~9~--- -,
28" 29" 30" 31 .
MAA.NMITlAUSH..t.lliiUKC::fti KAATT .. P'Aip..,!O Hfl ~INI(I HIS!
4. Seutukaavoitus
Seutukaavoituksesta vastaavat kuntainliitot; joko seutukaavaliitot tai ns. maakunnal-liset liitot. Seutukaavoituksessa ollaan siirtymassa jatkuvan suunnittelun vaiheeseen:
kukinliitto uudistaaja taydentaa voimassa olevaa seutukaavaa tarpeellisilta osin. Kaavojen muutoksetsaavatyhakasvavanosuuden.Asiaahavainnollistaakuvio4.1,jossaonosoitettu eri liittojen kaavojen kattavuus vuoden 1992 alussa.
Seutusuunnitelma
I
maakuntasuunnitelmaSeutukaava 1
Seutukaava 2
Seutukaava 3
Seutusuunnitelma on sisalloltaan laaja-alainen lahinna kehittamispoliittinen. Se laadi-taan kerran valtuustokaudessa eli neljan vuoden villein. SilUi ei ole valittomHi oikeus-vaikutuksia. Se koostuu periaatteessa tavoite, rakenne-, alueidenkaytto- ja toteuttamiso-sista. Suunnitelmaa kutsutaan nykyisin maakuntasuunnitelmaksi.
Seuraava maakuntasuunnitelma laaditaan vuoteen 1992 mennessa. Useimmat liitot ovat laatineet osia suunnitelmasta tai sen luonnoksesta vuonna 1991. Tehokkain laatimis-vaihe jatkuu vieHi ainakin vuoden 1992 alkupuolella.
Virkistys- j a suoj elualueita koskev at seutukaav at laadittiin paaosin 1970-luvulla. Kaav an tavoitteena on suojata ulkoilua, matkailua, ymparistansuojelua ym. toimintoja varten sijainniltaan naihin tarkoituksiin erityisesti soveltuvia alueita rakentamiselta ja muul-takin maankaytolta, joka voisi olennaisesti vaikeuttaa niiden kayttamista virkistys- ja suojelutarkoituksiin. Kaikki seutukaava 1 :t ovat lainvoimaisia. Lantisen Uudenmaan seutukaava on laaja-alainen ja sen voidaan katsoa sisaltavan myos seutukaava 2:n ja osin myos 3:n maankayttovaraukset.
1980-luvun alkupuolella laaditut seutukaava 2:t poikkeavat toisistaan, vaikkakin paa-osassa niista kasitellaan taajamatoimintojen alueita, liikennetta, teknista huoltoa seka myos loma-asutusta. Eraissa kaavoissa kasitellaan lisaksi maa- ja metsatalousalueita seka virkistys- ja suojelualueita, esim. Helsingin seutukaava kasittaalahes kaikki taajamien ulkopuoliset alueet. Paijat-Hameen seutukaava 2 vain koskee Lahden ja Heinolan kaupunkiseutuja sekaPohjois-Pohjanmaankaava Oulunkaupunkiseutua. Paijat-Hameessa on vahvistettu muita taajamia koskeva jatko-osa (seutukaava 3). Seutukaava 2:n ka-sittelyyn liittyen on vahvistettu (Kanta-) Hameen seutukaavaliiton maakaasujohdonja Helsingin seutukaavaliiton jatehuollon aluevarauskaavat. Kaikki seutukaava 2:t ovat lainvoimaisia.
Seutukaava 3:n laatiminen alkoi vuonna 1984. Kaava laadittiin suurelta osin seutukaa-va-alueittaisten erityistarpeiden pohjalta. Seutukaava 3: ssa kasitellaan mm.loma-asutusta, harjujensuojelua, maa-ainesten ottoa, liikennetta, teknista huoltoa seka ensimmaisen 25