Rantakaavoitus ja lomarakentamin·en

Kuvio 7.3

Rantakaavan paatarkoituksena on ranta-alueiden loma-asutuksen ja sita palvelevien virkistys- ja muiden yhteiskayttoalueiden tarkoituksenmukainen jarjestaminen. Ran-takaavan laatiminen on maanomistajan asia. Mikali maanomistajia on useita, eivatka he voi sopia kaavan laatimisesta, voi kunta ottaa sen laadittavakseen maanomistajien kustannuksella. Rantakaavan hyvaksyy kunnanvaltuusto ja paatoksen vahvistaminen kuuluu toimivaltajaon mukaan joko laaninhallitukselle tai ymparistoministeriolle.

Rantakaavoitus lisaantyi vielakin edellisvuoden ennatykselliselta tasolta; lomaraken-taminen kaantyi etenkin loppuvuodesta laskuun. Rantakaavoitusta koskevia paatoksia tehtiin 862. Rantakaavoja vahvistettiin 280, kaavan laatijoita hyvaksyttiin 420, loma-rakennusten poikkeuslupia ranta-alueille kasiteltiin 3 450, rakennusluvan sai 13 000 ja valmistui 9 500 lomarakennushanketta, joista uusia rakennuksia 8 400. Lahivuosina on odotettavissa edelleen huomattava maara rantakaavoja, silla vuosina 1990-91 hy-vaksyttiin kumpanakin 400 rantakaavan laatijaa j a kaavoitettavaa aluetta. Aiempina vuo-sina laatijoita on hyvaksytty keskimaarin 200-270.

Rantakaavoituspiiiitokset 1975-91 900

kpl 800 700 600

500 400

300 200 100 0

!;I;

~ ~

/':

-

-1975

~ ~ ^7~

[:? ^/

~ ^{~ / /} _/

-76

77

73 ^~ ~

~ ~

^{~ :%} _~ ^~

~ _~

-

^- - ^-

-' - - - - ^'--

-78 1980 82

79 81

~

/

~

7 ~

~ ~ -%

-I - - - -

-'-- - - ^{I -}

-84 88

83 1985 87

~

/ rn 7' H

:%

~ - ,..._

' - - -

-~ - ^~

88 1990

89

t-

r'

'

-91

paatokset

IDI

^vahvlstus

lim

kuv.al+lut.hyv.

~

tarpeellisuus [[[[) muut

53

Kuvio 7.1

1986 1987 1988 1989 1990 1991

Rantakaavapiiiitokset yht. 458 547 549 558 683 862

joist a

- vahvistuspaatoksHi 163 214 225 201 204 280

- laatijan ja kaav.al.hyv.paat 217 256 269 267 394 420

- tarpeellisuuspaa to ksia 55 50 37 42 46 63

Lomarakennusten rak. -luvat* 10000 10500 12300 14800 14500 11400

Valmistuneet lomarak. * 7700 7600 7200 8100 8800 8400

* uudet rakennukset

Vahv.rantakaav. sis.lomarak. 2400 3300 4100 4200 3600 5000 Myonn.po-lupien sis.lomarak. 2200 2900 3000 3400 3400 3200

Voimassa olevia rantakaavoja oli vuoden 1992 alussa yhteensa ne pinta-alaltaan 1 161 km^2, joka vastaa 0,4% maapinta-alasta. Rantaviivaa sisaltyi 7 232 km ja loma-rakennusvarauksia 50 1 Eniten rantakaavoja on ja Porin laanissa; 512 kpl, pinta-alaltaan 190 km² ja sisaltaen rantaviivaa 1 km loma-rakennusvarauksia 10 300.

Rantakaavahankkeita oli vireilla 1 137 kasittaen 927 km²:n suuruisen Hihes 4 560 km rantaviivaa.

Voimassa olevista kaavoista laskettu "keskiarvo - rantakaava" on

ha, sisaltaa rantaviivaa 3,1 km, rakennuspaikkoja 20 ja loma-rakennusvarauksia Kutakin loma-rakennusta kohti tulee rantaviivaa 140m ja (kaava-alueen) 'I"'"·"-·'"""'"

2,3 ha. Erot eri laanien valilla ovat huomattavat.

Rantakaavoitustilanteen kehitys 1975-91

120000

ha. 110000 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0

31.12. kunakln vuonna volmassa olloot kuva1 )a vlrellli olleet hankkoot

..,...

v _{t/: t_:l} v: ^II _1% ^~ _~

~ ~

~ ^nr_:; _1<1 Is

-~

^{m II}

I I I I

16 78 1980 1975 71 79

t;J

~

82 84 86

81 83 1985 87

88 ¹ 990

-91

hajakpl

• volm.ha

~ vlreiiiAha voim.lomarak.kpl

Kuvio 7.2

Rantakaavoitus 1975-91

RantakaavapiHitoksHi tehtiin ennatyksellinen 862,joista 280 oli vahvistuspaatOksia.

Vuonna 1991 vahvistettuihin 255 uuteen rantakaavaan sisaltyi pinta-alaa 125 km^2, rantaviivaa 765 km ja lomarakennusvarauksia lahes 5 000. Vireille tuli 423 ranta-kaavahanketta yhteensa 292 km²:n suuruiselle alueelle ja rantaviivaa naihin sisaltyy 1 357 km. Hankkeista 22 oli vapaakuntien ratkaisuja.

Kokonaan tai paaosin jatettiin rantakaavoista vahvistamatta 6 (2, 1 %) ja 52 tapa-uksessa (18,6 %) jatettiin kaava vahvistamattajoiltain osin. Lisaksi yksi alistus peruu-tettiin kokonaan tai paaosin.

Taulukko 7.1

"KESKIARVO- RANTAKAAVA" SISALTM:

lask.l988 lask.1989 lask.1990 lask.1991 Laskettu 1.1.1992 vahv. vahv. vahv. vahv. voimassa olleista rantakaav. rantakaav. rantakaav. rantakaav. rantakaavoista

Pinta-alaa ha 60 52 44 49 51

Rantaviivaa km 3,8 3,2 3,0 3,0 3,1

Rakennuspaikkoja 20 18 20 19 20

Lomarakennuksia 21 25 21 19 22

Kutakin lomara-kennusta kohti:

- pinta-alaa ha 2,8 2,1 2,1 2,5 2,3

- rantaviivaa m 178 127 145 154 144

vuoslttaln vahvlstetut Ja vlr.tulleet kuvat seki vatw.kuv.sls.lomarak.

30000

~ vlrellle ha/hyv.kuv.lae vahv.lomarak.kpl

Kuvio 7.4

Ratkaistuista rantakaava-alistuksista 15 %:iin (41) sisaltyi valituksia korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitettiin 22 rantakaavan osalta.

Laaninhallituksille tuli vuoden 1991 aikana tiedoksi tai palautettiin ratkaisemaa valitusrantakaavaa. Laaninhallituksen paatOs oli pysytetty sa, neljan osalta valitus oli jatetty tutkimatta tai peruutettu seka 9 ni:i'i:i't-ri.ct-Ci

Rantakaavan laatijan hyvaksymispaatoksHi annettiin laaninhallituksissa 26 paatoksen osalta ( 6,2 %) valitettiin ymparistOministeriolle. Y mparistOministerio korkein hallinto-oikeus, joka oli valitusviranomaisena 31.10.1989 "'""'U"-'" ... ,

21 rantakaavan laatijaa koskevaa valituspaatOsta. Laaninhallituksen

17 tapauksessa, yksi oli jatetty tutkimatta tai peruutettu seka kolme paatOsta '""'·U.UV .... A ...

Rantakaavan tarpeellisuuspaatoksia ratkaistiin joista kymmenen valitettiin ymparistoministeriOlle. YM tai KHO ratkaisi valitukset 15 toksen osalta, jotka kaikki pysytettiin.

Lomarakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana. Vuonna 1991 ratkaistut ranta-alueille rakennettavia loma-rakennuksia koskevat 3 451 poikkeuslupaa sisalsivat 4 620 rakennuksen rakennushanketta, joista hyvaksyttiin 3200.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan maassamme valmistui vuoden lahes 9 500 lomarakennusta, joista uusia 8 400, ja rakennusluvan sai marakennushanketta, joista uusia 11 400.

Vuonna 1991 valmistuneiden lomarakennusten maara vastasi samaan aikaan

tettuihin rantakaavoihin ja poikkeusluparatkaisuihin sisaltyneiden lomarakennusten maaraa.

Lomarakentaminen vuosina 1975-91

14000

Taulukko 7.10

"KESKIARVO - RANTAKAA VA" LAANEITTAIN (laskettu 1.1.1992 voimassa olleista rantakaavoista)

Pinta- Ranta- Rakennus-ala viivaa

paikko-UUini ha km ja kpl

Lomara- Kutakin lomarak.kohti

kennuk- pinta-

VALMISTUNEET LOMARAKENNUKSET JA NIILLE MYONNETYT RAKENNUSLUVAT SEKA RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAVIA LOMARAKENNUKSIA KOSKEVAT POIKKEUSLUPATIEDOT VUONNA 1991

Ratkaistut p o i k k e u s 1 u v a t }pl Lomarakennukset *

1991 Yksittaiset Alueelliset Yhteensa

Paat. Lomarak. Paat. Lomarak. Paat. Lomarak.

* Tllastokeskuksen talonrakennustdaston ennakkouedot vuodelta 1991 (uudet rak. Ja laaJennukset).

v.l990 3238 2708 1207 65 657 127 3303 3365 1334

Taulukko 7.7

KOKO MAASSA VAHVISTETUT (voimassa olevat) RANTAKAAVAT 1.1.1992 1.1.1992

Vahvistuspaatokset kpl Uusi

1991 VAHVISTETUT RANTAKAAVAT

Lamar

Vahv. -paatokset kpl Pinta- Ranta- Rak.paikkoja Lomarakenn. Yhteensa kpl Uusi Laaj. Muutos ala

* * sisaltyy 3 YM:n tekemaa vahvistuspaatostii (Tamp ere)

v.1990 173 4 24 7637,7

Valtakunnallinen rantojensuojeluohjelma

Valtioneuvosto teki 20.12.1990 periaatepaat6ksen valtakunnallisesta rantojensuojeluoh-jelmasta. Ohjelmaan sisaltyy 127 luonnoltaan valtakunnallisesti arvokasta aluetta.

Suojeltavia meriluonnon alueita on 29 ja niihin sisaltyy 1 500 kilometria rantaa, joka vastaa no in 4 % koko merialueen rantaviivasta. Jarviluonnon alueita on 98 ja niilHi on rantaa 6 500 kilometria, joka vastaa vajaata 5 % jarvien rantaviivasta. Alueet on tar-koitus sailyttaa luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Lopullisena paamaarana on perustaa alueille luonnonsuojelualueita.

Suurelle osalle rantojensuojelualueita on syyta laatia vahvistettavat yleiskaavat. Yleis-kaavoilla voidaan nopeuttaa ohjelman toteuttamista, varmistaa luonnonarvojen saily-minen ja parantaa maanomistajien yhdenmukaista kohtelua. Yleiskaavaa varten teh-tavien tarkkojen selvitysten perusteella suojeluun, virkistykseen ja muuhun kaytt6on tulevat alueet maaritellaan yksityiskohtaisesti. Yleiskaavassa maaritellaan myos tasa-puolisesti kaikkien maanomistajien rakennusoikeudet alueellaja rakennusoikeudet myos pyritaan sijoittamaan rakentamiseen parhaiten soveltuville paikoille. Yleiskaavassa maariteltyja rakennusoikeuksia kaytetaan mahdollisten rauhoitusneuvottelujen perus-tana. Rantaosayleiskaavojen arvioidaan valmistuvan 3-5 vuodessa.

Paaosa alueista on muiden kuin valtion mailla. Rauhoittamisesta koituvat taloudellisen hyodyn menetykset korvataan tayden korvauksen periaatetta noudattaen.

Rantojensuojeluohjelman kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 1 100 milj. markkaa.

Kustannuksia laskettaessa on otettu huomioon yleiskaavoituksen mahdollistama raken-nusoikeuden osoitus suojelukohteen ulkopuolelle. Osto- ja korvausvarojen tarvetta tulee vahentamaan maanvaihtojen kayttaminen ohjelman toteutuksessa. Todennakoisesti ohjelman toteuttamisen vilkkain kausi ajoittuu vuosille 1991 - 95.

YmparistOministeriO on ohjelman toteuttamista ohjaava ylin viranomainen. Laaninhal-litukset huolehtivat ohjelman kaytannon toteuttamisesta. Laaninhallituksen ymparis-Wnsuojelutoimisto hoitaa luonnonsuojelualueiden hankilman ja rauhoituspaatasten tekemisen. Kuntien yleiskaavojen vahvistaminen, rantakaava-asiatja poikkeuslupa-asiat valmistellaan kaavoitus- ja asuntotoimistossa. Laaninhallitus ohjaa kuntien yleiskaa-vojen laadintaa ja antaa lausunnot rantojensuojelualueille haettavista rakennusluvista.

Kunta vastaa alueiden yleiskaavoituksesta ja kunnan rakennuslautakunta kasittelee rakennusluvat.

Rantojensuojeluohjelma on jo toteutettu noin 140 yksityisen maanomistajan oalta ja vireilla on satoja maakauppoja tai -vaihtoja seka korvaushakemuksia. Kaikkiaan voi-daan arvioida vireilla olevan no in kolmannes yksityismaiden rantojensuojelukohteista.

V altion omistamille ranta-alueille on kevaalla 1992 ymparist6ministeri0n tyoryhma esittanyt periaatteet suojelun kaytannon toteuttamisesta. V altion maiden kayttamiseksi yksityisten rantojensuojelukohteiden vaihtomaina on maa- ja metsatalousministeriO seka ymparistOministerio antaneet ohjeet laaninhallituksille ja piirihallintoviranomaisille.

Rantojensuojelukohteita omistavien suuryhtiOiden kanssa on neuvoteltu useille vuo-sille ajoittuvista toteutusohjelmista. Rantojensuojeluohjelman alueilla on rantayleis-kaavoitus vireilla 71 kunnassa ja use ita kaavoja on jo vahvistettu. Naiden yleiskaa-vojen laatimista ymparistOministeriO on tukenut esimerkiksi vuonna 1991 kolmella miljoonalla markalla.

Taulukko 7.11

YLEISKAA VOITUSTILANNE RANTOJENSUOJELUOHJELMAN ALUEILLA VUODEN 1992 ALUSSA

Kohteita yhteensa 127; kohteet on jaoteltu laaneittiiin ja kunnittain.

Rantojensuo- Yleiskaava

Liiiini j elukohteita tarpeen vireilla tuettu vahvistettu kunnittain

Uudenmaan 16 13 10 6 1

Turun j a Porin 26 15 12 10 1

Hameen 24 14 6 3

Kymen 8 4 2 2

Mikkelin 40 30 6 6 1

P-Karjalan 15 9 6 4

Kuopion 19 13 7 6

Keski-Suomen 25 21 12 10

Vaasan 27 16 4 3 1

Oulun 26 20 3 4 1

Lapin 14 6 3 3

Yht. 240 161 71 57 5

8. Poikkeusluvat

Kuvio 8.7

Maankayton suunnitelmallisuus on rakennuslaissa turvattu edellyttamalla taaja-asutuksen muodostamiseenja taaja-asutusalueelle rakentamiseen asema-, rakennus- tai rantakaa-vaa. Laaninhallitus tai ymparistOministerio seka 1.9.1990 alkaen eraissa tapauksissa kunta voi kuitenkin myontaa poikkeuksen kaavoittamattomia alueita koskevasta taaja-asutuksen muodostamiskiellosta (RakL 5 §). Myos muista rakennuskielloista seka rakentamista koskevista maarayksistaja kaavoista voidaan poiketa naiden viranomais-ten myontamalla luvalla (RakL 132 §). Rakennus1autakunta myontaa vahaisia poik-keuksia seka poikpoik-keuksia eraista rakennuskielloista seka luvan tilapaisen uudisraken-nuksen rakentamiseen. Merkittavaksi on muodostunut kunnanhallituksen oikeus myontaa rakennuslain uuden 5 a§ :n nojalla yksiasuntoisen asuinrakennuksen taaja-asutuspoik-keusluvat valtuuston hyvaksymassa yleiskaavassa asumiseen varatulle alueelle seka rakennuslain 132 § :n 1 momentin tarkoittamat poikkeusluvat voimassa olevista kaa-voista.

V altion viranomaiset ratkaisivat poikkeuslupia vuonna 1991 yhteensa 7818, kun niita edellisena vuonna oli ollut 9 300 ja vuonna 1989 10 100. Lisaksi kunnissa ratkaistiin 1850 poikkeuslupaa,joten poikkeuslupien kokonaismaara pysyi edelleen lahes 10 OOO:na.

V altion viranomaisen poikkeusluparatkaisuista 44 % koski rantarakentamista.

Laaninhallitukset ratkaisivat kaikista poikkeusluvista 74 %, ymparistOministerio 7%

ja kunnat 19 %. Toimivaltaa on siirretty kunnille muita kuin ranta-alueita koskevien poikkeuslupien osalta. Kun nama paatOkset otetaan huomioon, on kuntien osuus 30 % muita kuin ranta-alueita koskevista ratkaisuistaja valtion viranomaisten 70 %. Minis-tenon toimivallassa olevat kunnat ratkaisivat poikkeusluvistaan itse 48 % siitakin huolimatta, ettei esimerkiksi Espoolla, joss a on huomattava maara poikkeuslupia, ole kunnanvaltuuston hyvaksymaa koko kunnan yleiskaavaa.

Delegoinnin vaikutus; poikkeusluvat 1988 seka 1991

rantapolkkeusluvat elvit ole mukana

1988

1991

LH:t (62%) LJ-I:t (74%)

kunnat (0%)

YM (26%)

YM (9%) kunnat (30%)

61

Kuvio 8.3

Valtion viranomaiset ratkaisivat RakL 5 §:n mukaisia poikkeuslupia 3 301, joista myonteisHi oli 81 %. RakL 132 § :n mukaisia poikkeuslupia ratkaistiin

75 % oli myonteisHL Lisaksi kunnissa ratkaistiin 555 RakL 5 § :n seka lupaa.

Rakennuslain 5 § :n mukaisten, taaja-asutuksen muodostamista alueilla koskevien poikkeuslupien osuus on noin % ja 132 § :n rakentaminen, poikkeaminen kaavoista 60

Kielteisten paatOsten suhteellinen osuus on luonnollisesti noussut, koska merkittava osa poikkeusluvista ratkaistaan kunnissa.

PaatOksia, joissa oli kysymys poikkeamisesta RakL 32 § :n mukaisesta

sen turvaamiseksi annetusta rakennuskiellosta, ratkaistiin esim. ymparistoministerios-sa v. 1991 98 (14% paatOksista). Edella mainituista 65 tapauksessa oli

myos muu poikkeamisperuste; paaasiassa taaja-asutus.

Ministerion vuonna 1991 ratkaisemista poikkeusluvista 24 % (138)

jolla oli yleiskaava. 11 % kaikista luvista sijaitsi vahvistetun yleiskaavan alueella 13% kunnanvaltuuston hyvaksyman yleiskaavan alueella. Rakennuslain 5 §:n mukai-sia alueellimukai-sia poikkeuslupia ratkaistiin 71, j oista 62 m yonteista paatOsta sisalsivat 2 81 asunnon rakentamismahdollisuuden.

Ensiasteena ratkaistut poikkeusluvat 1980-91

liininhaJiitukset, ympiris16ministerio. kunnat

7000+---~--~---+--~----~--+---1----r---+--_,--~

sooo~--~--~---+--~----~--+---4----r---+--~--~

13~§/lH:I~

---4000 _..,--~

... I __..,.+--~--,---J---1-- 5 § IILH:t .. •···•··•·· ... ···••···

3000 ^~ ... ^~ .... ..

.

^,

...

,,,.,,,,,

...

,

...

,

... ··· . ..

2000~--~--~---+--~----~--+---4----F---+--~--~

81

83

87 89 91

1980 82 84 86 88 1990

Taulukko 8.1

I.AANINHALLITUKSISSA JA YMPARISTOMINISTERIOSSA 1991 RATKAISTUT POIKKEUSLUVAT ( ensiasteen ratkaisut; ei sisalla valituspoikkeuslupia)

YM RakL 5 §:n mukaiset RakL 132 §:n muk. v.1991 v.1990

lli:t myont. kielt. myont. kielt. ^p~Hit paat.

kpl % kpl % kpl % kpl % YHT. yht.

YM * 389 79,1 103 20,9 197 88,7 25 11,3 714 1411

Uudenmaan 499 72,0 194 28,0 271 73,6 97 26,4 1061 1343

Turun ja Porin 311 80,2 77 19,8 447 71,5 178 28,5 1013 1091

Harne en 352 82,4 75 17,6 388 72,9 144 27,1 959 967

Kymen 125 93,3 9 6,7 250 82,8 52 17,2 436 428

Mikkelin 61 87,1 9 12,9 323 66,2 165 33,8 558 674

P-Karjalan 54 73,0 20 27,0 377 81,6 85 18,4 536 587

Kuopion 95 94,1 6 5,9 139 77,2 41 22,8 281 389

Keski-Suomen 176 97,2 5 2,8 262 89,1 32 10,9 475 548

Vaasan 192 81,4 44 18,6 319 63,3 185 36,7 740 614

Oulun 260 78,5 71 21,5 240 72,7 90 27,3 661 793

Lapin 167 96,0 7 4,0 166 79,0 44 21,0 384 449

YHTEENSA 2681 81,2 620 18,8 3379 74,8 1138 25,2 7818 9294

lli:t yht. 2292 81,6 517 18,4 3182 74,1 1113 25,9 7104 7883 Usaksi kunnissa ratkaistiin ensiasteena 1 852 poikkeuslupaa. YM:ssa 40 rauennutta tms. poikkeuslupahakemusta.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 1991 myonnettiin rakennuslupa 72 906 rakennushankkeelle, joista uusia rakennuksia koski 60 333, seka valmistui 65 980 rakennushanketta, joista uusia rakennuksia koski 54 421.

v.1990 v.1989 v.1988

Taulukk:o 8.16

3597 4262 3669

82,3 88,1 89,5

773 573 430

17,7 11,9 10,5

3729 4450 3930

75,7 1195 24,3 9294 84,5 814 15,5 10099 81,8 876 18,2 8905

KUNNISSA VUONNA 1991 ENSIASTEENA RATKAISTUT POIKKEUSLUV AT

1991 Rakennuslain mukaiset % kai- v.1990 %

Kunnissa poikk:eusluvat kpl kista po-

po-ratkaistut 5 § 132 § Yht. luvista Yht. luvista

YM * 124 511 635 47,1% 431 23,4

Uudenmaan 177 185 362 25,4% 127 8,6

Turun j a Porin 62 56 118 10,4% 25 2,2

Hameen 7 115 122 11,3% 25 2,5

Kymen 18 53 71 14,0% 20 4,5

Mikkelin 1 47 48 7,9% 6 0,9

P - Karjalan 14 82 96 15,2% 3 0,5

Kuopion 13 25 38 11,9% 12 3,0

Keski-Suomen 1 32 33 6,5% 2 0,4

Vaasan 69 83 152 17,0% 7 1,1

Oulun 33 66 99 13,0% 22 2,7

Lapin 36 42 78 16,9% 15 3,2

YHTEENSA 555 1297 1852 19,2% 695 7,0

% kaikista po-luvista 14,4% 22,3% 19,2%

Yhteensa v.1990 234 461 695

% kaikista po-luvista 5,1 8,6 7,0

* YM:n toimivallassa olleet 16 kaupunkia

Taulukko 8.4

VUONNA 1991 RATKAISTUT POIKKEUSLUVAT

RakL 5 § RakL 132 § Yht.

kpl % kpl % kpl %

YM 492 12,8% 222 3,8% 714 7,4%

LH:t 2809 72,8% 4295 73,9% 7104 73,5%

Kunnat 555 14,4% 1297 22,3% 1852 19,2%

yht. 3856 100% 5814 100% 9670 100%

Kuvio 8.11

Ensiasteen poikkeusluvat vuonna 1991

Rakl 5 ja 132 §

1~~---~ ~

10000+---~m~_

8000

~

~ co

6000

_It) ^{ll) RakL5 §}

Cl) RakL 132 §

~

4000 ^yht.

YM Kunnat

64

5 422634K

Rakennusluvan sai vuonna 1991 Hihes 73 000 rakennushankettaja valtion viranomaisten myonUimiin poikkeuslupiin sisaltyi yli 9 500 rakennusta, joka vastaa 13 % rakennus-lupien sisilltamista rakennuksista. Lisaksi kuntien myontamiin poikkeus1upiin sisilltyi noin 2000 rakennusta.

Vuonna 1991 myonnettyihin rakennuslupiin sisilltyi 48 000 asuntoa (59000 v.1990).

Valtion viranomaisten ratkaisemien rakennuslain 5 §:n mukaisten poikkeuslupahake-musten sisaltamasta 4 660 asunnosta sai myonteisen paatoksen 3 860 ja vastaavasti

132 § :n mukaisten hakemusten 3 350 asunnosta m yonteisen paataksen sai 2 720 asuntoa.

Lisaksi kuntien myontamiin poikkeuslupiin sisilltyi arviolta 2000 - 3000 asuntoa.

Nain ollen poikkeuslupamenettelyn kautta luotiin vuonna 1991 edellytykset 9 000-10 000 asunnon rakentamiselle.

Taulukko 8.20

MYONNETTYJEN POIKKEUSLUPIEN (*) JA RAKENNUSLUPIEN VERTAILU

rakennus- poikkeus- rakennus-

poikkeus-luvissa ** luvissa luvissa ** luvissa

1 9 9 1 kpl kpl % 1000 lcrsm2 1000 lcrsm2 %

Kaikki rakennukset 72 906 9 522 13,1 11163 1 849 16,6 Omakoti- ja rivitalot 23 988 3 042 12,7 3 652 645 17,7

Lomarakennukset 12 963 3 676 28,4 626 303 48,4

Asunnot 47 947 6 584 13,7

It

^{9 9 0}

Kaikki rakennukset 84 760 11 462 13,5 14 403 2811 19,5 Omakoti- ja rivitalot 29 567 4 732 16,0 4 569 1 060 23,2

Lomarakennukset 14 674 3 394 23,1 720 291 40,4

Asunnot 58 934 10 550 17,9

1 9 8 9

Kaikki rakennukset 96 652 13 362 13,8 17 014 3 877 22,8 Omakoti- ja rivitalot 38 489 5 809 15,1 6 356 1 228 19,3

Lomarakennukset 14 981 3 698 24,7 753 293 38,9

Asunnot 76 632 12 600 16,4

1 9 8 8

Kaikki rakennukset 83 076 10 730 12,9 13 757 2 901 21,1 Omakoti- ja rivitalot 32 336 4 422 13,7 5 073 914 18,0

Lomarakennukset 12 422 3204 25,8 574 246 42,9

Asunnot 62 151 9 851 15,9

* Valtion viranomaisen myontli.mat poikkeusluvat

"'* Tilastokeskuksen talonrakennustilaston ennakkotiedot

Valituspoikkeusluvat

66

Laaninhallitukset ratkaisivat vuonna 1991 kuntien ensiasteena tekemista poikkeuslu-papaatoksia koskevia valituksia 23. MinisteriOssa tuli vireille kolme valitusta. Naita valituksia oli vuoden 1992 alussa laaninhallituksissa vireilla 34 ja vuotta aiemmin 18.

Laaninhallituksen tekemista poikkeuslupapaataksista valitettiin ymparistoministeri-olle seka ymparistOministeriOn ensiasteena tekemista paatoksista korkeimmalle hallinto-oikeudelle yhteensa 836 tapauksessa, joka edustaa 10,7% kaikista valtion viranomaisen ensiasteena vuonna 1991 ratkaisemista poikkeusluvista. Edellisena vuonna osuus oli 8,2 % ja aiempina vuosina no in 5 %. Keskimaarin joka toisesta hylatysta poikkeusluvasta valitettiin. V alitusviranomaisen muuttumisella on ollut on ollut om a vaikutuksensa, mutta lahes puolet suhteellisen osuuden kasvusta selittyy kuntien rat-kaisemien poikkeuslupien maaralla.

Taulukko 8.2

VUONNA 1991 IAANINHALLITUKSISSA JA YM:ssa ENSIASTEENA RATKAISTUT POIKKEUSLUPAPMTOKSET, JOISTA ON VALITETTU LH:N TEKEMIEN

PAATOSTEN OSALTA YM:lle SEKA YM:n TEKEMIEN PAATOSTEN OSALTA KHO:lle*

(ns. ensiasteen ratkaisut; ei sisallli valituspoikkeuslupia)

1991 I KHO Rakennuslain mukaiset % - osuus v .1990 %-osuus -90 ratk.

YM poikkeusluvat kpl po-lu- hyl.po- yht. po-lu-

hyl.po-UHininhallitukset 5 § 132 § Yht vista luvista kpl vista luvista

YM 22 1 23 3,2% 18,0% 32 2,3 15,2

Uudenmaan 88 28 116 10,9% 39,9% 157 11,7 41,9

Turun ja Porin 42 101 143 14,1% 56,1% 154 14,1 52,6

Hlimeen 31 62 93 9,7% 42,5% 63 6,5 38,7

Kymen 9 38 47 10,8% 77,0% 16 3,7 34,8

Mikkelin 9 99 108 19,4% 62,1% 103 15,3 49,0

P- Karjalan 6 29 35 6,5% 33,3% 31 5,3 24,0

Kuopion 5 15 20 7,1% 42,6% 25 6,4 41,0

Keski-Suomen 8 48 56 11,8% 151,4% 42 7,7 71,2

Vaasan 14 86 100 13,5% 43,7% 62 10,1 34,3

Oulun 32 42 74 11,2% 46,0% 59 7,4 30,9

Lapin 8 13 21 5,5% 41,2% 15 3,3 30,6

YHTEENSA 274 562 836 10,7% 47,6% 759 38,6

% 1991 ratkais- 8,3% 12,4% 10,7%

tuista po-luvista

% 1991 ratkaist. 44,2% 49,4% 47,6%

hylat.po-luvista

lli:t YHTEENSA 252 561 813

% -91 ratk. 9,0% 13,1% 11,4%

% -91 hyllit. 48,7% 50,4% 49,9%

* luvut osoittavat suuruusluokan; joitain naatoksia saattaa nuuttua.

v.1990 yht.kpl 275 484 759

% 1990 ratk.p-luvist 6,3 9,8 8,2

% 1990 ratk.hyl.p-lu 35,6 40,5 38,6

I.H:t yht.v.-90 245 482 727

% -90 ratk. 7,2 10,8 9,2

% -90 hyllit. 40,6 41,8 41,4

Ymparistoministerio ratkaisi vuonna 1991 626 valituspoikkeuslupaa, joista 213 oli RakL 5 § :n ja 413 RakL 132 § :n lupia. 5 § :n luvista 91 % ei muuttunut YM:ssa ja 132 §:n luvista 86% ei muuttunut YM:ssa (14% kumottiin). Kaikkia poikkeuslupia koskevat vastaavat luvut olivat 88 % ja 12 %.

Edelleen korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitettiin 175 valituspoikkeusluvan osalta (28 % ). Korkeimman hallinto-oikeuden kasiteltavaksi tuli siten huomioon ottaen myos valitukset ministerion ensiasteen ratkaisuista (23) vajaa 200 valituspoikkeuslupaa kun niita aiempina vuosina oli tullut vuosittain 400-500.

Korkein hallinto-oikeus ratkaisi vuonna 1991 103 sellaista valituspoikkeuslupaa, joissa laaninhallitus on ollut ensiasteen ratkaisija ja jotka ymparistoministerio oli ratkaissut valituspoikkeuslupina. Luvista 35 oli 5 §:n ja 68 kpl132 §:n lupia. 5 §:n luvista 74

%eimuuttunutKHO:ssa(26% kumottiin)ja 132 §:nluvista 84% eimuuttunutKHO:ssa (16% kumottiin). Kaikkia poikkeuslupia koskevat vastaavat luvut olivat 81 % ja 19

%.

Taulukko 8.25

VALITUSPOIKKEUSLUPIEN RATKAISUT YMPARISTOMINISTERIOSSA VUONNA 1991 (LAANINHALIJTUKSEN ns. ensiasteena ratkaisemat poikkeusluvat, joista on valitettu ymparisroministeriolle)

Paatokset k p 1

RakL 5 § RakL 132 § Yhteensa

kpl % kpl ^% kpl ^%

Paatos pysytetty 153 71,8% 350 84,7% 503 80,4%

Jatetty tutkimatta, 42 19,7% 7 1,7% 49 7,8%

peruutettu

YIIT.EI MUUTIUNUT

YM:ssa 195 91,5% 357 86,4% 552 88,2%

Paatos kumottu 18 8,5% 56 13,6% 74 11,8%

Yhteensa 213 413 ^I 626

Taulukko 8.25a

VALITUSPOIKKEUSLUPIEN RATKAISUT KHO:SSA VUONNA 1991

(poikkeusluvat,joissa LAANINHALLITUS on ollut ensiasteen ratkaisijajajoista on valitettu YM:IIe sekii edelleen KHO:Jie)

-Paatokset k p 1

RakL 5 § RakL 132 § Yhteensa

kpl ^% kpl ^% kpl ^%

Paatos pysytetty 24 68,6% 50 73,5% 74 71,8%

Jatetty tutkimatta, 2 5,7% 7 10,3% 9 8,7%

peruutettu

YIIT.EI MUUTIUNUT

KHO:ssa 26 74,3% 57 83,8% 83 80,6%

Paatos kumottu 9 25,7% 11 16,2% 20 19,4%

Yhteensa 35 68 103

9. Rakennussuojelu

In document Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1991 (sivua 55-71)