Vuonna 1991 ilmestyneet julkaisut
17. Tietojarjestelmien kehittaminen
7 422634K
YmparistOministeriOn tietojenkasittelyn tavoitteena on asumisen, kaavoituksen, raken-tamisen ja ympariston- ja luonnonsuojelun tilaa koskevien tietojen saannin helpotta-minen, nopeuttaminen ja parantaminen. Kaavoitus- ja rakennusosaston (KRO) tehta-vaaluetta on ensisijaisesti rakennetun ymparistOn suunnittelun, toteutuksen ja seuran-nan tietohuollon turvaaminen.
Rakennetun ymparistOn valtakunnalliset perusrekisterit ovat edenneet varsin pitkaile.
Rakennus- ja huoneistorekisterissa on tiedot 1.8 miljoonasta rakennuksesta. Kiinteis-tarekisterissa on tiedot 81 % kaikista kiinteistOista. Numeerinen kiinteistarekisterikart-ta katkiinteistarekisterikart-taa 30 % Suomen pinta-alasta. Noin 190 kunnassa on kaytossa atk-pohjainen rakennusvalvonnan tietojatjestelma. 45 kunnalla on oma atk-pohjainen rakennus- ja huoneistorekisteri, joka sisaltaa tiedot kunnan koko rakennuskannasta. Atk-pohjaisia katumaksujaijestelmia on 216 kunnassa.
Kaavatietoja on rekisteroityna kuntien kaava-, tontti-, katumaksu-, kuntarekistereihin seka kiinteistOrekisteriin etta verottajan tietojatjestelmiin. Tietomaarittelyt talta osin ovat yhtenev at, rationaaliset perustamis- jay llapitorutiinit ovat edelleen kehitte1yn alaisia, erityisesti sijaintipohjaiset ratkaisut ovat yleistymassa.
Kaavoitus- ja rakennusosaston tutkimus- ja kehittamistoimistossa toimiva kiinteisto-tietojarjestelman suunnitelmaosaprojekti (KT J/S) ensisijaisesti huolehtii siita, etta eri viranomaisten tuottamat kiinteistOjen kayttoon ja arvoon vaikuttavat viranomais-paatakset ja suunnitelmat saadaan valtakunnallisen kiinteistOtietojarjestelman (KTJ) tietopa1ve1un piiriin kysyntaa vastaavalla tietosisallolla. Tyota tehdaan 24.5.1990 uudis-tetun KTJ:n muodostamista ja hallintoa koskevan valtioneuvoston periaatepaatoksen mukaisesti. Jarjestelman yhtenaisyys toteutetaan tietojen yhdenmukaisella maarittelylla ja esitystavalla seka yhteensopivin tiedonsiirtoratkaisuin. Tavoitteena on, etta jaijes-telma on keskeisimmilta osiltaan toteutettu koko maan kattavana vuoteen 1995 men-nessa.
KTJ/S:n toteuttamisessa ei ole kyse pelkastaan suunnitelmatietojen rekisteroinnista vaan myos tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien hyvaksikaytosta viranomaisten va-lisen yhteistyon kehittamisessa. Pitavathan esimerkiksi kunnat, laaninhallitukset, maakun-taliitot ja maanmittaushallitus paallekkaisia paatasluetteloita j a hakemistokarttoja. Minis-teriossaja Uudenmaan Hianinhallituksessa KTJ on viranomaiskaytassa, lahinna poik-keuslupien kasittelyssa.
Vuonna 1991 KTJ
IS -
projekti tuotti perusselvityksiaj a rekisterointiohjelmistoj a, osallistui kokeiluprojekteihin, tuki suunni telmatietojen rekisterointia maanmittauslaitoksessa seka kokeilukunnissa, edisti erilaisten tunnus- ja maastotietojen standardointia seka jatkoi sijaintipohjaisten jarjestelmien tarjoaminen mahdollisuuksien selvittelya. Yhteistyo-kumppaneina kehitystehtavissa ovat olleet maanmittauslaitos, kunnalliset keskusjar-jestat, laaninhallitukset, KA TKO seka kunnat. Konsultteina ovat toimineet VTT, Geo-deettinen laitos, Karttakeskus, Kaavatieto Ky, Hameen tietotekniikkakeskus seka eri oh jelmistotalot.97
Kaavatietojen rekisterointiin liittyvat kysymykset olivat edelleen keskeisia. Kaavoissa olevien rakennusoikeuksien kohdistamista kiinteistOj akoon selvitettiin raportissa Kiin-teisto- ja maaraalakohtaisen rakennusoikeuden rekisterointi. Toteuttavalla tasolla pro-jekti teetti poiminta-, taydennys- ja rekisterointiohjelmistoja,joita kayttamalla luodaan kaavarekisterin pohjat jo rekisteroidyista kaavatiedoista. Ohjelmat ovat kaytOssa keilukunnissa.
Ministerion asettaman valtion kaavatietorekisteriprojektin (V ALKATRI) mietinnon mukaisesti astui vuoden 1992 alusta voimaan kiinteistOrekisteriasetuksen muutos, jonka mukaan kiinteistorekisteriin merkitsevat maanmittauslaitos ja kaupunkien kiinteisto-insinoorit myos vahvistetut yleiskaavat, rantakaavan tarpeellisuuspaatOkset seka eraat rakennuskiellot. Ministerio rahoitti tarvittavat ohjelmistotaydennykset seka tietojen rekisterointikokeilut Mikkelin ja Uudenmaan Iaaneissa.
Vuoden 1991 aikana uusittiin julkishallinnon kiinteistotunnuspohjaiset standardit JUHT A:n asettamassa tyoryhmassa, ymparistOministerio vastasi erityisesti kaava-kieltotunnusstandardien laatimisesta. Kaupunkiliiton laatimaan Maastotietojen luokit-teluehdotukseen laadittiin kaavatietojen kohdekoodien osalta tarvittavat muutokset.
Muutokset esitetty raportissa Maastotietojen standardoinnista kaavatietojen osalta.
Ministerio osallistui KATKO:n vetamiin perusselvitysprojekteihin. Tietotekniikan kehittaminenkuntien teknisella sektorilla- projekti tuotti pienille jakeskisuurille kunnille soveltuvan tietotekniikan yleisen kehittamismallin seka projektikunnille kuntakohtai-set kehittamissuunnitelmat. Kunnan integroidun paikkatietojarjestelman kehitysstra-tegiat - projektin tavoitteena on saada kunnan eri paikkatietoja sisaltavat tietojarjes-telmat yhteiskayton piiriin kunnan sisalla. Hypermediaprojektissa selvitettiin hyper-mediavalineiden kayttOmahdollisuuksia kunnallishallinnossa, ymparistOministerion osalta erityisesti kaavasuunnitelmien esittelyssa.
MinisteriO toimi osarahoittajana Joensuun yleiskaavoittajan tyoasemakokeilussa, jos-sa tietotekniikkaa monipuolisesti hyodyntaen hoidetaan yleiskaavasuunnittelun eri osatehtavia. Kehitettavat ratkaisut ovat niin yleispatevia, etta niiden hyodyntaminen ja edelleen kehitHiminen on mahdollista myos muiden kaupunkien tai kuntien toimesta.
Numeeriset kartat ovat keskeinen osa kehittamistehtavia. Suonenjoen kokeilussa tes-tattiin menetelma tuottaa numeerista kartta-aineistoa erityisesti pienehkon kuntayksi-kon tarpeisiin. Lahes viisikymmenta Suonenjoen kaupungin kantakarttaa muutettiin numeeriseen muotoon skannaus- ja hahmontunnistamisjarjestelmien avulla. Kaytetta-essa tata ns. hybriditekniikkaa kartan numeeristamisKaytetta-essa puolittuvat kustannukset ver-rattuna fotogrammetrisiin menetelmiin.
Detaljikaavojen numeeristamisessa suoritettiin myos kokeiluja. Hirvensalmen aineis-tosta tuotettiin numeerinen korttelirajapiirros seka kiinnitettiin muodostuneisiin yksi-koihin kaavatietoja. Kokeilun avulla testattiin kortteli- ja kiinteistoyksikoiden valinen alueleikkaus (kohdistus, leikkauspinta-alat). Aineisto tuotettiin maanmittaushallituk-sen Maagis-ohjelmistoon liitety lla lisatietopiirrosten numeeristamisohjelmistolla (LINU).
Ranuan aineistolla tuotettiin numeerinen ajantasakaava seka liitettiin toteutunut raken-nusoikeus. Aineisto tuotettiin Karttakeskuksen Fingis-ohjelmistolla seka IKKTJ:n yh-teydessa tuotetulla kaavaohjelmistolla.
Kokeiluprojekteissa tuotetut numeeriset ominaisuus-, kartta- ja kuva-aineistot luovat pohjan koko hallinnonalan tietojarjestelmien kehittamistyolle paikkatietoideologian pohjalta. MinisteriOssa on testauksen edellyttama tekninen ymparistO tietotaitoa.
Kysymys ei ole enaa pelkasta visiosta, toimiviajarjestelmia onjo kaytossa mm. Tuusulassa.
Kunta on luonut paikkatietojarjestelman, missa on yhdistetty kartta- ja ominaisuusre-kisterit mm. kaavatietorekisteri, rakennusrekisteri, henkikirjan kiinteistOosa, kunnan
omistamat kiinteistOt, maa-ainesten ottoluvat, kunnan haltuunottamat tiealueet kaava-alueella, koulurekisteri, tilastoalueittainen vaest6rekisteri, tienimiluettelo, saastunei-den maa-alueisaastunei-den seuranta.
Kuvio 17.1
Tuusulan korttelirajapiirrokset pohjakuvana, rakennukset nelioina. Kuvaruudulla aluetta osoit-tamalla saadaan korttelin kaavatiedot, rakennusta osoitosoit-tamalla rakennustiedot
Kuvio 17.2
Kaavanmukaista rakennusoikeutta kuvaava teemakartta Kuopiosta
99
Paikkatieto on olennainen tekija yhdyskuntasuunnittelunkaikessa toiminnassa. Numee-riseen karttaan tukeutuvat suunnittelu- ja hyvaksikayttojarjestelmat ovat kaytossa jo 47 kunnassa. Niinpa maanmittaushallituksen paikkatietokeskuksen Paikkatietomark-kinat-luentopaivilla uuteen tietotekniikkaan haki tuntumaa yli viidesosa ministerion kaavoitus- ja rakennusosaston henkilostOsta.
Kaavoitus- ja rakennusosastolla kaynnistettiin rakennussuojelun tietojarjestelman (KJTT) suunnittelu. Tavoitteena on valmistaa laaninhallitusten ja ymparistoministerion kayt-Won suhteellisen kattava tietojarjestelma kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista j a niihin kohdistuneista viranomaisten toimenpi teista. Systeemisuunnittelussa raj auduttiin rakennussuojelulain noj all a kasi teltaviin suojeluasioihin j a rakennussuojeluavustuksiin.
Kaavoitus- j a rakennusosastolla kaynnistettiin rna an suurimpien kaupunkiseutujen ( 13) yhdyskuntarakenteen seurantajarjestelman kehittaminen. Alueet kattavat valtaosan maan koko vaestosta ja rakentamisesta.
Ymparistoministerion liittymista rakennusalan tietojarjestelman Telerataksen tiedon-tuottajaksi valmisteltiin Suomen rakentamismaarayskokoelman osalta.
Laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen tietojenkasittely (KATKES)
Laaninhallitusten kaavoitus- j a asuntotoimistojen tietojenkasittelyn kehittamisen selvitys (Mietinto 5/85) valmistui vuonna 1985. Sen tietosisaltoa koskevat maarittelyt tehtiin vuonna 1987. Samana vuonna valmistetusta prototyypista kehitetty poikkeus-lupienkasittelyjaljestelma (POILU) toimitettiinlaaninhallitustenkaytWon vuonna 1990.
Jarjestelman tarkistus kaynnistyi vuonna 1991. Yleiskaavaohjelmiston (YLKA) alus-tava tietomaaritys toteutettiin.
Maa-aineslupaohjelmisto otettiin kayttoon laaninhallituksissa vuonna 1989. Lisaksi laaninhallitusten kayttoon toimitettiin 1989 asuntolainoitusta koskeva tallennus- ja laskentaohjelmisto (ASLA), joka ajantasaistettiin syksylla 1990. Asema- ja rakennus-kaavatietojen tallennusohjelmisto (DETKA) toteutettiin. Jarjestelmien kayttoonottoa ovat hidastaneet ohjelmistollisetj a tekniset ongelmat seka erityisesti kaavoitus- ja asun-totoimistojen puutteelliset laitteet.
KATKES tyota jatkamaan nimitetyssa tyoryhmassa ovat olleet edustettuina kaikki laaninhallitukset ja sen maaraaika paattyi vuoden 1991 lopulla.
Rakennusvalvonnan tietojarjestelma
Rakennusvalvonnan tietojarjestelmia on talla hetkella taljolla viisi erilaista versiota kolmen eri tuottajan toimesta. Niita on otettu kayttoon no in 190 kunnassa. Kayttoonottomaara tulee viela muutamana seuraavana vuonna kasvamaan. Konekielisen tiedon vaihtoon valtion rakennus- ja huoneistorekisterin kanssa on siirtynyt n. 70 kuntaa. Jaljestelmien kehitystyo jatkuu.
18. Koulutus
Hallintokulttuurin muutos kaavoitus- ja rakennustoimen hallinnossa nakyy erityisesti koulutuksen sisallossa ja laajuudessa. Siirtyminen normiohjauksesta informaatio-oh-jaukseen vaatii lisapanostamista koulutukseen ja tam a on seka keskus- etta aluehallin-nossa toteutunut. Vuoden 1991 keskeisimmat koulutustehtavat hallinnonalalla koski-vat edellisena vuonna uudistunutta rakennuslainsaadantoa, erityisesti kunnan ja Hia-ninhallitusten lisaantynytta toimivaltaa, yleiskaavoitusta ja sen uutta delegointisisal-toa, ymparisWvaikutusten arviointia, rakennussuojelua, tulosjohtamista seka kaavoi-tukseen ja rakentamiseen liittyvia muita ajankohtaisia asioita.
Ymparistoministerion ohjaustehtavan keskeisena osana on koulutus, johon kaytetaan huomattava tyopanos. Kaavoitus- ja rakennusosastolla jatkoivat toimintaansa hallin-nonalan koulutustyoryhma seka henkilostokoulutustyoryhma. Hallinhallin-nonalan tyoryhma on selvittanyt alan koulutustarpeita. Tyoryhma laati hallinnonalan koulutus-suunnitelman vuodeksi 1992 ja valvoi edellisen vuoden koulutuskoulutus-suunnitelman toteu-tumista. Yhteistyota kuntien keskusjarjestojen koulutustahojen kanssa on jatkettu.
Kaavoitus- ja rakennusosaston jarjestama koulutus
HenkilosWkoulutuksessa painotettiin taydennyskoulutusta, tietojenkasittelykoulutus-ta seka hallinnon tehtietojenkasittelykoulutus-tavien muuttumisen edellyttietojenkasittelykoulutus-tamia uusia valmiuksia.
Hallinnonalan koulutuksen yhteisten toimintalinjojen selkeyttamiseksi ja toiminnan koordinoimiseksi kasiteltiin syksylla 1990 neuvottelupaivilla laaninhallitusten kaavoi-tus- ja asuntotoimistojen koulutusyhdyshenkilOiden tyoryhmassa koulutussuunnitelmia.
Kayty keskustelu oli pohjana seka toimistojen etta kaavoitus- ja rakennusosaston laa-timille vuoden 1991 koulutussuunnitelmille. Osaston jarjestamiin koulutustilaisuuk-siin osallistui vuonna 1991 noin tuhat henkiloa.
Uudistunut lainsaadanto seka rakennuslain toiseen osauudistukseen sisaltynyt toimi-vallan siirto painottivat koulutuksen suuntaamista yleiskaavoitukseen. Edellisena vuonna alkanutta yleiskaavaneuvottelukierrosta laaninhallituksissajatkettiin. Tilaisuuksissa oli mukana keskeisia piirihallintoviranomaisia. Neuvottelukierroksen tarkoituksena oli tiedottaa vesi- ja ymparisto- seka tiepiireille laaninhallituksen uudesta roolista yleis-kaavoituksessa. Mukana oli myos seutukaavoituksen kuntainliittojenja maakuntamu-seoiden edustajia.
Vuotuiset laajat koko maata kasittavat kaavoitustarkastajien neuvottelupaivat jarjes-tettiin syksylla vasta kotjatussa Saatytalossa. Paivien teemojen, yhdyskuntarakenteen talous ja tulevaisuus ja kuntien maapolitiikka, oli tarkoitus valmistaa maaperaa jatkos-sa seuraavalle yleiskaavakoulutukselle.
Vuosina 1989-90 alkanutta laaniryhmittaista yleiskaavakoulutusta jatkettiin syksylla 1991 siten, etta etelaisten laanien edustajat kokoontuivat Helsingissa, itaisten Mikke-lissaja pohjoisten Vaasassa. Neuvottelupaivien ohjelma painottui yhdyskuntatalouteen ja ymparisWvaikutusten arviointiin seka laanikohtaisen yleiskaavoitusta koskevan toimintaohjelman laatimiseen. Kaavoitus- ja asuntotoimistojen edustajien lisaksi
tilai-101
suuksissa oli ymparistOsuojelutoimistojen, seutusuunnittelun kuntainliittojen, tiepiiri-en seka vesi- ja ymparisWpiirin edustajia. Osallistujia oli yhtetiepiiri-ensa n. henkea.
Vuoden alussa laaninhallituksiin oli perustettu tiensuunnittelun ymparist5yhteistyoryhmat.
Niiden tehtavana on seurata alueensa tiensuunnitteluhankkeitaja arvioida, mitka hank-keet edellyttavat ymparistavaikutusten arviointia. Naiden ryhmien kaynnistami-seksi jarjestettiin toukokuussa kolme alueellista tilaisuutta Kuopiossa, Helsingissa Oulussa. Lasna olivat vesi- ja ymparistO- seka tiepiirien ja seutusuunnittelun kuntain-liittojen edustajat.
Tietojarjestelmien kayttoon liittyvaa koulutusta j arjestettiin Hameenlinnassa laaninhal-lituksen tiloissa. Tyon kohteena oli detaljikaavoituksen tietojarjestelman kehittaminen ja kayton opiskelu.
Alkukesasta kokoonnuttiin Joutsenoonja Saimaan alueelle kahdeksi keskus-telemaan rantarakentamisen ohjauksesta ja rantojensuojeluohjelman toteuttamisesta.
Kaavoitus- ja asuntotoimistojen toimistohenkilokunnalle jarjestettiin kaksipaivaiset neuvottelupaivat syyskesalla Helsingissa. Paivien aiheena oli toimistojen uudet teh-tavat ja niiden tuomat haasteet toimistotyolle ja sen arvostamiselle.
Syyskauden alkajaisiksi jarjestettiin Helsingissa 4.9.1991 toimistopaallikkokokous.
Tilaisuudessa oli esilla tulosjohtamisen aiheita uuteen talousarviolaadintaan siirtymi-sen takia. Kokouksiirtymi-sen jalkeen osanottajat osallistuivat Tukholman laaninhallitukseen tehdylle opintomatkalle. Kaavoitusyksikon paallikko laaninarkkitehti Eva Gyllensvard selosti Ruotsin aluehallinnossa tapahtuneita muutoksia ja kaavoitusyksikon
Iltapaivalla kuultiin Boverketin toiminnan esittely, joka painottui ajankohtaisiin ke-hittamishankkeisiin, kuten esimerkiksi ymparistovaikutusten arviointiin.
Lahiaikoina tehtaviinsa tulleille uusille ylitarkastajille jarjestettiin syksyn neuvottelu-paivien yhteydessa perehdyttamispaiva kaavoitus- rakennusosastolla. his-toriikinjalkeen kymmenhenkinen ryhma tutustui toimistokohtaisesti osaston tehtaviin ja henkilostOon.
Seutusuunnittelun aihepiirista jarjestettiin useita tilaisuuksia. Valmistelutyohon listuivat Suomen Maakuntien liitto, asuntohallitus ja sisaasiainministeriO. kos-kettivat seutusuunnitelma 1992 ohjausta, kestavaa kehitysta, kansainvalista
automarketteja ja kaupunkiseutujen yhteistyota.
Rakennusperinnon hoidon edistamiseksi ryhdyttiin osaston johdolla
koulutusaineistoa laanikohtaisten yhteistoimintaryhmien kayttoon. annettiin ohjeet ja maararaha paikallista rakennusperintOa kuvaavan diasarjan kokoamiseksi.
Rakennusinventoijien koulutusta tuettiin osallistumalla Pohjois-Pohjanmaan maakun-tamuseon jarjestaman tilaisuuden toteuttamiseen.
Vuoden 1991 lopulla jatkettiin tulosjohtamiseen ja talousarvion laatimiseen keskitty-nytta yhteistyota laaninhallitusten edustajien kanssa. Yhteisneuvottelussa lasna kansliapaallikot seka kaavoitus- ja asunto- ja ymparisWnsuojelutoimistojen paallikot.
Uudistuneesta lainsaadannostaja sen heijastusvaikututuksista yhdyskuntasuunnittelun opetukseen hallinnonalan koulutustyoryhmajarjesti neuvottelukokouksen yliopistojen ja korkeakoulujen yhdyskuntasuunnittelun tutkimuksesta vastaaville henkilOille.
suutta pidettiin tarkeana mm. tutkimustoiminnan ja kehittamistyon tiedonvalityksen edistamiseksi.
YmparistOkasvatusprojektia jatkettiin yhteistyossa opetushallituksen kanssa.
Osallis-tuttiin opetusministerion asettaman miljoorakentamistoimikunnan tyohon.
Muita yhteistyokohteita olivat mm. yhdyskuntasuunnittelun taydennyskoulutuskeskus (YTK) seka Nordiska institutet for samhallsplanering (NORDPLAN), joiden hallin-toon osallistuttiin m yos vuoden 1991 aikana.
Laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen koulutus
Koulutus painottui rakennuslain uudistamiseen, yleiskaavoitukseen, rakennussuojeluun, Suo men rakentamismaarayskokoelmaan, tietojenkasittelyynja ajankohtaisiin aiheisiin.
HenkilOtyopaivia koulutukseen kaytettiin yhteensa 1 042, joka vastaa koko maan osalta keskimaarin seitseman paivan koulutusta kutakin pysyvaa toimihenkiloa kohti.
Laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot jarjestivat yhteensa 78 koulutustilai-suutta kuntien kaavoittajille, rakennuslautakunnille ja rakennustarkastajille. Koulutus kasitti yhteensa 83 paivaaja siihen osallistui yli 3 400 henkiloa. Koulutustilaisuuksien maara lisaantyi vielakin jo edellisvuonna saavutetulta varsin korkealta tasolta.
Taulukko 18.1
l.AANINHALLITUSTEN KAAVOITUS- JA ASUNTOTOIMISTOJEN JARJESTAMAT KOULUTUSTUAISUUDET VUONNA 1 9 9 1
YHTEENSA. 1991 v.1990
*1 5 eri koulutuskokonaisuutta: kunnanhallituksille Rak.L:n osauudistukset - 7 tilaisuutta; kaavoittajille 2 tilaisuutta KH:lle, ltk:lle, virkamiehille rakennetun ymparisto koulutuspaiva - 3 tilaisuutta; KV:lle ja KH:lle
yleiskaavakoulutus- 6 tilaisuutta; kuntalaisille kaavoitukseen ja rakennuslakiin liittyvat uudistukset- 1 tilaisuus
*2 6 koul.-kokonaisuutta: raktark:lle, kaavoittajille, virka- ja luottamusmiehille yleiskaavoiskysymyksia- 1 tilaisuus;
alue- ja piirihallinnon viranomaisille yleiskaavoitus, tiensuunnittelu, vesihuolto, rakennussuojelu- 1 tilaisuus;
asuntoviranomaisille Jyvasseudun seudullinen ohjelma; kuntien asuntoviranomaisille asunto-asioista - 5 tilaisuutta; KH:lle, rak.ltk:lle rak.tark:lle yleiskaavoitus - 10 tilaisuutta;
rak.tark:lle, maanomistajille, ymparistoltk:lle rantojensuojeluohjelma- 6 tilaisuutta
*3 kuntien virka- ja luottamushenkiloille 8 til.; kuntien kaavoittajille ja konsulteille 2 til.; kuntien maapolitiikasta 1 til.;
kuntien asuntoasioista vastaaville asuntoa-asioista 1 tilaisuus; rakennustarkastajille neuvottelupaiva
*4 lisaksi KAT osallistui 12 yhden tai useamman kunnan seka 8:aan piiri- tai aluehallintoviranomaisen jarjestamaan koulutustilaisuuteen alustajana tms.
Taulukko 18.3
LAANINHALLITUSTEN KAA VOITUS- JA ASUNTOTOIMISTOJEN OSALLISTUMINEN KOULUTUKSEEN VUONNA 1 9 9 1
1991 Koul utustilai- Eri koulutustilai- Koulutukseen
Osallistuminen suuksien suuksiin osallistujia osallistumiseen koulutukseen luku- kesto pai- lukumaara min.-max. kaytetyt Uiani maar a vissa yht. yht. /tilaisuus hlotyopaivat
Uudenmaan 20 41 40 1-8 72
Turun ja Porin 49 72 49 1-14 147
Hameen 46 75 99 1-10 149
Kymen * 36 50 96 1-10 135
Mikkelin 18 36 31 1-8 55
P- Karjalan 16 37 27 1-4 53
Kuopion 27 66 70 1-6 113
Keski-Suomen 13 24 17 1-4 32
Vaasan 21 50 41 1-7 103
Oulun 27 46 62 1-6 103
Lapin 22 36 53 1-7 80
YHTEENSA 1991 1042
v.1990 1149
v.l989 992
v.1988 905
* koko toimiston kehittamiskoulutus kaynnissa
Taulukko 18.2
LAANINHALLITUSTEN KAA VOITUS- JA ASUNTOTOIMISTOJEN TOIMESTA SUORITETUT KUNTAKAYNNIT VUONNA 1991
(katselmukset, Suoritetut kun- Kuntia kpl, Uianissa
kun-neuvottelut ym.) takaynnit kpl joissa ei kayty tia yht. kpl
Uudenmaan 124 7 39
Turun ja Porin 357 7 95
Hameen 50 18 48
Kymen 94 2 27
Mikkelin 66 5 29
P-Karjalan 40 19
Kuopion 88 1 24
Keski-Suomen 99 3 32
Vaasan 63 18 57
Oulun 50 19 52
Lapin 55 4 22
Yhteensa 1991 1086 84 444
v.1990 1045 100
v.1989 1104 76
v.1988 1141 90
Toimiston henkilOsto 1.1.1992
20 18
10 10 12 13 9
143 142 140 142