Kaavoituksen seuranta 1982

Tiedotuksia 2/1983

Tiedotuksia 2/1983

S E 'U R A N T A 1 9 8 2

Tietoja kaavoitus- ja rakennustoimesta

Sisaasiainministerio Kaavoitus- ja rakennusosasto

BN 51-46- 859-6

ESIPUHE

Seuran 1982 on Jar es p~~asiassa kaavoitus- ja rakennu toimen hall nnon doista ko ttu vuosi- raportti. lkaisu uva aan i us ja rakennustointa ja erityise i en ja v~ ip rtaan hallinnon toimintaa vuonna 1982.

Sis ja r kym alan

Nyky sin s estelmaa

m

si

ta ksi on

s

aa iainm ni e 0 Osastopaal

Yli oh aja

Tar

sa~det yyn kaavoitus- iittyvana on jo r t y hall non- vaavia tietoja ..

a intuneeseen jar- us- ja asuntotoimistot p t htumat ministe- ntokyse yn yhteydess~.

ja valvontatoiminnan la s~adannon val-

ayt n uunnitteluun aavaksi vuosi-

hi ysta on mahdollisuuksien an aksolta. Hal- i tojen osuutta k 1 yn liittyi Uut na asiaryhmana

keskeisten kaa- raporteissa a likikaan

iksi ennakko- aannosten ja yleison palve- m nisteriossa ja

ut

t sen kautta. Vuon- loittavan ymparisto-

rakennusosasto tulee osaston Laaninhalli-

ivat ympariston- 1982 perustet- ust olevan h ot ~ myos toimialaa

Palaute j 1 is isallon edelleen kehit- tervetul utt

6 v tou oku t 1983

SEURA

2

s

i s

ESIPUHE SISALLY E TIIVISTELM

1 ⁰

2 KASI

3 VA 4 SE

5 •

6. ASE

kehittamistoiminta e tykset

rayskokoelma

u d i s t u s k a m p a n j a

i usten kaavoitus- ja asunto- seka SM/KROs:n kaavoitus- asitellyt asiat

rien kehitys le t asiat

iirto laaninhallituksille

8 tehda vahaisia kaavan- stamatta paat5sta vahvis-

N LUEIDEN KAYT~N SUUNNITTELU

u

III rjeet

kaavojen vaikutus poikkeuslupa-

n y teisty5

e hyvaksikaytt5 yksityis- a kaavoituksessa ja raken-

oimenpidekiellot

o i t u s t i 1 a n n e

N SKAAVOITUS

alueen isays ja kaavoitus-

s utukaavojen vaikutus ja aminen ja alistus-

m aminen

t tt jen asema- ja rakennus- saltotiedot (yhteenvedot)

5 12

1 6

19

22 27

30 32

35

39 41

44 46

53

55 58 61

66

7 69 71

vu 74

8 .. POlK 75

oikkeusluvat

78 80 en vaikutus

kkeuslupatiedot 82

1 i s e t p 0 i k -

84

9 .. MAA-AI 86

10" KASI 88

r aavat

89 91

11 .. TUT tv1INT SEKA JUL- ₉₂

KAI

ja selvi- on ottaminen

nergiakustan- uksessa

94 tyoryhmamie-

yleiskirjeet

1 2 " LUNAS NOJALLA 97

1 3 .. VAL ET 99

100

14 RAK T ¹⁰²

1 5. TONI- ₁₀₄

RAK JOHTAJAT

1 6. KOERA ¹⁰⁶

17 .. KIINT R R T L ~1 SUUN- ₁₀₈

NITELM

1

p

s

ktihenkilot puhelinnume- k avoitus- ja asunto- a tih nkilot puhelinnume- n hen i okunnan lukumaara o ; he ilokunnan luku-

ja puhelinnumerot

j a r a k e n n u s - nen neuva telukunta rakennustutkimuksen neu-

lanne artat laaneittain uonna 1982 vahvistetut uskaavat, asema- ja ra- oks t ja laajennukset kennuskaavan muutokset

110 112

114 115 116 117 118

119 130

135 138 140

s uvat laaninhallitusten ilmoi- i terion kaavo us- ja rakennus-

oiminnan tuloksiin. Ahvenan- ied is a mukana ..

n yva "laaninhallitus" tai "laani"

ksen kaa oitus- ja asuntotoimistoa,

a halli us Helsinki 1983

i al aa

(muunnettu 1/1 sivuiksi)

50 kpl 23 "

86 "

18 "

53 "

·I

I -

L.

-

Seuranta 1982 TIIVISTELMA

Seuranta 1982-julkaisu koostuu kahdestakymmenesta jaksosta, joilla kuvataan kaavoitus- ja rakennustointa ja erityisesti sen keskus- ja valiportaan hallinnon (sisaasiainministerion kaavoitus- ja rakennusosasto seka laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot) toimintaa vuonna 1982.

Luku 1. K a t s a u s 1982

5

Luku sisaltaa yleiskatsauksen kaavoitus- ja rakennus- • toimen vuoden 1982 paatapahtumista koskien lahinna lainsaa-

dantoa seka ohjaus- ja kehittamistoimintaa. Seka minister ion _.- etta laaninhallitusten ohjaus-, neuvonta- ja valvontatyota

laajentanut maa-aineslaki tuli voimaan vuoden 1982 alussa ja maa-ainesasetus 15.2.1982. Rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelua jatkettiin. Seutukaavoituksen valtionosuusjarjes- telmaa yksinkertaistava rakennuslain muutos ja uusi kaavoitus- mittausasetus tulivat voimaan vuoden 1982 alussa. Rakennus- 1

alan laadunvalvontaneuvottelukunta liitettiin rakennusteknilli-

1 --

seen neuvottelukuntaan. Ministerio antoi muun ohella maa-

aineslakia ja -asetusta seka rakennuslain ja -asetuksen muutok- sia koskevat yleiskirjeet.

Kaavoitus- ja rakennusosaston toimintateemana oli "Kaupunkimme

••

hyvaksi elaa", joka oli vuonna 1980 aloitetun kaupunkimaisten yhdyskuntien kehittamiskampanjan tunnus. Kampanjaan kuuluvana julkaistiin monipuolisin ja laaja-alaisin asuinymparistojemme ^~

laadun parantamiseen tahtaava ohjelma. _ ~

Laaninhallituksissa aloittivat 1.2.1982 toimintansa ymparis-

tonsuojelutoimistot, jolloin ymparistonsuojeluasiat ja niita ¹ hoitava henkiloston osa siirtyi kaavoitus- ja asuntotoimistois- ~:

ta po. toimistoihin.

L uku 2. K a s i t e 1 1 y t a s i a t - -

Sisaasiainministerion kaavoitus- ja rakennusosaston kaavoitustoimistossa seka laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa kasiteltiin vuonna 1982 asioita edellista vuotta vastaava maara eli yhteensa 44 424 asiaa, minka lisak- si annettiin 11 276 vali- ja lahetepaatosta. Vaikka kasitel ~

tyjen asioiden kokonaismaarassa ei tapahtunut muutosta, ali keskeisissa kaavoitustoimen paatosasioissa maarallista lisa- ysta ja mm. annettujen paatosten yhteismaara lisaantyi 10

%:lla vuoteen 1981 verrattuna.

Laaninhallituksissa 1.2.1982 tapahtuneella ymparistonsuojelu- asioiden siirtymisella erillisille ymparistonsuojelutoimis- toille ei ollut vaikutusta kaavoitus- ja asuntotoimistojen paatosmaariin; sen sijaan lausuntoasioissa niiden siirto

nakyi. Vuoden 1982/83 vaihteessa toimipaikoissa ali vireilla 6 468 asiaa, joka merkitsee kymmenesosan vahenemista edelli- seen vuoden vaihteeseen verrattuna. Vireilla olleiden asi- · oiden maara vastaa 14,5 % laaninhallituksissa ja ministerios- sa v. 1982 kasiteltyjen asioiden kokonaismaarasta.

Laaninhallitusten toimivaltaan kuuluu vuosina 1974 ja 1980 suoritettujen toimivallan siirtojen jalkeen 50 kaupunkia

~I

._

..

^{I - - •}

- ^•

,

..

seka kaikki muut kuin kaupunkikunnat (362) ja sisaasiainminis- terion alueelliseen toimivaltaan asemakaava- ja poikkeuslupa-

asioissa 33 kaupunkia. Rantakaavoitusta koskevat asiat kuulu- ~

vat 1976 tehdyn toimivallan siirron seurauksena laaninhalli-

•

--.

^{L t}

6 ' ..

It

• • I

I

•

-·

1 _

..

t

. -

.

• ^...

..

II

. . ^.

... ^~

. . .

""'

. •

', 1 ...

.•;

'_I

,'- -

. ..

II... •

-,. 1:1"

,.,,..

~

, r

~

...

'f.l ~

~-· • I I

. -~

• I I

. _.

- .

^{• : -} . . • '."!!Il

. •• I

, ' -^'

-. ..__.

^~·

tusten toimivaltaan kaikkien kuntien

:-I ·'-· ^{'·"' ·}

^.

I • •

-: 1- . • • - Jo~ .. J.

1

- 'r.~-^{I "'} ~ ^{• ,. •} lt • -. .,;' ..

o sa a. • _•.· .... ~ .... •. - Kuntia, joilla on oikeus hyvaksya vahaisia asema-, rakennus-

ja rantakaavanmuutoksia ilman niiden alistamista vahvistet- • ~ ~

"'

...

tavaksi, oli vuoden 1982183 vaihteessa yhteensa 112 kuntaa, ~ .· ~

joihin kuuluvat kaikki kaupungit ( 83) seka 29 muuta kuntaa • . · ·.. J-..__{1 • -} N a i s s a k u n n i s s a a s u u 2 I 3 m a a n k o k o v a e s t

a

^{s t a •} . :' ·· :·: ·-~ • ~ -, ..

.. . , " -- t ~ - - , . · . - . ~

L uku 3. V a 1 t a k u n n a

i

1 i n e n a 1 u e i d e n .... - ~1."!'"--~ ^1:

k a y t o n s u u n n i t t e 1 u (VAS) ,~~· ;_.~-^t VAS : n p u i t t e iss a j u 1 k a is t i in s e u t u k a a v a 1 i ito i 1 t a j a k e sku s- · -..--... :.., ha11intoviranomaisilta saatuun suunnitte1u- ja se1vitysai- ""~-:- • neistoon nojautuen raportti "A1ueiden kaytto Suomessa - nyky- ... -- · , • tila, kehitysnakymat ja onge1mat". Lisaksi julkaistiin kun- : ₁ .. r

tien, seutukaavaliittojen ja valtioneuvoston viimeisia vaes- ."'-.. • to- ja tyopaikkasuunnitteita analysoiva vertailuselvitys :. ~· ₁₁, . . , ,

seka va1misteltiin julkaisukuntoon seutukaavaliittojen raken-

_.

~· _~·

' ..

nesuunnlttelua koskeva pa1aute • ...-;• .. ~ ... _,. ,, .... ^{L . . . .. _ \...} ··_:.!. l

.. a" '_.. ... _.,..~__.,, ~'J .... .-, • ._J:

Luku 4. S e u t u k a a v o i t u s

Virkistys- ja suojelua1ueita koskeva vaihekaava (I) ~ ~ ..

I - ' ....

kierros on kaytanno11isesti katsoen lapikayty. Vuoden 1982 •. ~

83 vaihteessa yhteensa kahdeksant oista vaihekaava I: ta ( kaik- . --~ 1

ki alistetut) ali vahvistettu sisaasiainministeriossa. Kaa- \:

voista kaksitoista o1i saavuttanut lainvoiman ja seitseman ·~ .... ~-:

vaihekaava I:n osa1ta va1ituskasittely ali vireil1a korkeim- -~~

massa ha11into-oikeudessa. Vahvistettujen vaihekaava I :n : ....

-J :

suoje1u-, virkistys- seka maa- ja metsata1ousalueiden a1ue- ·~.~ ..

,...:.,.!!.:..

varausten yhteispinta-ala oli 24 870 km2. _ , _ _ • • • ·.~_.r"" ... ~ ..

' J_--

~~·

>

Taajama-a1ueita koskevista vaihekaava II:sta ministerio on '~

v a h v i s t an u t k a k s i , j o is t a E t e 1 a - S a v on k a a v a on 1 a in v o i m a in e n t~ ^{1 ' · ,}

ja Tampereen kaava on korkeimman ha11into-oikeuden ratkais-

!f" ' •

tavana. Kahdeksan vaihekaava II:sta o1i 1isaksi alistettuna - .~

{

..

ministeriossa. ^{- p}

r .

I , -.4· ... .,. II .. -

- "T . , . . , - •

Muun ohe11a vuonna 1982 vahvistettujen detaljikaavojen seka -~. ₁

rat ka istuj en p o ikkeus lup ien seur ant at iet oj en per us tee 11a vo i- C :~~~ ..

daan todeta, ettei kunnilla ole yleensa o1lut vaikeuksia so- ~- r~ .~

v i t t a a k a a v o i t u s t a an s e u t u k a a v an t a v o i t t e i 8 i in j a e t t a r a ken- -· .. , --~ · . taminen kunnissa ohjautuu tyydyttavasti vahvi8tetun seutukaa- ~ t ' -^{1 '::: • 1 ·,.}

van tavoitteita noudattaen. 1 • 1 .1• , 1 • .... - •

ll!

- - ll _~ •

1.-

_{: 1 1 •}

..

_{• ,}

n ·" _

^{I - ,..--}

,

^~. T .· ^Y 1 ^{I !} .

L u k u 5. Y 1 e i ^s k a a v o i t u 8 ¹

,J::~...-~b ·

Y1eiskaavoitus Suomessa on vauhdittunut. Kuntia, r.i~··~

=

joissa yleis- tai osayleiskaava on hyvaksytty tai tekeil1a, ~... - · o1i vuoden 1982183 vaihteessa 383 (283 vuonna 1979) eli 86 % : ~[·

kaikista kunnista. Kuntiin sisa1tyvat kaikki kaupungit ja ~ -~~

3 0 0 rn u uta k u n t a a ^e

v

a e s t 0 maar an ⁰ s u u s n a iss a k u n n is sa ⁰ n y 1 i ... ¹ ~· ~ ^{, _ ' 1}: _ " • •

96 ~~ maan koko vaestosta. _ ! _ -·-·u _ . . ... .., __ •

• L- - - • • - . (..: :...) .... ~ .

Rakennuslain mukaisia kunnanva1tuuston hyvaksymia koko kunnan

r

a1ueen kasittavia y1eiskaavoja ali 1.1.1983 koko maassa 67 ,~ .. __

kpl (15% kunnista). Vastaavasti rakennus1ain mukaisia, kun- nanva1tuuston hyvaksymia o8ayleiskaavoja ali 324 kp1. Siten yleiskaavojen 1ukumaara on kaksinkertaistunut ja o8ay1eiskaa- vojen maara yli ko1minkertaistunut kuluneella nelivuotiskau- della 1979-82.

'~· ~

I ~I

1

I'

•

...

mai8ille alueille vahvi8tettu ylei8kaava. Siten vahvi8tettu- ja o8aylei8kaavoja oli vuoden 1982/83 vaihtee88a yhteen8a kahdek8an, joista kuusi kaavaa kaupungei88a ja kaksi mui8sa kunnissa. Kuu8i kaavoista ali lainvoimai8ia ja kahden osal- ta valituska8ittely ali vireilla korkeimmassa hallinto-oike- udes8a. Vahvi8tetut o8ayleiskaavat ka8ittivat 234 km2:n suuruisen alueen. Ministeri5s8a ali vuoden 1983 alussa vi- reilla kuu8i vahvi8tettavaksi ali8tettua osayleiskaavaa, Maaramuotoisia ylei8kaavaneuvotteluja pidettiin vuonna 1982

kolmetoista. _..

...

Ylei8kaavallisen yhtei8ty5n kolma8 kierro8 kaynni8tettiin.

Yhtei8ty5ta jatketaan 19 yhtei8ty5alueella 63 kunnan puit- tei88a, joiden tulee laatia ylei8kaavallinen yhteisty58uunni- telma karttoineen tarka8teluajanjaksoille 1990 ja 1995. Kun- nanvaltuustojen kasittelemat suunnitelmat tulee toimittaa mi- · ni8teri5lle ja laaninhallituk8ille vuoden 1984 loppuun men- nes8a.

-

.I

Yleiskaavoituk8en turvaamisek8i annettuja rakennu8- ja toi- L ~­

menpidekieltoja ali 1.1~1983 voima8sa 55 ka8ittaen yhteensa 1944 km2:n suurui8en alueen.

Luku 6. A s e m a - j a r a k e n n u 8 k a a v o i t u 8 Koko maa8sa on detaljikaavoitettua aluetta yli

3 200 km2 eli noin 1 % maapinta-ala8ta. A8ema- ja rakennus- kaavoitetun alueen o8uus on noin 2 800 km2. Kuntia, joiden alueella ei lainkaan ole vahvi8tettua a8ema- tai rakennu8- kaavaa, on kahdek8an laanin alueella yhteen8a neljatoi8ta.

A8emakaavan vahvi8tamispaat5k8ia annettiin vuonna 1982 yh- teensa 1 006 kpl, mika merkit8ee 6 %:n kasvua edellisvuode8- ta. Edellisen li8aksi 8uoraan eri kuntien paat5k8illa "Vah-

--

~

•

vistui" ( ilman alistu8ta) 256 a8emakaavan muutosta, joiden .. _ o8UU8 vuonna 1982 ali neljasosa kaikista asemakaavan muutok- - -:-;:

sista ja viideso8a kaiki8ta eri ta8oilla tehdyi8ta asema- ! · k a a v a p a at

a

k s is t a . K a i k is t a a 8 e m aka a v a- j a n i ide n m u u t o 8 p

a

a - __ __..

t5k8i8ta (1 262) tehtiin 58 % sisaasiainministeri58sa ja 21 % laaninhallituk8i88a (=ali8tusmenettelyn o8uus) 8eka n8.

vahai8ia kaavanmuutok8ia (ilman alistusta) kunnis8a 21 %.

Rakennuskaavapaat5k8ia annettiin vuonna 1982 laaninhallituk- si88a jokseenkin edellisvuotta Va8taava maara eli 657 kpl, minka lisaksi eri kunnis8a hyvaksyttiin (ilman ali8tusta) n 8 • v a h a i s i a r a k e n n u s k a a v an m u u t o k s i a 4 5 k p 1 ( 1 0 k p 1 /v • 19 81 ) • N8. uutta asema- ja rakennu8kaava-aluetta vahvi8tettiin yli 77 km2, kun vastaava maara ali kahtena edelli8ena vuonna yli 100 km2.

Asema- ja rakennuskaavan muutosten vuonna 1982 vahvistettu yli 110 km2:n suuruinen kokonai8pinta-ala on hieman 8uurempi kuin edelli8ena vuonna ja ylittaa huomattavasti 1970-luvun vuosittaiset maarat. Painopiste on yha selvemmin siirtynyt jo kaavoitettujen alueiden uudelleen kaavoitukseen. Ohjaus- toiminnassa painotettu kaavojen uudistaminen on kaynnistynyt •

J -

_. . _{- ,} ^..--

- ^{... -}

-.-

8

,.., '•

., .

^I

^,.

I I

·-

.. ^~

t

" •

•

I

-

=I ^{~ ...}

• ^r .•

,.

,

I ^{' I I}

'

..

⁽

....

• • & •

r l

-.-

_{•JI-_} ^~ _-

t • _. -

-

^I

^-

---=-- . . I

. I ~·f ...

-. .

^{~ ~ ..}

I .. l-.,.-

...

_.. ••

'

I ~ •1l- •

t. - I r ' "!'~ t I

J~~ ..

..

^{~;- ~.}

j- ^:1

i~:- ~

,.:! '• - I

. ·-

• J· ... -;.

. i

\II T

~·

,. .. ^..

.. ~J. - ... -

t I I = •

n~---

.

^{... -.•}

'

- '~~ -~1-:1

'.

• I • \

.

_\

.

I , o

' ...

- .

"' ... . -^{•. - "'} .. LG'· ' • ' ^{I. . I} 'I ⁴

r 11-t .. : .U , ^I 1: :~ L

~ - ' ' • '. f io J • .._, ^{I !} ~

. ' ... i • " - j - . i..J.. ' ... I I •• ~ I

Asuntoalueiden suhteellinen osuus vahvistettujen kaava- " ..

·

a1ueiden pinta-ala8ta (24,5 %) on edelleen pienempi k~in vuo- ^{i .} ₁ 8 in a 1 9 7 5 - 8 0 , j o 11 o in s e v a i h t e 1 i 2 7 , 5 - 3 8 , 6 ~~ : in • A s u n t or a-

t' . , _

kent ami s t a v a r ten u us i 11 a k a a v a- a 1 u e i 11 a v a r at t u k e r r o s a 1 an , 1 - • •... •

m~~r~ pieneni huomattavasti. Erityisesti tama koskee a8unto- .. 1 ~~ -.~& ^..

kerrostaloja. Merkillepantavaa on myos pienta1ojen, erityi- . ' •

• Ill .. • ..

sesti rivitalojen, aluevarausten kasvu. Kerrostalorakenta- "••

m is en v a hen e v a 8 u u n t a m a as e u t u t a a j ami s s a v a i k u t t a a s e 1 v a 1 t a • ' · ·1 . : . •

- .... · ... J.

Luku 7. R a n t a k a :! v o i t u 8 j a 1om a r a - - .. 1 ...

k e n t a m i n e n ^..L~

Vuoden 1982/83 vaihteessa koko maassa ali voimassa 885 ranta- I

kaavaa kasittaen pinta-ala1taan lahes 419 km2. Rantaviivaa kaavoihin sisa1tyy 2 616 km ja loma-asuntoja 20 900 kpl, ^{•• -1}

_,

mika vastaa vajaata 8 % maan koko loma-asuntomaarast~.

..

L

...

^[1-

T - I . .

....

•I , ._. • ^r

V uonna 19 82 v ahv istet t i in 11 5 uut t a r antakaavaa yhteensa ~~t:-

_.·

64 km2: n suuruisel1e alueelle, mika tarkoittaa seka lukumaa- ·~t-=.-·

·

^{1 ..}

raisesti etta a1uee11isesti viideso8an lis~ysta vuoden 1981 - _{_,} ..

vastaaviin m~ariin. Kaavoihin sis~1tyneiden loma-asuntojen ^T

'!" II I

maara, 3 081,on l~hes kaksinkertainen edelliseen vuoteen ·~ _.,

verrattuna. . r .

r- II'- • - - ... - - := ., .. ^{I I •}

-•

^{I ;} _1,

- ....

~1,.

• ' I

Ranta-alueil1e rakennettavia 1oma-asuntoja koskevat poikkeus- 1uvat (1 958) sisa1sivat 2 294 loma-asunnon rakennushanketta,

joista hyvaksyttiin 1 742. Ti1astokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 1982 va1mistui loma-asuntoja 7 829 ja loma- asunnoille myonnettiin 9 594 rakennuslupaa. Seka vuosittain valmistuneiden etta rakennusluvan saaneiden loma-asuntojen maara on laskenut voimakkaasti vuodesta 1978 lahtien. Vuonna

J ....

.

^{: :_ I k ,I ..}

1982 m~arat k~antyivat taas kasvuun.

Loma-a8utuksen kasvun painopiste on edelleen Turun ja Porin,

IIJ.: '• .

H~meen sek~ Mikkelin l~~nien alueil1a. _{~ I 1:- •}

- - I I . • • • . _ ~ \ -

L u k u 8 . P o i k k e u s 1 u v a t ~ · I -: I' • =.~

V u on n a 1 9 8 2 r atka is t i in 7 7 2 3 p o i k k e us 1 u p a a , m i k a

~:;.

^..

r ~

vastaa edellisvuotista ma~ra~. Poikkeuslupien m~arass~ ei rita.).o~p

• .. l

ole tapahtunut merkitt~via muutoksia 1970-luvun puoliv~lin ₁

Jlr

..JI j~lkeen. Poikkeuslupa-asioista kasiteltiin laaninhallituk- ^A_

a-.·.t

¹

s is sa 8 0 ~~ j a s is~ as i a in min is t e r i o s sa 2 0 % • R a ken nus 1 a in 5 ~

§:n mukaisesta, taaja-asutuksen muodostamista kaavoittamatto-

.a .. --. ....

ma1la a1ueella koskeva8ta 4 093 poikkeusluvasta hyv~ksyttiin ~~:;

8 9 ~~ j a 1 3 2 § : n m u k a is e s t a ( r ant a r a kent amine n , p o i k k e am in en ~~; . kaavoista) 3 630 poikkeusluvasta hyvaksyttiin 83 %. Joka J ·,

kymmenes vuonna 1982 myOnnetysta 67 322 rakennusluvasta perus- f

·~

^·

tui poikkeuslupaan. Poik ~euslupamenettely loi samalla ennak- ~ ~ k o e de 11 y t y k set 8 6 9 2 as u n n on t o t e u t t ami s e 11 e • R a k e n n us t e k-

1

^{~..:)-· ·}

n i 11 is i ~ p o i k k e u s 1 u p i a r a k a i s t i in k u u s i k a p p a 1 e t t a • , - ·~ _

:I I ·

- \ _ . t •

.._ • II ,, ;

L uku 9. M a a - a i n e s a s i a t 1

1.,. ..

Vuoden 1982 alussa voimaantulleen maa-aineslain seu- 1 •^{1• • • - )}

·t-

^{l .}

rauksena maa-ainesasiat esiintyvat nyt ensimmaista kertaa

ril- ..

^~

s e u r an t a t i e d 0 i s s a • • ^I "'=.JI I I ol --,' • '

·I ... r-::: ^{~ ~} ..

1 .

I r-i:'t'r

~,.

Upla l.~.

Naista ·~-•. ~ Maa-aineslain mukaisia maa-ainesten ottamista koskevia

ratkaistiin vuonna 1982 koko maassa yhteensa 884 kpl.

alistu8menettelyn ja vahvistuskasitte1yn lapikayneiden osuus

ali 43 %. Maa-ainesten ottamista koskevia lupia (''ottamisoi-

-- ^-

-·:r-~ I

" ' \ p j .~ k ^{8 U} k ⁸ i ^{8 II )} ffi y Q n n ⁸ t t i i ¹¹ y h t ^{8 8} n ⁸ ~ 8 3 3 k p 1 • ^{I _} ~ ^{•1 "-}

r

~ f , · - . - - • ' ' • -,. ~._ t_ • • - • - _ I l • - • I a .. --.. ,

- r~ L """' . · . - • . ..~~ ... ~.' .. ·.., •. ..,

L.JI,...,.-

,a I . ' ^-~ -

..

.• ^{L-- _._} _., ^{... -}-1 I • ^{.,., ~} ~'" - ^{- - -}.._ ·~-^{·- -}..,..._ ^{_.. •} , I

~

-

-T~~-

.._ .. __

"""E _ --J. L~ l. l .., ...-=..._ _ -~'=-- r --:._-4 -~~ _•.fm.'r-

=- • ..__

J •

- --

-

... -

....

I •

I -_l

41 I

=

-

I I . ^{~ '}

Kunnat antoivat suoraan (ilman vahvistusk~sittely§) v. 1982 499 maa- ainesten ottamista koskevaa lupaa ("ottamisoikeutta") ja hylk§siv~t kolme lupahakemusta. Edellisen lis§ksi kun- nissa tehtiin 691 sellaista lupap~~t5st§, jotka alistettiin

l§~ninhallituksen vahvistettavaksi. N~in allen kuntien yhteen- s§ 1 193 lupap§~t5ksest§ 58 % alistettiin vahvistettavaksi.

L~~ninhallituksissa tehtiin vuonna 1982 maa-ainesten ottamis- ta koskevien lupien vahvistamisp~at5ksia yhteensa 382 kpl, - joista vahvistettiin 340 sek~ jatettiin vahvistamatta 38.

Edella mainittuihin 382 paat5kseen sisaltyy 6 laaninhallituk-

sen vahvistamaa kielteist~ (kunnan pa~t5s kielteinen) lupa- • .,.._

p~at5st~ seka nelj~ alistuksen peruuttamista. Vahvistamatta ^{1 1} jattamisen syyna ali useimmissa tapauksissa kunnan lupakasit- , telyprosessissa tapahtuneet virheet. L~aninhallituksissa ali vuoden 1982/83 vaihteessa vireilla 309 maa-aineslain mukaista lupa-alistusta.

L uku 1 0.. K a s i t t e 1 y a j a t - Luvussa on tiedot keskeisten kaavoitustoimen asioi- ~

den kasittelyajoista. Asema- ja rakennuskaava-alistuksista yli puolet ratkaistiin alle kahdessa kuukaudessa ja noin 80 % tuli ratkaistuksi alle neljass~ kuukaudessa. Rantakaavojen

osalta vastaavat maarat olivat noin 30% ja 60 %. Laaninhal- -~ ¹ - lituksissa valituskaavoista lahes kaikki ratkaistiin alle vuo- • dessa. Ministeri5ssa vastaavasti puolet valitusasemakaavoista

.J--

ratkaistiin alle vuodessa ja 85 % tuli ratkaistuksi alle puo-

lessatoista vuodessa. Poikkeusluvista yli puolet ratkaistiin :..

alle k ahde ss a kuuk au de ss a j a 80 ~- alle ne lj as sa kuukaudessa • • ::;

i

Luku 11. T u t kim us j a k e h i t t a m i s t o i -

~

m i n t a s e k

~

^{j u 1 k a i s u t o i m i n t a}

~ 1

Keskeisesti toimintaa vuonna 1982 s~vytti kaupunkimaisten yh- dyskuntien kehittamiskampanja. Kampanjan aikana on julkaistu

kuusi julkaisua. Vuoden 1982 aikana korostettiin erityisesti

·~

luonnontekij5iden huomioon ottamista kaavoituksessa. Yhdys- kuntien kaytto·- ja energiakustannusten selvitys jatkui vuonna 1975 k§ynnistyneess~ ns. ASTA-tutkimussarjan puitteissa.

Vuoden 1982 aikana valmisteltiin muun ohella maaseututaajamia koskevaa osayleiskaavoitusohjetta, teollisuusalueiden suunnit- teluperiaatteita kasittelevaa selvltysta, perusparannuskokei- lualueiden kaavoitustilanteen ja rakentamisohjeiden tarkaste- lua seka kylasuunnitelmia koskevaa selvityst~.

Kaavoitus- ja rakennusosasto on kehittanyt laaja-alaisempaa,

-.

• koko kuntaa tai kunnan osaa koskevaa liikennesuunnittelua laa- timalla vuonna 1982 valmistuneen neliosaisen julkaisusarjan

"Liikenne taajamien suunnittelussa ja eriasteisessa kaavoituk-

sessa".

- .

-

• •

••

- ---

Sisaasiainministeri5n kaavoitus- ja rakennusosasto julkaisi neljan pysyvan julkaisusarjansa puitteissa 23 julkaisua seka

erikseen em. sarjan ulkopuolella viisi julkaisua. Yleiskir- _{1 . .} jeita annettiin kuusitoista kappaletta • ^{> I •}

- ... -

^~--- _{.i .,} ^...

^-

^~

-

^.,

-

.

.

.. ..

.. L ^~

f'

IJ. ._ • .,_ _,. - "' :, ; f"!, ' ,._ ['_, ^{i:" • '}

I • . • • ... I • • - _, • . - . • --..___. •a . ' .,

. - • .. •,. I

r. ..--,., - •

^-~ "":!3"1 ' • "!" • _....-, 10

l i

..

I L ... ...

'

.

^{~ ~... ,.... " ..}

• , · .... ..: • • • -J • - - • L'

t.·

~

• · • r _ ... )-· '- ·. ·

... • '\ ., .. J ^~

,·~ L uku 12 • L u n a s t a. m i n e n r a k e n n u s 1 a i n . _,.\ ,·; l ,

n o j a 1 1 a ^{i .• ·}

. .

.

^'

... ~.J

-·

__,

.

...

• ._ t

..

^~.

. - i

..

_{... L} ^..

).

.

. --·

., ..

V u ann a 1 9 8 2 t u 1 i v a 1 t i an e u v as t as s a v i r e i 11 e k a 1m e 1 u n as t us - J .. 7""\

JU •

^{4 " I •}

lupahakemusta. Valtianeuvasto myonsi yhden lunastusluvan ll~ j₁ ^• Rakl 52 §: n ja kaksi lunastuslupaa Rakl 53 §: n 1 ja 2 mamen- ; . . ..L • tin najalla. Vuaden 1982/83 vaihteessa ali vireilla kahdek- ,fJ1.-· _{~ I} ¹ ~·

san lunastuslupahakemusta.

:::J,.. ',_,_. .

, ^•y . .,.. ^... .. ~ :_. ^. L _{u u} k 1 3 _{. -} V _a 1 t . ₁ an a s u u d e t J' a -a v u s t u k - · ·J¹:

.~

^{. . -} ·

~

~~-~

s e t

~t/7. ~

Rakentamisen neuvannan ja valvannan kustannuksiin maksettiin •

vuanna 1982 valtian asuutta 378 rakennustarkastajan virasta ~ ~ ^{1 1} kaituneista kuluista yhteensa 14,43 miljaanaa markkaa eli noin

38 100 mk/virka.

... ·•!. .

""' Hll..-

~.1 of", I 0

Rakennuskaava-alueiden mittaamis- ja kartaittamiskustannusten karvauspaatoksia annettiin 69 kpl, jaista lapullisia korvauk- 8ia kaski 37 ja ennakaita 32 paatosta. Karvaukset kasittivat 32 689 hehtaarin suuruisen alueen ja keskimaarainen karvaus hehtaaria kahti ali 183 mk.

"' I .

... ,)II " •

- . t

.,... ^~ I :-..

'~ ;;:

"'"- .

• 1,..· ... :

.

^{[ ·}

^.. ·-

Seutukaavaliittojen valtianasuusjarje8telma uudistettiin vua- - ··~

den 1982 alusta vaimaan tulleella rakennuslain muutaksella. 1

:Jt! ...

Vuaden 1982 valtionasuutena seutukaavaliitaille maksettiin -

.

1

-

16,76 miljaanaa markkaa. Vanhan valtianasuusjarjestelman mu- ~~ .~·

kaisina vuaden 1981 valtianasuuden lappueran asasuarituksena ~:- ~

maksettiin lisak8i 1,08 milJ'aanaa markkaa. _{I . ' l - -}~ f,. ... ^L R a k e n t a m i s m a a r a y k s e t j a-a

·'· .-.... ^:

h

' lr:i.-"

j e e t

Suamen rakentamismaaray8kakaelman ajantasalla pitamiseksi ja kehittamiseksi suaritettiin valmistelutyota kakoelman eri asas- taissa. Uusista maarayksisa nimikkeella "Kvv-tyonjahtaja" (A3)

annettiin paatos jaulukuussa 1982; uusituista ahjeista "Puura- kenteet" (810) annettiin paatos syyskuussa seka uusista ahjeis- t a n i m i k k e e 11 a " R a k e n n u s t e n k a y t to - j a h u a 1 t at u r v a 11 i s u u s " .'

(F2) heinakuus8a 1982. _{-.:..:__.}

"'!J_-

. . . '-4 I,

.I

II

-. .- _..

H 4

..

^-

...

:,..

L u k u 1 5 • T y y p p i h y v a k s y n t a s e k a 1 1 u a - :;1 ~ ^1!"

k a n b e t a n i r a k e n t e i d e n s u u n - "'.). · ...

- ....

n i t t e 1 i j a t j a t y o n j a h t a j a t .,...,.,., - Ministerio antai 126 tyyppihyvaksyntapaatosta vuanna 1982. -~--· .. :.

Vuaden 1982/83 vaihteessa ali vaimassa 476 tyyppihyvaksyntaa ~ '~

ja vireilla 122 hakemusta. 1-luokan betanirakenteiden tyon- • ·~

j a h t a j i en pat e v y y k s i a t ad e t t i in 8 7 , s u u n n itt e 1 i j a ide n 4 9 s e k a ·~ · "'.

tyOnjohtajan ja suunnittelijan (yhdistettyja) patevyyksia 3. ~~~·

L u k u 1 6 • K o e r a k e n t a m i n e n '· · • "

~-:t:_ .~ ·~.

Avustustoiminnan piirissa ali vuoden 1982/83 vaih- ;?~~ ~ teessa yhteensa 30 prajektia yhdeksantaista kunnan alueella. ~ .- • Hankkeista ali rakennuskahtaisia 16, aluekahtaisia 13 seka 1

41.. ·.

yleisprojekti. ,~ I

" ~- ~ ^{•'• '..._I • • • •' . I ,' - ..}

i ..-(;;-(- -

L uku 17. K i i n t e i 8 t o t i e t a r e k i s t e r i n ~ .. t~,=..;

s u u n n i t e 1 m a a s a • 1 " I•

-: V u ann a 1 9 8 2 j at k e t t i in s u u n n it e 1m a a 8 an k a k e i 1 u- j a k e hit t a- - • ~

11..,.. ... ·

... ~ .a;. m i s t a i m in t a a H y v i n k a an k a u p u ~ g i s s a ' T u u s u 1 an k u n n a s s a j a p a a - I ..,. .).• ~

.:_ 1

.--~ k a u p u n k i s e u d u n a 1 u e e 11 a ' m in k a 1 i s a k s i 1 a ad it t i in e r i 11 is s e 1- -

l' r -:

•. . ~~ vi t y k s i a • . ,. : __ '-.,. -~ ^{1 •}

-.-.:

~~":'..1 ~~~ ""'··?· .... ,...-' ... ·

· ..._, r · • - -. - - ... -- -

^{1· •} ~ ::• ..-r • -

' - ' ·· .., ' '" .._ 11r.= ._ ^I 1) ^{r I •} ~--^{• -} ~ I

- ~ t. -

o,

^{-:1 1 u-. -}

\1

^~

- " r...

^rr-

'•II-.- _... :.. ... --

~

·-·

^{+= ,}

I • . J I I . . . : , -lw- . • _!...+. ~ . ~ - _:-,: .._

J.l

~-t..:- :....;.. - •• ·~ . ~ .... _

... I ! - - _.u. _ -~-^":.. _:..~~- ^{• ..} ---~- -=-~ _ _ ~~ L_t~-: ...-=...r" .. :._ _ • l r

r

Luku 18. K o u 1 u t u s

Ministerio jarjesti vuonna 1982 laaninhallituksille kolmet yhteiskestoltaan kahdeksan paivaiset koulutus- ja neu- vottelupaivat. Tammikuussa 1982 SM/KROs jarjesti yhdessa kun- · tien keskusjarjestojen kanssa laajan ymparistoarvoja ja raken- tamista kasittelevan koulutuskierraksen (4 tilaisuutta ~ 2 paivaa) rakennustarkastajille, rakennuslautakuntien jasenille, julkisivutarkastukseen asallistuville ja energianeuvajille.

Maa-aineslain saveltamista kasittelevia kaulutustilaisuuksia jarjestettiin hallinnanalan sisaisen kaulutuksen lisaksi

parikymmenta koulutustapahtumaa kattavasti kaka maan alueella.

Laaninhallitusten kaavaitus- ja asuntataimistat jarjestivat 23 kaulutustilaisuutta, joissa ali asanattajia yli 1 600 hen- kiloa.

Luku 19. H e n k i 1 o k u n t a

Laaninhallitusten kaavaitus- ja asuntataimistajen seka sisaasiainministerion kaavaitus- ja rakennusasastan pal- veluksessa ali vuaden 1982/83 vaihteessa yhteensa 185 henki- loa, minka lisaksi lyhytaikaisessa palvelussuhteessa ali 27 henkiloa. Samaan aikaan seutukaavaliittojen ja seutusuunnit- telun keskusliiton pysyvan henkilokunnan maara oli 397o

Liiteosaan sisaltyy lukuun 5. (Yleiskaavaitus) liittyvat

laanikahtaiset yleiskaavoitustilannekartat seka ··

lukuun 6. (Asema- ja rakennuskaavoitus) liittyvat taimipaik- kakahtaiset vuanna 1982 vahvistettujen asema- ja rakennus- kaavajen seka niiden muutasten sisaltotiedat •

..

.

. l '

_.

_...

- •

.. ~ 12

. .:..L

^{~_. r}

l I • 1

I ' I • •.

r

¹

.. 1-ll-!1

w _ .. -

. ·~]..,I -.l.~y-

~

..

^--,

_T . -

I •

I . . _~

;;I

ll-~-

· ^{. ..}

^,)

. -

^-.·

Sisaasiainministerion kaavoitus- ja rakennusosaston toiminta- teemana oli vuonna 1982 "Kaupunkimme hyvaksi elaa", joka oli

vuonna 1980 aloitetun kaupunkimaisten yhdyskuntien kehitta- ₁

1z

^~

·

^{1 ~}

miskampanjan tunnus. Suomen kampanja oli osa Euroopan Neu-

•IJ..J• .

voston vuodelle 1981 kohdistamaa kaupunkirenesanssikampanj aa, ~•..,..· .. J. ..

jonka paateemana oli nParempaan elamiseen kaupungeissa".

Suomessa kampanjaa on johtanut sisaasiainministerion asettama

toimikunta. Suomen karr.panja koski myos kaupunkimaisten maa-

r ... -

seututaajamien uudistustarpeita. Kunnissa on toiminut 60 r.•l

paikallista toimikuntaa ja monet jarjestot ovat osallistuneet :

_j1

~ aktiivisesti toimintaan. Kampanjan aikana on julkaistu lop- ~-

puraportti mukaan lukien kuusi julkaisua. Monipuolisin ja ~

laaja-alaisin asuinymparistojemme laadun parantamiseen tahtaa- ~,.

va ohjelma on julkaistu kaupunkiuudistuskampanjan yhteydessa. • ~

Kysymys on jatkuvasta, pitkaaikaisesta ponnistelusta asuin-, -- • ₁ t yo - j a v a p a a- a j an y m par is t o j e m me k e h itt ami s e k s i • . .!Iii~'

II • - . . , . , . - .

_ I .._ I

Yleinen ymparistotekijoiden painottuminen yhteiskunnassamme ~ ~¹ ~­

yhdessa uuden ymparistoministerion valmistelun kanssa ovat ' ¹~1., heijastuneet osaston toimintaan ja kirjattu useisiin saannok- ~ siin, ohjeisiin ja julkaisuihin. Merkittavin uusi lainsaadan-

,I

^~

to oli maa-aineslaki ja -asetus seka niihin liittyvat nuslain muutokset.

Laaninhallituksissa aloittivat 1.2.1982 toimintansa hoitava henkiloston osa

ta po. toimistoihin.

Lainsaadanto

Rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelua jatkettiin

leen vuoden 1982 aikana.

--

-

Maa-aineslaki (555/81) tuli voimaan 1.1.1982, mika laajensi ohjaus-, neuvonta- ja valvontatyota seka ministeriossa etta erityisesti laaninhallituksissa. Maa-ainesasetus (91/82) ja asetus rakennusasetuksen muuttamisesta (92/82) tulivat voimaan 15.2.1982. Maa-ainesten ottamissuunnitelmien tarkas- tamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta kunnalle perittavaa maksua koskeva laki rakennuslain 136 §:n muuttamisesta (491/

82) toteutettiin vuoden 1982 aikana.

• I

,. II" •

...

Vuoden 1982 alussa tuli voimaan myos rakennuslain muutos (922/81), joka yksinkertaisti seutukaavoituksen valtion-

osuusjarjestelmaa ja siten edesauttoi merkittavasti seutukaa- voitukseen kohdistuvan ohjauksen siirtamista toimintaa koske-

vaan suunnitteluun. ^{. ·- L}

Vuoden 1982 katumaksuja maarattaessa on voi~u soveltaa lakia kadun ja eraiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapi- dosta annetun lain muuttamisesta (569/82) seka lakia kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain muuttamisesta (570/

82), jotka tulivat voimaan 1 .8.1982.

"""'

- ...

r ~-

~-·~I

••

L

..Jill

•

Laki tuostolain 1 ja 9 §:n muuttamisesta (639/82) tuli voi- maan 1 1982.

Rake usla 137 :a muutettiin (1042/82) siten, etta valtion- osuutta uusien rakennustarkastajien virkojen perustamiskustan- nuksiin my5nnetaan edelleen vuonna 1983 valtion tulo- ja meno- arviossa paatet issa rajoissao

u

setuksen muuttamisesta (87/82) seka asetus n j koasetu s n 93 ja 102 §:n kumoamisesta

an 1.3.1982. Uudet saann5kset koskevat unnoss pitoa, alueellisen poikkeusluvan m ta seka rakennuslain taaja-asutus- tamista ni n, ettei omakotitalojen peruspa- aha seen aajentamiseen tarvitse hakea ra- tark it am a poikkeuslupaas My5s kuntien

sisalt neita eraita maarayksia koottiin n muutoksella (492/82) rakennusalan laadun-

u n liit tiin rakennusteknillise~n neu- in ollut setus kaavoitusmittauksista ja ista kumottiin 1e1.1982 voimaan tulleella tuks lla (493/82 o

unn lle suoritettavasta katumaksusta muutettiin nnetulla asetuksella (810/82).

t vesiviranomaisilta kaavoitus- ja s a nnettiin ohjeet 2o2.1982.

a 1981 voimaan tulleita rakennuslain muu- 82 v imaan ulleita rakennusasetuksen muu- e skir e lahetettiin 9.2.1982

setusta seka rakennuslain toimenpidekiel- saann5ksia kasitteleva yleiskirje annet- i nnek rtalle tehtavia merkint5ja koskeva ohje nnille ja laaninhallituksille 29.3.1982. Yleis- tieliikennelain mukaisille pihakaduille asetetta-

atimuksista annettiin 30.3.1982.

ille annettiin 24.6 1982 ohjeet toimintasuunni- esta seka 31.12.1982 ohjeet kokonaissuunni-

st 22.12 1982 annettiin seutukaavan ohja- kaavoi ukseen kasitteleva yleiskirje.

yhteisty5n kolmas kierros kaynnistettiin lla yleiskirjeella

n edistamista koskeva yleiskirje toimitet- ka tajille 15 12.1982.

Ohjeet hallintomenettelylain soveltamisesta koko kaavoitus- ja rakennustoimen hallinnonalalla valmisteltiin vuonna 1982.

Seutukaavoi uksen ohjetyoryhman mietint (tyoryhman mietinto 1/1982) aatiin valmiiksi. Mietinnossa tarkastellaan seutu- kaavamerkint ja ,-maarayksia ja -selostusta koskevia ohjeita.

"Ymparistovaikutusten arviointi", yrnparistovaikutusten ar- vioinnin ehittamista selvittaneen tyoryhman mietinto (ko- miteanmietinto 1982:46) valmistui v onna 19 2. Samoin jul kaisti n tyoryhmamietinto (2/'1982), "Ym aristotekijoiden huomioon ottamisen tehostaminen kaavoituksessa ja rakentami- sessa"

Valta unna liseen alueiden kayton suunnitteluun liittyen jul- kaistiin selvitys alueiden kayton nykytilasta j ongelmista seka laadittiin yhteenveto seut kaavaliittojen uonna 1980 valmistuneiden kokonaissuunnitelmien ra enneosista. Seutu- ja leiskaavallisia vaesto- ja tyopaikk suunni teita arvioi- tiin vertailemalla niita valtioneuvost n kanslian vuonna 1979 hyvaksymiin suunnitteisiin.

Y a s parantamista seka maankayton suunnittelu- ja kaa- voit periaatteiden keh ttamista kasiteltiin useissa sisaasi- ainminist rion julkaisuissa, joiden avulla pyrittiin edista-

ntie k avoituskaytantoa ja rakentamisen ohjausta i ju kaisuja ovat tiedotukset: "Ymparistokuva ja ra usvalvonta" ja "Autoliikenne taajamien suunnit elussa ja

kaavoit ksessa" a kaupunkikes us oja, teolli- nho a ient 1 ta, keskusto e kenne-

uu j i ak tutkimu k

u t

avoitu

i taan a julkais- isessa"

ttiin

Vuonn 982 li vi e lla kqu unkien vanhoja tenaisia pienta- loalueita koskeva selvitys, teollisuusalu i e suunnittelu- periaatteiden selvitys~ perusparannuskokeilua ueiden kaavoi-

tustilant en rakentam sohjeiden tarkastelu seka kyla- osk va selvitys. Lisaksi osallistuttiin tutki- m kehitetaan eri hallinnonalojen - lahinna

imen s ka opetustoimen - kanssa yhteis- Yhteistyossa ECE-sihteeriston ja

t u na

Alu a itehtikokeilu kaynnis et iin vuon a 1982 kolmessa eri kuntar hmassa Aluearkkitehdeista yksi toimi Lansi-Uudenmaan alueella (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Lohjan kunta, Nummi- Pusula, S mmatti), yksi Pohjois-Karjalan alueella (Kitee, Kesalahti, Raakkyla, Tohmaj vi, Vartsila) seka yksi Keski- Suomen al eella (Mu tia, Petajavesi, Pylkonmaki).

1 elvi ettiin edelleen, mit~ kuntien rakennusj~r-

i ty i~ m~~r~yksi~ voitaisiin ottaa rakennusla- kii etuks en sek~ Suomen rakentamism~~r~yskokoelmaan.

Samalla tutkitti n, miten voitaisiin kehitt~~ rakentamisen ohjausta rakennusj§rjestysten avulla. T~h~n liittyen yhteis- ty5 ku en keskusj~rjest5jen kanssa uudistettiin rakennus-

y ten m le a juuri huomioon ottaen rakennusj~rjestyk-

lt li n a~nno siin siirtyv OS Tavoit- t v itaisiin soveltaa kaikissa kunnissa

a

oko lma t~ydennettiin kiinteistojen teiden 5njohtajia koskevilla maarayk-

n ka tto- ja huoltoturvallisuusohjeilla.

m araykset rakenteiden varmuudesta ja teolli uus- ja varastorakennusten palotur-

sr kentamista k~sittelev~n ohjeiston Raken usteknillinen neuvottelukunta jat- suorittaman pa~llekk~isen tarkastus- ja amista ja koordinointia.

t h vaksy vat k kouk essaan syk- nu lan pohjoismaisen t ohjelman.

h vaksyttiin periaa teessa tyyppihyvak- ontaa koskevat pohjoismaiset puitesopimuk-

i ten rakentamisma~ra s ja ohjesuositus- tti n Pohjoismaiden ministerineuvoston m ka se ti saavutetun yhdenmukaisuuden sai-

misek i. Se vity tyon kohteena olivat laadunvalvonta-asiat, akennusten nusosien kestavyys ja mallin kehittaminen oudellisten vaikutusten selvittamiseen.

iin liittyvaa kansainvalista yh- tuotteiden kaupa teknisten ra-

K a u p u n k i u u d i s t u s k a m p a n j a Organisaatio ja tavoitteet

Kampanja kaynnistyi Suomessa syyskuussa 1980, jolloin Slsa- asiainministerio perusti valtakunnallisen kampanjatoirnikunnan, jossa olivat edustettuina ymparistohallinnon kannalta keskeiset viranomaiset ja jarjestot.

Suomessa etsittiin kampanjalle ennen kaikkea kansallisia lah- tokohtia. Suhteellisen pienissa kaupungeissamme ei esiinny samoja ongelrnia kuin useissa muissa eurooppalaisissa kaupun- geissa. Suornen erityispiirteena on ollut poikkeuksellisen nopea kaupungistuminen toisen maailrnansodan jalkeen ja erityi- sesti 1960- ja 70-luvuillae Se on jattanyt suornalaisissa kau- punkiymparistoissa jalkeensa erilaisia ongelrnia ja epatasapai- notiloja, jotka vaativat aikaisernpien suunnitteluperiaatteiden uudelleenarviointia. Kampanja osui siten Suomessa otolliseen ajankohtaano Sen avulla pyrittiin ennen kaikkea aktivoimaan laajapohjaista keskustelua kaupunkien kehittamisessa tarpeel- lisiksi nahdyista uusista tavoitteista ja keinoista. Johtavana tavoitteena oli asukkaiden, joista suuri osa on vasta ensirn- maisen polven kaupunkilaisia, parernpi huomioon ottarninen kau- punkien suunnittelussa ja hallinnossa.

Toiminta

Paapaino toiminnassa on ollut paikallisella tasolla. Lahes 60 kuntaa (lahinna kaupunkeja) perusti oman karnpanjatoirnikun- tansa. Paikallistoirnikuntien toimesta jarjestettiin kunnissa mm. asukastilaisuuksia~ luottamus- ja virkamiesten koulutus- seminaareja, alue-analyyseja, kyselyja, talkoita, piirustus- ja kirjoituskilpailuja seka laadittiin lahiymparistojen ke- hittamissuunnitelmia. Paikallistoimikuntien karnpanjaraporteis- sa esitettiin huornattava maara toirnenpidesuosituksia kaupunki- yhdyskuntien ja -ymparistojen kehittamiseksi. Naista suosituk- sista kay·tiin keskusteluja myos kahdessa valtakunnallisessa paikallistoirnikuntien seminaarissao

j sivat snumeroita ja ar estamissaan

ol ista ja kei-

ja vast a

Kaupunkiuudistuskampanja sysasi liikkeelle joukon ympariston parantamiseen tahtaavaa toimintaa, joka toivon mukaan elaa ja

tasta eteenkinpain. Kampanja kiteytti kuvaa suoma- laisen kaupunkimaisen yhdyskunnan ongelmista ja ratkaisumah- dollisuuksista kaikkine omaleimaisuuksineen 80-lukua elettaes- sa. Kampanjan voima oli sen paikallisessa asukaskeskeisessa luonteessa ja eri osapuolten avoimessa yhteistyohengessa.

On sinansa vaikea arvioida, mika osuus kampanjalla on ollut viime aikojen vilkkaassa kaupunkiymparistokeskustelussa ja niissa uudelleenarvioinneissa, joita rakennetun ympariston suuntausten osalta on jouduttu suorittamaan. Varmaa on kuiten- kin, etta 53 kaupungin ja neljan muun kunnan mukanaolo kampan- jassa vilkkaan jarjesto- ja julkaisutoiminnan lisaksi on vauh- dittanut keskustelua ja antanut sille kaytannonlaheista sisal-

tea.

2. K

A

S I T E L L Y T A S I A T Ltitininhallitusten kaavoi us- ja asiainminister an kaavoi us- ja toimistossa kasiteltiin vuonna 1 minkti lisaksi annetti 1 276 v siteltyjen aisten as

kin vuoden 11

nee1la tas vuoteen

Vaik muut st maaral1

lausun

sisa- 4 asiaa, epaat5sta.. Ka-

sy okseen- va1 in- 11 een

sa iseen asemakaa-

kaavapaa- nal1aan

20

h

oid

jelun

Ka k tapahtu

sa laa i hal Kymen laaninha Hameen 1

a

i uttane asuntotoimessa toteutettu asi- nhalli uksissa tapahtunut ymparis- uo osta inen ja s ita johtuva ymparis- la su j n poisjaanti kaavoitus- ja o s a Vuonn 81 oli ympa istonsuo-

suus 17 % lausunnoistam Paatos- su eluasioid n siirtymisella Vuonna 81 oli ympar stonsuo-

i ista p a oksista.

tark te

e n toisistaan so s a lmiste ua moin on aikea arvioida eri- n ja muiden esimerkiksi lau- st lun vaa imaa t opanosta suh-

en kas ttelyyn am in vah seutukaavojen aat rna tyopa- kaava-asioihin Kasitelta

nay likikaan kaikki merk t nnak o- h auksee , kunta lveluun su tau nut toimin-

t a min teriossa ulleet

a sten) asioiden osalta nousua una in sterion lisaksi neljas-

Turun- ja Porin ( 6 %) seka ), laskun ollessa suurin

(-25 %).

22

Asialajijakauma ministeri6ss~ poikkeaa huomattavasti asialaji- jakaumasta ltitinin allituks~ssa. Ministeri6ss~ k§sitellyist§

kaikista asioista on kaava- ja rakennuskieltoasioita 31 % ja poikkeuslupa-asioita 60 %. L§tininhallituksissa k§sitellyistti kaikista sioista kaa a- ja rakennuskieltoasioiden osuus on 3 % ja p kke lup as oiden 14 %. L~~ninhallitusten ktisitte-

lemist~ asiois mu dostavat merkitt~v~n osuuden tielain ja yksityistiel in mukaiset paatokset, asuntohallintoon liittyvat lainojen t aisinmaksuajan pidennyksi~ koskevat paat5kset, maa- aineslain mukaiset paa okset seka lausuntoasiat. Nama ovat asioita, jo ta 1 u unt ja lukuunottamatta, ei ministeriolla ole la nkaan ka te tavin

T uluk

Asema aav 1982

mika ol nahden me net

Ministeri ase litusten 3

3

mista hyvaksymien vuoteen 81

Kuvio

kpl

(1)

963 949 869

513

355 350

8423 21408 20196 20800 22132

asuntotoimistoissa asiat:

979 887

574 608

329 303

7886 8524 20013 21005 23655 32589

'1980 981 1982

891 946 1006

681 641 657

334 255 343

8505 7704 7723

22764 6328 4841

37524 28870 29856

a 6 %, n vuoteen

alistus- ) ns ..

ttujen asemakaavo- h ippulukema.

p titosten rna r§ nou 7 % ja l§aninhal- 9 1 verrattuna. Kun n ilman alista- aisten asemakaavamuut sten m~§ra putosi

YUOSIIU 1!115-82 ANNHUT ASEMUUVU KIISKEIJAT f'Ahh:sn !ll

i a tehtiin vuonna 1982 s1saasia nministe- hal ituks ssa 21 % ja kunnissa ilman ien paatoksella tehtyjen vahaisten muu-

semakaavanmuutoksista ali 26

a t hti n vuanna 1982 657 kpl, mika mer- edelliseen vuat en verrattuna. Kuuden

laa li 1 st ja viidessa vahenemis-

tusta hyvak yt yja vahai- pl vastaa a maaran altua ahai rak nnuskaavamuutasten maara

n 19 2 r kennuskaavamuutak i ta ja 6 % paatok ista (vahvistetut + ilman alis- t t .

teht in 343 kpl lisayksen allessa vuateen Vahvistuspaatoksia annettiin 122 kpl naiden asalta 27 % edelliseen vuateen ver- ava-asiaiden lisays ali merkittava erityi- Parin +53 %) seka Vaasan (+94 laanien

paa ost n maarassa sivuttiin lahes vuasien huippu saa.

ann 1982 7 723 kpl joka vastaa araa. P i keuslu i n k konais

terion ohella n ljas laanin- sesta vuadesta +8 ••.. +14

. . . -15 %) seitsem~s ~ ~ ni halli- h iin vuanna 1982 21 kaikista ja 32 % kaikista kaavapaatoks sta

hyvaksymat vahaiset kaavanmuutakset

et paikkeusluvat vaheni at edelli- ' mika lienee seurausta vuoden 1982 alkupua- lee a a j - s tussaannoksen selventam esta

titaloj n perusp antamiseen eika vahai- n tarvitse hakea Rakl 5 :n paikkeuslupaa.

23