kehittamis-tyo perustuu rakennus in uudistamisen periaatemietintoon ja siita saatuihin lausuntoihin. Taman jalkeen on laadittu yks skohtaiset ehdotukset rakennuslain taydentamiseksi
takunnallista alue kayton koskevilla
saannoksilla ..
Paatavoitteena on valtakunnan tasoista vittavaa suunnittelua siten, etta se antaisi l
l~h n § seutukaavoitukselle. Toisaalta VAS:n tavoitteena on sovittaa yhteen keskushallinnon eri viranomaisten
s nnitelmia ja toimenpiteit~ alueiden k~yton nakokulmasta.
Kehittamistyon tinnossa esi
tilaa voidaan tarkastella tehtavaluettelon pohjalta:
lisen t.arkastelukehikon luominen lohkojen alueisiin s a
inves-on sektorisuunnittelu edel-tarkastelukehikon luomistae
ja Asiaa
valmiiksi vuoden alemmanastei e
le eka
eri
ttelu-alueiden ja en valilla
Seutukaavoitusta varten annettavien isten suun-tavi en maarittely on VAS:n keskeinen 4 Vuonna
1982 lkaistiin seutukaavaliitoilta ja
keskushallintoviran-omaisilta saatuun suunnittelu- ja selvitys istoon
nojau-tuen Suomessa - la,
kehi-ja s tellaan tulevia valtakunnalliset
i
" (Tiedotuksia 4/1982 •
saatavien lausuntojen pohjalta valmis-en laadintakierroksia vartvalmis-en kayttoa koskevat suuntaviivat.
Vuoden 982 aikana koottiin yhteen seutukaaval en edel-lisista vuosina 1979-81 valmistuneista kokonaissuunnitel-mista saatava aluerakenteen tulevia kehityssuuntia kasitte-leva aineisto. Sen pohjalta valmis in julkaisukuntoon seutukaavaliittojen rakennesuunnittelua koskeva palaute, jonka tarkoituksena on antaa valtakunnallisia lahtokohtia
vuosina '1983-84 tapahtuvaa seutukaavallista kokonaissuun-nittelua varten. Lisaksi julkaistiin kuntien, seutukaava-liittojen ja valtioneuvoston viimeisia vaesto- ja tyopaikka-suunnitteita analysoiva vertailuselvitys (Tiedotuksia 2/1982).
4) Sellaisten alueiden ja luonnonvarojen turvaaminen seka kehittaminen, joilla on valtakunnallista merkitysta.
VAS:n kehittamistyossa on taman tehtavaryhman osalta valmis-teltu yhteistyossa maa- ja metsatalousministerion kanssa valtakunnallista harjujen suojeluohjelmaa. Lisaksi on
osal-listuttu Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton organisoimaan Iijoki-projektiin, jota myos sisaasiainministerio on rahoit-tanut.
5) Merkittavien yksittaisten hankkeiden arviointi alueiden kayton ja luonnonvarojen kannalta.
VAS:n tarkoituksena on palvella valittomasti valtioneuvos-totason paatoksentekoa tilanteissa, joissa on nopeasti sel-vitettava suunniteltujen hankkeiden ymparistolliset
seurauk-set.
32 4. SEUTUKA VOITU
Seutukaa a 1 nen suunnittelujarjestelma kasittaa kokonaissuun-nitelman seka vahvistettavat, vaiheittain laadittavat seutu-kaav vaihekaavat).
K o k i s s u u n n i t e 1 m a on sisalloltaan laaja, koko seu u aava-alueen kasittava ja joustava seka luonteeltaan pitkalti kehittamispoliittinen suunnitelma, joka tarkistetaan kerran valtuustokaudessa. Tata suunnitelmaa ei vahvisteta, eika silla ole valittomia oikeusvaikutuksia. Kokonaissuunni-telma k stuu tavoite-, rakenne-, alueiden kaytto- ja toteut-tamisosista ..
Vuoden 1 2 aikana seutukaavaliitot ovat ryhtyneet valmistele-maan seutukaavan kokonaissuunnitelmaa, joka on tarko us mi-nis erion ohjeiden mukaan kasitella kevaan 1984 liittovaltuus-ton kok ksessa ..
Vaihekaa I
Ensimmai e a vaihekaavana seutukaavaliitot ovat laatineet vir-kistys ja suojelualueita koskevat vaihekaavat (I). Taman kaavan tavoitteena on suojata ymparistonsuojelua, ulkoilua, matkailua ja muita sellaisia toimintoja varten sijainniltaan naihin a oituksiin erityisesti soveltuvia alueita sellaiselta raken ami Ita ja mu ltakin maankaytolta joka voi olennaisesti vaikeu t a ni d n kayt amista virkistys- ja suojelu arkoituk-siin
Taulukko 8
6,5 2,1 4 8,0 1,8 5,3 1,3 6,6 3,2
25 100 8 900 2,3
30 700 8 900 1,6
73 400 16 200 3,0
200 3 800 2, 7
89 600 19,4
8~2
Dheisesta kartasta kay selville vaihekaava I:sten tilanne 1.1.1983. Kaikki sisaasiainministeriolle alistetut vaihe-kaava I:set on vahvistettu ja naista suurin osa on jo lain-voimaisia. Lantisen Uudenmaan (Vastra Nyland) kaavaa ei vuo-den vaihteeseen mennessa alistettu ministerion vahvistetta-vaksi. Tama kaava sisaltaa virkistys- ja suojelualueiden lisaksi myos taajamatoimintojen ja loma-asutuksen alueita.
Kartta 3
VAIHEKAAVA I n" 18' 19· zo· 21'
(virkistys- ja suojelualueet) Tilanne 1.1.1983
Seutukaavaliitot 1. Helsingin 2. Ita-Uudenrnaan 3. Lansi-Uudenrnaan 4. Vastra Nylands 5. Varsinais-Suornen 6. A.lands
7. Satakunnan 8. Tarnpereen 9. Kanta-Harneen 10. Paijat-Hameen 11. Kyrnenlaakson 12. Etela-Karjalan 13. Etela-savon 14. Pohjois-Karjalan 15. Pohjois-Savon 16. Keski-Suornen 17. Vaasan laanin 18. Pohjois-Pohjanrnaan 19. Kainuun
Vahvistetuissa vaihekaava I:iss~ k~ytetyt rnerkinn~t Taulukko 9 ---.---.
K~ytetyt seutukaavaroerkinn~t
1) K~ytetty vanhcrnpia seutukaavarnerkintcja.
N N
Seutukaavaliitot hyvaks.
1. Helsingin 2. Ita-Uudenmaan
3. Lansi-Uudenmaan 15.6.82 4. Vastra Nylands 17.12.82 5. Varsinais-Suomen
Aland
Satakunnan 11.6.82
Tarnpereen 14.10.80 Kanta-Hameen
Niijat-Hameen 8.10.79 Kymenlaakson 10.6.82 Etela-Karjalan
Etela-savon 19.12.80 Pohjois-Karjalan 9.6.82 Pohjois-Savon 15.10.82 Keski-Suomen
Vaasan liUi.nin
Pohjois-Pohjanrnaan 27.2.81
Kainuun 13.10.82
Lapin
I
Vaihekaava II sten laadinnassa ministeri5 on antanut seutu-kaa al itoille tietyss5 m5tirin harkintavaltaa seutu-kaavojen si-s§llon osalta. Ministerio on kuitenkin edellytt§nyt kiinni-tett§ §ksi huomiota taajamien, yhteysverkon ja rantojen
t 1 u • Kaavat k§sittelevHt p~§asiassa taajamatoimin-lu ta liikennett§, teknist§ huoltoa sek§
lorna-as~-Oheisesta kartasta k§y selville vaihekaava II: sten tilanne.
Kymmenen liittoa on alistanut vaihekaava II:n ministerion vahvistettavaksi ja n§ist§ on vahvistettu Etel§-Savon ja Tamp r n kaava vuoden 1982 loppuun mennessa.
III
utukaavaliitoissa on vuoden 1982 aikana jatkettu vaihekaava I n lmoint ae Ministerio asetti 11.1.1982 tyoryhman
maan ehdotus a vaihekaava III:a koskeviksi ohjeiksi.
ohjetyoryhma luovutti mietintonsa 8.4.1982 11 . Mietinto sisaltaa keskeiset ohjeet
a ja -kartoista, seutukaavan selostus-eutukaavamaarayksista. Varsinainen ohje alkupuolellae
seuraavat yleiskirjeet:
imintasuunnitelmat (24.6.1982, k kevat ohjeet (28.6.1982, k suunnitteiden kuntakohtaistaminen 258/512/82)
aikutus kuntien kaavoitukseen (22.12.1982, lma 1984 laatimista koskevat ohjeet (31.12.1982,
a si aasiainministeriossa tehtiin vuonna ema-, rakennus- tai rantakaavan vahvistamis-vistetun seutukaavan aluevaraus tai merkinta
6:e /v.1981) eli 2,3 %:in em.paatosten tar-v ista. Ainoa taan kahdeksassa tapauksessa
seu-atalous-, virkistys- tai suojelualueelle
36
ulottunut asema-, rakennus- tai rantakaava on jouduttu j~tt~
m~~n osin tai kokonaan vahvistamatta. Kun er~iss~ tapauksissa osittain vahvistamatta j~tt~misen syyn~ on ollut muu kuin seu-tukaavan vastaisuus, voidaan todeta, ettei kunnilla yleensa
ole ollut vaikeuksia sovittaa kaavoitustaan seutukaavan tavoit-teisiin.
T aulukko 10
VUONNA 1982 RATKAISTUT DETALJIKAAVAT VAHVISTETUN SEUTUKAAVAN ALUEVARAUS TAI
A laaninhallituk- raus tai ~~~tu \ tettu \vahvis-
\'H-i tettu
-~aninhallituksissa ja sis~asiainministerioss~ tehtiin vuonna 1982 yli 7700 rakentamista koskevaa poikkeuslupapaatosta.
N~ist~ yh eensa 16 kpl (121 kpl/v.1981) kohdistui alueelle, mihin vahvistetussa seutukaavassa on osoitettu aluevaraus tai
merkint~. Maar~ on 2,2
%
vuonna 1982 ratkaistuista poikkeus-luvista.Paaosa hakemuksista oli Uudenmaan, Turun ja Porin seka Lapin laanien alueilta. Hankkeista kolmasosa koski asuinrakennuk-sia, puolet lomarakennuksia ja loput muita rakennuksia.
Hakemuksista hyvaksyttiin 126 ja hyl~ttiin 43. Hyl~tyist~
ainoastaan 18 jouduttiin ep~~m~~n l~hinn~ seutukaavan vastai-suuden vuoksi. Voidaankin katsoa, ett~ rakentaminen kunnissa ohjautuu t ydytt~v~sti vahvistetun seutukaavan tavoitteiden mukaisesti.
aulukko 11
5.. L I KAAVOITUS
V a h v i s t e t u t y 1 e i s k a a v a t Vuod 1982 aikana
den vaihteessa oli
vahvistettin kolme yleiskaavaa, joten
vuo-yhteens~ kahdeksan vahvistettua yleiskaa-oli lainvoimaisi~
v a, oi ta usi
toksen pvm Aluevarausten
pinta-ala
Mantyvaaran osayleiskaava~
13.9.1977
n maaseutukylan ja sen lahialueiden ntamisen ohjaaminenD Dsayleiskaava ta rin suuruisen alueen, joka sijaitsee n etaisyydella Oulun keskustasta Oulujoen
var-suk sluku on talla hetkella noin 350.
enom ia ovat maatilojen talouskeskusten nnusryhmat. Lisaksi alueella on lahes 30
anta-alueella.
e a on lisata alueen vaestopohjaa nlln, e sailyminen taataan. Suunnittelun
toi-o tteena toi-on alueen maisemallis stikin lueiden sailyttam nen
maanviljelyskaytos-hjaaminen niin, etta nykyinen suhteelli-ma sailyy.
skeinen osa on tarkoitus muodostaa muuta n rakennettavaksi kylakeskukseksi, jolle an la m an asemakaava. Talle osayleiskaavan
vahvis-an ulkopuo iselle alueelle on suunniteltu muodostetta-uu en uspaikkaa. Asemakaavoitettavaa aluetta r i a le va v tun osayleiskaav n alueelle on osoitettu
ta rakennuspaikkaa. Asemakaav ja osayleiskaavassa rakentamisen toteuduttua a ueen asukasluku olisi aava
0
its a on Ha inasta
ja Pytitsa ren l~taajamat l§hialuei-y kunnanvaltuuston v. 1975
eiskaavaan Osayleiskaava ei ka vassa esitettyj§
peri-la ja y saaren kyliin.
Paa o ee a i
heytt~minen Toinen
enevalka-y s uima
an-toimintoihin en sijoituso lahden a p
a
-unnat ja erityi-aavasta on
vali-
Huomatta-e nHuomatta-etta palvHuomatta-elujHuomatta-en o amisen a eryhma muodostui y a ist6n laatua ista& H mattava osuus a ssa
tavoitteis-lkoilumahdolli uuksien turvaamisella.
samaan aikaan mi takaavaan 1:20 000 ja lisaksi m ttakaavaan 1:10 000 taaja-lemmat yleis aavakartat saatettiin
kaupungin-1 iin
alueiden t n mukaisesti yleiskaavas-a yleiskaavas-a iyleiskaavas-a syleiskaavas-a jo kyleiskaavas-ayt5ssyleiskaavas-a oleviyleiskaavas-a oitusta yleiskaavan
yhteydes-sa 1 ~ merkitsematta
asunto-al ueita joita ei viela ole
a n
t
aks maaseutumaisten kentamisen ohjaus-uodaan edellytyksia
ja toisaalta u eluun
eri-en immais-n
leiskaa-
ityis-urn
is·-n in
saatet-oko kun-annalta
euvot-ko osa-
Li-ih essa, lla ja saksi voidaan
yleiskaa-ntuneen aytannon mu-muotoisia
letta.. Neu-v ja etta
ien
aakau-a
loinsis§asiainministeri~ l§hetti 109 kunnalle yleiskirjeen, jon-ka mujon-kaan kunkin kunnan tuli laatia yhteistyossa yhteistyo-alueen muiden kuntien kanssa yleiskaavallinen suunnitelma vuosille 1978-82.
Kartta 5
31' 32" 33"
sa·
YHTEISTYOALUEET 1982
611' Kangasala2, Lempaa- laani Hi, Pirkkala ja Ylo-jarvi
8. Lahii, Hollola ja Nastola
9. Kouvola, Kuusankos- Kymen ki, Elimaki ja Valke- laani ala
10. Lappeenranta, Joutse-no ja Imatra
ll. Mikkeli ja Mikkelin Mikkelin
mlk laani
12. Joensuu, Kontiolahti, Pohjois-Liperi ja Pyhaselka Karjalan
laani 13. Kuopio ja Siilinjarvi Kuopion 14. Varkaus ja Joroinen laani 15. Jyvaskyla, Jyvaskylan
Keski-Suo-mlk, Laukaa, Muura- men laani
1 Ohjeet yhteistyOsUl on annettu erikseen
2 YhteistyOn sisllllOstli ja muodosta neuvotel-laan erikseen
Kun yleiskaavallisen yhteistyon ensimmalnen kierros yleens§
todettiin hy6dylliseksi helpottaen kuntien v§listen maan-kayton suunnitteluun liittyvien ristiriitojen ratkaisemista, katsoi sisaasiainministeri6 22e4.1980 lahettamall§n yleiskir-jeella (N:o 1429/513/80), etta ko. yhteistyota on tarpeen jatkaa. Kirjeessa tarkemmin maariteltyjen 77 kunnan tuli
ses-ja
koske-
itel- leis- tuus-u
yo-
nou-iheen aka
n
lu-la
a-t a-t 0
i u k
-ssa, aavoi-alloin hun
yh-
alaisem-44
a u
1 alueellista poikkeus-el ispoikkeus-elle poik-os yleiskaava,
an vaihdella ..
s y asuunni-e skaa aa laadit-a ueellistlaadit-a polk-My teise
paa-d e k e l 0 t joukko rakennus-h e ssa oli
tal-19 4 km2: suu-at t imenpide el oalueet nnus- j
toimenpide-menevat tarkemmin
Kuv o 8
Taulukko
Sisaasiainministerion leiskaavoituksen turvaamiseksi raken-nuslain 32 §:n seka 1 §:n alla antamat 1.1.1983 voi-massa olleet rakennuskiellot ( , toimenpidekiellot (B) seka rakennus- ja toimenpidekiellot C):
A. (Pelkka r a k e n n u k e 1 t 0 Rakl 32 §)
paiHoksen Kiellon paatty- unta Pinta-ala
mis pvm ha
paatoksen Kiellon p1Hitty- unta Pinta-ala
mis pvm ha
7.78 alkeakoski 200
Janakkala 750
.78 Siilinjarvi 390
SM:n paatoksen pvm
Kunta Pinta-ala
ha 520 4 030 2 300 400
Vehkalahti 700
H 830
Hameenlinna 510
Vantaa 300
(1) 1.1.1982 alkaen annetut toimenpidekiellot perustuvat Hakl 124a :an.
Y 1 e i s a Yle
Yleiskaavoitu ten ja kunn n
t~vien yleiskaa o kaavojen maara kaudella 1979-19 1< unt i a,
keill~,
li 86
kaikki kaupun
n~issa kunni Kart
1983
nnuslain mukais-alueen kasit-unut ja osayleis-ella nelivuotis-y aksnelivuotis-yttnelivuotis-y tai
te-e
z
3 k P v .. 1979) n n sisaltyvat tomaaran osuusy
Vuoden 1969 alussa tulivat v imaan rakennuslain muutokset, joiden mukaan yle skaa a tuli pakolliseksi kaupunkian ja sil-loisten kauppaloiden osalta sek~ harkinnanvaraiseksi maalais-kunnissa. Tuolloin sis~asiainministeri5 suoritti yleiskaavoi-tustilannetta ja siihen liittyv§~ rakennuskieltotilannetta koskevan k selyn. Rakennuslain m kaisen yleiskaavoituksen levinneisyydeksi saatiin aupunkien ja kauppaloiden osalta 36 6 laatimi okset mukaan lukien) sek~ maalaiskun-tien osalta 2,5 aat isp~at5 set mukaan lukien).
Ministerio elv tt uonna 97 yleiskaavoitustilannetta toi-mittamalla kysel n ~ninhall tuksille ja seutukaavaliitoille.
Tuolloin todett in et ei yleiskaavoitustilanteessa ollut tapahtunut merk t~v~~ muutostao Selvityksen mukaan koko kun-nan yleiskaavoja ol valmiina tai laadittavana 106 kpl sek~
osayleiskaavoja (mukaan luettuna niita vastaavat suunnitelmat) 168 kpl. Lu ut siis sisalta ~t my5s ns. yleiskaavalliset
uunnitelmat, ssa ei kai ilta osin ollut noudatettu raken-nuslain mukai ta menettelya.
n 1978 - j
1 pulla sisaasiainministerio toimitti kuntien yl la tta koskevan kyselyn laanin-tuks
s lvit ivat poikkileikk us osin puutteell Rakennu lai
se ukaavaliittojen kanssa telutilanteen3 Tietojen 7 Tulos todettiin erain
hyvin suuntaa antavaksi.
val uu ton hyvaksymia koko in 2 kpl ja osayleiskaavoja
n eis ydeksi todettiin n. 60 % h vaksytty tai laadittavana
k avoitus- ja rakennustoi-yvan seurantatyon yhteydes-untotoimistot raportoi-pahtumat ministerion
suorit-h eydessa. Vuoden 1982 liitettiin myos yleiskaa-en 1979 kyselyaineistoon
siin tilanteen ajantasalla-my5s tulevaisuudessa saatavan uonnollisesti suppeampi kuin jan erillisselvitysaineiston eika leiskaavakyselyjen tarvetta.
aden 1982 83
kasittavi~ ja 11valmiita" (eli rakennuslain uston hyvaksymia) yleiskaavoja oli
i nel
sten mukaan .1983 koko maassa 67 Nai ali kaupunkien
yleis-muiden kunti n 35 kpl eiskaavoja v. 1979
on yli
kaksinker-48
r"'·- - - · - - - - . L . . - - - - · I I .. - 1 1 l
69 ~ I
65°
64°
61
60 i v
i
l_
YLEISKAAVOITUSTILANNE
Yleiska avat, jotka kasitHiviH koko kunnali alueen
·--- J...c.- _L_
1.1.1983 Kartta
9"
I I I
I
62°
so 1lJ;li,!ll
C Moanm,ttausha!Hus. Hclsmk1
Taulukko
kaavojen lisaksi mu-joista on tehty vain
suunnitelmat, joissa in mukaista menette-aupungeissa 59 kpl
at nvalmiita" (eli hyvaksymia) osay ei ( 1 DO kpl/1 • 1 . 1 979 1 .. 1.1979)
Taulukko
Osayleiskaav je 1979 82 val Vahvistett ja o yhteensa kahdek muissa kunniss 234 km2:n suurui reilla kuus v
T aulukko 19
OSAYLEISKAA-VOITUSTILANNE
1. 1. 1983
Vaasan Oc:lun Lapin
1
a kunnanvaltuuston 83 k ko maassa 324 kpl
oli 90 kpl (30 kpl/
kpl/1 .. 1 .1 979) 0
nu vu ien v i teessa eissa ja kaksi
ittivat oli
vi-on kunnanvaltuustvi-on hyvaksyma
72
32 65
21 75
16 55
37
16 67
29 91 89 90
.6. kunta, jonka alueella on tai -kaavoja
I
24"
Kartta 9
o__~·--~-- 100krr
~ Maanmlttaushalhtus. Helsmk1
-~~
(;.;.~ D .r---~
SM/ .... .-.n~:seuranta, maaliskuu 1983
(J
~-26" 29' 30" 31"
MAANM;TTAUSHPLUTUKSEN KAATIAPAINO HElSINKI 1983
Vuoden 1982/83 vaihtee sellaisia, joissa ylei dittu tai vireilla. Kun kaynnistynyt, asuu yli Tilanteessa 1 .1 .1 983 tekeilla yhteensa 334 joista kaupunkeja oli muita kuntia 278 kpl
Taulukko 20
i vain 62 ( 14 % ) oli ay eiskaavaa ei ollut laa-j ssa ylei?kaavoitus on
an koko vaestomaarasta.
yleisk ava ( 75
% )
kpl (67%
%
muistaoli hyvaksytty tai maarnme kunnista, kaupungeista) ja
unnista).
YLEISKAAVOITUKSEN LEVINNEISYYS 1.1.1983 Kunnat, joissa on
Kuntia, joissa yhteensa 62 kpl
, oli 1. . 983 koko maassa
On kuitenkin todettava, etta valtaosa yleiskaavoista on
varsin suppea-alaisia, aluekohtaisia osayleiskaavoja, joilla ei voi olla samaa kunna maankayton kehitysta ohjaavaa merki-tysLa kuin asianrnukaise la koko kunnan alueen ja sen toimin-not kasittavalla yleiskaavalla.
Laanikohtaiset yleiskaavoitustilannekartat ovat raportin liiteosassa.
6. ASEMA- JA RAKENNUSKAAVOITUS