Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1985

Ti dotuks· ^{41 1986}

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1985

Ymparistoministerio Kaavoitus- ja

ra ken n usosasto

Uudo,.,.on Turun I• Porln Hlmeen l<ymen Mlkkelln Pol\ 1 o lo -Ku Jolan l<uop I on l<eaki-Suamen

Ti dotuksia 411

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1 85

Ymparistoministerio

c:)<(Q

Kaavoitus- ja

Q

rakennusosasto

Helsinki 1986. Valtion painatuskeskus

Esipuhe

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1985 on jarjestyksessa yhdeksas paaasiassa kaavoitus- ja rakennustoirnen hallinnon seurantatiedoista koottu vuosiraportti.. Jul- kaisussa kuvataan kaavoitus- ja rakennustointa ja erityisesti sen keskus- ja valipor- taan hallinnon toimintaa vuonna 1985, mink a lisaksi kehitysta on tarkasteltu pi tem- mankin ajanjakson puitteissa.

Ymparistoministeriolle kuuluvaan kaavoitus- ja rakennustoimen ohjaukseen, val von- taan ja kehittamiseen liittyvana on jo yli kymmenen vuoden ajan jarjestelmallisesti keratty hallinnonalan toimintaa mahdollisimman kattavasti kuvaavia tietoja.. Laa- ninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot raportoi vat kunkin vuoden toimintansa paatapahtumat 1ninisterion suorittaman vuosittaisen hallintokyselyn yhteydessa ..

Tie dot pal velevat ohjaus- ja val vontatoiminnan ohella ministerion tutkimus-ja kehit- tamistoimintaa, lainsaadannon val1nistelua seka valtakunnalliseen alueiden kayton suunnitteluun liittyvia tehtavia.

Tiedot ovat paaosin ns .. suoritteisiin liittyvia sisaltotietoja. Asioiden rnaarallisissa tarkasteluissa eivat ilmene laheskaan kaikki merkittavat tehtavaalueet. Esimerkiksi tutkimus- ja kehittamistoimintaan, ennakko-ohjaukseen, saannosten ja ohjeiden val- rnisteluun, eri neuvotteluihin seka yleis6n pal veluun suuntautuneen toiminnan osuus on seka ministeriossa etta laaninhallituksissa jatkuvasti korostunut.

Elinympariston suunnittelu-, rakentamis- seka korjaamis- ja uudistamisvaiheen rat- kaisuissa yhteensovitetaan mania erilaisia nakokulmia - taloudellisia, teknisia, so- siaalisia, luonnonymparistoon liittyvia - jotka usein ovat ristiriidassa myos keske- naan. Suunnittelu- ja paatoksentekoprosessin avoirnuus takaa sen, etta eri nakemyk- set tulevat esiin jo valmisteluvaiheessa ja siten vaikuttavat lopputulokseen. Erilaisia osallistumismuotoja kehitetaan edelleen, silla ympariston kayttajien tarpeiden valit- tyminen suunnittelu- ja paatoksentekoprosessiin on ensiarvoista.

Kaavoitus- ja rakennushallinnon tavoitteena on, etta alueiden kayton suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon lainsaadannossa maaritellyt yleisen ja yksityisen edun vaatimukset seka kayttajien tarpeet .. Kaavoituksen tehtavana on katsottu ole- van erilaisten sektorisuunnitelmien yhteensovittaminen alueiden kayton kannalta ..

Nykyista kaavoitusta toimintona kuvaa yha paremmin kasite yhdyskuntasuunnittelu ..

Erilaisten ymparistoon vaikuttavien projektiluonteisten suunnitelma- ja toteutushank- keiden merkitys on lisaantynyt. Kaavoitus-ja rakennushallinto tulee osallistumaan myos naiden hankkeiden suunnittelu- ja toteutuskaytantojen kehittamiseen vastaa- maan koko ymparistohallinnon tavoitteita.. Yhteistyo eri viranomaisten kanssa on tarkeaa. Tavoitteena on edelleen kehittaa kaavoitusjarjestelmaa sellaiseksi jatkuvak- si suunnitteluksi, toteutukseksi ja seurannaksi, jossa kaavoitus toimii nykyistakin

kiinteammassa vuorovaikutuksessa muihin suunnittelu- ja toteutusjarjestelmiin ..

Ministerio toi voo julkaisusta olevan hyotya oman hallinnonalan lisaksi myos toimi- alaa si vuavilla tahoilla. Palaute j ulkaisun sis all on edelleen kehittamiseksi on terve- tullutta ..

y mparistorni nisteri ossa Osastopaallikko

Ylijohtaja Tarkastaja

9 paivana syyskuuta 1986

~l/i;:;~? )/;?/?;tpi;>,~

Sirkka Hautojarvi

~---

Veikko Miettinen

Kaavoitus- ja rakennustoimen seu rant a 1985

isaltO

ESIPUHE

SISALL YSLUETTELO TIIVISTELMA

SAMMANDRAG

l. YLEISKA TSAUS 1985

- lainsiHidanto, ohjaus, kehittaminen - vihervuosi 1985

- rakennetun ympariston suojelu - komiteat, toimikunnat, tyoryhmat 2. KASITELL YT ASIA T

- laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa seka YM/KRO:n kaavoitustoimistossa kasitellyt asiat - eri paatosmaarien kehitys

- vireilla olleet asiat

- toimi vall an siirto laaninhallituksille ja kuntien oikeus tehda vahaisia kaavanmuutoksia alistamatta paatosta vahvistettavaksi

3. VALTAKUNNALLINEN ALUEIDEN KAYTON SUUNNITTELU

4. SEUTUKAAVOITUS

- kokonaissuunnitelma - seutukaava I, II ja III

5. YLEISKAAVOITUS

- vahvistetut yleiskaavat - yleiskaavallinen yhteistyo - yleiskaavaneuvottelut

- rakennus- ja toimenpidekiellot - yleiskaavoituksen hyvaksikaytto

- y 1 e i s k a a v o i t u s t i l a n n e 1.1.1986 - koko kunnan alueen kasittavat yleiskaavat

- osayleiskaavat

6.. ASEMA- JA RAKENNUSKAAVOITUS - kaavoitetun alueen lisays - kaavanrnuutokset

- toimi vall an siirron vaikutus - kaavojen sisallosta

- vahvistamatta jattaminen ja alistusten peruutus - valituskaavat

- kaavojen kumoaminen

- 1985 vahvistettujen asema- ja rakennuskaavojen sisal toti edot (yhteenvedot)

4

7

14

21 25

28

31

40 43

47 49

55 58 59 63 67

73

75

81 86 90

7. RANTAKAAVOITUS JA LOMARAKENTAMINEN - rantakaavoitustilanne vuoden 1986 alussa - vuonna 1985 vahvistetut rantakaavat - lomarakentarnisen poikkeuslupatiedot

- laaneittaiset rantakaavoitustiedot vuodelta 1985 seka tilanne 1.1.1986

8.. POIKKEUSLUV AT

- vuonna 1985 ratkaistut poikkeusluvat - kielteisten paatosten osuus

- paatokset, joista on valitettu - alueelliset poikkeusluvat

- rakennusteknilliset poikkeusluvat

- poikkeuslupien sisaltotiedot vuodelta 1985 9. MAA-AINESASIA T

- 1985 tehdyt MAL:n mukaiset lupapaatokset - 1985 myonnettyjen MAL:n lupien sisaltotiedot - MAL:n lupien sisal totiedot vuden 1986 alussa 10 .. KASITTEL YAJAT

- asema-, rakennus- ja rantakaavat - poikkeusluvat

- maa-aineslain mukaiset luvat

11 .. TUTKIMUS- JA KEHITTAMISTOIMINTA SEKA JULKAISUTOIMINTA - toiminnan painopiste seka vireilla olevat tutki-

mukset ja sel vitykset

- j u l k a i s u t o i m i n t a ; kaavoitusohjeet, tiedotukset, tutkimukset, tyoryhmamietinnot, Suomen rakentamismaarayskokoelma, muut julkaisut,komiteanmie- tinnot, kansainvalinen sarja, kaavoitus- ja rakennus- tutkimuksen neuvottelukunnan julkaisut, yleiskirjeet 12. LUNASTAMINEN RAKENNUSLAIN NOJALLA

13. VAL TIONOSUUDET JA -AVUSTUKSET

- val tionosuus rakentamisen neuvonnan ja val vonnan kustannuksiin

valtionosuus rakennuskaava-alueiden mittaamis- ja kartoittamiskustannuksiin

- valtionosuus seutukaavoituksen kustannuksiin 14. RAKENTAMISMAARAYKSET JA -OHJEET

15. TYYPPIHYVAKSYNTA SEKA 1-LUOKAN BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELIJA T JA TYONJOHT AJA T

16 .. KOERAKENT AMINEN

17. KIINTEISTOTIETOJARJESTELMAN SWNNITELMAOSA (KT J/S)

93 95 98

99 102 106 110 115 118 121 123

125 129

131 133 134

137 139

141

145

18. KOULUTUS 147

19 .. HENKILdKUNTA 149

LIITEOSA

- YM/KRO; kontaktihenkilot puhelinnumeroineen H:ianinhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot;

kontaktihenkilot puhelinnumeroineen em. toimistojen henkilokunnan lukumaara

seutukaavaliitot; henkilokunnan lukumaara; osoit- teet ja puhelinnumerot

- kaavoitus- ja rakennusneuvosto - maa-ainesasiain neuvottelukunta

- kaavoitus- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunta - rakennusteknillinen neuvottelukunta

- yleiskaavoitustilannekartat laaneittain (luku 5.) - sisaltotiedot; vuonna 1985 vahvistetut asema- ja

rakennuskaavat, asema- ja rakennuskaavan rnuutokset ja laajennukset seka asema- ja rakennuskaavan

muutokset (luku 6.)

- kuntakohtaiset tiedot vuoden 1986 alussa voirnassa olleista MAL:n mukaisista ottamisluvista (luku 9.)

152

154 155

159 170 179

TAULUKKOLUETTELO KUVIOLUETTELO

~<ARTT ALUETTELO

191 195 197

=====·.::~.::

Taman julkaisun tiedot perustuvat laaninhallitusten ilmoituksiin seka yrnparisto- ministerion kaavoitus- ja rakennusosaston (YM/KRO) seurantatoiminnan tulok- siin. Ahvenanmaan osuutta ei ole tiedoissa mukana. Julkaisussa kaytetty kau- punkien lukumaara kasittaa Suornen kaupungit vuonna 1985 poislukien Maarian- haminan Ahvenanmaalla.

Ymparistoministerio aloitti toimintansa 1.10.1983, johon saakka kaavoitus- ja rakennusosasto toimi sisaasiainministeriossa. Tassa julkaisussa kayteUHin kui- tenkin selvyyden sailyttamiseksi nimea ymparistorninisterio myos ajalta, jolloin paatokset tms. tehtiin sisaasiainministeriossa.

Julkaisun tekstissa esiintyva "laaninhallitus" ja "laani" tarkoittaa laaninhallituk- sen kaavoitus- ja asuntotoimistoa, ei koko laaninhallitusta.

Pohjakartat

c

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1985-julkaisu sisaltaa:

Kuvioita Karttoja Taulukoita

Luetteloja ja vastaavia Selittavia tekstisi vuja (1/1)

54 21 1Ll 15 56

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1985

Tiivistelma

l<aavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1985 - julkaisu koostuu kahdestakymme- nesta jaksosta, joissa kuvataan kaavoitus-ja rakennustointa ja erityisesti sen keskus- ja valiportaan hallinnon (ymparistoministerion kaavoitus- ja rakennus- osasto, laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot seka seutukaavaliitot) toimintaa vuonna 1985.

Luku 1. Yleiskatsaus 1985

Uusi rakennusuojelulaki ja siihen liittyva laki rakennnuslain muut- tamisesta tuli vat voimaan heinakuun alussa 1985. Rakennuslain- saadannon kokonaisuudistustuksen valmistelua jatkettiin hallituksen asettamassa ministerityoryhmassa. Ministerio antoi yleiskirjeillaan muun ohella rakennussuojelua koskevaa uutta lainsaadantoa kasit- televat ohjeet seka maa-aineslain soveltamiseen liittyvHi asioita koskevat ohjeet.

Kaavoitustoimen kehittamisessa painotettiin rakennettujen alueiden kehittamista seka viher- ja piha-alueiden suunnittelua. Vuosi 1985 ali valtakunnallinen vihervuosi, jonka tapahtumiin myos kaavoitus- hallinto aktii visesti osallistui. Taydennys- ja korjausrakentaminen seka rakennetun ympariston suojelu olivat edelleen painopistealu- eita. Muun ohella Vantaanjoki-toimikunta, johtokarttatoimikunta, katunopeus- ja erityiskatutyoryhma, katettujen tilojen tyoryhma seka seudullisten virkistysalueiden toteuttamistyoryhma jattivat mietintonsa. Vuoden 1985 aikana asetettiin mm. Tenojoen ranta- alueiden maankayton suunnitelutyoryhma seka tie- ja vesirakennus- laitoksen ja ymparistorninisterion yhteistyoryhma.

Luku 2. Kisitellyt asiat

Laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa seka ymparisto- ministerion kaavoitus- ja rakennusosaston kaavoitustoimistossa kasi- teltiin vuonna 1985 yhteensa 32 611 asiaa, minka lisaksi annet- tiin 10 810 vali- ja lahetepaatosta. Vuoden 1986 alussa ali vireilHi 6320 asiaa kun niita vuotta aiemmin ali ollut 6379, eli hallinto on suoriutunut ainakin vireille tulleiden asioiden kasittelysta.. Vireilla Ol!eiden BSiOiden maara V8Staa 18 °/o laaninhallitUkSiSS8 ja ministe- riOSSa vuonna 1985 kasiteltyjen asioiden kokonaismaarasta ..

Laaninhallitusten toimivaltaan kuuluu vuosina 1974, 1976 ja 1980 toteutettujen toimi vallan siirtojen jalkeen 50 kaupunkia seka kaikki muut kuin kaupunkikunnat (362) ja ymparistoministerion alueelliseen toimi valtaan asemakaava- ja poikkeuslupa-asioissa 33 kaupunkia seka yleis- ja seutukaavan vahvistamista koskevissa asioissa maa. Rantakaavoitusta koskevat asiat kuuluvat 1976 tehdyn

vall an siirron seurauksena laaninhallitusten toimi valtaan kaikkien kuntien osalta.

Kuntia, joilla on oikeus hyvaksya vahaisia asema-, rakennus- rantakaavanmuutoksia ilman niiden alistamista vahvistettavaksi, ali vuoden 1986 alussa yhteensa 114, joihin kuuluvat kaikki kaupungit (83) seka 31 muuta kuntaa. Naissa kunnissa asuu 2/3 maan koko vaestosta ..

Luku 3.. Valtakunnallinen alueiden kaytiin suunnittelu (VAS)

Hankkeiden ymparistovaikutusten arviointiin liittyvia menetelrnien kehittamista jatkettiin yhteistyossa ympariston- ja luonnonsuojelu- osaston kanssa. Seutukaavoitusta koskevien Rakl 18 §:n mukaisten erityisten tarkoitusperien uudistamista valn1isteltiin seka yhteis- tyossa tilastokeskuksen kanssa sel vitettiin taajama-alueiden rnaan- kayttoti etoj en tilastointia.

Luku 4. Seutukaavoitus

Luku 5. Yleiskaavoi tus

8

Seutukaavaliitot kaynnisti vat vuoden 1985 aikana seuraavan, vuonna 1988 valmistuvan seutukaavallisen kokonaissuunnitelman valmiste- lun.

Kaikki (lahinna virkistys- ja suojelualueita koskevat) seutukaava I:t on vahvistettu (19). Valituskasittelyssa korkeimmassa hallinto-oi- keudessa (KHO) on kaksi kaavaa.

Lahinna taajama-alueita koskevia seutukaava II:a on ministerio vahvistanut 14 (11 vuoden 1985 loppuun mennessa), joista 12 on lainvoimaisia ja valituskasittelyssa KHO:ssa 2 kaavaa. Alistet- tuina ministeriossa ali 4 kaavaa (1.6.1986).

Vahvistettujen seutukaavojen (I ja II) aluevarausten yhteenlaskettu maapinta-ala ali vuoden 1986 kesakuun alussa 34 686 km2, joka vastaa 11,4 o/o maapinta-alasta. Suojelu-, virkistys- seka maa- ja metsatalousalueiden aluevarausten yhteispinta-ala ali 30 000 km2.

Seutukaava III:ssa tullaan kasittelemaan mm.. harjualueita, maise- makokonaisuuksia ja ranta-alueita seka tarkistamaan ja taydenta- maan aiempia seutukaavoja. Seutukaava III:n valmistelu ali vuonna 1985 useiden liittojen keskeisimpana tehtavana.

Vuonna 1985 vahvistettiin viisi (asa)yleiskaavaa.

Kuntia, jaissa yleis- ja/tai asayleiskaava on hyvaksytty tai laadit- tavana, ali vuaden 1986 alussa yhteensa 396 (283/v. 1979) eli 89 o/o kunnista. Yleiskaavaituksen kohteena arviaidaan alevan vajaan kalmasasan rnaan pinta-alasta.

Koka kunnan alueen kasittavia rakennuslain mukaisia yleiskaavaja ali yhteensa 80 kpl eli 18 °/o:ssa kaikista kunnista. Lisaksi 33 kunnassa laadittiin kaka kunnan alueen kasittavaa yleiskaavaa ..

Kunnanvaltuustan hyvaksymii:i asayleiskaavaja ali vuaden 1986 alus- sa 713 kpl ( vuatta aiemmin 600 kpl) yhteensa 309 kunnassa (69 °/o kunnista), joista muita muita kuin kaupunkikuntia ali 246 (531 asayleiskaavaa). Em. asayleiskaavaista ali ministerion vahvistamia 19 kpl (1153 km2) ja vahvistettavaksi alistettuja 7 kpl. Lisaksi tekeilla ali 437 asayleiskaavaa yhteensa 221 kunnassa, jaista muita kuin kaupunkikuntia ali 174. Nain allen valmiita (713) ja tekeilla alevia (437) asayleiskaavaja ali vuaden 1986 alussa yhteen- sa 1150 kpl, kun niita vuatta aiemmin ali allut 1005 kpl ..

Maaramuatoisia yleiskaavaneuvatteluja pidettiin kymmenen ..

Yleiskaavalliseen yhteistyon kalrnannen vaiheen suunnitelrnat ali- vat valmistuneet 16 yhteistyoalueen asalta (55 kuntaa) ..

Rakennus- ja/tai .toimenpidekielto yleiskaavan

muuttamista varten ali vuoden 1986 alussa voirnassa 1740 suuruisella alueella (44 kieltoal uetta).

Luku 6. Asema- ja rakennuskaavoitus

Detaljikaavoitettua aluetta on noin 1,2 °/o maapinta-alasta eli noin 3723 km2, mista asema- ja rakennuskaava-alueita on 3111 km2.. Ns. uutta asema- ja rakennuskaava-aluetta vahvistettiin vuonna 1985 yhteensa 82 km2, josta asemakaavoituksen osuus ali 50 km2 ja rakennuskaavoituksen 32 km2. Kaavojen uudistaminen jatkui vilkkaana. Asema- ja rakennuskaavojen muutoksia vahvistet- tiin 105 km2:n alueelle, josta asemakaavaosuus ali 59 km2 ra- kennuskaavaosuus 46 km2. Muutokset kohdistuivat siten o/o:n osuuteen maan asema- ja rakennuskaavoitetusta alueesta ..

Maamme 445 kunnasta 10 on sellaista, joiden alueella ei ole vah- vistettua asema- tai rakennuskaavaa; seka vain yksi kunta (Inio), jonka alueella ei ole lainkaan vahvistettua detaljikaavaa eika

kaavoituskaan ole vireilH.i ..

Kaikista vuoden 1985 asemakaava- ja niiden muutospaatoksista (1299 kpl) tehtiin 56 °/o ministeriossa ja 20 o/o laaninhallituksissa (=alistusmenettelyn osuus) seka ns .. vahaisia kaavanmuutoksia (ilman alistamista) kunnissa 24 °/o.. Rakennuskaavapaatoksia tehtiin kpl, minka lisaksi eri kunnat hyvaksyivat paatoksellaan

vistuskasittelya ns. vahaisia rakennuskaavanmuutoksia 24 kpl ..

Valitusdetaljikaavaja ratkaistiin 165 kpl (9,5 °/o kaavaista) ..

leen KHO:lle valitettiin 95 kaavan osalta .. Vuonna 1985 KHO rat- kaisi ainakin 94 valitusdetaljikaavaa, jaista 92 °/o (86

muuttunut" KHO:ssa seka 8 kaavan asalta vahvistuspaatos tiin. Kun "kumattujen" asuutta verrataan kaikkiin vuanna laaninhallituksissa ja ministeriossa teht yihin kaavapaatoksiin, ka- sittaa se asemakaavoista 0,3 °/o, rakennuskaavaista 0,6 °/o, ranta- kaavaista 0,8 seka kaikista detaljikaavaista 0,5 o/o. Luvut vastaavat vuaden 1984 tasaa.

Vuanna 1985 vahvistetuissa asemakaavaissa ali asuntarakentamiseen varattua kerrasalaa uusilla kaava-alueilla 2 milj.krsm2 (v .. 1984 milj.krsrn2). Vastaavasti rakennuskaavaissa ali asuntarakentamiseen asaitettua kerrasalaa 1,6 milj.krsm2 (v.1984 2,4 milj.. krsm2) ..

Rakennuskaavajen muutaksissa asuinkerrastalaja varten

kerrasala vaheni 68 000 krsm2.. Kun uusissa rakennuskaavaissa kaavajen laajennuksissa kerrasalan ns .. nettolisays oli vain

krsm2, vaheni vaimassa alevissa rakennuskaavaissa asuinkerrastaloja varten varatun kerrasalan maara nain 63 000 krsm2.. Tama kuvaa maaseututaajamien kaavaituksen voimakasta muuttumista

rastalaista pienimi ttakaavaisempaan asuntorakenta1niseen ..

rakennuskaava-alueilla amakoti- ja rivitalaja varten varatun kerros- alan vastaava lisays ali vuanna 1985 1,4 milj .. krsrn2 (kahtena lisena vuanna 2 milj .. krsm2) ..

Tilastokeskuksen ennakkatietojen mukaan vuanna 1985 rakennukset kasitti vat kerrasalaa 10,45 milj. krsm2, josta

kennusten asuus ali 5,38 milj. krsm2. Myonnettyjen rakennuslupien sisal tam at rakennushankkeet sisalsi vat 11,75 milj. krsm2,

asuinrakennuksia ali 5,65 milj.. krsrn2. Vahvistettujen asema- rakennuskaavajen seka niiden muutasten aluevarausten

kerrasala (ns. nettamuutos) vuonna 1985 ali 10,85 milj.krsm asuinrakennusten karttelialueille (A) sijoittui 3,36 milj ..

Luku 7.. Rantakaavoitus- ja lomarakentaminen

Luku 8. Poikkeusluvat

Vuaden 1986 alussa kaka maassa ali vaimassa 1181 rantakaavaa yhteensa 274 kunnan alueella (62 o/o kunnista). Kaavajen yhteispin- ta-ala ali 612 km2 ja niihin sisaltyi rantaviivaa 3610 km ja lotna- asuntovarauksia 28 500 kpl, mika vastaa noin 8 °/o maan koko loma-asuntomaarasta. Voimassa olevista kaavoista laskettu "keski- arvo-rantakaava" on pinta-alaltaan 52 ha seka sisaltaa km rantaviivaa ja 24 loma-asuntovarausta. Uusia rantakaavahankkeita ali vuoden 1986 alussa vireilla 586 kpl kasittaen 422 km2:n suu- ruisen alueen ja 1945 km rantavii vaa.

Vuonna 1985 vahvistettuihin 115 uuteen rantakaavaan sisaltyi pin- ta-alaa 51 km2, rantavii vaa 314 km ja loma-asuntovarauksia 2200 kpl. Vireille tuli 165 rantakaavahanketta yhteensa 114 krn2:n suu- ruiselle alueelle rantavii vapituudeltaan 489 krn.

Ranta-alueille rakennettavia loma-asuntoja koskevat 2418 poik- keuslupaa sisalsivat lahes 3000 loma-asunnon rakennushanketta, joista hyvaksyttiin yli 2200. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 1985 valmistui 8012 lama-asuntoa ja rakennuslupa myonnetti in 9970 loma-asunnalle.

Poikkeuslupia ratkaistiin vuonna 1985 yhteensa 7 868 kpl, joista Rakl 5 §:n lupia (taaja-asutus ilinan kaavaa) ali 3677 ja Rakl

§:n 4191 kpl (mm. poikkearninen kaavoista, rantarakentaminen) ..

Rakl 5 §:n luvista sai myonteisen paatoksen 88 o/o (3853 asuntaa) ja 132 §:n luvista 84 °/o (6152 asuntoa). Laaninhallitukset ratkaisi- vat luvista 78 °/o ja ministerio 22 °/o.

Joka kymmenes vuonna 1985 myonnetysta 70 435 rakennusluvasta perustui poikkeuslupaan. Paikkeuslupamenettelyn kautta luotiin ennakkoedellytykset kymmenen tuhannen asunnon rakenta1niselle ..

Rakennusteknillisia poikkeuslupia ratkaistiin 16 kpl.

Luku 9. Maa-ainesasiat

Vuoden 1986 alussa voirnassa olleiden maa-aineslain (MAL) mu- kaisten ottamislupien (8385) sisaltama kakanaisottamismaara ali 686 milj.m3 ja lupien sallima keskimaarainen vuotuinen otto 85 milj.

m3. Ottamisalueiden pinta-ala ali 311 km2. Huomioon ottaen koko maan osalta arvioidun sorankulutuksen (35-40 milj.m3/vuosi) voidaan teoreettisesti laskea,etta jo MAL:n nojalla myonnetyt luvat vas- taavat keskimaaraisesti attaen soranoton 10-15 vuoden kulutusta ..

MAL:n mukaisia ottamislupia ratkaistiin vuonna 1985 yhteensa 1703 kpl (2546/v.1984), joista alistusmenettelyn ja vahvistuskasit- telyn lapikayneiden asuus ali kalmannes. Kunnat antai vat (ilman V8hViStUSkasittelya) 1099 lupaa ja hylkaSi Vat 30 hakSffiUSta (3 °/o)., Laaninaikeuteen valitettiin 63 lupapaatoksen asalta ⁰/o) ..

Laaninhallitukset vahvisti vat 516 lupapaatosta ja jatti vat vahvista- matta 31, minka lisaksi 27 alistusta peruutettiin. Karkeimmalle hallinta-aikeudelle valitettiin 12 vahvistamispaatoksen osalta (2,1

0/o).

Vuanna 1985 myonnettyjen Iupien sisaltama kokanaisottamismaara ali 121 milj. m3 ja lupien sallima keskimaarainen vuotuinen otto 17,6 milj. m3. Laaninhallituksissa ali vuoden 1986 alussa vireilla 216 MAL:n mukaista lupa-alistusta, kun niita vuatta aiemmin ali ollut 310.

Luku 10. Kasittelyajat

Asema- ja rakennuskaava-alistuksista (ei valitetut) noin neljasosa ratkaistiin alle kuukaudessa ja yli 70 o/o alle kolmessa kuukaudessa.

Kolmasosa poikkeusluvista ratkaistiin alle kuukaudessa ja 2/3 alle kolmessa kuukaudessa. Maa-aineslain mukaisista ottamislupien alis- tuksista laaninhallitukset ratkaisi vat vajaan kymmenesosan aile kuukaudessa ja yli 40 o/o aile kolmessa kuukaudessa.

Luku 11. Tutkimus- ja kehittamistoiminta seka julkaisutoiminta

Alueiden kayton suunnittelun tutkimus- ja kehittamistoiminnassa painotettiin rakennettujen alueiden kehittamiseen, taydennys- ja korjausrakentamiseen, rakennetun ympariston suojeluun ja teolli- suusalueiden suunnitteluun liittyvia kysymyksia ..

Valtakunnalliseen alueiden kayton suunnitteluun ja seutukaavoituk- sen kehittamiseen liittyen oli vireilHi kuusi tutkimushanketta, minka lisaksi osallistuttiin kolmeen suunnitteluprojektiin. Yleiskaa- voituksen osalta julkaistiin YKS-selvitys (yhteenveto yleiskaavallisen yhteistyon kolmannen vaiheen suunnitelmaraporteista) ja vireilla oli yhdeksan tutkimushanketta.

Maankayton ja yhdyskuntarakentamisen yksit yiskohtaisen suunnitte- lun osalta julkaistiin Piha vihreaksi - nelja suunnitteluesimerkkia -julkaisu ja vireilHi oli kuusi tutkimushanketta.

Vanhojen teollisuusrakennusten uutta kayttoa ja puukaupunkien suojelua koskevat tutkimukset julkaistiin. Lisaksi rakennetun ympariston suojelun ja korjaamisen kehittamisen asalta ali vireilla viisi tutkimushanketta. Kaavaitukseen liittyvia ympariston- ja luan- nonsuajeluselvityksia ali vireilla kalme.

Kaavoitukseen liittyvan liikennesuunnittelun asalta julkaistiin kau- punkien keskusta-alueiden nykytilaa kasitteleva tutkimus ja vireilla ali nelja tutkimushanketta. Kaavataloudelliseen sel vitystoimintaan liittyen ali kaynnissa kaksi tutkimusta.

Kaavaitus- ja rakennusasastan tietojenkasittelyn kehittamissuunni- telma seka laaninhallitusten kaavaitus-ja asuntataimistojen tieta- jenkasittelyn kehittamisen esisel vitys valmistui vat.

Kaavaitus- ja rakennustutkimuksen neuvattelukunnan sarjassa il- mestyi nelja julkaisua. Neuvattelukunta tuki vuaden 1985 aikana yhteensa 21 tutkimushanketta.

Kaavaitus- ja rakennusasasta julkaisi neljassa pysyvassa julkaisu- sarjassaan 11 julkaisua ja erikseen sarJaJen ulkapualella 8 jul- kaisua. KR-tiedate - lehti ilmestyi neljana numerana. Yleiskirjeita annettiin nelja kappaletta.

Luku 12. Lunastaminen rakennuslain nojalla

Vuanna 1985 tuli valtianeuvastassa vireille 6 lunastuslupahakemusta ja valtianeuvosta myonsi 7 lunastuslupaa. Vuoden 1986 alussa ali vireilla 14 lunastuslupahakemusta.

Luku Valtionosuudet ja -avustukset

Rakentamisen neuvannan ja val vannan kustannuksiin maksettiin vuanna 1985 valtianasuutta 378 rakennustarkastajan virasta kai- tuneista kuluista yhteensa 20,34 milj .. mk eli nain 53 800 mk/virka.

Laaninhallitukset maksai vat rakennuskaava-alueiden mittaamis- kartai ttamiskustannusten val ti anosuutta 30 kunnall e yhteensa milj.mk. Vahvistettu keskimaarainen kartaituskustannus vuanna 1985 ali 350 mk/ha. Lisaksi ministerio antai 28 karvauspaatosta, jaihin tula- ja rnenaarviassa ali asoitettu 2,9 milj.mk ..

Vuoden 1985 valtionosuutena seutukaavaliitoille maksettiin 20,4 milj.mk, jaka vastaa 26,4 °/o seutukaavaliittajen yhteenlasketuista vuoden 1985 tilinpaatoksen mukaisista 1nenoista ..

Luku 14. Rakentamismaariiykset ja -ohjeet

Suamen rakentamismaarayskakaelman ajantasalla pitamiseksi ja kehittamiseksi suaritettiin valmistelutyota kakaelman eri asastois- sa. Kattilahuaneiden ja palttaainevarastajen palaturvallisuudesta annettiin ahjeet (E9) 27.5.1985. Rakentamismaarayskakoeltnan tul- kintaan ja saveltamiseen liityvia lausuntaja annettiin minka lisaksi rakentamista kaskevista muiden viranamaisten maarays- ja ahje-ehdotuksista seka standardiehdatuksista annettiin 35 lausun- taa.

Luku 15. Tyyppihyvaksynta seldi 1-luokan betonirakenteiden suunnittelijat ja tyonjohtajat

Ministerio antoi 143 tyyppihyvaksyntapaatosta vuonna 1985.. Vuo- den 1986 alussa oli vaimassa 485 tyyppihyvaksyntaa ja vireilla 177 hakemusta.. 1-luakan betanirakenteiden tyonjohtajan patevyyksHi tadettiin 62, suunnittelijan patevyyksia 32 seka tyonjohtajan suunnittelijan 2.

Koerakentaminen

Ensisijaisena kaerakentamismaararahajen paakohteena ali edelleen- kin asuntarakentaminen. Maararahat (2 milj.mk) kaytettiin paaa- siassa meneilHian olevien prajektien jatkoavustamiseen, joten vain kalme uutta hanketta kaynnistyi. Vuanna 1985 ali kaynnissa yh- teensa 34 koekahdetta, joista valmistui nelja.

Kiinteistotietojarjestelman suunnitelmaosa (KT J/S)

Koulutus

Vuanna 1985 jatkettiin suunnitelmaasan kokeilu- ja kehittamistoi- mintaa Hyvinkaan kaupungissa, Tuusulan kunnassa ja paakaupunki- seudun alueella, rninka lisaksi laadittiin erillissel vityksia seka val- mistel tiin luannos suunni telmarekisterilaiksi.

Ministerio jarjesti vuanna 1985 laaninhallituksille neljat koulutus-ja neuvattelupaivat. Laaninhallitusten kaavaitus- ja asuntatoimistat jarjestivat 30 kaulutustilaisuutta, jaissa ali asanattajia noin 1700

henkiloa.

Koulutukseen asallisturniseen kaytettiin laaninhallitusten kaavai- asuntataimistaissa yhteensa 964 henkilotyopaivaa, mika vas- taa keskimaarin yli viikan kaulutusta kutakin pysyvaa toimihenkiloa kahti.

Luku 19. Henkilokunta

Laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen seka ymparistomi- nisterion kaavoitus- ja rakennusosaston pal veluksessa oli vuoden 1985/86 vaihteessa yhteensa 205 henkiloa, joista 123 oli laaninhal- lituksissa. Lisaksi lyhytaikaisessa pal velussuhteessa oli 12 henkiloa.

Seutukaavaliittojen ja Seutusuunnittelun keskusliiton pysyvan henki- lokunnan maara oli 396.

L i i t e a s a a n sisaltyvat:

lukuun 5. (Yleiskaavoitus) liittyvat laanikohtaiset yleiskaavoitustilannekartat, lukuun 6. (Asema- ja rakennuskaavoi tus) liitt yv at vuonna 1985 vahvistettujen

asema- ja rakennuskaavojen seka niiden muutosten sisaltotiedot,

lukuun 9. (Maa-ainesasiat) liittyvat kuntakohtaiset tiedot vuoden 1986 alussa voimassa olleista MAL:n mukaisista ottamisluvista.

13

Uppfoljning av planlaggnings- och byggnadsvasendet 1985

Sammandrag

Kap. 1. Oversikt 1985

Publikationen Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1985 (Uppfolj- ning av planHiggnings- och byggnadsvasendet 1985) bestljr av tjugo avsnitt, i vilka redogors for planlaggnings- och byggnadsvasendet och sarskilt for verksamheten ar 1985 inom central- och mellan- instansforvaltningen (miljoministeriets planlaggnings- och byggnads- avdelning, lansstyrelsernas planlaggnings- och bostadsbyrtjer samt regionplaneforbunden).

Den nya byggnadsskyddslagen och den dartill anslutande lagen om andring av byggnadslagen tradde i kraft i borjan av juli 1985.

Beredningen av totalrevideringen av byggnadslagen fortsattes i en av regeringen tillsatt ministerarbetsgrupp. Ministeriet utfardade i cirkular anvisningar bl.a. om den nya byggnadsskyddslagstiftningen samt om fragor i anslutning till tillampandet av marktaktslagen.

Vid utvecklandet av planlaggningsvasendet betonades utvecklandet av bebyggda omraden samt planeringen av gronomraden och gardar .. Ar 1985 ordnades det riksomfattande grana aret, i vars tilldragelser ocksa planlaggningsforvaltningen aktivt deltog. Tyngd- punkter utgjorde alltjamt kompletterande bebyggelse, ombyggnad samt varden av byggd miljo. Bl.a. Vanda a-kommissionen, kommis- sionen for ledningskartor, arbetsgruppen for gatuhastighet och specialgator, arbetsgruppen for overglasade utrymmen samt arbets- gruppen for genomforande av regionala rekreationsomraden avgav sina betankanden. Under ar 1985 tillsattes bl.a. en arbetsgrupp for planeringen av Tenojoki strandomradens markanvandning samt en samarbetsgrupp for vag- och vattenbyggnadsverket och miljominis- teriet.

Kap. 2. Behandlade arenden

Inom lansstyrelsernas planlaggnings- och bostadsbyraer samt miljo- ministeriets planlaggnings- och byggnadsavdelnings planlaggningsbyrtl behandlades ar 1985 sammanlagt 32 611 arenden, dartill utfardades 10 810 remissbeslut. I borj an av ar 1986 var 6320 arenden anhan- giga. Motsvarande antal foregaende ar var 6379, vilket innebar att forvaltningen har klarat av handlaggningen av atminstone de anhangiga arendena. Antalet anhangiga arenden motsvarar 18 °/o av det totala antalet arenden sam ar 1985 behandlades inom lansstyrelserna och ministeriet.

Till lansstyrelsernas befogenhet hor, efter befogenhetsoverforin- garna aren 1974, 1976 och 1980, 50 stader samt alla andra kommuner utom stadskommunerna (362) och till miljoministeriets regionala befogenhet i stadsplane- och undantagslovsarenden hor 33 stader samt i arenden sam galler faststallande av general- och regionplan hela landet. Arendena sorn galler strandplanlaggning hor som foljd av befogenhetsoverforingen ar 1976 till lansstyrelsernas befogenhet i fraga om alia kommuner.

Antalet kornmuner, som har ratt att godkanna srnarre stads-, byggnads- och strandplaneandringar utan att understalla dern for faststallelse, var i borjan av ~r 1986 sarnrnanlagt 114. Till dessa kornrnuner horde alla stader (83) sarnt 31 andra komrnuner. I dessa komrnuner bor 2/3 av landets hela befolkning.

Kap .. 3 .. Fysisk riksplanering (VAS)

Utvecklandet av rnetoder i anslutning till bedornningen av projekts rniljoverkningar fartsattes i sarnarbete rned rniljo- ach naturvtirds- avdelningen. Fornyandet av de sarskilda syftern~len i enlighet rned Byggl 18 § for regianplanlaggningen var under beredning ach i sarnarbete rned statistikcentralen utreddes upprattandet av statistik angtiende tatartsarnr~denas rnarkanvandning ..

Kap .. 4 .. RegionplanHiggning

Regianplaneforbunden inledde under tir 1985 beredningen av foljande helhetsplan, sam blir fardig fir 1988.

Alla regianplaner I (narmast gallande rekreatians- ach skyddsam- rfiden) har faststallts (19). Vid hogsta forvaltningsdamstalen (1-FD) behandlas tvfi planer, over vilka besvar har anforts.

Av regianplan II, sam narmast galler tatartsamrfiden, har ministe- riet faststallt 14 (11 fore utgfingen av fir 1985), av vilka 12 har vunnit laga kraft ach 2 behandlas vid 1-FD emedan besvar har anforts over dem. 4 planer var anhangiga vid ministeriet for faststallelsebehandling (1.6 .. 1986).

Den sammanlagda markarealen av amrfidesreserveringarna i de faststallda regianplanerna (I ach II) var i borjan av juni 1986 34 686 km2, vilket matsvarar 11,4 o/o av markarealen. Den sammanlagda arealen av amr~desreserveringarna for skydds-, rekreatians-samt jard- ach skagsbruksamr~den uppgick till 30 000 km2.

I regianplan III kammer man att behandla bl.a. fisamrfiden, land- skapshelheter ach strandamrfiden samt att justera ach kamplettera tidigare regianplaner. Beredningen av regianplan III utgjarde under fir 1985 den centrala uppgiften inam flera forbund ..

Kap.. 5.. Generalplanliiggning

Antalet kammuner, i vilka general- ach/ eller delgeneralplan har gadkants eller

ar

Knappt en tredjedel av landets yta uppskattas vara foremfil for generalpl anlaggni ng.

Antalet kammunamfattande generalplaner sam har uppgjarts i enlighet med byggnadslagen var sammanlagt 80 st, dvs i 18 °/o av alla kammuner. Dartill var i 33 kammuner en kammun01nfattande generalplan under uppgorande.

Antalet av kammunfullmaktige gadkanda delgeneralplaner var i borjan av fir 1986 713 st (ett ~r tidigare 600 st) i sammanlagt 309 kammuner (69 o/o av kammunerna), av vilka 246 andra an stads- kammuner (531 delgeneralplaner). Av avannamnda delgeneralplaner hade ministeriet faststallt 19 st (1153 km2) ach 7 var understallda for faststallelse. Dartill var 437 delgeneralplaner under uppgorande

i sarnmanlagt 221 kommuner, av vilka 174 andra an stadskomlnu- ner. Stlledes var antalet fardiga delgeneralplaner (713) och del- generalplaner under uppgorande (437) i borjan av ~r 1986 sarnman- lagt 1150 st. Motsvarande antal ett ~r tidigare var 1005 st.

Antalet forrnbundna generalplaneforhandlingar under generalplanesarnarbetets tredje orng~ng

16 samarbetsomrtlden (55 kommuner ).

var tio.. Planerna blev fardiga inom Byggnads- och/ eller ~tgardsforbud for uppgorande och/ eller andring av general plan var i borj an av ~r 1986 i kraft inorn ett omr~de

omfattande 1740 km2 (44 forbudsomr~den).

Kap. 6. Stads- och byggnadsplanHiggning

16

Det detaljplanelagda omr~det utgor ca 1,2 °/o av markarealen, dvs ca 3723 km2, varav stads- och byggnadsplaneomr~dena utgor ca 3111 km2. Sk. nytt stads- och byggnadsplaneomr~de faststalldes ~r 1985 sammanlagt 82 km2, varav stadsplanHiggningens andel var 50 km2 och byggnadsplanlaggningens 32 km2. Planer fornyades alltjamt i star utstrackning. Stads- och byggnadsplaneandringar faststalldes for ett omr~de om 105 km2, varav stadsplaneandelen var 59 km2 och byggnadsplaneandelen 46 km2. Andringarna gallde stllunda 3,4 °/o av det stads- och byggnadsplanelagda omr~det i landet.

Av landets 445 kommuner ar 10 utan faststalld stads- eller byggnadsplan; endast en kommun (Inio) ar helt utan faststalld detaljplan, vartill inte heller generalplan 8r under uppgorande.

Av alla beslut ~r 1985 ang~ende stadsplaner och stadsplaneand- ringar (1299) st) utfardades 56 °/o av ministeriet och 20 °/o av Hinsstyrelserna (=andelen understallda planer) samt sk. smarre planandringar (utan understallelse) 24 °/o av kommunerna .. Byggnads- planebeslut utfardades 615 st, dartill godkande olika kommuner genom sitt beslut utan faststallelsebehandling sk. smarre byggnads- planeandringar 24 st.

Antalet avgjorda detaljplaner over vilka besvar hade anforts var 165 st (9,5 % av planerna). Over 95 planer anfordes besvar till 1-FD. Ar 1985 avgjorde HFD ~tminstone 94 detaljplaner over vilka besvar hade anforts, varav 92 o/o (86 st) "inte andrades" inom 1-FD samt i fr~ga om 8 planer upphavdes faststallelsebeslutet. 0~ de

"upphavda" planernas andel jamfors med alia ~r 1985 inom lansstyrelserna och ministeriet utfardade planbeslut, omfattar den 0,3 °/o av stadsplanerna, 0,6 o/o av byggnadsplanerna, 0,8 °/o av strandplanerna samt 0,5 °/o av alla detaljplaner. Dessa siffror motsvarar nivtln ~r 1984.

I de ~r 1985 faststallda stadsplanerna hade for bostadsbebyggelse reserverats inom nya planomr~den 2 milj. m2 v~ningsyta (~r 1984 3,4 milj. m2 vy). I motsvarande byggnadsplaner hade for bostads- bebyggelse anvisats 1,6 milj. m2 vy (~r 1984 2,4 milj. m2 vy). I byggnadsplaneandringarna minskade den for bostadsflerv~ningshus

anvisade v~ningsytan med 68 000 m2 vy. D~ den sk. nettookningen av v~ningsytan i de nya byggnadsplanerna och utvidgningarna av planerna var endast 5000 m2 vy, minskade den for bostadsflerv~­

ningshus reserverade mangden v~ningsyta i gallande byggnadsplaner med ca 63 000 m2 vy.

Detta visar att planlaggningen i landsbygdstatarterna kraftigt forandrades fr~n bastadsflerv~ningshus till srn~skaligare bastads- bebyggelse. Inam nya byggnadsplaneamr~den var rnatsvarande okning av den for egnahems- ach radhus reserverade v~ningsytan

~r 1985 1,4 milj. m2 vy (under de b~da H:ireg~ende ~ren 2 milj.

vy).

Enligt statistikcentralens forhandsuppgifter amfattade de ~r 1985 fardigstallda byggnaderna 10,45 milj.m2 vy, varav bastadshusens andel var 5,38 milj. m2 vy. De byggnadsprajekt sam ingick i de beviljade byggnadslaven amfattade 11,75 milj.. m2 vy, varav bastadshus 5,65 milj. m2 vy. Omrcidesreserveringarna i faststallda stads- och byggnadsplaner samt i andringar av dessa (sk. netta- andring) amfattade tir 1985 10,85 milj. m2 vy, varav 3,36 milj. m2 vy l~g inam kvartersamrtiden for bastadshus (A).,

StrandplanHiggning och fritidsbebyggelse

8. Undantagslov

I borjan av ~r 1986 fanns det i hela landet 1181 gallande strand- planer inam sammanlagt 274 kammuner (62 °/o av kammunerna) ..

Planernas sammanlagda areal var 612 km2 ach i dem ingick 3610 km strandlinj e ach 28 500 st fri ti dsbastadsreserveringar, vilket matsvarar ca 8 °/o av landets samtliga fritidsbastader. I genamsnitt amfattar de gallande strandplanerna 52 ha samt inneh~ller 3,1 km strandlinj e ach 24 fri ti dsbastadsreserveringar. I borj an av ~r 1986 var 586 st nya strandplaneprajekt anhangiga amfattande ett om- rtide av 422 km2 ach 1945 km strandlinje.

De 115 nya strandplaner sam faststalldes l:'lr 1985 omfattar sammanlagt 51 km2, 314 km strandlinje ach 2200 st fritidsbastads- reserveringar.. 165 strandplaneprojekt anhangiggjardes amfattande sammanlagt 114 km2 ach 489 km strandlinje.

De 2418 undantagsloven for uppforande av fritidsbostader pti strandomrl:'lden amfattade byggandet av narmare 3000 fritidsbasta- der, varav gadkandes over 2200. Enligt statistikcentralens for- handsuppgifter fardigstalldes tir 1985 8012 fritidsbostader ach beviljades byggnadslov for 9970 fritidsbostader.

Ar 1985 avgjardes sammanlagt 7868 undantagslov, varav lav i en- lighet med Byggl 5 § (tatbebyggelse utan plan) 3677 st och lov i enlighet med Byggl 132 § 4191 st (bl.a .. avvikelse frtin plan, byggande pl:'l strand). Av laven i enlighet med Byggl 5 § beviljades 88 °/o (3853 bostader) ach av loven i enlighet med 132 § 84 °/o (6152 bostader). Lansstyrelserna avgjorde 78 °/o av loven ach mi- nisteriet 22 °/o ..

Vart tionde av de tir 1985 beviljade 70 435 byggnadslaven grundade sig pti undantagslav. Genom undantagslov skapades de preliminara forutsattningarna for byggandet av tiatusen bostader.. Antalet avgjarda byggnadstekniska lov var 16 st.

~arktaktsarenden

Den tatala mangden uttag ur mark sam ingick i de i borjan av ~r

1986 gallande, i enlighet rned marktaktslagen beviljade Uikttillst~n­

den (8385) uppgick till 686 milj. m3 och det enligt tillstl:'lnden tilltitna l:'lrliga uttaget i medeltal till 85 milj .. m3. Takt01nrl:'ldenas

17

areal var 311 km2. Med beaktande av den for hela landet uppskattade grusforbrukningen (35-40 milj. m3/fir) kan man teore- tiskt berakna, att redan de med stod av marktaktslagen beviljade

tillst~nden motsvarar i medeltal 10-15 ~rs grusforbrukning.

Sammanlagt 1703 takttillstfind (2546/fir 1984) i enli med marktaktslagen avgjordes ~r 1985.. Av dessa hade en edel genomgfitt understallningsforfarande och faststallelsebehandling Kommunerna utfar.dade (utan faststallelsebehandling) 1099 lov och forkastade 30 ansokningar (3 °/o). 63 tillstfindsbeslut

till lansratten (5, 6 °/o). Lansstyrelserna fasts tall de 516 tillstfinds- beslut och lamnade 31 utan faststallelse, vartill 27 understallelser fiterkallades. Till hogsta forvaltningsdomstolen overklagades 12 faststallelsebeslut (2,1 °/o).

Den totala mangden uttag ur mark so1n ingick i de fir 1985 bevil- jade tillstfinden uppgick till 121 milj. m3 och det enligt tillstfinden tillfitna firliga uttaget till 17,6 milj. m3 .. I borjan av fir 1986 var 216 understallelser av tillstfind i enlighet med marktaktslagen anhangiga vid lansstyrelserna, dfi antalet ett fir tidigare var 310 ..

Kap .. 10 .. HandHiggningstider

Kap .. 11 ..

18

Av de understallda stads- och byggnadsplanerna (icke overkl avgjordes ca en fjardedel pfi mindre an en mfinad och over 70 o/o pfi mindre an tre mfinader. En tredjedel av undantagsloven avgjordes pfi mindre an en mfinad och 2/3 pfi mindre an tre mfinader. Av de understallda takttillstfinden i enlighet med marktaktslagen avgjorde lansstyrelserna en knapp tiondedel mindre an en mfinad och over 40 °/o pfi mindre

an

Forsknings- och utvecklingsverksamheten samt publiceringsverksamheten

!nom forsknings- och ut vecklingsverksa1nheten angfiende markan- vandningsplaneringen betonades frfigor i anslutning till utvecklandet av bebyggda omrfiden, kompletterande bebyggelse och ombyggnad, skydd av byggd miljo och planering av industriomrfiden.

I anslutning till utvecklandet av den fysiska riksplaneringen och regionplanlaggningen pfigick sex forskningsprojekt, deltog man i tre planeringsprojekt. I frfiga om generalplanlaggningen publicerades YKS-utredningen (sammandrag av planrapporterna under generalplanesamarbetets tredje omgfing) och nio forsknings- projekt var under arbete.

I frfiga om den detaljerade planeringen av markanvandningen och bebyggelsestrukturen publicerades rapporten Piha vihreaksi - nelja suunnitteluesimerkkia (Gronskande gfirdar - fyra planeringsexempel) och sex forskningsprojekt var under arbete.

Om fiteranvandningen av garnla industribyggnader och av trastader publicerades utredningar. Dartill var fem utrednin om skydd av byggd miljo och utvecklande av ombyggandet under

arbete. Tre utredningar om miljo- och naturvfird i anslutning planlaggning var under arbete ..

I frfiga om trafikplanering i anslutning till planlaggning ce- rades en utredning 0111 nulaget i stadernas centrumomrtiden och fyra forskningsprojekt var under arbete. I anslutning till planeko- nomisk utredningsverksarnhet pfigick tvfi utredningar.

Planlaggnings- och byggnadsavdelningens plan for utveckl av databehandlingen samt lansstyrelsernas planlaggnings- och bostads-

byr~ers forutredning om utvecklandet av databehandlingen fardigs- tillldes.

I den av delegationen for planlaggnings- och byggnadsforskning publicerade serien utgavs fyra publikationer .. Delegationen stodde under <'3r 1985 sammanlagt 21 forskning~projekt.

Planlaggnings- och byggnadsavdelningens plan for utvecklandet av databehandlingen samt lansstyrelsernas planlaggnings- och bostads-

byr~ers forutredning om utvecklandet av databehandlingen fardig- stalldes.

Kap.. Inlosning med stod av byggnadslagen

Ar 1985 anhangiggjordes i statsr~det 6 ansokningar om inlosnings-

tillst~nd och statsr~det beviljade 7 inlosningstillst~nd. I borjan av

<'3r 1986 var 14 ansokningar om inlosningstillst~nd anhangiga.

Statsandelar och -understod

For kostnader for r~dgi vning om och tillsyn over byggande beta- lades l:lr 1985 i statsandel for utgifter foranledda av 378 byggnads- inspektorstjanster sammanlagt 20,34 milj.mk, dvs. ca 53 800 mk/tjanst ..

Lansstyrelserna betalade for kostnader foranledda av matning och kartHiggning av byggnadsplaneomrflden i statsandel at 30 kommuner sammanlagt 3,6 milj.mk. De faststallda kartlaggningskostnaderna var i medeltal l:lr 1985 350 mk/ha. Dartill utfardade ministeriet 28 beslut orn ersattningar, for vilka 2, 9 milj.mk hade anvisats i st atsf orslaget.

I statsandel for l:lr 1985 betalades till regionplaneforbunden milj.mk, vilket motsvarar 26,3 °/o av regionplaneforbundens sammanlagda utgifter i enlighet med bokslutet l:lr 1985 ..

Kap.. 14.. Byggbestammelser och -anvisningar

For att ut veckla och hl:llla F inlands byggbestarnmelsesamling aktuell utfordes beredningsarbete gallande samlingens olika delar ..

0 m pannrums och branslef orrflds brandsakerhet utf ardades

ningar (E9) 27.5.1985. Ang~ende tolkningen och tillampandet av byggbestammelsesarnlingen avgavs 29 utl~tanden, dartill avgavs 35

utl~tanden om andra myndigheters forslag till bestamm och anvisningar angl:lende byggande samt orn standardforslag ..

Kap .. 15 .. Typgodldinnande samt I-klass betongprojektorer och arbetsledare

Ministeriet utfardade l:lr 1985 143 beslut om typgodkannande. I borjan av l:lr 1986 var antalet gallande typgodkannanden 485 och antalet anhangiga ansokningar 177. I-klass betongarbetsledarkompe- tenser konstaterades 62 st, projektorskompetenser 32 st samt arbetsledar- och projektorskompetenser 2 st.

Kap.. Forsoksbyggande

Stasom primart huvudobjekt for forsoksbyggnadsanslaget var alltjamt bostadsbyggandet. Anslaget (2 milj. rnk) anvandes huvudsak sl:lsom fortsatt understod at pl:lgl:lende projekt,

inleddes endast tre nya projekt. Ar 1985 var sammanlagt 34 for- soksobjekt under arbete, av dem blev fyra fardiga.

Kap.. 17.. F astighetsdataregistrets plan del (KT J/5)

Kap.. 18.. Utbildning

Kap.. Personal

Ar 1985 fortsattes forsoks- och utvecklingsverksarnheten rorande plandelen i Hyvinge stad, Tusby kornrnun och inom huvudstads- regionen, vartill gjordes separata utredningar sarnt utarbetades ett utkast till planregisterlag.

tv1inisteriet ordnade ~r 1985 fyra utbildnings- och diskussionsdagar for lansstyrelserna. Lansstyrelsernas planlaggnings- och bostadsby-

r~er ordnade 30 utbildningstillfallen, i vilka ca 1700 personer del tog.

For utbildningen anvandes inom lansstyrelsernas planlaggnings- och

bostadsbyr~er sarnmanlagt 964 personarbetsdagar, vilket motsvarar i medeltal en dryg veckas utbildning per varje fast anstalld tjansteman ..

Antalet anstallda vid Uinsstyrelsernas planlaggnings- och bostads- byrf'ler samt miljoministeriets planlaggnings- och byggnadsavdelning var vid ~rsskiftet 1985/86 sammanlagt 205 personer, varav 123 vid lansstyrelserna. Dartill var 12 personer anstallda i kortvarigt

tjansteforh~llande. Antalet fast anstallda personer vid regionplane- forbunden och Centralforbundet for regionplanering var 396.

I bilagedelen i ngf'lr:

- till kapitel 5. (Generalplanlaggning) anslutande kartor over generalplane- laget lansvis,

- till kapitel 6. (Stads- och byggnadsplanlaggning) anslutande uppgifter om innehf'lllet i de ~r 1985 faststallda stads- och byggnadsplanerna samt andringarna,

till kapitel 9. (Marktaktsarenden) anslutande uppgifter komrnunvis om borjan av f'lr 1986 gallande takttillstf'lnd i enlighet med marktaktslagen.

1. 1

Yhdyskuntien suunnittelu ja rakentaminen on kiristyneesta reurssikilpailusta huolimatta ollut edelleen verraten vilkasta. Uudisrakentamisen rinnalla on kor- jaarninen ja sailyttaminen vahitellen korostumassa. Perusparannuslain muutok- sella ulotettiin perusparannuslainoitus koskemaan koko maata ja myos asuinym- paristoj a.. Rakennussuoj elulaki ja siihen liitt yva rakennuslain rnuutos tuli vat voimaan. Lainsaadannollinen perusta ympariston vaalimiseksi on olemassac Sai- lyttamisen esteet ovat asenteellisella ja resurssien puolella .. Resursseja tarvit- taisiin lisa a tutkimuksiin, sel vityksiin, koerakentamiseen ja itse kaytannon ylla- pitotehtaviin. Koneistomme on ollut virittyneena uudisrakentamiseen ja nayttaa vievan aikansa ennen kuin muutosta tapahtuu siina maarin kuin muissa Euroo- pan rnaissa jo kauan sitten on tapahtunut. Muutoksen itse asiassa tulisi lahtea jo koulutuksesta. Myos norrneja on kehitettava ja uudelleenarvioitava. Talla hetkella on viisainta kehittaa oppaita, kasikirjoja ja kaytannon tietamysta seka rai vata korjausrakentamisen pullonkauloja uusien nor mien kehittamisen

korjausrakentamisnorr11iston tarvetta joudutaan harkitsemaan myohem- kun liikutaan varmemman tiedon varassa ..

Laatutietoisuus rakentamisessa on kasvamassa. Uudelleen ajatteluun on pakot- tanut myos vientia kohdanneet vaikeudet .. Alan yhteistyo ja rintamien

minen on saanut jarjestot ja ymparistoministerion yhdessa suunnittelemaan vuodesta 1986 rakentamisen vuotta, jonka tavoitteista ja toteuttamistavoista sovittiin .. Vuosi merkitsee vilkasta ja monipuolista ongelmiin ja ratkaisukeinoi- hin paneutumista seka tulevaisuuden tarpeisiin orientoitumista. Siita tulee myos merkittava tunnetusti jakaantuneen alan yhteisesiintyminen ..

Vuosi 1985 ali vihervuosi, jolloin elinympariston vihreyteen luonnon ja istutus- ten avulla kiinnitettiin viihtyvyystekijana erityista huomiota. Tassakin asiassa on tiedollisia, organisatorisia ja resursseihin liittyvia puutteita. Todettiin kynan ja lapion tarve liittoutua. Kasvillisuuden rnahdollisuudet ympariston parantamis- keinona on jo laajalti havaittu. Tama on keinoista halvimpia ja lyhyella aika- valilla eras tehokkaimpia, kunhan tyo hoidetaan asiantuntemuksella.. Missa rakennetaan, sinne istutetaan puita, sanoo turkkilainen sananparsi viisaasti. On vaan muistettava, etta kasvuedellytysten luominen ja maisemansuunnittelu tulee aloittaa ajoissa silloin, kun rakentamisen sijaintia pohditaan, ja jalkim- mainen yleensa jo yleiskaavoitusvaiheessa.

Kaupunkien keskustoissa tapahtuu vilkasta liikerakentamista, kauppakujien suun- ni ttelua ja myos kavelykadut a vat tulossa monasti viela varovaisina kadunpat- kina. Liikenneongelmien sel vittaminen on keskustoissa vireilla, satlloin

taminen ja kaupunkikuvan parantar11inen. On myonteista, etta keskustojen tuun on tosissaan alettu paneutua. Toisaalla odottavat ratkaisujaan lahiot, JOl-

den parantamisesta paljon puhutaan, mutta vireilla on ollut toistaiseksi vahan hankkeista .. Maaseudun kylien taanturnisen estaminen ja elvyttaminen on keskeinen tavoite; keinona mm. kylasuunnittelu.

Kaikkiaan ongelmien luanne muuttuu, kun puhutaan olemassa olevan ympariston kehittamisesta uuden alueen rakentamiseen verrattuna. Olemassa oleva tilanne ihmisineen on otettava lahtokohdaksi ja eri sektoreiden ja suunnittelumuotojen on tii vistettav a yhteist yotaan projektinomaiseksi. Kaavoi tuksen rooli on yksi monista tarvittavista. Eri alojen asiantuntijat joutuvat tunnustamaan oman riittamattornyytensa yksin .ratkaista eteen tulevia ongelmia ja opettelemaan usein niin vaikeaa yhteispelia.

21

Uusi rakennussuojelulaki (60/1985) ja siihen liittyva laki rakennuslain muutta- misesta (61/1985) tuli vat voimaan 1. 7.1985. Uudella lainsaadannolla

edistamaan rakennetun yrnpariston sailyttatnista ja tarkoituksenrnukaista hyvak- sikayttoa ..

Eduskunnassa hyvaksyttiin rakennuslain 10 b §:n rnuutos, jolla

rakennustarkastajan viran yhdistaminen muussa kunnassa kuin kaupun~;Jissa kun- nan muuhun virkaan.

Rakennuslainsaadannon kokonaisuudistuksen valmistelua jatkettiin hallituksen asettarnassa rninisteriryhmassa.

Suomen rakentamismaarayskokoelman taydennysosana annettiin 27.5.1985 kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta (E9) ..

YleiskirjeelHian 5.3.1985 ministerio antoi laaninhallituksille, kunnanhallituksille ja rakennuslautakunnille ohjeet rakennuslain 141 §:n soveltamisesta johtojen vetamista kiinteiston kautta koskevissa paatoksissa (RakL 133 §).

Ministerio lahetti yleiskirjeellaan 17.6.1985 vuoden 1986 toimintaa koskevat yleisohjeet seutukaavaliitoille ..

Laaninhallituksille, seutukaavaliitoille, kunnanhallituksille, rakennuslautakunnille, museovirastolle ja maakuntamuseoille osoitetulla ymparistoministerion ja ope- tusministerion yhteisella yleiskirjeella annettiin 20 .. 6.1985 rakennussuojelua koskevaa uutta lainsaadantoa kasittelevat ohjeet.

Yleiskirjeellaan 2 .. 7.1985 ministerio antoi laaninhallituksille, kunnanhallituksille ja rakennuslautakunnille maa-aineslain soveltamiseen liittyvia asioita koskevia ohjeita.

Valtakunnallisen alueiden kayton suunnittelun kehittatnistyossa oli paapaino seutukaavoitukselle annettavien uusien tavoitteiden valmistelussa. uu- siksi tavoitteiksi ali kasiteltavana seutukaavaliittojen ja ministerioiden kanssa kaydyissa neuvotteluissa ..

Seutukaavoista vahvistettiin vuoden 1985 aikana korkeimman hallinto-oikeuden uudelleen kasiteltavaksi palauttamat Varsinais-Suomen ja Kanta-Hameen vir- kistys- ja suojelualueita kasittavat seutukaavat, Satakunnan ja Pohjois-Savon taajama-alueita kasittavat seutukaavat seka Lantisen Uudenmaan .,,,,ULL ... .,

Yleiskaavoituksen kehi ttarnist yossa tarkastel tiin kokeil ujen avulla erilaisia soveltamis1nahdollisuuksia, mink a lisaksi sel vitettiin nykyisen

kaavan laatimiskaytantoon liittyvia hallinnollisia ongelmia. Yleiskaavakokeiluja jatkettiin eraioden kuntien kanssa. Naissa tarkastel tiin lahinna pienten kuntien yleiskaavoitusmuotoja, seutukaavaliittojen aineiston kayttoa seka ekologisen- maisemasuunnittelun kytkemista yleiskaavoitukseen. Yleiskaavoituksen

seksi jatkettiin ministerion, laaninhallitusten ja kuntien valisia yleiskaavaneu- votteluja. Vuonna 1985 vahvistettiin viisi (osa)yleiskaavaa.

Asemakaavojen ja niiden 111uutosten vahvistamista seka poikkeuslupien kasitte- lya koskevat asiat ovat edelleen muodostaneet lukumaaraisesti suurimrnan asia- ryhrnan kaavoi tus- ja rakennusosaston tehtavista. Nai ta asioi ta tuli

1985 aikana vireille 2434, ratkaistiin 2538 ja ali vuoden paattyessa rnatta 574 asiaa.

Muun ohella seutu-, yleis- ja detaljikaavoitusta, poikkeuslupia seka niihin liittyvia paatosasioita ja ohjausta kasitellaan jaljempana kyseisen luvun yhteydessa.

Yksityiskohtaisen alueiden kayton suunnittelun tutkimus- ja kehittamistoirnin- nassa painotettiin rakennettujen alueiden kehittamista seka viher- ja piha-alu- eiden suunnittelua. Selvitys-ja tutkimustyon tuloksena syntyneita johtopaatoksia ja suosituksia julkaisemalla valitettiin tietoa ja siten edistettiin kuntien kaa- voitustointa seka muita ympariston parantarniseen tahtaavia toimenpiteita.

Rakennetun ympariston suunnitteluperiaatteita kasittelevan julkaisun laatiminen aloitettiin.

Vuonna 1985 valmistui ja ali kaynnissa useita luonto- ja ymparistotekijoita kaavoituksessa ja lahiympariston suuunnittelussa kasittelevia sel vityksia.

Rakennetun ympariston suojelun tutkimus- ja kehittarnistoiminnassa ali paino- piste sailyttavan yksityiskohtaisen kaavoituksen ja taydennys- ja korjausraken- tamisen kehittarnisessa seka kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ymparistojen sailyttamisen edistamisessa. Uuden rakennussuojelulainsaadannon soveltamista koskevan julkaisun laatirninen yhteistyossa opetusministerion kanssa ali kayn- nissa. Vuonna 1985 ilmestyneiden puukaupunkien suojelua ja kaavoitusta seka vanhojen teollisuusrakennusten uutta kayttoa ja korjausta koskevien tutkimusten lisaksi on valmistumassa suojelukaavaesimerkkeja seka suojelukaava-alueiden rakentarnistapaohjeita koskevat sel vitykset. Kultuurihistoriallisesti arvokkaiden teollisuusymparistojen inventointi aloitettiin seka korjausrakentamisen yleisia periaatteita ja rakennustapaohjeiden virheinformaatiota koskevat tutkimukset kaynnistettiin.

Vuonna 1984 kaynnistettya Billnasin ja Fiskarsin ruukinalueiden kulttuurihisto- riallisesti arvokkaiden teollisuusrakennusten korjauskokeilua val vottiin j a val-

misteltiin asiaa kasittelevaa seurantaraporttia ..

Ymparistoministerio asetti 15.2.1985 Suvannon kylan perusparannustyoryhman, joka arvioi korjaustoimenpiteiden suuruuden. Kylan asuinrakennusten kunnos- tamiseen annettiin avustusta ns. Vuotoksen alueen kehittarnisrahasta.

Ymparistoministerion 7.5.1985 asettama tyoryhma valvoi Utsjoen kunnassa suoritettavaa Tenojoen ranta-alueiden maankayton suunnittelua .. Paaosa suunnit- telun edell yttamista perussel vityksista valmistui.

Yhteistyossa kuntien kanssa tehtiin valtakunnallisia esimerkkisuunnitelmia tyiskaduista, kuten kavely-, piha- ja hidaskaduista.

Koerakentamista tuettiin eri tyisesti ilmanvaihtoon, energiatalouteen seka van- hojen rakennusten parantamiseen liittyvien tutkimusten osalta.

Aluearkkitehtikokeilu jatkui ymparistoministerion 5.3.1985 antaman paatoksen nojalla neljan kuntaryhman alueella. Kokeilua laajennettiin 19.4. ja 15 .. 8.1985 annetuilla paatoksilla viidennen kuntaryhman alueelle ..

Kaavoitus- ja rakennustoimen hallinnon tietojenkasittelyn suunnittelua ja kehit- tamista jatkettiin. Kaavoitus- ja rakennusosaston tietojenkasittelyn kehittamis- suunnitelma seka laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen tietojenkasit- telyn kehittamisen esisel vitys valmistui vat. Kiinteistotietojarjestelman suunni- telmaosan kehittaminen jatkui valtioneuvoston 2.2.1984 tekeman periaatepaa- toksen mukaisesti.

Suomen rakentamismaarayskokoelmaa taydennettiin ja tarkistettiin .. Valmistelu ali kaynnissa mm .. korjausrakentamisen edistamista koskevien yleisten maarays- ten, ilmanvaihtomaadiysten, terasrakenteiden ohjeiden ja rakennusten lammi- tyslaitteita koskevien ohjeiden osalta.Tutkimusta maaperasta erittyvan radon- kaasun torjumisesta rakenteellisin keinoin jatkettiin.

Kaavoitus- ja rakennusosasto jatkoi kansainvalista yhteistyota muun ohella osallistumalla YK:n alaisen asunto-, rakennus- kaavoituskomitean

HBP) rakennus- ja kaavoitusjaostojen seka kaupunki- ja aluetutkimuksen tuntijatyoryhman tyohon.

Ymparistorninisterio osallistui YK:n kansainvalisen asunnottomien vuoden

valmisteluihin mm .. antamalla teknista apua kansainvaliselle sihteeristolle seka osallistumalla kansainvalisten (alueellisten) seminaarien jarjestamiseen ..

maassa asunnottomien vuoden merkeissa oltiin yhteydessa eri ja dittiin tiedotusmateriaalia. Lisaksi osallistuttiin pohjoismaisen

ryhman toimintaan, joka selvittelee pohjoismaiden ja kehitysmaiden suhtei ta asuinyhdyskunta- ja rakennussektorilla ..

Rakentamismaarayksia, tyyppihyvaksyntaa ja laadunvalvontaa koskevaa maista yhteistyota jatkettiin pohjoismaiden ministerineuvoston

mukaisesti. Sel vitysten kohteena ali mm. rakennusten paloturvallisuus vien rakenteiden varmuus.. Rakennustuotteiden vastavuoroista koskeviin suuntaviivoihin liittyen hyvaksyttiin pienia

visia vesijohtoja koskevat pohjoiSinaiset ohjeet.

Muuta rakentamismaarayksiin liittyvaa kansainvalista yhteistyota atkettiin rakennusalan kaupan teknisten rajoitusten vahentamiseksi. Neuvostoliiton kes- keisten rakentamisnormien kaantamista j atkettiin.

Kaavoitushallinnon sisaista koulutusta tehostettiin. Koulutuksessa erityisesti eri hallinnonalojen yhteistyohon, rakennetun ympariston korjausrakentan1iseen liittyvia kysymyksia ..

tv1erkitykseltaan tarkeimpien saannosten, yleiskirjeiden ja paatosten antarnisen yhteydessa jarjestettiin tiedotustilaisuuksia. KR-tiedote - lehti

numerona.

Kaavoitus- ja rakennusneuvosto antoi vuoden 1985 aikana lausuntonsa mrn.

seutusuunnittelutoimikunnan mi etinnosta, aluearkkitehtikokeilua val vo van ryhman sel vityksesta ja toimenpide-ehdotuksista, liikuntaesteettoman rakennus- suunnittelun edistamisesta, turvelakia koskevasta luonnoksesta,

virkistysalueiden toteuttamistyoryhman mietinnosta seka

kehittamistoimikunnan rni etinnosta. Lisaksi neuvostossa j atkettiin rnaarittelyyn liittyvien kysyn1ysten selvittelya.

Maa-ainesasiain neuvottelukunnassa selvitettiin valtakunnallisen harj elu- ohjelman toteuttamiseen liittyvia kysymyksia seka maa-ainesten oton vaiku- tuksia pohjavesiin kasittelevien tutkimuksien tarvetta .. Neuvottelukunnassa tiin lapi maa-ainesten ottoon liittyvien eri osapuolten kokemuksia lainsaadan- non soveltamisesta .. Neuvottelukunta kaynnisti ki viainesten kulutusta koskevan koetutkimuksen, jonka tarkoituksena on kehittaa arviointimenetelmia ki viaines- kulutuksen sel vi ttamiseksi koko maan osal ta.

Kaavoitus- rakennustutkimuksen neuvottelukunnassa valmistui vat tojen muistiot kiinteistonhoidon, HihiOiden, kaupunkitutkimuksen kuntasuunnittelun tiedonvalityksen kehittamisesta. Uusina neuvottelukunta kaynnisti tutkimusprojekteja, joiden tavoitteena vittaa suunnittelun ja rakentarnisen edellytyksia kehitysmaissa,

teisen yhdyskunta- ja rakennussuunnittelun kehitysnakymia, kiinteistonhoitotyon organisointi a, korj ausrakentamisen perustei ta, kansanom aisen rakentamisteknii- kan hyvaksikayttoa nykyaikaisessa rakentamisessa seka ulkomaisia kokemuksia yhdyskuntasuunnittelun tiedonvalitysjarjestelmista.. Kunnallistekniikan kehitta- miseen tahtaavina tutkimushankkeina jatkettiin katujen kunnossa-

pi vesi- viemarijohtojen saneeraukseen, katutilan saneeraukseen seka

den suunnitteluun tutkimus- ja Kaavoi-

tus- ja rakennustutkimuksen koordinoinnin ja ohjelrnoinnin tehostamiseksi jar- jestettiin serninaareja ja vahvistettin yhteyksia alan pohjoismaisiin tutkijoihin rakennustutkimusl ai tosten yhteist yoryhrnan (NBS) pui tteissa.

Rakennusteknillinen neuvottelukunta jatkoi eri viranomaisten suorittaman tar- kastus- ja val vontatyon paallekkaisyyksien sel vittamista ja koordinointia.

Vihervuosi 1985

Vuosi 1985 ali valtakunnallinen vihervuosi. Vuosi kaynnistyi ymparistonsuojelu- neuvoston aloitteesta. Teemavuoden valtakunnallisten tapahtumien ideoinnista ja jarjestelyista huolehti ymparistonsuojeluneuvosto yhteistyossa ymparistomi- nisterion, kuntien keskusjarjestojen seka vihertoimintaan liittyvien kansalais- ja kaupallisten jarjestojen kanssa.

Vihervuoden tavoitteena ali edistaa kasvillisuuden kayttoa etenkin kaupungeissa ja taajamayrnparistoissa, joissa vihreyttamisen tarve on suurin. Vihervuoden toiminta painottui tiedotukseen ja asenteiden muokkaamiseen seka

esimerkkien esittelerniseen. Erityisesti korostettiin kansalaisten omaa aloitteel- lista toimintaa ihmisen valittoman elinympariston parantamistyossa ..

T arve vihervuoden jarjestamiseen on ollut ilmeinen.Aikaisemmin kaupunki vihrea on merkinnyt perinteisesti puutarhureille kuulunutta piha- ja puistopuutarhojen perustamista ja hoitoa. Kaupungistumisen ja taajamarakentamisen myota

suunnittelun tehtavakentta on muodostunut vahitellen sangen laajaksi. Se ka- sittaa nykyaan pihojen ja puistojen lisaksi kaikki kaupunkeihin ja muihin taa- jamiin liittyvat kasvulliset alueet, joiden tehtavana on mahdollistaa vapaa-ajan virkistys-, leikki- ja urheilutoiminnot seka tayttaa kultturelliset, kaupunkihy- gieniset ja liikenteelliset seka kaupunkirakenteen jasentymisen ja taydentymisen vaatimukset .. Naiden kasvullisten alueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja hoi- toon seka kyseisten toimintojen kehittamiseen (eli vihertuotantoon) osallistuvat monet ammattiryhmat.. On arvioi tu, etta ala tyollistaa ympari vuotisesti 5000 henkea ja kesakautena lisaksi toiset 5000.

Vihertuotannon vuotuiseksi arvoksi on vuonna 1984 laskettu noin 2.5 miljardia rnarkkaa. VTT:n tekeman selvityksen mukaan arvioitiin vuonna 1982 hoitoa vaati vi en viheralueiden kokonaispinta-alaksi maassamme n .. 40-50 °/o asuintaaja- mien pinta-alasta. Samassa yhteydessa ennustettiin kuntien viherrakentamisen kasvavan voimakkaasti seuraavan 5-10 vuoden aikana .. Vuotuisen rakentamistar- peen arvioitiin olevan 2000 - 3000 hehtaarin luokkaa. Viheralueiden toteutta- mista on kuitenkin hidastanut se, etta melko pieni osa kaavoitetulla

sijaitsevista viheralueista on hankittu kunnan omistukseen.

Viheralan yleista kehitysta on haitannut sen aseman epasel vyys hallinto-organi- saatioissa .. Kuntatasolla viheralueiden rakentaminen ja hoito kuuluu paasaantoi- sesti teknisen sektorin alaisuuteen. Toisaalta myos urheilu- ja vapaa-ajan orga- nisaatiot hoitavat osan alueista. Puistotoimen alisteisen aseman vuoksi ei vi- heralan kysymyksia ole esimerkiksi paatoksenteossa koettu tarkeiksi..

nen tilanne kunnissa talla hetkella on se, etta viheralueiden maaran kasvaessa ei maararahoja hoitoon ja yllapitoon ole samassa suhteessa lisatty. Kaytannossa tama nakyy taajamissa huonosti hoidettuina ja rappeutuneina viheralueina ..

Merkittava puute kunnissa on myos koulutetun puutarha-alan henkilokunnan puute. Vuonna 1985 ali 65 kaupungissa 84:sta oma puutarhuri. Vastaavana kohtana noin 30:ssa maaseutukunnassa (8 °/o ko .. kunnista) oli palkattu puutar- huri..