Valtakunnallisen alueiden kayton suunnittelun ja sita koskevan
tarkoituksena on aluerakennetta ja alueiden kayttoa koskevien valtakunnallisten nakokohtien sel vittaminen ja niiden keskinainen
nen.. Keskeisena tavoitteena on valtakunnan tasoisten lahtokohtien antaminen valiportaan ja tata kautta myos kuntatason alueiden kayton suunnittelulle ..
on myos aluerakennetta ja alueidenkayttoa koskevien nakokohtien esille tuominen keskushallintotason eri viranomaisten harjoittamaa toimialakoh-taista suunnittelua ja toimenpiteiden valmistelua varten ..
tarkastelukehikon luominen valtion varten
valiportaantason sektorisuunnittelu edellyttaa tuekseen alu-tarkastelukehikon luomista. Tata silmallapitaen on
ymparistovaikutusten arviointiin liittyvia menettelyjen kehittamista yhteistyossa ympariston- ja luonnonsuojeluosaston kanssa. Lisaksi sel vitettiin tilastokeskuksen kanssa taajama-alueiden maankayttotietojen
tilas-Selvitystyon pohjalta tehty tilastointia koskeva seutukaavaliitoissa saatiin paatokseen.
alemmanasteiselle alueiden ja luonnonvarojen
yhteensovittaminen eri suunnittelualueiden -taso-varten annettavien valtakunnallisten suuntaviivojen
keskeinen tehti:iva. Vuonna 1982 julkaistun "Alueiden kaytto Suo-(Tiedotuksia 4/1982) ja siita saatujen lausuntojen pohjalta on seutukaavoitusta koskevien Rakl 18 §:n mukaisten erityisten tar-koi tusperien uudistamista.
osoi ttaminen
Valtakunnallista aluerakennetta koskevan sel vitys- ja suunnittelutyon keskeisena lahtokohta-aineistona ovat vastaavat seututason sel vitykset, joista tarkeimpia ovat seutukaavalliset kokonaissuunnitelmat. Naista saatavan tiedon
kayttomahdollisuuksien parantamiseksi on kehitetty suunnitelmien tulostus, kaytetty kokonaissuunnitelmien yhteenvedon
kanssa on koottu aineistoa yhdyskuntarakenteen
luonnonvarojen turvaaminen seka kehitti:iminen, joilla on valtakun-osalta on rahoitettu seutukaavaliitoissa tapahtuvaa maakunnalli-harjujen sel vitysta.. Eri muodoin edistettiin valta-merkitysta omaaviin yksittaisiin alueisiin ja kohteisiin liittyvaa tut-suunnittelua.. Naista mainittakoon Suvannon kyla, T enojokilaakso
saaristoalueen suunnittelu.
48
Seutukaavallinen suunnittelujarjestelma kasittaa kokonaissuunnitelman seka vaiheittain laadittavat seutukaavat ..
Kokonaissuunnitelma on sisalloltaan laaja-alainen, koko seutukaava-alueen ka-lahinna kehittamispoliittinen, kerran valtuustokaudessa laadittava suun-jolla ei ole valittornia oikeusvaikutuksia. Se on perustana eri toimin-osa-alueita kasittavien (vaihe)seutukaavojen laatimiselle ja se koostuu
alueidenkaytto- ja toteuttamisosista ..
mukaan seutukaava on yleispiirteinen suunnitelma tamisesta eri tarkoituksiin. Seutukaavat laaditaan vaiheittain ja
liittovaltuusto ja vahvistaa ymparistoministerio.
mm .. kunnallista kaavoitusta ja viranomaisten
kokonaissuunnitelma
seutukaavallisen kokonaissuunnittelukierroksen suunnitelmat valmistui-vat seutukaavaliitoissa paaosin jo vuoden 1984 aikana. Eraissa liitoissa on valmisteilla lahinna edelliseen kokonaissuunnitelmaan pohjautuva erityinen
den aluerakennetta koskeva tarkastelu ..
Seutukaavaliitot kaynnisti vat vuoden 1985 aikana seuraavan, vuonna 1988 mistuvan seutukaavallisen kokonaissuunnitelman (seutusuunnitelman) valmistelun mm .. aluerakennetta (vaesto, tyopaikat ja elinkeinot) koskevien
ten ja tutkimusten laadinnalla.
Ymparistoministerio asetti 1 .. 4 .. 1985 tyoryhman, jonka tehtavana ali
ehdotus seuraavan seutukaavallisen kokonaissuunnitelman ohjeistoksi. Ohje-ehdo-tuksen muotoon laadittu tyoryhman mietinto valmistui vuoden 1985 marraskuun lopussa. Ehdotuksen mukaan seuraava kokonaissuunnitelma tullaan laatimaan aikaisemmin omaksuttujen periaatteiden pohjalta.. Suunnittelu tulee painottu-maan alueellisten tarpeiden ja ongelmien ajankohtaisuuden mukaisesti siten edellista suunnitelmaa kehitetaan ja tarkistetaan liittokohtaisten
mukaan .. Uusina painopistealueina tulevat olemaan tuotantotoiminnan
logian vaikutus alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen seka eraat raken-netun ympariston kehittamista koskevat asi aryhmat.. Lisaksi
on korostettu toteuttamissuunni telun merki tysta seutukaavallisessa suunnittelussa ..
I
Ensimmaisena seutukaavana seutukaavaliitot ovat laatineet virkistys- ja suoje-lualueita koskevat (vaihe)seutukaavat. Taman kaavan tavoitteena on suojata ulkoilua, matkailua, ymparistonsuojelua ja rnuita sellaisia toimintoja varten sijainniltaan naihin tarkoituksiin erityisesti soveltuvia alueita sellaiselta raken-tamiselta ja muultakin maankaytolta, joka voi olennaisesti vaikeuttaa
kayttamista virkistys- ja suojelutarkoituksiin.
Oheisesta kartasta kay sel ville seutukaava I:n til anne 1..6.1986.
Kartta 4.1
17" 18" 19" 20" 21" 22" z: '
:~-SEUTUKAAVATILANNE
69"
1. 6.1986
1. Hefsingin seutukaavaliino Hefsingfors regionplansforbund 2. lta-Uudenmaan seutukaavaliino
tistra Nylands regionpfansforbund 3. liinsi-Uudenmaan seutukaavafiitto 4. Viistra Nyfands regionplansftirbund liintisen Uudeomaan seutukaavafiino 5. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto
Egentliga Finfands regionplansftirbund 6. Plaoeringsr.idet i landskapet Aland 7. Satakunnan seutukaavaliino 8. Tampereen seutukaavaliitto 9. Kanta-Hiimeen seutukaavafiitto 1 0. Piiijiit-Hiimeen seutukaavaUino 11. Kymenlaakson seutukaavaliino 12. Etelii-Ka~alan seutukaavaliino 13. Etelii-Savon seutukaavafiitto 14. Pohjois-Ka~alan seutukaavaliitto
66• 15. Pohjois-Savon seutukaavaliitto
65"
62"
50
16. Keski-Suomen seutukaavaliino 17. Vaasan liiiinin seutukaavaliitto
Regionplanefiirbundet frir Vasa l_iin 18. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 19. Kainuun seutukaavaliino 20. lapin seutukaavafiino
Lainvoimainen
Ymparistoministerio vahvistanut
.l>4listet tuna
ymparistoministeriol
29• JC" 31" 32"
61"
"'11"
Seutukaava II
Seutukaava II:n laatirnista koskevissa ministerion ohjeissa liitoille mahdollis-tettiin tehda kaavanlaatiminen alueellisten erityistarpeiden pohjalta. Kuitenkin edellytettiin kiinnitettavaksi huomiota erityisesti taajamien, yhteysverkon ja rantojen suunnitteluun. Kaavat poikkeavat jonkin verran toisistaan, vaikka niissa paaasiassa kasitellaan taajamatoimintojen alueita, liikennetta, teknista huoltoa seka loma-asutusta.. Eraissa kaavoissa kasitellaan lisaksi maa-ja met-satalousaluei ta seka virkistys- ja suoj elualueita. Paijat-Hameen vaiheseutukaa va II koskee Lahden ja Heinolan kaupunkiseutuja seka Pohjois-Pohjanmaan kaava Oulun kaupunkiseutua. Paijat-Hameessa on val1nisteilla muita taajamia koskeva jatko-osa ..
Oheisesta kartasta kay sel ville seutukaava II:n til anne. Vaasan laanin seutu-kaavaliittoa lukuunottamatta kaikki seutukaava II:t on hyvaksytty seutukaava-Hittojen liittovaltuustoissa vuoden 1985 loppuun mennessa. Alistetuista kaavois-ta on vahvistettu 11 kaavaa vuoden 1985 loppuun mennessa. (Lapin, Ita-Uu-denmaan ja Varsinais-Suomen seutukaava II on vahvistettu vuoden 1986 puolel-la .. )
Varsinaisten seutukaava II:n lisaksi Kanta-Hameen seutukaavaliitto on alistanut ministerian vahvistettavaksi maakaasujohdon aluevarausta koskevan kaavan ja Helsingin seutukaavaliitto jatehuollon aluevarauksia koskevan kaavan.
Oheisessa taulukossa on esitetty 1.6.1986 mennessa vahvistettujen I- ja II seu-tukaavojen aluevarausten yhteenlasketut maapinta-alat hehtaareina seka o/o-osuuksina seutukaava-alueen pi nta-alasta.
Taulukko 4 .. 1
VIR<ISTYS- JA ~ 5B<A T~\U.E\1 VJH/ISTJl.IISTILJ!N'.£ 1.6.1986
Seutukaava- Seutukaava I Seutukaava II
1 i i tto
Vahvis- Valitus- Kaava Hyvak- Alis- Vahvis- Valitus- Kaava tettu kasit. lain- sytty tettu tettu kasit. lain-ministe- vi reilla voirmi- lv:ssa vahvis- mini ste- vi reill vo
irmi-riossa 1<1-0: ssa nen tetta- riossa 1<1-0: ssa nen vaksi
Helsinki 12.12.1977 X X X
I ta-U.Js irma 8.10.1981 X X X 21. 2.1986 X
Lans i -Lius imaa 31.12.1980 X X X 20.12.1983 x.
Vastra Nyland 28. 2.19854 X X X 28. 2.19854 X
Vars i nai s-Suomi 21. 2.19851 X X X 3. 4.1986 X
Satakunta 28.11.1975 X X X 17. 6.1985 X
Tarpere 28. 9.19772 X X X 14.12.1982 X
Kanta-Hihe 24. 8.1982 X X X
Pai jat-Hare 4. 4.19793 X X X 8.11.1984 X
K)1'Tlenlaakso 24. 9.1979 X X X 10. 1.1984 X
Etela-Karjala 4. 4.1979 X X X
Etela-Savo 15. 2.1980 X X X 9. 2.1982 X
Pohjois-Karjala 19. 7.1979 X X X 9.11.1983 X
Pohjois-Savo 15. 2.1980 X X X 24. 5.1985 X
Kes k i -Suomi 3. 7.1981 X X X
Vaasan laani 30. 7.1981 X
Pohjois-Pohjanmaa 15. 2.1980 X X X 26. 4.1983 X
Kainuu 29. 4.1980 X X X 3.11.1983 X
Lappi 28.11.1980 X X X 16. 1.1986 X
1) Salon seutukaava I vahvistettu 1.6.1973. Alue kuuluu nykyisin Varsinais-Suanen seutukaava-alueeseen.
2) Urjalan osalta (kaava IA) 27.11.1979 ja seutukaava I:n taydennyksen (kaava IB) osalta 4.11.1982.
3) Artjarven osalta 29.4.1980.
4) Eri rraankayttcrnuodot kasittava, lahes koko alueen kattava kaava.
51
Seutukaava III
Ymparistoministerio antoi 2.4.1984 (n:o 2081/522/84) seutukaava III:n laatimista koskevat ohjeet, joiden mukaan kaava voidaan laatia suurelta osin seutukaa-va-alueittaisten erityistarpeiden pohjalta, huomioon ottaen kuitenkin riittava valtakunnallinen yhtenaisyys. Ohjeen mukaan laadinnan lahtokohtana tulee olla se, etta kaava yhdessa aikaisempien seutukaavojen kanssa kattaa tarkoituksen-mukaisesti maakunnan tulevan kehityksen edellyttamat alueiden kaytt66n liit-tyvat tarpeet. Lisaksi seutukaava III:n laadinnassa tulee erityista huomiota kiinnittaa ymparistonsuoj elunakokohtiin. Alueilla, joilla esii ntyy usei den eri maankayttomuotojen aiheuttamaa kilpailua (esim. kaupunkiseudut, merenrannik-koalueet), tulisi kaikki toisiinsa keskeisesti vaikuttavat alueidenkayttotarpeet kasitella mahdollisimman kattavasti.
Seutukaava III:ssa tullaan kasittelemaan mm. harj ualueita, maisemakokonaisuuk-sia ja ranta-alueita seka tarkistamaan ja taydentarnaan aikaisernpia seutukaa-voja. Seutukaava III:n valmistelu on ollut vuoden 1985 aikana useiden liittojen keskeisimpana tehtavana. Etela-Savon seutukaava III on jo hyvaksytty liittoval-tuustossa (ja alistettu ministerion vahvistettavaksi v .. 1986) ..
Muu toiminta
Toteuttamisnakokohdat ovat saamassa entista enemman painoa seutukaavaliit-tojen toiminnassa. Seudullisten vir kist ysaluei den toteuttamista kasitelleen ymparistoministerion tyoryhman rni.etinnossa vuodelta 1985 ehdotetaan valta-kunnallisesti organisoitavaa neuvottelumenettelya virkistysalueiden toteuttami-sen edistamiseksi. Ymparistoministerio rnaarittelisi kierroktoteuttami-sen puitteet. Seutu-kaavaliitot laatisi vat toteuttamisohjelman, johon sisaltyisi mm. toteuttamisjar-jestys ja -aikataulu seka toteuttajataho. Sen pohjalta neuvottelukierrokseen osallistuisi vat lahinna kunnat, val tion ao. viranomaiset ja m atkailualan yritta-jat. Mietinnosta saaduissa lahes kaikissa lausunnoissa on puollettu ko. neuvot-telukierrosta em. virkistysaluekysymyksen hoitamisen ensimmaisena askeleena.
T aulukko 4 .. 2
TILANTEESSA 1 .. 6 .. 1986
14121 732
51101 15341 7325 3717 ltme
32100 35117 592& 56 55951
11311 3701 5111 37UG 5102 27844 191148 Wl2 4114t 158113 3943 3915 14184 5692 2513511
---sm 14119 7468 14135119 524411 74Y48 U4523 25439 18415 17Bn 4848 761611
•
33983 4575 3915 1175?4 sm 2513511 mm2.53 4.81 &.29 73.117 4.79 9.36 M9 s.u 3.57 3.51 .as 5.211
...
2.18 .211 ,JI 3.33 .26 2.71 3.27Yl!l'EENSII M 2!1itl 2,391 13!1114 210259 139110 159437 198421 411160 43!1t5 51965 7192 1291115 119454 mn 491&1 42539 223721 755!18 IB3fi04 34611&51 7.nu-alutA 12.55 11.46 1!.71 9!1.81 12.71 1?.111 14.94
'·"
8.511 11.18 1.27 8.37 4.11 s.n 2.47 1.41 4.34 3.51 19.74 11.44hllluukas .13 .31
·"
2.97 .33 .44 .45 .31 .23 .24 .85 .48 .• u ,31 .14 .II .48 .76 9.14 .71---
...__
...____________________________________________
..., ___ ...,_..,___
..._____
,...,. ..._
...___________________________
.Abuu~nun fnakunussa loimi luo ona11 lillnsiadilloin pnhJalta, perustiedot nuah Vaulii I.I.IV85 236G7
11u-ala kn2 1526.$
haj111uvinlii 2911 IIIII
54
V ahvistetut
Rakennuslain 28 §:n rnukaan kaupungin yksityiskohtaisen kaavoituksen ja raken-tamisen seka muun rnaankayton suunnittelun perustaksi on laadittava yleiskaa-va, rnikali ymparist5rninisteri5 ei olosuhteet huomioon ottaen myonna tasta vapautusta. Muuta kuntaa varten on laadittava yleiskaava, milloin se on kat-sottava tarpeelliseksi (Rakl 119 §) ..
Yleiskaava sisaltaa paapiirteet alueiden kayttamisesta eri tarkoituksiin ja sen hyvaksyy kunnanvaltuusto. Mikali katsotaan tarpeelliseksi, etta yleiskaavalla olisi rakennuslaissa saadetyt oikeusvaikutukset, on se alistettava ymparistomi-nisterion vahvistettavaksi.. Rakennuslain mukaan yleiskaava voidaan laati a vai-heittain, jolloin vaiheittain laaditut yleiskaavat voivat kasittaa joko kunnan osa-alueen tai tietyn toiminnallisen lohkon (osayleiskaavat) ..
Ymparist5ministeri5 on jatkuvasti korostanut yleiskaavoituksen merkitysta alemmanasteiselle maankayton suunnittelulle ja paatoksenteolle. Kun kunkin kunnan maankayt5n paaperiaatteet on esitetty valtuuston hyvaksymassa yleis-kaavassa, on se osaltaan ollut selkeyttamassa yksityiskohtaista kaavoitusta ja poikkeusluparakentamista.. Kaava-alueet on talloin voitu yleiskaavan avulla helpommin liittaa kunnan muuhun yhdyskuntarakenteeseen ja samalla laatia myoskin suppea-alaisemmiksi ..
Vuoden 1985 aikana vahvistettiin viisi yleiskaavaa, joten vuoden vaihteessa ali yhteensa 19 vahvistettua yleiskaavaa, joista 15 ali lainvoimaisia .. Ministe-riossa oli vuoden 1986 alussa vireilla 7 vahvistettavaksi alistettua
(osa)yleis-kaavaa.
Uudenkaupungin ranta-alueiden 17 .. 5 .. 1985 vahvistettu 643 km2:n laajuinen osa-yleiskaava kasittaa paaosan kaupungin alueesta.. Sen ulkopuolelle jaavat vain kaupungin keskusta-alueet seka Lokalahden alue .. Ranta-alueet on osayleiskaa-vassa jaettu viiteen vyohykkeeseen. Rantarakentamisen rajoittaminen on ollut perusteltua makeanvesialtaan ranta-alueilla vesiensuojelullisista syista, ulkosaa-ristoalueilla huonojen kulkuyhteyksien ja maisemallisten syiden vuoksi seka kaupungin lahirannoilla alueelle kohdistuvan yleisen virkistyskayttopaineen vuoksi .. Koska muiden merenranta-alueiden loma-asutuksen vastaanottokyky on huomattavasti suurempi, on osayleiskaavassa osoitettu tehokkain maankaytto naille ranta-alueille.
Oulun kaupungin Sanginsuun, Madekosken ja Juurusojan taajama-alueita koskeva 21.5 .. 1985 vahvistettu 2030 ha suuruinen osayleiskaava on jarjestyksessa toinen kaupungin alueelle tehty kylasuunnitelma, joka on laadittu vahvistettavan osa-yleiskaavan muotoon. Kaavan tavoitteena on alueen vaestomaaran lisaaminen hyvan per us pal velutason saavuttamisen ja sailyttamisen edellyttamalla maar al-Ia. Rakentaminen ohjataan toimi vaan ja kustannuksiltaan toteuturniskelpoiseen
kylakeskukseen seka ymparoiva alue sailytetaan maa- ja metsatalousvaltaisena alueena. Maiseman hoitoon seka kulttuurihistoriallisesti ja luonnonsuojelullisesti merkittavien kohteiden suojeluun on kiinnitetty erityista huomiota. Myos ra-kentamisasioiden kasittely haluttiin tehda joustavammaksi. Osayleiskaavaa laa-dittaessa asukkaita kuultiin tavanomaista enemman.
Nurmijarven kunnan Hyvinkaan kylan harjualueen noin 1000 hehtaarin suuruisen 23.5 .. 1985 vahvistetun osayleiskaavan tavoitteena on pyrkia yhteensovittamaan harjuihin kohdistuvat erilaiset maankayttotarpeet; ymparistonsuoj
rakentaminen, pohjaveden ottaminen jne. Soranotto saatetaan suunnitelmallisek-si ja etenkin soranottoalueiden jalkihoidon toteutuminen varmistetaan ..
Ymparistoministerion 11.7.1985 vahvistarna Hameenkyron kunnan Pinsiiinkan-kaan osayleiskaava kasittaa noin viiden kilometrin pituisen ja
levyisen harjualueen reunavyohykkeineen.. Osayleiskaavalla ohjataan rakenta-mista, soranottoa ja muuta luontoa muuttavaa toimintaa siten, etta harjua-lueen luonnonsuojelulliset ja tnaisemalliset arvot voidaan sailyttaa, arvokkaita pohjavesi varoja ei turmella ja etta alueen kaytto ulkoilu- ja retkeilyalueena turvataan. Kaavan aluevaraukset ovat paaosiltaan MU- tai M-alueita, on rajattuina maa-ainesten ottoalueeksi tarkoitetut osat ..
JyvaskyHin kaupungin Laajavuoren 17 .. 9.1985 vahvistettu osayleiskaava muodos-taa noin 1000 hehmuodos-taarin suuruisen monipuolisen ulkoilu- ja virkistysalueen, on osoitettu puitteet virkistysta, ulkoilua, hevosurheilua seka opetustoimintaa, kouiutusta ja valmennusta varten paikallisella, maakunnallisella ja valtakunnal-Hsella tasolla. Alueen paaosa on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilutoimin-tojen alueeksi, minka lisaksi kaavaan sisaltyy yleisten rakennusten, asuinra-kennusten ja liikeraasuinra-kennusten korttelialueita seka uusi tielinjaus.
Taulukko 5.1
~ISlt:MINISTERICN VJ.lHIISTAvAT CliA't1...EI~VAT
Kunta A!ue lM:n 'ah- Alue\araus- Kaa\a
lain-' i stuspaa- ten pinta- \oimainen toksen p\m ala ha (x) Punkaharju HBrjualueen osayleiskaa\a 13. 9.1977 1 400 X Helsinki Keskuspuiston osayleiskaava 23. 8.1979 677 )(
Rovanisni Minty\aaran osayleiskaa\a 1.11.1979 250 X Lappeenranta Saaristoalueiden osayleiskaa\a 23. 3.1981 700 X Kuopio Kurkirriiki -Pellesrraki -Vehnas- 24. 7.1981 7 000 X
miiki osaylei skaa\·a
Vehkalaht i ~tlahden j a Pyot saar en 7. 9.1982 380 X alueen osayleiskaa\a
Irmtra Yleiskaava; alistettu ja vah- 22.11.1982 10 890 X
\istettu osa alueista
Kangasala Vehonianen harjualueen osa- 27. 4.1983 1 000 X yleiskaa\'a
Parainen Etelasaariston osayleiskaa\a 27. 4.1983 13 100 X Vehkal aht i Summan~u\ottoman osayleiskaa\a 31. 5.1983 2 140 X Naantal i Luonnonnaan osayleiskaa\a 22. 7.1983 5 286 X
Pori Ahlaisten osayleiskaa\a 27.12.1983 106 X
Lahti Ahtialan osayleiskaa\a 12.12.1984 544 X
Ylojan i Taajanien osayleiskaava 20.12.1984 2 830 X UJsikaupunki Ranta-alueiden osayleiskaava 17. 5.1985 64 327 )(
Oulu M:ldekosken osayleiskaava 21. 5.1985 2 030 N.Jrmi j an i Hy\'inkaan kylan harjualueen 5. 7.1985 1 000
osayleiskaa\a
Hiireenkyro Pinsiankankaan osayleiskaava 11. 7.1985 700 Jy\ askyla Laaja\uoren osayleiskaa\a 17. 9.1985 1 000
Vhteensa 1.1.1986 115 360 ha ( Sark isalo Pettu-saaren osayleiskaa\a 13. 5.1986 2 180 )
(yht. 117 540 ha
Kartta 5.1
17" 18" 21° 22. 23°
Ymparistoministerion vahvistamat osayleiskaavat ja ministeriolle
vahvistettavaksi alistetut osayleiskaavat
Tilanne 1.6.1986
0
Vahvistetut osayleiskaavat (20kpl)e
Vahvistettavaksi alistetut osayleiskaavat ( 8 kpl)650
6r
25°
25"
26"
0
27" 28"
Jl• 32° 33"
69"
680
67•
66"
65°·
64"
63"
62
61"
YMPARISTOMINISTERIO Kaavoit... i• l'llkennuaoauto Tutldmuo· }a kahittilmutoimieto Seuranta, kedkuu l'U
2SO 31'
57
Yleiskaavallinen yhteistyo
Yleiskaavallinen yhteistyo aloitettiin vuonna 1976 (paakaupunkiseudulla ja Turun kaupunkiseudulla v. 1974). Yleiskaavallisessa yhteistyossa on lapikayty kolmas kierros, jota koskeva yleiskirje lahetettiin 8.9.1982 (n:o 2705/513/82). Kirjees-sa katsottiin, etta yhteistyota tulee jatkaa 19 yhteistyoalueella 63 kunnan puitteissa. Yhteistyokuntien tuli laatia yleiskaavallinen yhteistyosuunnitelma siihen liittyvine yhdistelmakarttoineen. Suunnitelman tarkasteluajanjaksot ovat 1990 ja 1995. Suunnitelma tuli kasitelHi kunnanvaltuustoissa seka toimittaa ministerioon ja laaninhallitukseen vuoden 1984 loppuun mennessa ..
Vuoden 1985 aikana jarjestettiin aluekohtaisia serninaareja seka neuvoteltiin yleiskaavallisista yhteistyoasioista kaava-asioita koskevien kuntakayntien yhtey-dessa. Lisaksi yhteistyoalueilta on y1nparistoministerioon tullut kirjallista selos-tusaineistoa, joka on koskenut joko suunnitelrnien sisaltoa tai laatimisaikatau-lua.
Vuoden 1985 loppuun mennessa suunnitelmat olivat valrnistuneet 16 yhteis-tyoalueen osalta (55 kuntaa). Yhteenveto yleiskaavallisen yhteistyon kolmannen vaiheen suunnitelmaraporteista valrnistui ("YKS-sel vitys 1985-1995", Tiedotuksia 3/1985).
Paakaupunkiseudulla ja Turun kaupunkiseudulla yhteistyota tehdaan erillisohjei-den mukaisesti.
Yleiskaavaneuvottelut
Ministeri6n 21.4.1978 lahettaman yleiskaavoituksen kehittamista ja liittymista kunnan muuhun suunnitteluun koskevan yleiskirjeen (n:o 1205/560/78) mukaan on vahintaankin kerran yleiskaavan laadintavaiheen aikana yleiskaava saatetta-va maaramuotoiseen neuvottelumenettelyyn.
Maaramuotoisen neuvottelumenettelyn piiriin kuuluvat koko kunnan kasittavat yleiskaavat seka laaja-alaiset tai muutoin kuten rakennustaiteelliselta tai ymparistonakokohtien kannalta merkittavat osayleiskaavat. Osayleiskaavojen osalta neuvottelun tarpeellisuuteen vaikuttaa lisaksi se, perustuuko osayleiskaa-va sellaiseen osayleiskaa-valtuuston hyosayleiskaa-vaksymaan koko kunnan yleiskaaosayleiskaa-vaan, jonka osalta neuvottelu on jo suoritettu. Neuvottelumenettely koskee my6s kaikkia vah-vistettavaksi alistettavia yleis- ja osayleiskaavoja ..
PaasaantOisesti neuvottelu jarjestetaan siina vaiheessa, kun yleiskaavaehdotus on ollut virallisesti nahtavilUi ja siiti:i on saatu lausunnot. Maaramuotoisen neuvottelumenettelyn lisaksi yleiskaavatyon eri vaiheissa jarjestetaan vakiin-tuneen kaytannon mukaisesti lukuisia vapaatnuotoisia neuvotteluja ..
Vuoden 1985 aikana pidettiin kymmenen edelHi tarkoitettua maaramuo-toista yleiskaavaneuvottelua .. Neuvottelut koski vat seka koko kunnan yleiskaa-voja etta osayleiskaayleiskaa-voja. Maaramuotoisten yleiskaavaneuvottelujen kohteena olivat rnuun ohella Joensuun, Oulun ja Suolahden kaupunkien seka Vihdin kunnan yleiskaavat, Inkoon seka Pernajan rantayleiskaavat, Lohjanharjun osa-yleiskaava seka Saariselan osaosa-yleiskaava ..
Yleiskaavoituksen turvaamiseksi annetut rakennus- ja toimenpidekiellot
Kuvio 5.1
Ymparistoministerio teki vuonna 1985 yhteensa 19 po. kieltojen antamista tai jatkamista koskevaa paatosta, joista 7 koski rakennuskieltoa, 7 rakennus- ja toimenpidekieltoa seka 5 toimenpidekieltoa ..
Niista yhteensa 44 alueesta, joilla on volmassa toimenpidekielto, on viela kolrne sellaisia toimenpidekieltoja, jotka perustuvat entiseen Rakl 32 §:aan (kieltoja ei ole muutettu voirnassa olevan Rakl 124 a §:n mukaisiksi).
Ns. yleiskaavakiellossa ole vat alueet laajeni vat vuoden 1985 aikana 1 487 km2:sti:i 1 740 km2:iin .. Kieltotilanne ilmenee tarkemmin seuraavista luette-loista ja kartalta.
YtvllARISTOMINISTERitlN YLEISKAAVOITUKSEN TUR VAAMISEKSI ANT AMA T KUNKIN VUODEN TAMMIKUUN 1. PAIVANA VOIMASSA OLLEET RAKENNUS-, TOIMENPIDE- SEKA RAKENNUS- JA TOIMENPIDEKIELLOT (RakL J2 § ja 124a §) VUOSINA 1974 - 86
km2 1 800
r--r--
.--1600 r - - -
-1 400 r - - 1 - - - ! - - - -
-
-1200 ! - - 1 - - - 1 - - -
-
-1000 ! - - 1 - - - 1 - - - -
-800 ! - -
-
1 - - --
- . - r---
::I-1-:-:
.. ..
600 ! - - - - ::r- ~ -
-
r---
r-- --
~ - ::I-..
.-- ...
400 ! - - - - ::r- ::r-
-
: : - 1 - - - r---
;:::;;- ~ - :::-- :: ....t":' ':"':'
200- - ::r-- ::- :- ':"":'- ::I- ::- :!- : :
1-:::-n ..
..
... .. .. ~ ~ . . -=n r--~ n·
. . . .0 ~
m :: m ..
[]] rakennuskiellot
....____ 86
0
toimenpidekiellot Q rakennus- ja toimenpidekiellotValtaosan vuosina 1974-78 koko maassa toimenkiellossa olleesta alueesta muodosti 1117 kmfn suuruinen Tornion toimenpidekieltoalue (15.10.1973-30.9.1978).
Taulukot 5.2 - 5.4
'flii'PARI STtiv1INI STERitN YLE I SKAAVOI TU<SEN TLRVAAvll SEKS I RAKEN'LJSLAIN 32 § :N SEKA 124a § :N t--OJALLA ANT/lJ'v'\l\T 1.1.1986 VOIMA.SSA OLLEET
R.AK£1\N..JSKIELLOT {A), RAKEI\NJS- JA TOitv£1\PIDEKIELLOT (B) SEKA
TOitv£1\PIDEKIELLOT (C):
Kartta 5.3
17 18'' 19' 21 23 24'
Yleiskaavoituksen turvaamiseksi annetut rakennus- ja toimenpidekiellot
Tilanne 1.1.1986
Ymparistoministerion yleiskaavoituksen turvaa-miseksi RakL 32 ja 124a §:n nojalla antamat rakennus-kiellot, rakennus- ja menpidekiellot seka toi-menpidekiellot.
¥ Rakennuskielto
kieltoja 12 kpl12 kunnan alueella pinta-ala 297 km2
0
Rakennus- ja toimenpidekielto kieltoja 17 kpl 14 kunnan alueella pinta-ala 866 km2e
Toimenpidekielto640
63°
62"
61°
kieltoja 15 kpl 15 kunnan alueella pinta-ala 577 km2
24° 25"
25
26°
---~
0
27* 28°
32 33'
69'
68"
67"
66··
65°
64•
63*
62
61.
so
YMP ARISTdMINIS TERIO K . . voit ... too r•k...,...,...tD Tutkimu.-i• keholtlimoaoimuoto Seurant•, k.Ukuu 1986
~g· 30" 31°
61
Yleiskaavoituksen hyvaksikaytto
Yleiskaava on kunnan tahdonilmaisu alueiden kayton ja ympariston kehittamisen paalinjoista kunnan koko alueella tai sen osalla. Se antaa kuntaa koskevat suuntaviivoja ylernmanasteiselle kaavoitukselle ja ohjaa yksityiskohtaisernpaa suunnittelua.
Yleiskaavan keskeinen tehtava on maaritella Hihtokohdat ja tavoitteet kunnan maankayton suunnittelulle ja rakentamisen ohjaukselle. Yleiskaava on keskei-nen suunnittelumuoto kunnan maankayton suunnittelun ja kuntasuunnittelun valisten yhteyksien kannalta. Koko kunnan yleiskaavan tarkea tehtava on myos kunnan alueellisen rakenteen kehittamistavoitteiden maarittely ..
Yleiskaavoitus muodostaa myas keskeisen lahtokohdan voimassa olevien yksi-tyiskohtaisten kaavojen ajanmukaisuuden arvioinnille.. Muutenkin yksityiskoh-taisten kaavojen sisallon arviointi seka poikkeusluparakentamisen periaatteiden maarittely tarvitsevat riittavan yleiskaavallisen perustan. Rantojen kayton suunnittelulle ja yleiseen virkistyskayttoon tarkoitettujen alueiden varaamiselle yleiskaava rnuodostaa niin ikaan keskeisen lahtokohdan. Myos monet ymparis-tonhoidon kannalta tarkeat kysymykset, kuten maa-ainesten ottamisen ja mui-den vastaavien ymparistoa muuttavien toimenpiteimui-den suunnittelu saavat lahto-kohtia yleiskaavoituksesta.
Kunnanvaltuuston hyvaksymalla mutta vahvistamattomalla yleiskaavalla ei kui-tenkaan ole oikeudellista ohjausvaikutusta muuhun suunnitteluun tai maankayt-toon. Vahvistamatt01nan yleiskaavan ohjaava vaikutus liittyy lahinna muun suunnittelun tarkoituksenmukaisuuden arviointiin.
Vahvistetulla yleiskaavalla sen sijaan on oikeudellinen ohjausvaikutus yksityis-kohtaisempaan suunnitteluun, rakentamiseen ja muuhun maankayttoon.. Vahvis-tettu yleiskaava on ensinnakin ohjeena laadittaessa yksityiskohtaisempia kaavo-ja. Vahvistetulla yleiskaavalla kunta voi vaikuttaa myos muiden viranomais-ten, esimerkiksi valtion viranomaisten maankayttoa koskeviin suunnitelrniin ja niiden toteuttamiseen. Rakennuslain mukaan viranomaisten nimittain on suun-nitellessaan alueiden kayttoa koskevia toimenpiteita ja paattaessaan niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteilla vaikeuteta yleiskaavan toteu-tumista. Seutukaavoituksen eteneminen myos taajamiin ja niiden lahialueelle on tehnyt aikaisempaa ajankohtaisernmaksi tarpeen myos vahvistetulla yleis-tai osayleiskaavalla tarkentaa seutukaavan maankayttoratkaisuja ..
Vahvistettuun yleiskaavaan liittyvat oikeusvaikutukset uudisrakentamisen osalta (RakL 27 § 1 mom.) mahdollistavat myos haja-asutuksen ohjaamisen.. Lisaksi yleiskaavassa voidaan erityisella maarayksella saattaa voimaan kai varnis-, lou-himis-, tasoittamis- tai tayttamistyota, puiden kaatamista tai m
uuta naihin verrattavaa toimenpidetta koskeva toimenpidekielto 124 a
§). Tama merkitsee, etta naita toimenpiteita ei saa suorittaa ilman kunnan-hallituksen lupaa. Rakennuslain 135 §:n nojalla yleiskaavassa voidaan antaa myos erityisia suojelumaarayksia, jotka voi vat koskea esimerkiksi alueen luon-nontilan tai rakennuskannan sailyttamista. Vahvistettu yleiskaava myos kiinteistonmuodostamista (KaavJL 24 § 2 mom.).
Y 1 e s k a a v o i t u s t i l a n n e 1 . 1 . 1 9 8 6
Kuntia, joissa yleis- ja/tai osayleiskaava on hyvaksytty tai tekeilla, ali vuoden 1986 alussa yhteensa 396 eli 89 o/o kaikista kunnista. Kyseisiin kuntiin sisal-tyvat kaikki kaupungit seka 313 muuta kuntaa. Yleiskaavoituksen kohteena on arvioi tu ole van vajaan kolmasosan maan pinta-alasta.
Kartta 5. 4
17" 18· 19" 20" 21" ~2, 23, 24' 25.
Yleiskaavoitustilanne 1.1 1986
KIXltia, joissa yleiskaava ja/tai osayleiskaa\ a on tekeilla tai hyvaksytty, on yhteensa 396 kpl (89 % kaikista kunnista).
Naihin kuntiin sisalty\ at kaikki kaupungit seka 313 muuta kuntaa.
Vaestamaaran osuus naassa kunnissa on yli 96 % maan koko vaestasta.
Kuntia, joissa yleiskaa\ oi-tus ei \'iela ole vireilla on siten 49 kpl
(11 % kunnista).
0
63"
62"
61"
Kunta, jonka alueella on yleis- ja/tai osayleiskaava hyvaksytty tai laadittavana
Kunta, jonka alueella ei ole yleis- eika osayleiskaavaa hyvaksytty tai laadittavana
25" 26"
0 27"
29" JO' 31"
69
58
67"
65'
64"
63"
61"
~0
YMPARISTOMINISTE:RIO
K . . \IOttUI• ja rak~
~ ~ 0 TuUurnu.. 1• lcatuttlimattotmtllo
s.ur-•. k..akuu 1"' 28" t"'-'29· JO" 31"
63
Vuaden 1969 alussa tulivat voimaan rakennuslain muutokset, jaiden mukaan yleiskaava tuli laatia kaikissa kaupungeissa ja sillaisissa kauppalaissa seka tarpeen mukaan maalaiskunnissa. Tuallain sisaasiainministerion yleiskaavoitusti-lannetta ja siihen liittyvaa rakennuskieltatiyleiskaavoitusti-lannetta koskevassa
todettiin rakennuslain mukaisen yleiskaavoituksen levinneisyydeksi kaupunkien ja kauppaloiden osalta 36 o/o (66 °/o laatimispaatokset mukaan lukien)o
Ministerion vuonna 1974 tekema selvitys osoitti, ettei yleiskaavoitustilanteessa allut tapahtunut merkittavaa muutosta. Kako kunnan alueen kasittavia
kaavaja ali valmiina tai laadittavana 106 kpl seka asayleiskaavoja (mukaan luettuna niita vastaavat suunnitelmat) 168 kpl. Luvut siis sisalUivat myos sellaiset yleiskaavaluonnokset, joissa ei kaikilta osin ollut noudatettu rakennus-lain mukaista menettelya ..
Ministerion vuonna 1979 tekeman selvityksen mukaan rakennuslain mukaisia ja kunnanvaltuustan hyvaksymia kako kunnan yleiskaavoja ali vuoden 1979 alussa 25 kpl ja asayleiskaavaja 100 kpl.. Yleiskaavoituksen levinneisyydeksi todettiin noin 60 °/o eli yleis- tai osayleiskaava ali hyvaksytty tai laadittavana 283 kunnassa.
Ymparistoministeriolle saadettyyn kaavaitus- ja rakennustoimen ohjaukseen val vontaan liitt yvan seurantatyon yhteydessa laaninhallitusten kaavoitus-asuntataimistot rapartai vat kunkin vuoden taimintansa paatapahtumat ministe-rion suorittarnan vuasittaisen hallintakyselyn yhteydessa. Vuoden 1982 toimin-taa kaskevaan hallintokyselyyn liitettiin ensimmaisen kerran myos suppea yleis-kaavoitusosa, jaka perustui vuoden 1979 kyselyaineistoon seka silloin annettui-hin ohjeisiin tilanteen ajantasallapidosta.
Taulukko 5.5
Kl.J'NAT, JOISSA YLEIS- JA/TAI OSAYLEISKAAVA O..J TEKEILLA TAl HVVAKSYTTY YLE I SKAA VO I TUS- K a u p u n g i t M u u t k u n n a t Kaikki kunnat TILAN\E 1.1.1986
* Uia- Kaupunkeja La a- Mui ta kuntia La a- Ne kunnat yh-Yleiskaavoituk- nis- kpl' joissa nissa kpl' jQissa nis- teens a, joissa sen lev i nne is yy s sa yleis- ja/tai muita yleis- ja/tai sa yleis- ja/tai
kau- osayleiskaava kun- osayleiskaava kun- osayleiskaava pun- on tekeilla tia on t eke i 11 a tia on tekeilHi keja tai hyvaksytty tai hyvaksytty yht. tai hyvaksytty
Laani kpl % kpl % %
Uudenmaan 14 14 100 25 23 92 39 37 95
Turun ja Porin 16 16 100 78 65 83 94 81 86
Harne en 10 10 100 39 31 19 50 41 82
Kymen 7 7 100 21 18 86 28 25 89
Mikkelin 4 4 100 25 17 68 29 21 72
Pohjois-Karjalan 4 4 100 15 14 93 19 1 95
Kuopion 4 4 100 20 17 85 24 21 88
Keski-Suomen 4 4 100 28 27 96 32 31 91
Vaasan 10 10 100 47 44 94 57 54 95
Oulun 6 6 100 46 40 87 52 46 88
Lapin 4 4 100 18 17 94 22 21 95
Koko maa yhteensa 83 83 (100) 362 313 (86) 445 396 (89)
* Mukana ovat myos kunnat, joissa on hyvaksytty yleiskaavaluonnoksia e kai-kilta osin RakL:n mukaisia).
Koko kunnan alueen kasitti:ivat yleiskaavat
Koko kunnan alueen kasittavia ja valmiita (eli kunnanvaltuuston hyvaksymia ja rakennuslain mukaista rnenettelya noudattaen laadittuja) yleiskaavoja oli 1..1.1986 koko maassa yhteensa 80 kpl eli 18 o/o:ssa kaikista kunnista. Naista oli kaupunkien yleiskaavoja 44 kpl (53 °/o kaupungeista) ja muiden kuntien 36
kpl (10 °/o m uista kunnista).
Edella mainituista yleiskaavoista 21:ta oltiin tarkistamassa (15 kaupunkia ja 6 muuta kuntaa) ..
Lisaksi kaupungissa ja 21 muussa kunnassa oltiin laatimassa rakennuslain mukaista koko kunnan alueen kasittavaa yleiskaavaa.
Todettakoon viel etta 25 kunnassa oli sellainen kunnanvaltuuston hyvaksyma yleiskaavaluonnos, jonka laadinnassa ei kaikilta osin ollut noudatettu
rakennus-lain menettelya.
huomioon otetaan valmiit yleiskaavat (80), laadittavina olevat (33) ja ne, vain laadintapaatos, seka ne kunnanvaltuuston hyvaksyrnat
y-joiden laadinnassa ei kaikil ta osin ollut noudatettu raken-menettelya, tulee maaraksi 132 kpl (30 °/o kunnista). Naista
60 kpl (73 °/o kaupungeista) ja muissa kunnissa 72 kpl (20 °/o muista kunnista).. Vuonna 1979 vastaavaksi maaraksi saatiin 120 kpl, joista kaupungeissa oli 64 kpl ja muissa kunnissa 56 kpl..
Taulukko 5 .. 6
M.J<AISET (valmi i tX) YLEISKAAVAT, JOTKA KO<D ~ ALLEEJ\1
Yleiskaavoitus Kaupungeissa Muissa kunnissa
1 1.1986 Kau- Yleis- Kun-
Yleis-pun- kaavo- tia
kaa-La ani keja ja voja
kpl kpl % kpl kpl %
Uudenmaan 14 9 64 25 4 16
Turun ja Porin 16 10 63 78 8 10
Turun ja Porin 16 10 63 78 8 10