KiinteistOtietojarjestelman suunnitelmaosa

Val tioneuvosto teki 2.2.1984 periaatepaatoksen kiinteistoja koskevien ti etoj en kasittelya rationalisoi van jarjestelrnan yleisista periaatteista. Periaatepaatoksen rnukaan muodostetaan yhtenainen kiinteistotietojarjestelrna (KTJ), johon kuulu-vat osajarjestelmina maanmittaushallituksen kiinteistoosa (maarekisteri, tontti-kirja), oikeusministerion kirjaarnisosa (lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri) ja ympa-ristorninisterion suunnitelmaosa (KT J/S;aserna- ja rakennuskaavatiedot, raken-nuskieltotiedot seka eraat muut maankayttoa koskevat tiedot). Lisaksi jarjes-telrnaan voidaan liittaa kunnallishallintoa koskevia osia.

Kuivio 17.1

Kiinteistokohtaisten tietojen saannin vaikeudet nykyisessa jarjestelmassa ja KTJ:n palve-lutavoite. (Jarjestelman valmistuttua tarvittavat tiedot voidaan tulostaa minka tahansa jarjestelmaan liitetyn rekisteriviranomaisen luana.)

Maan~ayton suunn1telmat

1 La1nhuutot1•dot l

I 1

Jarjestelman yhtenaisyys toteutetaan tietojen yhdenmukaisella maarittelylla ja esitystavalla seka yhteensopi vin tiedonsiirtoratkaisuin. Kiinteistotietojarjestel-man yhdenmukaista toteuttamista ja kayttoonottoa koordinoimaan seka yhteisia valmistelu- ja kokeilutehtavia ohjaamaan on asetettu KT J-johtoryhma, jonka toimintakausi on vuoden 1986 loppuun.

Kiinteistoti etoj arj est elm an toteuttaminen johtoryhrnan tasmentamien periaat-teiden mukaisesti tapahtuu hallinnonalakohtaisesti hyvaksyttyjen aikataulujen mukaisesti. Tavoitteena on, etta jarjestelma keskeisimmilta osiltaan on tote-utettu koko maan kattavana vuoteen 1995 mennessa.

Jarjestelmauudistuksen eras konkreettinen uusi tuote on laaja kiinteistotodis-tus, johon on koottu KT J:n eri osajarjestelmisUi merkittavimmat kiinteistoa koskevat tiedot. Todistuksella on kayttoa yksityiselle kansalaiselle (mm. kiin-teistokaupoissa), julkiselle hallinnolle ja suunnittelu-/hallintotehtavissa (kaavoi-tus, kiinteistotoimitukset).

Ymparistoministerion vastuulla oleva suunnitelmaosan (silloinen KTR/S) kehitta-mistyo kaynnistyi vuoden 1979 lopulla. Suunnitelmaosa taydentaa kiinteistotie-tojarjestelmaa eri viranomaisten rnaankayttoon ja rakentamiseen vaikuttavien suunnitelmien ja paatosten tiedoilla siten, etta jarjestelmasta on aikanaan saatavissa olennaiset kiinteistoihin kohdistettavissa olevat tiedot.

146

Suunnitelmaosan toteuttamiseen tahtaava kehittamistyo aloitettiin asema- ja rakennuskaa vojen sisaltarnien tietojen rekisteroinnin mahdollistavien kuntatason rekisterOintiratkaisujen kehittamisella. Hyvinkaan omalle tietokoneelle raken-nettiin asernakavaatietorekisteri ja VTKK:n keskustietokoneelle rakennuskaava-ti etorekisteri, joka voi toimia samanaikaisesrakennuskaava-ti keskusrekisterin rakennuskaava-ti etokantana sellaisten kuntien tietokantana, jotka eivat ota kayttoonsa omalle laitteisto-ratkaisulleen toteutettua vastaavaa ohjelmistoa.

VTKK:lla olevaa keskusrekisteriohjelmistoa kaytetaan myohemmin sovel-tuvin osin niiden kuntien kaavatietojen rekisterointiin, jotka yllapitavat tietoja omassa kaavatietojarjestelmassaan. Talla hetkella keskusrekisteriin viedaan kaikki kuntatason rekisterin tiedot. Kayttokokemusten kartuttua maaritellaan keskusrekisteriin vietavat tiedot uudelleen. Ministerio on osallistunut

paakaupunkiseudun asemakaa vatietoj arj est elm an (ASKI) kehittamiseen ..

Vuonna 1985 valmistui luonnos suunnitelmarekisterilaiksi.

Vuosille 1987-95 ajoittuvaa toteuttamiskautta ohjaavan toteutussuunnitelma-a-siakirjan kokoarninen aloitettiin. Atoteutussuunnitelma-a-siakirjan keskeisimmat tehtavat ovat tieto-sisallon rajaus seka tietojen pai vitystavan suunnittelu .. Naiden perusteella teh-tiin alustavat arvioinnit suunnitelmaosan taloudellisista vaikutuksista ..

Vuonna 1985 tutkittiin lisaksi suunnitelmaosaan ehdotettavia tietoja sisaltavat valtionhallimon rekisterit .. Rekistereista selvitettiin mm. yksikkomaarat, tieto-sisalto, ti etojen pai vitystapa.

l<aavatietojarjestelmien kehittamista jatkettiin paakaupunkiseudulla, Tuusulassa ja Hyvinkaalla .. Kaavatietojen rekisterointiohjelmisto toimitettiin kokeiltavaksi Jyvaskylaan ja Imatralle. Tuusulan ja Hyvinkaan kaavatietojen yllapito on paaosiltaan siirtynyt kunnille ja jarjestelmaa koskevat kayttoonottosopimukset vuodelle 1986 ovat valrnistuneet.

1 . Koulutus

Vuoden 1985 aikana tuli voirnaan perusparannuslaki seka rakennussuojelua koskeva laki ja muutokset rakennuslaissa. Uuden lainsaadannon hyvaksikayton tehosta-miseksi jarjestettiin laaninhallituksien tarkastajille kolmet neuvottelu- ja kou-lutuspaivat. Lisaksi jarjestettiin laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoirnisto-jen seka ymparistonsuojelutoimistoasuntotoirnisto-jen toimistohenkilokunnalle neuvottelupai vat syyskuussa 1985 ..

Kevaan neuvottelupai vat kaa voi tustarkastajill e j arj estettiin maaliskuussa Sal ossa j a Turussa. Pai vi en ai heena ali vat kaavoitus- ja rakennustoirnen aj ankohtaiset asiat kuten esirnerkiksi uusi lainsaadanto, yhteistyo asuntoviranomaisten kanssa seka yhteisty6n parantaminen kaavoituksen ja rakennus val von nan v alilla. Pai-villa tutustuttiin Saloon ja Meri-Teijon suunnitelmiin.. Turussa perehdyttiin kaupungin perusparanta1nisen ohjaukseen ja kohteisiin ..

Eri tyisesti rakennussuojelulainsaadannon uudistusta kasittelevat kaksipai vaiset neuvottelupaivat jarjestettiin yhteistyossa opetusministerion ja museoviraston kanssa elokuussa Helsi ngissa. Pai villa kuul tiin rakennuskul ttuuria, rakennusten kunnostamista, inventointia ja rakennussuojelun hallintomenettelya koskevia alustuksia. Runsas osanottajajoukko koostui paitsi laaninhallitusten edustajista myos opetusministerion ja museoviraston seka ymparistorninisterion virkamie-hista.

Lokakuussa 1985 jarjestettiin neuvottelupai vat yhteistyossa ymparistorninisterion yleisen osaston kanssa siten, etta ensimmaisen paivan teemana ali ymparisto-hallinnon yhteistyo.. Tilaisuuteen osallistui vat laaninhallitusten kansliapaallikot, ymparistonsuojelutoimistojen seka kaavoitus- ja asuntotoimistojen toimistopaal-likot. Jalkimmaisena paivana kaavoitustarkastajat paneutuivat kaavoitus- ja rakennustoimen kehittamisen ongelmiin, pohti vat ti etoj arj estelmien kehittamista ja yleensa sel viytymista lisaantyvista tehtavista. Ensimmaisen pai van ajaksi tarkastajille ali jarjestetty rinnakkaisohjelma, jossa esitel tiin kaavoitus- ja rakennusosaston ajankohtaisia tutkimuksia. Askettain tehtaviinsa tulleet toimis-topaallikot ja tarkastajat jaivat viela kolmanneksi paivaksi perehdyttamistilai-suuteen, joss a kaavoitus- ja rakennusosaston edustajat sel vitti vat hallintokay-tannon paalinjoja ja tavoitteita.

Koulutuksessa painotettiin edelleen hallintokaytannon yhten8.istamista, kuntiin suuntautuvan ennakko-ohjauksen rnerkitysta, yleiskaavoituksen edistamista seka eri hallimonalojen yhteistyota koskevia kysymyksia.

Kaavoitus- ja rakennusosaston seka laaninhallituksien edustajat ovat toimineet luennoitsijoina lukuisissa eri koulutustilaisuuksissa, joita ovat jarjestaneet val-tion eri viranomaiset, kuntien keskusjarjestot seka eri aloja edustavat yhteisot ja jarjestot.

Laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot jarjestiviit vuonna 1985 30 kou-lutustilaisuutta (30/v. 1984), joissa ali yhteensa 1730 osanottajaa (1600/v.

1984).. Koulutus kohdistui rakennustarkastajien seka suunnittelu- ja asunto-henkilokunnan lisaksi kuntien luottamushenkiloihin.. Lisaksi lukuisiin laaninhalli-tusten jarjestamiin kuntakohtaisiin neuvottelutilaisuuksiin sisaltyi koulutustoi-mintaa.

Kaavoitus- ja asuntotoimistot teki vat vuonna 1985 lahes 1100 kuntakiiyntiii, joihin sisaltyi katselmuksia ja neuvotteluja.

148

Laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot kaytti vat koulutukseen osallis-tumiseen vuonna 1985 yhteensa 964 henkilotyopaivaa (.448/v.l984, 559/v.l983 ja 786/v.l982), rnika vastaa koko maan osalta keskimaarin yli viikon koulutusta kutakin pysyvaa toirnihenkiloa kohti.

Taulukko 18.1

~IN-PtLilU5TEN KAAVOI1U5- JA A!i..NTOTOitv115~ Ji:R'ES-l'tfvAT I<O...LUTlliTILAI9...1...1:::ET Vl..fN\A 1985

1985 Jarjestetty l<oul utus- Osallis- Osallis- Kesto koulutus ti 1 ai suuk- tujia tujia

~N-fU..IlU5TEN KAAVOI1U5- JA A!i..NTOTOitv11 SlO.'EN lOIM:STA 9..LRITE1Uf ~A<A.~IT ~ 1985

1985 Kuntakaynnit Suoritetut Kuntia kpl, UHinisaa (kat selmukset, neu- kuntakaynnit joissa ei kuntia

\·ottelut yn.) yht. kpl kayty yht. kpl

Pohjois-l<arjalan 64

-

Kuopion 99 4 24

~IN-fU..IlU5TEN KAAVOilU5- JA A9...N1UJOIMI SlO.EN t-EN<ILJj..

l<lM)'lN ClifU_I SllMIN:N KllUTU<SEEN Vl..fN\A 1985

1985 Koulutus- Eri koulutus- Koulut.

Osa 11 is tt.mi nen ti I ai suuk- tilaisuuksiin osall.

koulutukseen sien osallistujia kaytetyt tntn.- hlotyo-luku- kesto luku- rrnx./ ^pi:iivat Lai:ini nhalli tus niii:iri:i paivis- ni:iara ti lai- yht.

sa yht. yht. suus yhteensa 15 paivai:i kestanyt kurssi.