Kaavoituksen seuranta 1984

, Tie do tuksia

Seuranta 1984

Tietoja kaavoitus- ja rakennustoimesta

Y m

pa

rakennusosasto

111985

Tiedotu sia

uranta 19 4

kaavoitus- ja rakennustoimesta

Y mparistom in isterio Kaavoitus- ja

rakennusosasto

111985

Ymparistoministerio

Kaavoitus· ja rakennusosasto Tiedotuksia

Helsinki 1985

ISBN 951-46-8790-6 ISSN 0357-4431

Esipuhe

Seuranta 1984 on jarjestyksessa kahdeksas paaasxassa kaavoitus- ja rakennustoimen hal- linnon seurantatiedoista koottu vuosiraportti. Julkaisussa kuvataan kaavoitus- ja ra- kennustointa ja erityisesti sen keskus- ja valiportaan hallinnon toimintaa vuonna 1984, minka lisaksi kehitysta on tarkasteltu ja vertailuja tehty pitemmankin ajanjakson puit- teissa.

YmparistoministeriOlle rakennuslaissa saadettyyn kaavoitus- ja rakennustoimen ohjauk- seen, valvontaan ja kehittamiseen liittyvana on jo yli kymmenen vuoden ajan jarjestel- mallisesti keratty hallinnonalan toimintaa mahdollisimman kattavasti kuvaavia tietoja.

Laaninhallitusten kaavoitus- asuntotoimistot raportoivat kunkin vuoden toimintansa ministeriOn suorittaman vuosittaisen hallintokyselyn yhteydessa. Tiedot ohjaus- valvontatoiminnan ohella ministerion tutkimus- ja kehittamistoi- lainsaadannon valmistelua seka valtakunnalliseen alueiden kayton suunnitteluun liittyvia tehtavia ..

Tiedot ovat paaosin ns. suoritetietoja, mutta sisaltotietojen osuus on jatkuvasti lisaan- tynyt.. Asioiden maarallisissa tarkasteluissa eivat nay likikaan kaikki merkittavat tehtavaalueet kuten esimerkiksi tutkimus- ja kehittamistoimintaan, ennakko-ohjaukseen, saannosten ja ohjeiden valmisteluun, eri neuvotteluihin seka yleison palveluun suuntau- tunut toiminta, joiden osuus on seka ministeriossa etta laaninhallituksissa jatkuvasti korostunut.

Vuosi 1984 ali uuden ymparistoministerion ensimmamen toimintavuosi. Kaavoi- tus- ja rakennusosaston vakiintuneessa toiminnassa ministerionvaihdos ei merkinnyt muutoksia. Osaston organisaatio pysyi muuttumattomana ja henkilosto seka toimitilat samana. Uuden ministerion syntyminen vaikutti ilmapiiriin - tyoilmastoon, jos niin halutaan sanoa. Uudistuminen merkitsee aina liikkeellepanevaa voimaa, asioita otetaan uudelleen arvioitavaksi, entiset tyotavat eivat ole itsestaanselvia ja sisainen keskustelu lisaantyy. Uusi ministerio on korostanut toimintakenttansa yhtenaisyytta ja se merkit- see, etta myos kaavoitus- ja rakennusosasto nakee selvemmin roolinsa ymparistopolitii- kan osana. Osastolla on perinteisesti ollut laheiset suhteet kuntiin ja naita suhteita se arvostaa ja tulee vaalimaan myos nyt, vaikka onkin erillaan varsinaisesta "kunta- ministeriosta", sisaasiainministeriosta.

Yhdyskuntiemme kehittamista koskeva ajattelu muuttuu. Nykyaan rakentamisessa painotetaan toimivaa kokonaisuutta ja liittymista ymparistoon. Korjausrakentaminen ja olevan ympariston vaaliminen korostuvat. Tulevaa rakennetun ympariston kehittamista savyttaa pyrkimys sovittaa pitkalle kehittynyt tekniikka palvelemaan ympariston vaa- timuksia ja ihmisen tarpeita.

Ymparistoministerion tavoitteiden saavuttaminen edellyttaa kaavoitus- ja rakennustoi- men hallinnossa elinympariston ja ihmisten tarpeiden muutosten jatkuvaa seurantaa.

Ministerio toivoo julkaisusta olevan hyotya oman hallinnonalan lisaksi myos toimialaa sivuavilla tahoilla. Palaute julkaisun sisallon edelleen kehittamiseksi on erittain terve- tullutta.

Ymparistoministeriossa 20 paivana toukokuuta 1985 Osastopaallikko

Ylijohtaja

Tarkastaja Veikko Miettinen

Seuranta

SisaltO

ESIPU-IE

SISALLYSLUETTELO T I I VI STELMA

1. YLEISKATSAUS 1984

- lainsaadanto, ohjaus, kehittaminen - rakennussuojelu

- komi t e a t , t o

m

k u n n a t , t y 6 r y hma t

2. KASITELLYT ASIAT

- laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa seka

kaavoitustoimistossa kasitellyt asiat - eri paatosmaarien kehitys

7

13 16

18

21

- vireilla olleet asiat 28

- toimivallan siirto laaninhallituksille ja kuntien

oikeus tehda vahaisia kaavanmuutoksia alistamatta 30 paatosta vahvistettavaksi

3. VALTAKUNNALLINEN ALUEIDEN KAYTON SUUNNITTELU

4o

SEUTUKAAVOITUS

- kokonaissuunnitelma

- vaiheseutukaava I, II ja III

5. YLEISKAAVOITUS 41

- vahvistetut yleiskaavat

- yleiskaavallinen yhteistyo 43

- yleiskaavoituksen hyvaksikaytto - yleiskaavaneuvottelut

- rakennus- ja toimenpidekiellot 45

y 1 e s k a a v o i t u s t i 1 a n n e

1.1.1985 48 - koko kunnan alueen kasittavat yleiskaavat

- osayleiskaavat 52

6. ASEMA- JA RAKENNUSKAAVOI TUS - kaavoitetun alueen lisays - kaavanmuutokset

- toimivallan siirron vaikutus - kaavojen sisallosta

- vahvistamatta jattaminen ja alistusten peruutus - valituskaavat

- 1984 vahvistettujen asema- ja rakennuskaavojen sisaltotiedot (yhteenvedot)

- kaavojen kumoaminen

57

59

74

7. RANTAKAAVOITUS JA

75 - rantakaavoitustilanne vuoden 1985 alussa

- vuonna 1984 vahvistetut rantakaavat 77

- lomarakentamisen poikkeuslupatiedot

- l§§neitt§iset rantakaavoitustiedot vuodelta 1984 81 seka tilanne 1.1.1985

8. POIKKEUSLUVAT 83

- vuonna 1984 ratkaistut poikkeusluvat

- kielteisten paatosten osuus 87

- paatokset, joista on valitettu

- alueelliset poikkeusluvat 92

- rakennusteknilliset poikkeusluvat

- poikkeuslupien sisaltotiedot vuodelta 1984 94

9.

97

- 1984 tehdyt

mukaiset lupapaatokset

- 1984 myonnettyjen MAL:n lupien sisaltotiedot 98

- MAL:n Iupien sisaltotiedot tilanteessa 1.1.1985

10. KASITTELYAJAT 101

- asema , rakennus- ja rantakaavat

- poikkeusluvat 103

- maa-aineslain mukaiset luvat

11. TUTKIMUS- JA

SEKA JULKAISUTOIMINTA 105 - toiminnan painopiste seka vireilla olevat tutki-

mukset ja selvitykset

- j

u

k

s u t o

m

n t a ; kaavoitusohjeet, 106 tiedotukset, tutkimukset, tyoryhmamietinnot, Suomen

rakentamismaarayskokoelma, muut julkaisut, yleis- kirjeet

12. LUNASTAMINEN RAKENNUSLAIN NOJALLA 109

13. VALTIONOSUUDET JA -AVUSTUKSET 111

valtionosuus rakentamisen neuvonnan ja valvonnan kustannuksiin

valtionosuus rakennuskaava-alueiden mittaamis- ja 112 kartoittamiskustannuksiin

- valtionosuus seutukaavoituksen kustannuksiin

14.

JA -OHJEET 115

15. TYYPPIHYVAKSYNTA SEKA 1-LUOKAN BETONIRAKENTEIDEN 117

SUUNNITTELIJAT JA TYONJOHTAJAT

16. KOERAKENTAMINEN 119

17. KIINTEISTOTIETOJARJESTEUMAN SUUNNITEUMAOSA (KTR/S)

123

18. KOULUTUS 125

19. HENKIL0KuNTA 127

-

kontaktihenkilot puhelinnumeroineen

laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot; 130 kontaktihenkilot puhelinnumeroineen

em. toimistojen henkilokunnan lukumaara

seutukaavaliitot; henkilokunnan lukumaara; osoit- 132 teet ja puhelinnumerot

- kaavoitus- ja rakennusneuvosto 133

- maa-ainesasiain neuvottelukunta

- kaavoitus- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunta 135 - rakennusteknillinen neuvottelukunta

LI ITEOSA

- yleiskaavoitustilannekartat laaneit ain (luku 5.) 137 - sisaltotiedot; vuonna 1984 vahvistetut asema- ja

rakennuskaavat, asema- ja rakennuskaavan muutokset 148 ja laajennukset seka asema- ja rakennuskaavan

muutokset (luku 6.)

TAULUKKOLUETTELO 157

KUVIOLUETTELO 160

KARTTALUETTELO 162

Taman julkaisun tiedot perustuvat laaninhallitusten ilmoituksiin seka ymparistominis- terion kaavoitus- ja rakennusosaston (YM/KRO) seurantatoiminnan tuloksiin. Ahvenan- maan osuutta ei ole tiedoissa mukana.

Ymparistoministerio aloitti toimintansa 1.10.1983, johon saakka kaavoitus- ja raken- nusosasto toimi sisaasiainministeriossa. Tassa julkaisussa kaytetaan kuitenkin sel- vyyden sailyttamiseksi nimea ymparistoministerio myos ajalta, jolloin paatokset tms ..

tehtiin sisaasiainministeriossa ..

Julkaisun tekstissa esiint yva "laaninhalli tus" ja "laani" tarkoittaa laaninhalli tuksen kaavoitus- ja asuntotoimistoa, ei koko laaninhallitusta.

Pohjakartat © Maanmittaushallitus Helsinki 1985 Seuranta 1984-julkaisu sisaltaa:

Kuvioita 54

Karttoja 23

Taulukoita 96

Luetteloja ja vastaavia 15

Selittavia tekstisivuja (muunnettu 1/1 sivuiksi) 42

Seuranta 1984

Tiivistelma

Seuranta 1984-julkaisu koostuu kahdestakymmenesta jaksosta, kuvataan kaavoitus-ja rakennustointa erityisesti sen keskus- valiportaan hallinnon (ymparistoministerion kaavoi tus- rakennus- osasto, laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot seka seutukaa- valiitot) toimintaa vucinna 1984 ..

Luku 1. Yleiskatsaus 1984

Vuosi 1984 ali uuden ymparistoministerion ensimmainen tavuosi. Rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelua

ymparistoministeriBn ehdotus uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi valmistui 16 .. 3.1984. Eduskunnassa hyvaksyttiin vuoden 1984 aikana rakennussuojelulaki ja siihen liittyvat muutokset rakennuslakiin.. Ra- kennuslain muutoksella edisteUian rakennetun

ja tarkoituksenmukaista hyvaksikayttoa. MinisteriB antoi laan ohjeet muun ohella vaiheseutukaava III:n

kojen jarjestamisesta asuntoalueille, tulvauhan alaisena oleville alueil- le rakentamisesta seka ulkomaisten

toteamisesta ..

Kaavoitustoimen kehittamisessa painotettiin

taydennys- korjausrakentamisen, rakennetun ympariston

teollisuusalueiden ja maaseudun suunnittelukysymyksia.. Seutusuunnit- telutoimikunta, aluearkkitehtikokeilua val vova

kyla-tyoryhma, kavelykatutyoryhma seka

tivat mietintonsa. Vuoden 1984 aikana asetettiin virkistysalueiden toteuttamistyoryhma,

ryhma, Vanhan Porvoon tyoryhma seka

Luku 2. Kasitellyt asiat

Ymparistoministerion kaavoitus- rakennusosaston kaavoitustoimistossa seka laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa kasiteltiin vuonna 1984 asioita lahes edellista vuotta vastaava maara eli teensa 37 984 asiaa, minka lisaksi annettiin 11 409 vali- lahe- tepaatosta.. Vuoden 1985 alussa ali vireilla 6 379 asiaa kun vuotta aiemmin niita oli ollut 6 467, eli hallinto on suoriutunut ainakin vi- reille tulleiden asioiden kasittelysta.. Vireilla olleiden asioiden maara vastaa 17 °/o laaninhallituksissa ja ministeriossa vuonna 1984 kasitel- tyjen asioiden kokonaismaarasta ..

Laaninhallitusten toimivaltaan kuuluu vuosina 1976 1980 suoritettujen toimivallan siirtojen jalkeen 50 kaupunkia seka kaikki muut kuin kaupunkikunnat (362) ymparistoministeriOn alueelliseen toimi val taan asemakaava- ja poikkeuslupa-asioissa 33

Rantakaavoitusta koskevat asiat kuuluvat 1976 tehdyn toimivallan

siirron seurauksena laaninhallitusten kuntien

osalta.

Kuntia, joilla on oikeus hyvaksya vahaisia asema-, rakennus- ranta- kaavanmuutoksia ilman niiden alistamista vahvistettavaksi, ali vuoden 1985 alussa yhteensa 114 joihin kuuluvat kaikki kaupungit seka 31 muuta kuntaa. Naissa kunnissa asuu 2/3 maan koko vaestosta ..

Luku 3. Valtakunnallinen alueiden kayton

Yhteistyossa ympariston- luonnonsuojeluosaston kanssa julkaistiin kunnallisesti

koskeva selvitys seka viointiin liittyvHi

Luku 4. Seutukaavoitus

Luku 5. Yleiskaavoitus

Seutukaavaliittojen hyvaksyttiin kahta Kaikki (lahinna I:t on vahvistettu

oikeudessa (KHO) on kaksi kaavaa ..

vaiheseutukaava karkeimmassa hallinto-

Lahinna taajama-alueita vaiheseutukaava II yhta lukuunotta- matta hyvaksyttiin vuoden 1984 lappuun mennessa ..

Ministerio on vahvistanut kaavaista seitseman lainvoimaisia ja KHO:ssa on kaksi kaavaa ..

Vahvistettujen ket tu maapinta-ala jaka vastaa nain virkistys- seka maa- ta-ala ali 29 000

Ministerio antoi 2 .. 4 .. 1984 vaih·eseutukaava III:n laatimista

ohjeet, mukaan kaava vaidaan laatia suurelta asin seutukaava-

alueittaisten kuitenkin huomiaan

tava valtakunnallinen

Yhteensa 50 vuonna 1984 vahvistetuista vahvistetun seutukaavan

alueen aluevarauksen.. Naista tamatta ..

luvista), jaista vastaisuuden

Kuntia, joissa

vuoden 1985 alussa kunnista ..

ainen) kaikki

0/o

seutukaavan

<:'11/C!,H11"T"\I tai ""'-''''-'A.L.L

eli 87 °/o kaikista lukuunottamatta

Kako kunnan alueen mukaisia yleiskaavaja

yhteensa 82 kpl eli 18 °/o:ssa kaikista kunnista.. Lisaksi 32 kunnassa laadittiin kako kunnan alueen kasittavaa yleiskaavaa ..

Kunnanvaltuuston ali 600 kpl yhteensa 285

kunnassa (64 °/o), kaupunkeja ali 59 °/o kaupungeista) muita kuntia ¹% muista kunnista).. Em. osayleiskaavoista ali ministerion vahvistamia 14 kpl km2) ja vahvistettavaksi alistet- tuja 7 kpl. Lisaksi tekeilla ali 405 tarkistettavana 26 asayleis- kaavaa yhteensa 214 kunnassa.. Nain allen "valmiita" (600) ja tekeilla alevia (405) osayleiskaavaja ali vuaden 1985 alussa yhteensa 1 005 kpl, kun niita vuatta aiemmin oli allut 939 kpl ..

Yleiskaavaituksen kohteena arviaidaan alevan vajaan kalmasasan maan pinta-alasta.

Yleiskaavalliseen yhteistyohan kuuluvien suunnitelmien laadinta ali vuonna 1984 kaynnissa kaikilla 19 yhteistyoalueella 63 kunnan puit·- teissa ja vuoden loppuun mennessa suunnitelmat valmistuivat 11 yh- teistyoalueen osalta ..

Maaramuotoisia yleiskaavaneuvotteluja pidettiin yhdeksan kappaletta.

Ns. yleiskaavakiellossa olevat alueet supistui vat vuoden 1984 aikana 1 558 km2:sta 1 487 km2:iin ..

Luku 6. Asema- ja rakennuskaavoitus

Detaljikaavoitettua aluetta on % maapinta-alasta eli noin 3 600 km2, mista asema- rakennuskaava-alueita on noin 3 000 km2 .. Ns .. uutta asema- rakennuskaava-aluetta vahvistettiin vuonna 1984 108 asemakaavoituksen osuus ali 51,2 km2 Kaavojen uudistaminen jatkui rakennuskaavojen muutoksia vahvistet-

asemakaavaosuus ali 58,9 km2 ja Muutokset kohdistuivat siten °/o:n osuuteen maan asema- ja rakennuskaavoitetusta alueesta.

Maamme 445 kunnasta 10 on sellaista, joiden alueella ei ole vahvis- tettua asema- tai rakennuskaavaa. Em.. kunnista vain kaksi (Inio ja V artsila, asukasluku yht. n. 1 200) on sellaisia, joiden alueella ei myoskaan ole vahvistettua rantakaavaa eika yleiskaavoituskaan ole viela vireilla ..

Kaikista vuoden 1984 asemakaava- niiden muutospaatoksista (1 280 kpl) tehtiin 54 % ministeriossa ja 24 % laaninhallituksissa (=alistus- menettelyn osuus) seka ns. vahaisia kaavanmuutoksia (ilman alistamis- ta) kunnissa 22 %. Rakennuskaavapaatoksia tehtiin laaninhallituksissa 699 kpl, minka lisaksi eri kunnissa hyvaksyttiin ns. vahaisia kaavan- muutoksia 23 kpl ..

Teollisuus- varastorakennusten seka liikerakennusten osuus ns.

uusien asema- rakennuskaavojen aluevarauksissa lisaantyi edelleen vuonna 1984 ali 28 % vahvistetusta kokonaispinta-alasta kun se edellisena vuonna ali ollut 21 % ja vuonna 1982 17 %. Asuntoraken- tamiseen varatun kerrosalan maara ns. uusilla asema- ja rakennus- kaava-alueilla (5,8 milj. k-m2) lisaantyi lahes kolmasosalla edelliseen vuoteen verrattuna siitakin huolimatta, etta asuntorakentamista var- ten uusilla kaava-alueilla varatun pinta-alan suhteellinen osuus Iaski.

Lisays kohdistui pientaloalueisiin. Voimassa olevissa rakennuskaavoissa asuinkerrostaloja varten varatun kerrosalan maara vaheni noin 40 000 k-m2.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1984 valmistuneet rakennukset kasittivat 10,65 milj. k-m2, josta asuinraken- nusten osuus ali milj. Myonnetyt rakennushankkeet sisal- sivat 12,10 milj. k-m2, josta asuinrakennuksia ali 6,26 milj. k-m2 Vahvistettujen asema- ja rakennuskaavojen seka ni iden muutosten aluevarausten sisaltama kerrosala nettomuutos) vuonna 1984 ali 14,63 milj. k-m2, josta asuinrakennusten korttelialueille (A) sijoittui 5,61 milj. k-m2.

Luku 7. Rantakaavoitus- ja lomarakentaminen

Vuoden 1985 alussa koko maassa ali voimassa 1 065 rantakaavaa yhteensa 264 kunnan alueella % kunnista). Kaavojen yhteispinta- ala ali 560 km2 ja niihin sisaltyi rantaviivaa 3 303 km ja loma- asuntovarauksia 26 200 kpl, mika vastaa vajaata 8 % maan koko

Luku B. Poikkeusluvat

loma-asuntomaarasta. olevista kaavoista laskettu "keskiar- vo"-rantakaava on pinta-alaltaan 53 ha seka sisaltaa km ranta- viivaa ja 25 loma-asuntoa .. Uusia oli vuoden 1985

alussa vireilla 519 kpl 353 1 545

km rantaviivaa.

Vuonna 1984 vahvistettuihin 83 uuteen rantakaavaan alaa 60 km2, rantaviivaa 308

Vireille tuli 135 alueelle rantavi Ranta-alueille

(2 235) sisalsivat 2 705 loma-asunnon syttiin 2 012. Tilastokeskuksen valmistui 8 115 loma-asuntoa rakennuslupaa.

Poikkeuslupia mukaisten ns.

edellisvuodesta, joten keaminen

asuntorakentamisen vat poikkeusluvista myonnettiin 91 % Joka

poikkeuslupaan.

tykset

sia poikkeuslupia

vuonna 1984 11 211

Luku 9. Maa-ainesasiat

Luku 10. Kasittelyajat

Vuoden 1985 alussa voimassa mislupien (7 201) sisal tam a keskimaarainen vuotuinen otto ala oli 295 km2.

Maa-aineslain mukaisia sa 2 546 kpl (4446/v.

sittelyn lapikayneiden toi vat (ilman

musta (2 (6,6 %).

vahvistamatta

malle hallinto-oikeudelle valitettiin (3,1 %).

vahvistuska- Kunnat an- 33 hake-

osalta

Vuonna 1984 kokonaisottamismaara oli 192 m3 ja arvioitu vuotuinen otto Laaninhallituksissa ali vuoden 1985 alussa vireilla maa-aineslain mukaista lu- pa-alistusta, kun niita vuotta aiemmin oli ollut 592.

Sorankulutus on koko maassa viime vuosina ollut 35-40 milj. m3/v.

Vuoden 1985 voimassa olleet luvat sisalsivat ottomahdollisuudet noin 560 nostamiseksi eli luvat mahdollistavat keskimaaraisesti ottaen soranoton vuodeksi.

Asema- ja rakennuskaava-alistuksista dessa kuukaudessa ja runsaat 80 % alle

alle kah- kuukaudessa. Ranta-

Luku 11. Tutkimus- ja

kaavoista noin viidesosa ratkaistiin alle kahdessa kuukaudessa 60 % alle neljassa kuukaudessa.. 60-7D % ratkaistiin alle kahdessa kuukaudessa noin 8D-9D % alle neljassa kuukaudessa.

Maa-aineslain mukaisista alistuksista laaninhallitukset ratkaisivat alle kahdessa kuukaudessa ja 45 % aile neljassa kuukaudessa.

seka

Alueiden suunnittelun tutkimus- ja kehittamistoiminnassa pai- notettiin alueiden kehittamiseen, taydennys- ja korjaus- rakentamiseen, rakennetun ympariston suojeluun ja teollisuusalueiden suunnitteluun li

1984 seutukaavamerkintoja, ja tutkimussarjassa tutki-

mus vesielementista Vireilla olivat mm ..

teollisuusalueiden suunnittelua kaavoituksessa koskevan ohjeen viimeis- tely ja neuvottelut eri intressitahojen kanssa. Van- himpia koskevaa selvitysta jatkettiin vuonna 1983 valmistuneen koskevan vaiheen jalkeen siten, etta kohtee-

koko muiden kuin kaupunkikuntien vanhimmat yhte- kehittamisen kannalta. Vireilla olivat kaavoitusta koskeva tutkimus, raken- netun

sessa koskeva mismahdollisuuksia

huomioon ottamista kaavoituk- kaupunkikeskustojen asuinympariston paranta- sel vittava tutkimus seka vanhojen teollisuusraken-

nus ten uusi a koskeva tutkimus.

Kaavoitus- rakennustoimen hallinnon tietojenkasittelyn suunnittelu ja kehittaminen kaynnistyi. Kaavoitus- ja rakennusosastolla laadittiin tietojenkasittelyn kokonaistutkimusta seka laaninhallitusten kaavoitus-

asuntotoimistoissa Vuoden 1984 aikana kaavoituksessa

s1a. Suomen YK:n tehty kehitysmaiden

useita luonto- ymparistotekijoita suunnittelussa kasittelevia

asuinyhdyskuntakeskuksen kanssa ja toteuttamista koskeva

tarkoitettu asunto-ohjelmien laatimista valmistui.

Kaavoitus- rakennusosasto pysyvassa

jassaan kuusi julkaisua.

ulkopuolella kahdeksan annettiin seitseman kappaletta ..

Luku 12. Lunastaminen rakennuslain

Vuonna 1984 tuli valtioneuvostossa vireille kuusi lunastuslupahakemusta ja valtioneuvosto myonsi kolme lunastuslupaa. Vuoden 1985 alussa ali vireilla 22 lunastuslupahakemusta.

Luku 13. Valtionosuudet -avustukset

Rakentamisen neuvonnan valvonnan kustannuksiin maksettiin vuonna 1984 valtionosuutta 378 rakennustarkastajan virasta koituneista ku- luista markkaa eli no in 49 DOD mk/ virka ..

Laaninhallitukset maksoivat rakennuskaava-alueiden mittaamis- ja kartoittamiskustannusten valtionosuutta 25 kunnalle yhteensa miljoonaa markkaa.. Lisaksi ministerio antoi 38 korvauspaatosta,

hin tulo- miljoonaa markkaa.

Vuoden 1984 valtionosuutena seutukaavaliitoille maksettiin mil- joonaa markkaa.

Luku 14. Rakentamismaaraykset

tuista maarayksista ohjeista (C5) annettiin

Luku 15.. Tyyppihyvaksynta seka 1-luokan betonirakenteiden ja tyonjohtajat

MinisteriO antoi 159 1985 alussa ali voimassa

musta. 1-luokan betonirakenteiden

41 39 ..

Luku 16. Koerakentaminen

Ensisijaisena

asuntorakentam in en ..

koerakentamishanketta nessa valmistuneita

Luku 17.. Kiinteistotietojarjestelman suunnitelmaosa

pitamiseksi kehit- eri osastoissa.

vuonna 1984. Vuoden 143 hake-

todettiin

on ollut edelleenkin 1984 ottaa uutta Vuoden 1984

Vuonna 1984 suunnitelmaosan "'-''"''-'L ... - kehittamistoimintaa

Luku 18.. Koulutus

Luku 19.. Henkilokunta loa ..

Tuusulan lisaksi laadittiin

Laaninhallitusten kaavoitus-

riOn kaavoitus- rakennusosaston

vaihteessa 195 minka

lussuhteessa keskusli it on

alu-

kahdet koulutus-

seka " r n ... ~=n•IC!r

ali vuoden 1984/85 lisaksi 1 yhytaikaisessa

ja ali 396.

L i i t e o 5.. (Yleiskaavoitus) liittyvat

seka lukuun 6. (Asema-ja vuonna 1984 vahvistettujen asema- ja rakennuskaavojen seka niiden muutosten sisaltotiedot.

1 . ¹

Rakennukset ovat kansallisomaisuuttamme. Ei ole lainkaan yhdentekevaa miten tata omaisuutta hoidetaan. Silti tana paivana rakennetun ymparistomme taloudellista ja inhimillista ei viela riittavasti tiedosteta.. Ei liioin tarpeeksi arvosteta

suunnittelua ..

vi puhtaus ovat saaneet entista korostetumman merkityksen.

Ihmiset ovat val veutuneet ymparistoarvojen puolesta. Rakentaminen ei ole itsetarkoi- avulla tulee luoda ihmisille hyvat, toimi vat esteettisesti miell yttavat

Tavoitetasolla tasta ei ole erimielisyytta.

virta etenee. Juuri saatamme olla melkoisten tulee muuttamaan tyopaikkarakennetta, vai- elamantapaan yleensa. Ikarakenne muuttuu - vanhus- arvostetaan enemman. On nahtavissa mania

joihin maankayton suunnittelussa ja raken-

hetkinen on lahes 700 miljardia markkaa.

mm. rakennusinvestointeihin, ympariston kayt to on ja kulutukseen ja liikenteeseen. Nama kustannukset bruttokansantuotteesta. J<untien kokonaismenoista 42 % kay- tetaan kuntien suorittamaan rakentamiseen ja rakenteiden yllapitoon. Keskimaaraisen suomalaisen bruttotuloista rakennetun ympariston valittomat ja valilliset kus- tannukset kuluttavat lahes

Ympariston kunnossapitd ja korjaaminen vaati vat uutta asennoitumista.

Myos hallinnolta sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin. Tarvitaan mm.

lainsaadannon uutta tutkimustietoa, rakentamismaaraysten ajanmukaista- mista ja eri osapuolten taydennyskoulutuksen tehostamista.. Nama piirteet nakyivat sel vasti vuoden 1984 toiminnassa.

Katsauksessa on ollut kasitella jotakin ajankohtaista aihetta hiukan laajemmin vaikka esitystapa muuten onkin ollut tiivis. Vuoden 1982 katsauksessa teemana oli kaupunkiuudistuskampanja. Tassa katsauksessa on aiheena rakennetun ympariston suo- jelu. Asia on tarkea. Asenteet ovat muuttumassa suojelulle suopeiksi.

Rakennuslainsaadannon kokonaisuudistuksen valmistelua jatkettiin. Ymparistoministe- rion ehdotus uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi valmistui 16.3.1984. Sen jalkeen asian valmistelua on hallituksen asettamassa ministeriryhmassa.

Rakennussuojelulaki siihen li laki rakennuslain muuttamisesta hyvaksyttiin eduskunnassa vuoden 1984 aikana. Rakennuslain muutoksella pyritaan edistamaan ra- kennetun ympariston sailyttamista ja tarkoituksenmukaista hyvaksikayttoa.

Eduskunnalle annettiin hallituksen esitys (n:o 231) rakennuslain 10 b §:n muuttamiseksi niin, etta mahdollistetaan rakennustarkastajan viran yhdistaminen muussa kunnassa kuin kaupungissa kunnan muuhun

Syyskuun alussa tuli voimaan rakennusasetuksen 51 ja 123 §:n muutos (553/84), jolla saadettiin vel vollisuudesta pyytaa laaninhallituksen lausunto rakennuslupahakemuksesta, joka kohdistuu valtioneuvoston hyvaksyman luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja suojelu- alueita koskevan ohjelman mukaiseen alueeseen.

jolla maksu sailytetaan viela vuosiRa 1985-86 kahtenakolmas- maksusta, eduskunnassa ..

2.4.1984 ministerio antoi seutukaavaliitoille laatimista varten. Lisaksi ministerio antoi seutukaavaliitoille vuoden 1985 toimintaa koskevat yleisohjeet.

Ministerio lahetti 3 .. 4 .. 1984 ja

rakennuslautakunnille rakennustarvikkeiden telman toistaiseksi ohjeena

rakennuslautakunnille tul vauhan alaisena oleville 29 .. 8.1984 ministeriO antoi

ministerio antoi

1.9.1984 voimaan tule- viin rakennusasetuksen 51 123 §:n muutoksiin

aluetta koskevasta

jarjestamisesta asuntoalueilla sisaltava annettiin laanin- rakennuslautakunnille

Ministerio lahetti rakennuslautakunnille 31.10 .. 1984 ulkomaisten rakennustuotteiden

merkittavia

toteamista kasi ttelevan koskevan 13.6.1984.

vireilla oleva valtakunnalliseen

kaavoitukselle annettavien uusien tavoitteiden valmistelu.

tutkimusten nakokulmaa tehtavia ..

seutukaavali

kehittamiseen,

suojeluun teollisuusalueiden suunnitteluun liittyvia kysymyk-

sia. tutkimustyon tuloksena syntyneita suosituksia

kaisemalla valitettiin tietoja siten edistettiin kuntien kaavoitustointa seka muita tahtaavia toimenpiteita.. Vireilla olivat mm. teollisuusaluei- den suunnittelua kaavoituksessa koskevan ohjeen neuvottelut ohjeluon- noksesta eri intressitahojen kanssa.. Vanhimpia koskevaa selvitysta

edellisena vuonna valmistuneen kaupunkeja koskevan vaiheen jalkeen siten, etta kohteena ovat nyt koko maan muiden kuin kaupunkikuntien vanhimmat yhtenaiset ympariston kehittamisen kannalta.. Vireilla olivat myos puukaupunkien kaavoitusta koskeva tutkimus, rakennetun kayttokustannusten huomioon ottamista kaavoituksessa koskeva tutkimus, asuinympa-

riston sel vittava tutkimus, teollisuusrakennusten

koskeva tutkimus seka tutkimus vesielementista kaupunki- in esitutkimusraportti. Lisaksi osallistuttiin tutkimus- yhteistyota kaavoitusasioissa eri hallinnonalojen - lahinna terveystoimen seka opetustoimen - kanssa.

Vuonna 1984 useita luonto- ja ymparistotekijoita kaavoituksessa ja lahi- suunnittelussa kasittelevia selvityksia.. Vireilla oli mm. kunnan yleiskaa- voituksen laadittava ekologista yleissuunnitelmaa koskeva kokeilu, lahiOpi- uusien pientalokorttelien laadun parantaminen kasvillisuu-

den kayton avulla seka rakentamista kirjasen laatiminen yhteistyossa ja Neuvostoliiton yhteistyohon li huomioon ottamista uusien asuinalueiden kaistiin suunni t telusuosi tukset

Seutu-, yleis- ja ohjausta kasitellaan

hoitoa saaristossa koskevan opas- kanssa. Suomen luonnon olosuhteiden suunnittelussa valmistui ja sen pohjalta jul-

tulokset ..

liittyvia paatosasioita ja

Kaavoitus- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunnassa eri rahoittajien yhteishankkeena toteutettavia kunnallistekniikan kehittamiseen liittyvia tutkimuspro- jekteja. Ne koskevat mm. katutilan saneerausta, vesi- vie- marijohtojen saneerausta seka Lisaksi in alan tutkimuksen koordinointiin ja ohjelmointiin tahtaavaa valmistel mm.. kiinteistonhoidon, tie- donvalityksen, maaseudun rakennuskulttuurin suunnittelun tutkimuksen seka kaupun- kitutkimuksen jaostoissa. Neuvottelukunnan toimesta valmistui yhdyskuntasuunnittelun tietolahteita esitteleva Tiedonvalitysjaosto valmisteli mietintoa yhdyskuntasuunnitteluun li tutkimuksen tiedonvalityksen paranta- miseksi tutkimustulosten edistamiseksi.. Neuvottelukunnan toimesta

julkaistiin kaupunki- tulokset "Kaupunki- ja aluetut-

kimus Suomessa 1981-1983".

Aluearkkitehtikokeilu jatkui toimii Lansi-Uudenmaan alueella nan ryhmassa), yksi Keski-Suomessa laakson alueella (6 kunnan

alussa ymparistoministeriolle

menpide-ehdotuksensa, jotka lahetettiin Suomen rakentamismaarayskokoelma ohjeet aaneneristyksesta ja

kuntaesteisille soveltuviksi seka suudesta tarkistettiin ..

energiantarpeen laskentaohjeet misen edistarnista koskevien tiin ehdotuksia kasitellyt

kaasun torjumisesta rakenteellisin

Aluearkkitehdeista yksi Pohjois-Karjalassa (5 kun- seka yksi Oulaisten-Pyhajoki- Kokeilua val vova luovut ti huhtikuun

kokeilun tahanastisista tuloksista ja toi-

·Iausuntokierrokselle.

Maaraykset ja suunnittelusta lii- varastorakennusten paloturvalli- rakennusten lammityksen tehon-

muuratuista Korjausrakenta-

suositusten valmistelua jatkettiin ja jarjestet- Tutkimus erittyvan radon-

Rakennusteknillinen neuvottelukunta suorittaman paallekkaisen tarkastus- ja valvontatyon selvittamista koordinointia. Yhteispohjoismaisten raken- tamismaarays- ja -ohjesuositusten valmistelua ministerineuvos- ton toimintaohjelman mukaisesti saavutetun sailyttamiseksi .ja lisaa- miseksi. Selvitystyon kohteena olivat mm. laadunvalvonta-asiat, rakennusten energiatalous, kantavien rakenteiden varmuuskysymyk- set. Keskitetysti hyvaksyttyihin rakennustuotteiden vastavuoroista hyvaksymista kos- keviin pohjoismaisiin suuntaviivoihin li in koskevat pohjois- maiset ohjeet.

Muuta rakentamismaarayksiin tuotteiden kaupan teknisten

rakennusnormit kaannatettiin suomeksi

kansainvalista vahentamiseksi.

Vuoden 1984 aikana valmistui Suomen YK:n tyona tehty kehitysmaiden tarkoitettu

jatkettiin rakennus- Keskeisimmat Neuvostoliiton

tamista koskeva ohjeisto. Pohjoismaiden Ministerineuvoston

kanssa yhteis- laatimista ja toteut- rahoituksella j arjestetti in

selvitettiin kaavoitus- ja pohjoismainen asiantuntijaseminaari "God

rakennustoimen viranomaisten mahdollisuuksia

Kaavoitus- ja rakennustoimen hallinnon suunnittelu ja kehittaminen kaynnistettiin. Kaavoitus- ja rakennusosastolla laadittiin tietojenkasittelyn kokonais- tutkimusta seka laaninhallitusten kaavoitus ja asuntotoimistoissa esiselvitysta.

Katumaksukomitean mietinnosta (KM 1983;82) pyydettiin kertomusvuonna lausunnot ja paaosa ni ista on saatu.

Merkitykseltaan tarkeimpien saannosten, yleiskirjeiden ydessa jarjestettiin tiedotustilaisuuksia.

R a k e n n u s s u o j e l u n m e r k i t y s Rakennussuojelua koskevat kysymykset

antamisen yhte-

k 0 0 s u u

rakentamisessa ovat painottu- neet aikaisempaa enemman. Asiaan on seka ohjaustoiminnassa etta kaava-alistuksia kasiteltaessa.

vireilla olevia rakennussuojeluasioita, joilla on

kanssa on kasitelty kaavoitukseen.

Suomen rakennetun ympariston arvokkaat kohteet tunnetaan melko hyvin.

Seutukaavaliittojen inventoinneissa on luetteloitu lahes arvokasta rakennusta ja rakennettua ymparistoa. Yleiskuva tehtavakentasta on olemassa.

Syvennettya tietoa kuitenkin tarvitaan.

alaisimpiin ymparistot yyppeihin. Tass a tyoymparistot muodostavat tarkean osan rakennemuutokset ovat johtamassa rakennetun yhdyskunnan ymparistokuvaa koskeviin muutoksiin.

jempana kasitelty Pohjan kunnan ja tutkimus olisi otettava eraaksi puistokulttuuri on vahaista, nuorta ja jamien viela rakentamattomiin alueisiin.

seka kartoittaa niita koskevat uhat.

Rakennussuojelulain on

ehka vaittaa, etta rakennussuojelun tavoitteista ni in kunnissa kuin ki inteistonomistaj ien

nuksia ei enaa tana paivana haluttaisi on tekemista.

maassamme on saada aikaan vakiinnuttaa rakennettua ymparistoa eraana

kiinnittaa huomiota uhan- mainitaan vain kaksi. Vanhat identiteettiamme. Teollisuuden radikaaleihin koko

esimerkkina dokumentointi

Suomalainen kohdistuessa

tutkia Voidaan samaa

verkatehtaan arvoraken- tavoitteita kunnioittaa

Rakennussuojeluun liittyva kehi ttamistoiminta

Rakennusten korjaamisen ja olemassa olevan merkitys kasvaa voimakkaasti. Vuoden aikana hyvaksytylla uudella ja siihen liit- tyvalla rakennuslain muutoksella siirretaan rakennusten kaavoituk- sella tapahtuvaksi.. Vuonna 1985 voimaan astuvalla muutoksella ulo- tetaan perusparannuslainoitus koskemaan koko maan asuntokantaa ja lisaksi asuinymparistoja.. Vuoden 1984 aikana on tata kiinnitetty erityista huomiota voimassa olevien kaavojen ajanmukaisuuteen vanhentuneiden kaavojen tarkistamiseen erityisesti perusparannuskokeilualueilla asuntohallituksen

kanssa. Sailyttavien asema- laatiminen mika edellyttaa

kuntien kaavoitustointa pal velevaa uutta tietoa mm. eri-ikaisista ymparistoista, tay- dennys- ja lisarakentamisesta, kaupunkikuvan suunnittelusta ja suojelumenetelmista kaavoituksessa.

Selvitys rakennettua ymparistoa sailyttavista asema- ja rakennuskaavoista kaynnistet- tiin vuoden 1984 aikana. Sel vitys kasittaa no in kymmenen kaavaa erityyppisilta alueil- siina analysoidaan sisalto osakohdittain seka arvioidaan, miten hyvin kaava rakennustapaohjeineen olemassa olevaa

Vuoden 1984 aikana laadittiin rakennetun ympariston kohentamista suojelukaava-alueilla rakentamisohjeiden ja taydennysrakentarnisen avulla koskevan tutkimusohjel- ma. Selvitys jakautuu kahteen osaan, rakentamisohjeiden ymparistoon suoje- lukaava-alueilla ja uusien asuinrakennusten sopeutuminen rakennettuun ymparist66n.

Sel vitys laaditaan vuosina 1985-86. Lisaksi kaynnistettiin Rakennetun ympariston suunnitteluperiaatteet-ohjekirjan laatiminen seka kuntien vanhoja pientaloalueita kos- keva inventointiluonteinen selvitys.

Vuonna 1984 aloitettiin vanhojen teollisuusymparistojen ja -rakennusten uudelleen kayt- toa, kaavoitusta korjausta koskeva tutkimus- ja kehittamistyo. Vanhojen teollisuus- rakennusten uutta kayttoa koskeva selvitys kasittaa yhdeksan kohdetta Euroopan teolli- suusmaissa. Kohteista pyritaan selvittamaan mita muutoksia on tehty, arkkitehtuuri-, ilmanvaihto-, paloturvallisuus-, aanieristys- ja lammoneristyskysymykset, sopeutuminen ymparistoon, kustannukset seka paikalliset kokemukset kayttotarkoituksen muutoksen ja korjauksen onnistuneisuudesta.

Erityyppisten ymparistojen sailyttamista ja kehittamista pyrittiin edistamaan asetta- malla kaksi tyoryhmaa, Vanhan Porvoon tyoryhma ja Suvannon kyla-tyoryhma, joidenka tehtavina on mita toimenpiteita tarvitaan naiden ymparistojen kulttuurihisto- riallisten ym. sailyttamiseksi.

tehostamista.

nossa tam all a

alueiden kaavoitus tarvitsee taydennykseksi ohjaus- ja neuvontatyon Aluearkkitehtikokeilua valvovan tyoryhman 31.3.1984 jattamassa mietin-

etta yksityisten kuntalaisten neuvontaa tulisi lisata laajen- vahitellen kattamaan koko maan.

uudistaminen korostaa kaavoitusta rakennussuojelun vali- asetti 13.12.1984 tyoryhman, jossa on myos ymparistoministe- rion tehtavana on uuden rakennussuojelulainsaadannon pohjalta tehda ehdotus tarpeellisista asetussaannoksista seka laatia ehdotus rakennussuojelun edistamisen ja kehittamisen edellyttamista jatkotoimenpiteista seka niin hallinnon kuin kansalaistenkin tarpeita palvelevasta rakennussuojeluun liittyvasta ohjeistosta.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden teollisuusrakennusten korjauskokeilu

Valtioneuvosto teki 12.4.1984 periaatepaatoksen Billnasin Fiskarsin historiallisten ruukinalueiden sailyttamiseksi ja uudelleen kaytt66n saamiseksi tarvittavista toimenpi- teista. Toimenpiteet kaynnistettiin sen jalkeen, kun ymparistoministeriolle ali tarkoi- tukseen vuoden toisessa lisamenoarviossa myonnetty 2,5 milj. markan maararaha.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden teollisuusrakennusten korjauskokeilu kaynnistyi ymparistoministeriossa kesalla 1984. Korjauskokeilun avulla pyritaan edistamaan van- hojen teollisuusymparistojen sailyttamista ja uutta kayttoa seka saamaan kulttuurihis- toriallisesti arvokkaiden teollisuusymparistojen ja rakennusten peruskorjaamisesta uutta tietoa ja kokemusta, jota voidaan kayttaa hyvaksi muiden tamantyyppisten ymparisto- jen sailyttamisen edellyttamassa korjausrakentamisessa.

Korjauskokeilu kasittaa noin sata rakennusta maa-alueineen Billnasissa ja Fiskarsissa.

Tavoitteena on peruskorjata nama rakennukset vuosina 1984-90. Useat valtion viran- omaiset myontavat avustuksia kokeilun toteuttamiseksi.

Ymparistoministerion asettama tyoryhma, jossa on mm. valtion eri viranomaisten edus- tajia, on kiinteasti seurannut projektin toteutumista seka koordinoinut eri hallinnon- alojen toimenpiteita. Tyoryhma hyvaksyi kokouksessaan 18.6.1984 Pohjan ruukkiprojek- tin yleissuunnitelman vuosille 1984-90 ja yksityiskohtaisemman tyoohjelman vuodelle 1984.

Kaavoitus- ja rakennusosaston tarkeimmat vuoden 1984 aikana mietintonsa jattaneet tai toimintansa aloittaneet sellaiset komiteat, toimikunnat ja tyoryhmat, joissa on ministeriOn ulkopuolisia jasenia:

Seutusuunni t telutoimikunta

Asetettu 18.2.1983. pj. toimitusjohtaja Paavo Pekkanen.

1ehtava: Selvittaa, miten seutukaavaliittojen asemaa ja niille kuuluvien tehtavien purta voitaisiin selventaa ja miten toimintoja olisi muutoin kehitettava seka tehda ehdotuk- set tata koskeviksi lainsaadantotoimiksi ja muiksi tarpeellisiksi jarjestelyiksi.

Mietinto 15.3.1984. (Komiteanmietinti:i 1984:16) Aluearkkitehtikokeilua valvova tyoryhma

Asetettu 9.6.1982. pj. rakennusneuvos Mikko Mansikka.

Tehtava: Ohjata ja seurata aluearkkitehtikokeilua, laatia selvitys kokeilun edistymi- sesta ja sen yhteydessa tehdyista havainnoista seka tehda tarvittavat toimepide-ehdo- tukset.

Mietinto 31.3.1984, (YM/KRO, ty5ryhmamietint5 1/1984). Tyoryhma jatkaa tyotaan.

Suvannon kyla-tyoryhma

Asetettu 28.2.1984. pj. rakennusneuvos Mikko Mansikka.

Tehtava: Laatia ehdotus valtioneuvoston periaatepaatokseksi perusteluineen niista toimenpiteista, joilla Pelkosenniemen kunnassa olevan Suvannon kylan ymparistolliset ja kulttuurihistorialliset arvot voitaisiin sailyttaa seka kylan maatilatalouden ja muun elinkeinotoiminnan elpyminen voitaisiin turvata Kitisen joen vesivoimaa _ koskevien jar-

yhteydessa.

Mietinto 16.4.1984. (YM/KRO, tyoryhmamietinnot) Kavelykatutyoryhma

Asetettu 14.11.1983. pj. kansanedustaja Jussi Ranta.

TehUiva: Selvittaa kavelykatujen ja -alueiden toteutuksen edellytyksia ja esteita seka antaa suosituksia kavelykatujen suunnittelulle ja toteuttamiselle.

Mietinto 30.9.1984. (Komiteanmietinto 1984:56) Energianeuvo jat yoryhma

Asetettu 24.2.1984. pj. hallitusneuvos Juhani Maljonen.

Tehtava: Selvittaa mahdollisuudet kunnallisen energianeuvojajarjestelman vakinaista- miseen, energianeuvojien tehtavat ja asema kuntien hallinnossa ja valtion osallistumi- nen energianeuvojien palkkauksesta aiheutuviin menoihin seka laatia ehdotukset tarvit- tavista lainsaadanto- ja muista toimista.

Mietinto 31.10.1984. (YM/KRO, tyoryhmamietinnot)

Ymparisto- ja liikenneministerion seka tie- ja vesirakennushallituksen yhteistyoryhma Asetettu Kevaalla 1984. pj. paajohtaja Olavi Syrjanen.

Tehtava: Selvittaa tie- ja vesirakennushallituksen seka ymparistoministerion valisia pu!makysymyksia.

Ehdotukset 27.11.1984.

Seutukaavojen virkistysalueiden toteuttamistyoryhma Asetettu 15.12.1983. pj. hallitusneuvos Juhani Maljonen.

Tehtava: Selvittaa seutukaavojen virkistysalueiden toteuttamismahdollisuudet ja laatia tata koskevat ehdotukset.

Maaraaika 31.12.1984.

Katunopeus- ja erityiskatutyoryhma

Asetettu 26.1.1984. pj. yli-insinoori Seppo Hirvonen.

Tehtava: Selvittaa katujen ja rakennuskaavateiden toiminnallista luokitusta seka siihen liittyen tarkoituksenmukaisesti porrastettu nopeusrajoitus ja sen saatelyjarjestelma taa- jama-alueilla.

Maaraaika 31.1.1985.

Vanhan Porvoon tyoryhma

Asetettu 6. 7.1984. pj. rakennusneuvos Mikko Mansikka.

Tehtava: Selvittaa, mita toimenpiteita tarvittaisiin Vanhan Porvoon kaupunkiymparis- ton ja tasapainoisen vaestorakenteen sailyttamiseksi seka selvittaa mahdollisuudet toimenpiteiden vaatiman rah'oituksen hoitamiseen.

Maaraaika 28.2.1985.

Katettujen tilojen tyoryhma

Asetettu 10.5.1984. pj. ylitarkastaja Pekka Kangas.

Tehtava: Selvittaa katettujen jalankulkualueiden ja pihojen toteutuksen lainsaadannOl- lisia edellytyksia ja esteita. Tyoryhman tulee erityisesti selvittaa kaavoitus- ja raken- nuslupamenettelyyn liittyvien saannosten aiheuttamia tarpeettomia esteita ja saannos- ten mahdollinen kehittamistarve seka tehda tarvittaessa tata koskevat ehdotuksensa.

Maaraaika 28.2.1985.

KATKES-tyoryhma (Laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen tietojen kasittelyn kehittamisen esiselvitystyoryhma)

Asetettu 31.8.1984. pj. toimistopaallikko Esko Rannikko.

Tehtava: - Selvittaa yleisesti laaninhallitusten kaavoitus-, rakennus- ja asuntotoi- men sisaiset ja ulkoiset tietotarpeet seka ulkopuolisten toimintaan kohdis- tamat tietotarpeet.

- Selvittaa mahdollisuudet tietotarpeiden tyydyttamiseen tekniikan avulla ja sen vaikutukset laaninhallinnossa muutoin vireilla olevaan tietojenkasit- telyn kehittamiseen.

- Alustavasti arvioida eri tarpeiden keskinaista kiireellisyytta seka tehda esityksensa jatkotyon sisallosta, organisoinnista ja aikataulusta.

Maaraaika 30.4.1985.

Murtosuo jat yoryhm a

Asetettu 14.9.1984. pj. hallitusneuvos Erkki Hyvarinen.

Tehtava: Selvittaa kysymykset, jotka rikollisuuden ennalta ehkaisyn kannalta liittyvat asuntojen ja asuinrakennusten rakenteisiin, laitteisiin ja tilasuunnitteluun seka laatia tarpeellisiksi katsottavat ehdotukset asiasta.

Maaraaika 31.3.1985.

2. Kasitellyt asiat

Laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa ja ymparistoministerion kaavoitus- ja rakennusosaston kaavoitustoimistossa kasiteltiin vuonna 1984 37 984 asiaa (valitoimet mukaan lukien 49 393), mika merkitsee 6 %:n vahenemista edelliseen vuo- teen verrattuna. Kasiteltyjen varsinaisten asioiden ministerion ohella vain Turun ja Porin (+ 9 %) seka Vaasan (+ 1 vaheni yhdek- sassa laaninhallituksessa (1 o/o-19 .

Kuvio 2.1

LAANINHALLITUSTEN KAA VOITUS- JA ASUNTOTOIMISTOISSA SEKA YM/KRO:N KAAVOITUSTOIMISTOSSA VUOSINA 1973-84 VUDSITT AIN KASITELL YT ASIA rU)

k,p~ll_vu~o~s_i ________________________________________ ,

ao ooo.-

kpl

1973 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84

(1) laaninhallitusten osalta asia maar !In sis~iltv~•i'll ns. valitoimet eli vali- lahetepaatokset, osuus kuvion vuosittaisista maarista on noin %

Kasiteltyjen asioiden kokonaismaaran tarkastelu antaa vain karkean kuvan hallinnon tyomaaran kehittymisesta, koska esimerkiksi vahvistettavaksi alistetut

poikkeavat ongelmallisuutensa ja aluekokonsa suhteen merkittavasti toisistaan ja vaati- vat siten aivan eritasoista valmistelua ja poikkeavaa Samoin on vaikea arvioida erityyppisten poikkeuslupapaatosten muiden esimerkiksi lausuntotyyppisten asioiden valmistelun vaatimaa tyopanosta suhteessa toisiinsa kasitte- lyyn. Myoskin vahvistettavien yleiskaavojen ja seutukaavojen vaatima on vaikeasti vertailtavissa.

Kuvio 2.2

YMPARISTdMINISTERidN SEKA LAANINHALLITUSTEN

KAAVOITUS- JA ASUNTOTOIMISTOJEN 1975-84

VUOSITT AIN KASITTELEMIEN ASIOIDEN IVIM.I-\1""< ' " ' ' "

SUHTEELLINEN KEHITYS muutos -% /vuosi

+60~--~----~----~--~---r----.----,---r----,

%

+40~---+----4---~--~~---+-~~+---_,---r--~

%

-40L---~---L----~--~----~----~--~~--~~~

1975 76 77 78 79 80 81 82 83 84

(1) YM·n vuosittain kasittelemien asioiden seka erikseen kaikkien LH•n vuosittain kasittelemien asioiden kpl-maaraa on verrattu vuonna kasiteltyjen asioiden maiiraan

Taulukko 2.1

Vl..l.l\NA 1984 f"{ATKAISTUJEN ASIOIDEN VERTAILU (muutos-%)

Vuonna 1984 koko maassa ratkaistujen alia mainittujen asiaryhmien asioita on verrattu v. 1983 ratkaistuihin vastaaviin asia in. m u u t o s -%

Ymparistrnninisterio Uiiininhall itukset

Ymparist&ninisterio Uudenrnaan

Turun ja Porin Harne en

Kyrnen Mikkel in

Pohjois-Karjalan Kuopion

Keski-Suomen Vaasan Oul un Lapin

Koko rna a yh t. % (yht. kpl v. 1984)

Taulukko 2.

to imi a + 1 1 + 9 1

-

19

- ¹⁵

+ 19 - 17

-t 16

0

(37 984)

VLO S li'-lA 1 9 73 - 8 4 LAAN I N--lALLI I<AAVlJl TUSTOIMI STOSSA KAS I TELLYT

1973 1974 Asemakaavapiit5kset 864 922 Rakennuskaavapiit6kset 424 475 Rantakaavapaat6kset 120 192

Poikkeusluvat 6459 7471

Muut paatokeet 3470 1862

Paatokset yhteensii 11337 10922

Lausunnot 15962 12984

Muut aeiatX 12878 16751

Vi I i- j a lahete- paiHakset

Yhteensii 40177 40657

Paa- as i- t

t.

it 0 i-

+ 1 +

+ ⁾ +

0

+ 6

- ¹⁴ - 19 - 15

8 +

- 17

1 +

(49

TUS- JA AS I AT:

1976 1977 949 869 525 636 513 319 355 350 7612 8543 8423 2543 3813 5332

11962 14296 15487 18755 21408 20196 15650 16977 16805

46367 5.2681 52488

Lau- Asema- Raken- Ranta-

sun- kaava- nuskaa- kaava-

not paiHok- paatok-

yhteen- set set

sa t. yh t.

0/o % %

+ 5

- ^{10 1} + 1

-

+ 89 +

574 608 780

329 303 343

8524 7723 8163

6963 14567 19556 13223 12052

16525 24889 2996 7 ( l 20815(1 22952 22271

20013 21005 22764 6328 4841 4399

16692 18022 17968 17601 16633 13757 14553 11276 10910

53230 63916 70699 59297 55702 51337 Poik- keu -

luva yht

% 3 1

4332 12386 11409

49393 Vuosina 1973-80 vi I i- j a lihetepiiiti:ikset sisiiltyvtit "Muut asiat" -lukuihin. Ni tii ei ole vo i tu erottaa ko. vuosina kisitellyistii vareinaisieta aeioista.

( 1 T i I as to i nt imuutos

Kasiteltavien asioiden maarissa eivat myos likikaan kaikki merkittavat tehtava- lohkot kuten esim .. ennakko-ohjaukseen, kunta- ym.. palveluun suuntautunut toiminta, minka osuus seka laaninhallituksissa etta ministeriossa on jatku- vasti noussut ..

Kaikkien annettujen paatosten yhteismaarassa 266 ei

muutosta; vaheneminen vuonna 1984 oli 5 o/o edelliseen vuoteen verrattuna.

lisaantyivat ministerion lisaksi viidessa ⁰/o-12 kuudessa laaninhallituksessa ⁰/o-27 %).

olennaista Paatokset vahenivat

Laaninhallitusten antamien maara vuonna 1984 on kaksinkertainen esimerkik- si vuoteen 1975 verrattuna ..

asuntohallinto- teltaviksi ..

Paatosmaarien on tulemisesta kaavoitus-

Asialajijakauma ministeriossa poikkeaa

tie-, kasi-

sissa. Ministerion kaavoitustoimistossa kaikista asioista on kaava- rakennuskieltoasioita 29 °/o poikkeuslupa-asioita 65 Laaninhallituksissa kasitel-

kaikista asioista kaava- ja rakennuskieltoasioiden osuus on 4 %

asioiden 18 o/o. Naiden keskeisten kaavoitus- rakennustoimen asioiden on arvioitu kuitenkin vievan keskimaarin 70-75 % kaavoitus-

Laaninhallitusten kasittelemista asioista muodostavat lukumaaraisesti merkittavan osuu-

den tielain ja mukaiset asuntohallintoon

koskevat maa-aineslain mukaiset

seka lausuntoasiat. Nama ovat ministeriOl-

la ole lainkaan kasiteltavina ..

Kuvio 2.3

VUOSINA 1975 JA 1984 LAJ.\NINHALUTUSTEN KAAVOITUS- JA ASUNTOTOIMISTOISSA ANNETUT PAATt)KSET

kpl ...-

3000

2000

...- ..-

1000

-

.. ,,.

lmt ®

75 84 75 84

Uuden- Turun

maan ja Porln pastas-

ten kaaw +38% + 104%

%1975-84

Yhteensii Lisays%

1975 - • r-

-

muut piHUoksel 2 329 934

] polkkeus~wl ^{5 943 6 495}

..

.. ..

~

\"...

yhteensa 9 269 18 767 _+ 102% 1

,..-

r-

[ill ~

75 84 Hameen

+17%

...-

-

...-

Tin

75 84 Kymen

+56%

,.-

~

+70%

..

,...

,...

1 - - - - ! - - 1--

...-

u

75 84 75 84 Pohjols- Kuopion Karjalan

+58'k +194%

r-

n

75 84 Keski- Suomen +107%

-

,..-

IlTI

~

75 84 Vaasan

+131"k

-

-

! - -

!'""""'

75 84 Oulun

+188%

,...

f - - -

-

. ..

75 84 lapin

+165%

.

- -

f -

-

16

107

L i i i l n l n h a l l Ky- Ml k- Poh- Kuo-

ka-

mm lin pion

jalan

'\fvVkRJ tkt seurent a

t u a Uiiinin- 14:Kl-

halll- Vaa- Ou- La- tukset MlA

lun rren

21

486 24 19 35 674

691 28 62 :m 16 40

20

.27 12 44 39 72 16 42

21 15

32 10 12

25

55 25 31

28 3 2

100 33 116 74

4 15 301 181 184

69 19 12

19

77 9

28

41

69

114 148

10

65

21 67

42 148 47

13

15 5

33 115

225 261 234 107 56

31

26 JOB

120 164

386 120

164

386

Bll

15 152

63 13 331(3

110

1430 125 1225 96

2876

2156 248

733 720 320 338 426 252 402 609 561 351 5346 5346

971 820 J5J 396 540 400 724 666 464 6495 8222

94 36 27 31 21 42 53 82 76 41 552 552

193 144 84 101 172 126 268 134 54 1495 1495 1116 550 455 200 299 611 378 1115 997 530 6611 6611

100 43 43 39 48 19 81 153 169 203 923 923

587 94 61 Bll 31 79 69 70 89 77 1310 1316

2499 1464 3300 1898 llOZ 992 1138 1368 1201 2644 ZZ06 1454 18767 21266

25 22 37

- 221 253 275 137 42 60 195 458 278 83 206

14 17 30 24 233

91 110 268 250 163 1939

72 100 209 222 161 2100

233 1939 2160 60 441 745 575 228 285 177 217 355 520 390 339 4272 4332

52 52

(5 (5

573 1134 992 1471 1268 551 513 1854 12229 12334 2664 4390 4450 3484 1903 2414 2309 3056 2829 3716 3113 3656 35320 37984

(6

- 690 2523 2004 548 478 510 1070 473 720 959 1434 11409 11409 hyviiks)mhpiiiitoksellil "vehvlstul" ( llrmn al iatusta) 281 as~ITBkaavan rruutosta.

hyviiks)mlspiit!ikaellii "vahvistul" ( i lrren a! i stusta) 23 rekennuskeaven rruutosta • hyviiks)mlspiiiitoksellii "vehvistui" (I lrmn ellstusta) 2 rantekaavan rruutosta.

llisenii. Sisiiltiiiimn. ne liilininoikeuden entamt pa1Hokset, asuntotolmistolssa. Kyselsiii lD:n plHitoksili oil: TPlH 329 kpl, kpl, C1H 337 kpl eli yhteensii 1140 kpl.

itukslssa alviit kaavoltus- ja asuntotoimlstot kiiaittele

Kuvio 2.4

LAANINHALUTUKSISSA JA VUOSINA 1973-84 VUOSITTAIN RAKENNUS- JA

kpl/vuosi

12oor-~--~--~---r--~--,---~--.---~-,---.

kpl

1000~:1~~~~~~~~~~~~~~~1

75 76 77 78 79 1980 81 82 83 84 1) rantakaavan tarpeellisuuspaatokset puuttuvat vuosien 1973-74 luvulsta

Ministeriossa ja laaninhallituksissa annettiin na 1984 yhteensa 999 kpl, joka merkitsee 5 °/o:n

samalla vastaavaa lukumaaraa kuin vuonna 1982. Verrattuna vuoteen 1983 asema- kaavapaatosten maara lisaantyi ministerion ohella kuudessa HianinhaHituksessa

ja vaheni viidessa laaninhallituksessa Lisaksi suoraan kuntien paatoksilla ilman van muutosta (298 kpl/v. 1983).

Nain allen vuoden 1984 yhteensa 1 280

teriossa 54 %, laaninhallituksissa 24 % ja kunnissa ilman Suoraan eri kuntien paatoksilla "vahvistuneiden" ns.

"vahvistui" 281 asemakaa-

asemakaavanmuutosten osuus on 42 °/o kaikista vuoden 1984 asemakaavanmuutoksista

Kuvio 2.5

KOKO MAASSA VUOSINA 1975-84 ANNETUT ASEMAKAAVAN VAHVISTAMISTA KOSKEVAT PAATOKSET(l)

kpl/vuosi

1

kpl

pa•atokSE3t yhteensa (1) kuntien osalta kasittaa ne asemakaavan muutokset, joita ei tarvitse alistaa vahvistettavaksi