Rantakaavan paatarkoituksena on ranta-alueiden loma-asutuksen ja sita palvelevien virkistys- ja muiden yhteiskayttoalueiden tarkoituksenmukainen jarjestaminen. Ran-takaava on annettujen ohjeiden mukaan tarpeen viimeistaan silloin, kun rantakilometria kohden tulee 4-5 loma-asuntoa. Rantakaavan laatiminen on maanomistajan asia. Mi-kali maanomistajia on useita, eivatka he voi sopia kaavan laatimisesta, voi ko. kunta ottaa sen laadittavakseen maanomistajien kustannuksella. Rantakaavan hyvaksyy kun-nanvaltuusto ja paatoksen vahvistaminen kuuluu laaninhallitukselle.
Kartta 7.1 Kunta, jonka alueella ei ole vahvistettua rantakaavaa
14.J'.NAT, JOIOEN AI..I.EELt.A 0'-1 Ranu-V~IST£1'1\J FVNr~VA lcae- 1
voja 1
RANT AKAAVOITUSTILANTEEN KEHITYS
voimassa olevat ran,ta1<:aa•va-a1u1eet seka kaava-aluiden luktJma1ara
1985 alussa 264 kunnan
Voimassa olevista kaavoista sisaltaa
ma-asuntaa
Taulukko 7.1
"KESKIARVO - RANTAKAAVA" I SAL TAA:
Pinta-Rantav Rakennuspai
Kutakin l
ne
kasit-an pinta-alaltakasit-an 53 ha loma-asuntoa.. Kutakin
lo-hehtaaria ..
kpl kasittaen km2:n
Laskettu 1984 vahvistetuista rantakaavoista
72 ha '7 km 18 kpl 22 kpl
3,3 ha/1-as 170 m/1-as
Laskettu 1.1.1985 voimas·sa olleista rantakaavoista
53 ha 3,1 km 23 kpl 25 kpl
2,1 ha/1-as 130 m/1- as
Kuvio 7.2
KOKO MAASSA 1975-84 VUOSITTAIN VAHVISTETUT RANTAKAAVAT JA RANTAKAAVOITETTAVAKSI HYVAKSYTYT ALUEET (yht. ha/vuosi) SEKA RANTAKAAVOJEN SISALTAMAT RAKENNUSPAIKAT JA LOMA-ASUNNOT (yht. kpl/vuosi) JA RANT A-ALUEILLE MYONNETTY JEN POIKKEUSLUPIEN SISAL TAMAT LOMA-ASUNNOT
<.
·~
kpl I
...
,/ ·~
500 I
~7 ~~
Ir---000 !'"-------M~-
- ... ...
'flat . . .v-u
1- ;;,;.;;r-.... .-~ ..,.. ,.,..
... .
500
!""·---
r-_;..,.;000
500 -·
-0
I
- f"11lllkiUIVol$1111i"iUii!lmi'll rlll<>'!ni'IVSP'Iikal kp!
--~--· ranlakaavojen sisiWi.imiill !oma·IUIL!flflol kpl
~'~-
',
·-~
! . . . .
-• - -• - -• - poikkeuslupien llisiiUimiill ranta-alueiile rak!mnt:~Ha~·al IOmll·lllunnol
Rantakaavapaatoksia vuonna 1984 annettiin 3 % enemman kuin 1983 eli 331 kpl, 103 kpl ali vahvistuspaatoksia.
Vuonna 1984 vahvistettuihin 60 1983), rantavii vaa 308 km
1983). 800 kpl (2 600 kpl/ v.
Vireille tuli 135 rantakaavahanketta vii vaa naihin sisaltyi 468 km.
93 km2:n suuruiselle alueelle
MAASSA ANNETUT RANT AKAAVAN
JA MUUT RANTAKAAVOITUSTA KOSKEVAT PAATOKSET
1975 76 77 78 79 80 81
([J kaavoitetlavan atueen ja kaavan laatijan
0
muut paatokaet hyvaksymista koskevat paatokset82 83 84
vahvistuspaiHokset rantakaavan tarpeellisuuspaatokset
rant
a-Kuvio 7.4
KOKO MAASSA VUOSINA JA LOMA-ASUNNOILLE VUONNA
POIKKEUSLUPIEN kpllvuosi
:..1! \.
12 000
·"' ¥'
'
10 .. (Kasittelyajat) ..
vahvistamatta 5 ja 15 ta-Nain allen viidesosaan ranta-Edellisten lisaksi 6
ranta-edelleen korkeimmalle
myonnet yjen raki nnuslupi ~n .. ·· lorn~: ·asunno1
·~ _...
..
~>----j-...
... ·"""
r-- ....
.~Ia>000 A
-
....... -"'
·" "'"'
-
V'" ....
~10
valrni~ tuneet lo rna-asun not
'\ -
-...
8 000
N2
~6 000
ran taka~ van+poi
keuslupHW'l .
"""'--..__ ~ 000 sisaltarn u lorna-• sunnot\ ~
"""'-.
____..,.. .4~.
rant a~ lisaltarna '
:-~.r -·
... !~>aavojen~ lorna-as u: ~:·~ •
000 I ~ . . .
--
"'!"' ......
!Iii .. -~.;::r:·;~ ... -··-
1- ·-"'- ·- ·--
~. "'ii,~altarnat lorna-as nnot 2
0
1975 76 77 78 79 80 82 83 84
Loma-asuntorakentaminen on jatkunut ennallaan korkeana.. Laaninhallitusten vuonna ratkaisemat rakennettavia loma-asuntoja koskevat 2 (2
sisalsivat 2 705 601/v .. 1983) rakennushanketta, 2 012 (1 888/v .. 1983).. Maassamme valmistui tilastokeskuksen vuoden 1984 aikana 8 115 loma-asuntoja myonnettiin rakennuslupaa (mukana laajennukset).. Huomioon ottaen
vahvis-seka poikkeuslupien sisaltamat voidaan todeta kulkevan noin puolet vuosittain
loma-asunto-
RA<EN\l.S-~-ASLNTOJA ~AT
1984
R.A."fKL\I SlUT RJII4<ElJSLLNAT Lerna- Val a sun- mis-Yks i tta i set Alueelliset Yhteensa no i l-
tu-le neet
Paa-
lerna-as.Paa-
lara-as.Paa-
lane-as. my on-lane-tok- tok-
tok-set set set
tei- kpl tei ...
set set
Uuderrraan 120 83 37
-
120 83 37 958 617Turun ja Perin 347 268 152 4 6 18 351 274 170 1356 1096
Hare en 304 275 69
-
304 275 69 1430 932144 128 16 10 56
-
154 184 16 853 584217 219 89
-
217 219 89 1532 1066alan 206 181 40 10 49 8 216 230 48 699 542 131 127 13 6 31 .. 137 158 13 763 510 -Sucrren 121 78 44 5 30 4 126 108 48 870 582
320 221 111
-
320 221 111 715 624177 124 56 1 34
-
178 158 56 1156 910112 102 36
-
112 102 36 879 6522199 1806 663 '36 206 30 2235 2012 693 11211 8115 lastokeskuksen talonrakennustilaston ennakkotiedot vuodelta 1984
rakennukset a 1 ennukset).
1.
S TUT 1\E RANT f«.AA VAT V/lHVI
TAI MAA- JA
Vahvistet-tu vain) osittain
Ji:ite ty vahvi ta-matta
piHHokset Yhteensa
10
Vuonna 1984 vahvistetusta 83 rantakaavasta
vahvistetun seutukaavan tai
kymmeneen kaavaan sisaltyi metsatalousalueen aluevaraus.
lomarakennuksen rakentarnisesta alueelle, suojelu- tai maa- ja metsa-koko maassa vuonna 1984 yhteensa 76 ranta-alueille rakennettavien lorna-asuntojen
poikkeus!upa-67 9.. Oheisesta taulukosta muun
IVII"'\\'"'\.;;J;J•I""' ~ 1984
STA KOSKEVAT I~<ElJSL.UPAP,AA"f~(SE:T
KOSKEVAT ALUETTA TETTU VIRKI
KOSKEVA
t hylatyt) Lomarak. koskevat poikkeuslupapiatokset kpl l t
tun seutu-kaavan a I
M
s
varaus
(!VM)
(VI
(SU)
1 po
a
Poikkeuluen laatu ( § )
Rakl 5 § Rakl 132 §
hanke ei hanke vai- Yhteensa
vaikeut.a keuttaa seutukaaven u1u t ukaavan toteutta .. t.oteut a-mi sta )( mi sta )()(
3/1 3/- 13/- 19/2
10/- 2/- 31/ 43/4
2/- 2/1 1/2 5/3
15/1 7/l 45/7 67/9
tu!lutukaavasta ) seutukaav1.1uta
tapauksessa, jo ista
Taulukko 7.5
1984 V A H V I s T E T U T RANTAKAA V A T
1984 Vahviste- Vahvistuspaatokset Rakennuspaik- Loma-asun- Yhteensa kpl
tetut ran- kpl Pinta- Ranta- koja kpl tqja kpl
Pinta-ala Rantaviivaa
Rakennus-Uusi alue Laajen- Muutos paikkoja
nus ha km
Koko rnaassa annetut rantakaavan laatijan hyvaksymispaatokset T i I anne 1.1.1965 Vi rei II a
olevat Hyviiksymispaatokset kpl Pinta-ala Rantaviiva
akaavahankkeet
8. Poikkeusluvat
Maankayton suunnitelmallisuuden vaatimus on rakennuslaissa toteutettu edellyttamalla taaja-asutuksen muodostamiseen ja taaja~asutusalueelle rakentamiseen aserna-, raken-nus- tai rantakaavaa. Ymparistoministerio tai laaninhallitus voi kuitenkin myontaa poikkeuslupia kaavoittamattomia alueita koskevasta taaja-asutuksen muodostamiskiellos-ta (RakL 5 §). Myos muista rakennuskielloista seka rakentamista koskevista maarayk-sista ja kaavoista voidaan poiketa mainittujen viranomaisten myontamalla poikkeuslu-valla (Rakl 132 §).
Vuonna 1984 kasiteltiin ymparistoministeriossa ja laaninhallituksissa rakennuslain 5 seka 132 §:n mukaisia poikkeuslupa-asioita yhteensa 8 222 kappaletta. Ratkaistujen poik-keuslupien kokonaismaara on pysynyt 1970-luvun puolivalista lahtien lahes vakiona.
Edellisvuoteen verrattuna lisaysta vuonna 1984 ali kuitenkin yksi prosenttio Ministerion ohella poikkeuslupien maara lisaantyi neljassa laaninhallituksessa ja vaheni kahdessa laaninhallituksessa.
Laaninhallitukset ratkaisivat poikkeusluvista 79 % ja ymparistoministerio 21
°/a.
Kau-punkeja koskevista 2 876 poikkeusluvasta ratkaisivat laaninhallitukset 40 % ja minis-terio 60 %.Kuvio B.l
KOKO MAASSA VUOSINA 1973-84 VUOSITT AIN RA TKAISTUT RAKENNUSLAIN 5 §:N JA 132 §:N MUKAISET POIKKEUSLUVA T
kpl/vuosi
9000~---~---.
~
RakL 5 6•n mukalset polkkeusluvat ·RakL 5 D•n ja 132 §•n mukaiset poikkeusluvat yhleensa RakL 132 IJ•n mukaiset poikkeusluvat
D laaninhallltuksen ratkalsemat
~ ymparistomlnlsterion ratkaisemat
83
5 §:n mukaisten ns. taaja-asutuspoikkeuslupien maara laski joten poikkeuslupamaaran kasvu ali kokonaisuudessaan RakL
hiernan
edel-132
mu-osalla.. Tama silla, etta kaava-alueiden poikkeuslupiin vahenee kun tarve
osaltaan seurausta sen kohdalla
Kuvio 8.2
KOKO MAASSA VUOSINA 1973-84 VUOSITT AIN
RAKENNUSLAIN MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN ""'"''-. ... ""''"
SUHTEELUNEN KEHITYs(l)
) muutos- %/vuosi; kunakin vuonna ratkaistujen poikkeuslupien kpl-maaraa on verrattu v. 1973 ratkaistujen poikkeuslupien m<:>,:. ... <>t>n
ukko 8.4
SA Vln-NA. 1984 RATKAISTUT POIKKEUSLUVAT Rakl 5 :n mukaise
s ami n is- Myonteiset Kielteiset My ante
PiHi.tok s i
a
yhteen-kpl % % %
sa
968 92 87 8 653 19 3
Uudenmaan 360 81 82 19 1 3 19
run ja Porin 427 90 48 10 5 72 1 28
Hameen 360 92 32 8 356 83 2 17
Kymen 124 97 4 3 206 92 19 8
Mi kkel i 99 87 15 13 15 76 67 24 396
Pohjois-Karjalan 98 84 19 16 349 83 74 17 540
Kuo 142 96 6 4 234 93 18 7 400
l<es 182 97 6 3 2£~0 97 7 3 435
256 90 30 10 314 72 124 28 724
298 90 33 10 274 82 61 18 666
272 96 11 4 145 80 36 20 464
3586 (91) 373 ( 9) 3572 (84) 691 (16) 8222 x YM:n osal a eivat rakennusteknilliset poikkeusluvat (9 kpl) sisatly
uku h n. Lisaksi Yfv1:ssa 70 peruutettua tms. poikkeuslupahakemusta.
keskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 1984 myonnettiin ak 2 723 rakennushankkeelle ja valmistui 57 519 rakennushank r kennukset a laajennukset).
1
Rakl
Kuvio 8.5
LAANINHALUTUKSISSA JA YMPARISTOMINISTERldSSA VUOSINA 1973-84 VUOSITT AIN RATKAISTUT RAI<ENNUSLAIN 5 §:N MUKAISET POIKKEUSLUVAT
1400·----~~---r----~----r---~---r---kplr-~-r~~~~~~~c----r--~~~~----r---~----r---~
73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84
Kuvio
u!"-.;:no.».;;,M JA YMPARISTOMINISTERIOSSA JA 132 §:N MUKAISET
1600r---~---+---r----;---+---~r---~---+--1400r----4---+---r----,_----+---r----4---+---r----,_----+---~
12oor----4---+---r--~~----~----r-1ooo~---;---+---r~--,_~~+---
goor----4----~~~~--~~----+---~~--~---+----~--=--~----+---~
BOOr----4~~--+---r----,_----+---~r---~----~---r----~
Esimerkiksi Vaasan HHininhallituksen
tukee selvasti vuonna
kentamisen maaran selkeaa riippuvuutta kaavoituksen hoidettu tarvitaan rakentamiseen harvoin
Kuvio 8.8
VAASAN L:O:ANINHALLITUKSESSA ANNETUT POIKKEUSLUPAPAATbKSET JA ASEMA-, RAKENNUS- JA RANTAKAAVAPAATbKSET VUOSINA 1973-84
kpl/vuosi
kpl kaavat
200r---4
150~---~
o~~~~~~~~
or-~~~-r.~~~~~~~~~~~~~~~~~~
1 0 0 0 ! - - - 1
1200r---~--~---4 kpl
[l] rakennuskaavapaatokset
IZ:] rantakaavapaat6kset
D
asemakaavapaatoksetpoikkeuslupapaatokset
C]s§
D
132§+ 5 §Kielteisten paatosten osuus rakennuslain 5 §:n mukaisissa poikkeusluvissa on koko maata koskien viiden viime vuoden aikana ollut noin 10 °/o ja rakennuslain 132 §:n mukaisten poikkeuslupien osalta noin 16 %. Kielteisten paatosten osuus rakennuslain 5
§:n mukaisissa poikkeusluvissa on suurin Uudenmaan laanissa ja vastaavasti rakennus-lain 132 §:n poikkeusluvissa luonnollisesti laaneissa, joissa rantarakentamisen on voimakkain.
Kuvio 8.7
MYDNTEISTEN PAATOSTEN OSUUS LAANINHALUTUSTEN JA YMPARISTDMINISTERIDN VUOSINA 1973-84 ANT AMIST A POIKKEUSLUPAPAATOKSISTA
100
% 80 60 40 20 0
%/vuosi
f
-
f--r-:-:-
r::
I-;-:" I-;-:"~ ~
1973 74 75 76
Q Rakl 5 § mukaiset poikkeusluvat
-:-:-77 78
-:-:' -;-:- r.-: 1-:-:
79 80 81 82
IJTI Rakl 132 § mukaiset
poikkeusluvat
::
83
~
f
r
-
f--84
Rakennuslain 5 alueilla koskevasta mukaisesta 4 263 kaavoista ym.)
§
taaja-asutuksen muodostamista kaavoittamattomilla 1983) poikkeusluvasta hyvaksyttiin 91 % ja 132 §:n poikkeusluvasta (rantarakentaminen, poikkeaminen
5§ Kuvio 8.6
%5~0 __ 4~0~~--~--~-~~~--~--~--T-~r-~50%
Keskiarvo/ Keskiarvo/
KOKO MAASSA VUOSINA 1977-1984 ANNETUT RAKENNUSLAIN
5 §:N JA 132 §:N MUKAISET KIELTEISET
POIKKEUSLUPAPAATOKSET
koko maa koko maa
16% 1984 1984 9%
16% 1983 -1983 10%
17% 1982 1982 11%
16% 1981 1981 11%
17% 1980 1980 11%
18% 1979 1979 16%
17% 1978 . 1978 18%
21% 19?7 1977 21%
%50 40 50%
Kielteisten paatosten osuudet rakennuslain 132 §:n poikkeusluvissa eivat ole vertailu-kelpoisia laaninhallitusten ja ministerion kesken.. Suurin osa laaninhallitusten raken-nuslain 132 §:n mukaisista poikkeuslupapaatoksista koskee rantarakentamista eli poik-keamista rakennuslain 123b §:n mukaisesta rantakaavan tarpeellisuuteen liittyvasta rajoituksesta. Naita ei lainkaan sisally ministerion paatoksiin toimivallan ko. poik-keuksien osalta siirryttya kokonaisuudessaan laaninhallituksille vuonna 1976.
Poikkeuslupapaatoksista valitettiin korkeimmalle hallinto-oikeudelle lahes neljassa sa-dassa tapauksessa, jotka edustavat vajaata viitta prosenttia kaikista vuonna 1984 rat-kaistuista poikkeusluvista.. Keskimaarin joka kolmannesta hylatysta poikkeusluvasta valitettiin korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
Korkein hallinto-oikeus ratkaisi 1984 ainakin 367 poikkeuslupaa, joista 147 kpl oli 5
§:n 220 kpl 132 §:n Rakennuslain 5 §:n luvista 73 °/o "ei muuttunut KHO:ssa" (27 % kumottiin) ja 132 §:n luvista 81 °/o "ei muuttunut KHO:ssa11 (19 °/o Kaikkien ko. poikkeuslupien osalta vastaavat luvut ovat 78 % ja 22 o/o.
Kun "kumottujen" osuutta verrataan kaikkiin vuonna 1984 ministeriossa ja laaninhalli-tuksissa ratkaistuihin poikkeuslupiin kasittaa se seka 5 §:n etta 132 §:n Iupien osalta
o/o tehdyista paatoksista ..
Taulukko 8.1
LAANIN-lALL I TUKS I SSA JA \1VPARI STOvliNI STERIOSSA Vl.Q\NA 198L~
RATKAISTUT POIKKEUSLUPAPATOKSET1 JOISTA ON VALITETTU KORKEif'./tVlP\LLE HALLINTO-OIKELDELLE x
1984 kennuslain mukaiset %-osuus 198i~
pEHi t ikkeusluvat kpl ratkaistuista
poik- hy 1 at.
\1VI Yh- keus- poikk.
La an § 132 § teens
a
luvista luvista\1VI 23 5 28 1,6 26,4
Uudenmaan 36 22 58 8,0 43,0
Turun ja Porin 23 47 70 7,2 37,0
Hameen 10 19 29 3' 5 27,9
Kymen 2 12 14 4,0 60,9
Mikkelin 7 34 41 10,4 50,0
Pohjois-Karjalan
-
12 12 2,2 12,9Kuopion 2 12 14 3,5 58,3
Keski-Suomen 13 14 27 6,2 207,7
Vaasan 8 34 42 5,8 27,3
Oulun 10 11 21 3,2 22,3
Lapin 3 21 24 5,2 51,1
Koko maa yhteensa 137 243 380 4,6 35,7
-% 1984 ratkaistuista
poikkeusluvista 3,5 5,7 4,6
% 1984 ratk.
hylatyis-ta poikkeusluvishylatyis-ta 36,7 35,2 35,7
x Luvut osoittavat suuruusluokan; joitain paat6ksia saattaa puuttua.
I
Taulukko 8.15
LAANINHALLITUKSILLE JA YMPARISTOMINISTERidLLE ~ 1984 TIEDOKSI TULLEET JA PALAUTETUT KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAIS8MAT POIKKEUSLUPAVALITUSPAATOKSET x
1984 Loeputulos; piiati:ikset kpl
Ytv1 Piiiiti:is Siirretty Jiitetty PaiHos
UHin i nha ll i- Rakl pysytetty hall i tuk- t u t k ima t t a, kumottu x luvut osoittavat suuruusluokan; joitain paiitoksia saattaa puuttua.
Kuvio 8.9
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN VUOSINA 1975-84 HALUTUKSEN RATKAISTAVAKSI SIIRTAMAT
POIKKEUSLUPA-ASIAT (tarkoituksenmukaisuusharkinta)
"kumot- "kumottuja" % tujen" verrattuna 1984
%-osuus ratkaistuihin