Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1986

Tiedotus ⁴¹¹⁹⁸⁷

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1986

. ,~ II

... ... .. _{.. 0-:.··}

^e~a

. ..

J

e\

kaava _{?a. ••} ^{.. a_\O "~ •} ':e-

. ... ^{. ...}

Pkset .. t

\/3-?a.~~

\<.enous~~~ **** ...

~ ...

^~

** ~~**~*""

1-rant f:tkaavc

··· ^{···••i !P.aato} ··· ^{kset ,, ~··· ••••••} _{- --} ^--

r:-: _r:: r.:

1 - -

1-:: . .

^{1 - -}

-

I-:: ^.

1-- 1--

1-::

^{I - -}

1-

1--

I-:: _.

^1--

^{1- ::} _.

^I--

^1-::

^1--

. ^. .

1-::

1--

I=::

^1--

.

^{1 - 1--}

1=0:

_~

:· .

~=·

^~

.· ^I=::

1984 1985 1986

Ym paristom in isterio

Kaavoitus- ja Q

0 ^'?o

raken n usosasto

Ill II Ill

I - j ^I

Ymparist6mini 6

Kaavoitus- ja

raken n usosasto

Ymparistoministerio

Kaavoitus- ja rakennusosasto Tiedotus

Val tion painatuskeskus Helsinki 1987

ISBN 951-47-0178-X

ISSN 0783-9707

Julka1sqa

on koottu lahinna hallinnon ns.

voitus- ja valiittojen

p ideiilllliilUi

Avainsanat (

Muut tiedot

seka

seuranta

78-X

4

utgivare

PRESENTATIONSBLAD

Miljoministeriet

Utgivningsdatum

1.6.1987

F6rfattare (uppgifter om organet, organets namn. ordfbrande. sekreterare) Typ av publikation

Uppfoljningsrapport

Miljoministeriet

h-u;-:-pp:-::d::-:ra-:-:gs:-:-gi:-:-:va:-:-re=---i

PlanUiggnings- och byggnadsavdelningen

Datum tor tillsattandet av organet

Publikation ( aven den finska titeln )

Kaavoitus- ja rakennustoim.en seuranta 1986

Uppfoljning av

planl~ggnings-

och

byggnadsv~sendet

1986

Publikationens delar

Rete rat

Rapporten innehAller uppgifter om

planl~ggnings-

och

byggnadsv~sendet

i Finland 1986.

Uppgifterna anknyter Mrmast till uppgifter om forvaltningens sk. prestationer. Tyngdpunkten ligger pA beskrivandet av miljoministeriets

planl~ggnings-

och byggnadsavdelnings,

l~ns­

styrelsemas

planl~ggnings-

och bostadsbyrAers samt regionplaneforbundens verksamhet.

Forutom for uppgiftema for Ar 1986 redogors

~ven

for utvecklingen pA

l~ngre

sikt.

Rapporten innehAller i huvudsak forval tningsmlissiga uppgifter om bl.a.

- fysisk riksplanering och

regionplanl~ggning

samt - general-, stads-, byggnads- och

strandplanl~ggning,

- undantagslov,

-

byggbest~mmelser

och -anvisningar, -

typgodk~nnanden

inom byggnadsbranchen,

-

markt~t~renden,

- statsandelar och -understOd,

- inlosning med stOd av byggnadslagen, - utbildning och

- personal.

Forutom uppgifter om

markanv~dningsplaneringen

och styrning av och tillsyn over byggande behandlas i publikationen forooksbyggande, fastighetsdatasystemets plandel samt ministeriets forsknings-, utvecklings- och publiceringsverksamhet.

Rapporten

~r

den tionde i ordningen.

Nyckelord

• Ovriga uppgifter

planl~ggning

byggande

markanv~ndning

miljo

Seriens namn och nummer

samh~llsplanering markt~ter

statistik

forval tningsuppgifter

ISSN

Meddelande Nr 4/1987. Miljoministeriet

Planl~ggnings-

och byggnadsavdelningen

0783-9707

Sidoantal

200 I

^Sprak

finska

^Pris

70,-

Distribution For lag

Stat ens tryckericentral Miljoministeriet

uppfoljning

ISBN

951-47-0178-X

Sekretessgrad

Esipuhe

Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1986 on jarjestyksessa kymmenes paaasiassa kaavoitus- ja rakennustoimen hallinnon seurantatiedoista koottu vuosiraportti. Julkaisussa kuvataan kaavoitus- ja rakennustointa ja erityisesti sen keskus- ja valiportaan hallinnon toimintaa vuonna 1986, minldi lisaksi kehitysta on tarkasteltu kuluneella viisivuotiskaudella ja osin vertailuja on tehty pitemmankin ajanjakson puitteissa.

Ymparistoministeriolle kuuluvaan kaavoitus- ja rakennustoimen ohjauk- seen, valvontaan ja kehittamiseen liittyvana on jo yli kymmenen vuoden aja.n jarjestelmallisesti keratty hallinnonalan toimintaa mahdollisimman kattavasti kuvaavia tietoja. Uianinhallitusten kaavoitus- ja asuntotoi- mistot raportoivat kunkin vuoden toimintansa paatapahtumat ministerion tekeman vuosittaisen hallintokyselyn yhteydessa. Tiedot palvelevat ohjaus- ja valvontatoiminnan ohella ministerion tutkimus- ja kehittH- mistoimintaa, lainsaadannon valmistelua seka valtakunnalliseen alueiden kayton suunnitteluun liittyvia tehtavia.

Tiedot ovat paaosin hallinnon ns. suoritteisiin liittyvia tietoja. Asioiden maarallisissa tarkasteluissa eivat ilmene laheskaan kaikki merkittavat tehtavaalueet eivatka niihin kaytetyt resurssit. Esimerkiksi tutkimus- ja kehittamistoimintaan, ennakko-ohjaukseen, saHnnosten ja ohjeiden valmisteluun, eri neuvotteluihin sekH yleison palveluun suuntautuneen toiminnan osuus on ministeriossa ja myos laaninhallituksissa edelleen korostunut.

Ministerio toivoo palautetta julkaisun sisallon edelleen kehittamiseksi.

Ymparistoministeriossa

OsastopaHllikko Ylijohtaja

1 paivana kesakuuta 1987

<£? - -R.

^*

Tarkastaja Veikko Miettinen

5

9

51

55

67

74

96

. 1987 100

8. Poikkeusluvat 103 - vuonna 1986 ratkaistut poikkeusluvat

- kielteisten pHatosten osuus sekH paatokset, joista on valitettu 106 - alueelliset poikkeusluvat

- rakennusteknilliset poikkeusluvat 112

9. Maa-ainesasiat 115

- 1986 tehdyt MAL:n mukaiset lupapaatokset - 1986 myonnettyjen MAL:n lupien sisHltotiedot

- MAL:n lupien sisHltotiedot vuoden 1987 alussa 11 7 10. Kasittelyajat

- asema-, rakennus- ja rantakaavat, poikkeusluvat, maa-aineslain mukaiset luvat

121

11. Tutkimus- ja kehittamistoiminta seka julkaisutoiminta 125 - toiminnan painopiste seka vireilla olevat tutkimukset ja selvitykset

- julkaisut 129

12. Lunastaminen rakennuslain nojalla 131

13. Valtionosuudet ja -avustukset 133

- valtionosuus rakentamisen neuvonnan ja valvonnan kustannuksiin - valtionavustus korjausneuvojien ja aluearkkitehtien palkkaukseen

- valtionosuus rakennuskaava-alueiden mittaamis- ja kartoittamis- 134 kustannuksiin

- valtionosuus seutukaavoituksen kustannuksiin 135

14. Rakentamismaaraykset ja -ohjeet

15. Tyyppihyvaksynta seka 1-luokan betonirakenteiden suunnittelljat ja tyonjohtajat

16. Koerakentaminen

17. Kiinteistotietojarjestelman suunnitelmaosa (KT J IS) 18. Koulutus

137 139 141 143 145

19. Henkllokunta 149

- YM/KRO; kontaktihenkilot puhelinnumeroineen

- laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot; henkilokunta 152 - em. toimistojen henkilokunnan lukumaara

- seutukaavaliitot; henkilokunnan lukumaara;osoitteet ja puhelinnumerot 154

- kaavoitus- ja rakennusneuvosto 155

- maa-ainesasiain neuvottelukunta

- kaavoitus- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunta 157 - rakennusteknillinen neuvottelukunta

Liiteosa

- yleiskaavoitustilannekartat laaneittain (luku 5) 159 - sisaltoti.edot; vuonna 1986 vahvistetut asema- ja rakennuskaavat,

asema- ja rakennuskaavan muutokset ja laajennukset seka asema- ja 170 rakennuskaavan muutokset (luku 6)

- vuonna 1986 ratkaistujen poikkeuslupien sisaltotiedot (luku 8) 177 - kuntakohtaiset tiedot vuoden 1987 alussa voimassa olleista MAL:n

mukaisista ottamisluvista (luku 9) 181

Taulukkoluettelo 193

Kuvioluettelo 196

Karttaluettelo 198

7

KUVIEN

LAHTEEr

(siw)

1

seuranta 986 -

1

Ymparisiliministerioo lruva-arkisto: 23, 24, 51, 55, 103, 115, 125, 133, 139, 145.

MaamnittaushaUituksen karttapai.oo: 131.

Kaarina Lehtonen: 141.

Stig Nordvik: 33, 73, 93, 137, 143.

Marklru Salmi: 49.

ilmoituksiin seka

(YM/KRO) seuran-

1

JU..U:l..c: .. u . .:,u.

koostuu kahdesta- ja rakennustoin ta ja

11"V"'l•11"1-~l~n

hallinnon (ymparistoministerion

... 0'"'"''0C'I.-..OC'I<:ll<~1-.-..

kaavoitus- ja asuntotoi-

~.v.~.

...

^.~..~.J,

^...

^(..l~U.

vuonna 1986.

rakennettujen alueiden ... .., ... suunnittelua. Vuosi 1986 oli kaavoitus- ja rakennushal- korjausrakentaminen seka ... painopistealueita. Ympa-

1986 aikana asetettiin

rakennussuojelun

ja asuntohallituksen

3.

5.

on oikeus hyvaksya vahaisia asema-, rakennus- ja ranta- ... ...,,. ... ...,..,... ilman niiden alistamista vahvistettavaksi oli vuoden

u ... u .... t.;;K..&

yhteensa 114, joihin kuuluvat kaikki kaupungit (83) seka 31

Naissa kunnissa asuu 2/3 maan koko vaestosta.

valtakunnallisten suuntaviivojen valmistelua yhteistyossa seutusuunnittelun keskusliiton kanssa valmis- Suomen aluerakenteen nakoaloja vuoteen 2010 tarkasteleva

... c.u. ...

kaynnissa seuraavan, vuonna

valmiE;twvan seutukaavallisen seutu/kokonaissuunnitelman valmistelu.

uu. • .;, ...

yhteenlaskettu pinta-ala vastaa 11 ,4 % maapinta- metsatalousalueiden alueva-

(osa)yleiskaavaa ja vireille tuli 7 on hyvaksytty tai laadittavana, (90 % kunnista); 396 kuntaa on arvioitu olevan vajaan kolmas- kunnan alueen kasittavia RakL:n mukaisia 80 kpl 18 %:ssa kunnista. Lisaksi 35 ... alueen kasittavaa yleiskaavaa.

osayleiskaavoja oli vuoden 1987 alussa

TT1lr1•1"1"~ aiE~mrnm

713 yhteensa 321 kunnassa (72 % kunnis- ministerion vahvistamia 21 kpl ( 1415 km

2 )

... -t-,

1 Lisaksi tekeilla oli 422 osayleis-

ollen valmiita (783) ja tekeilla vuoden 1987 alussa yhteensa 1205 1150 kpl. Osayleiskaavat ovat kaavan vuosivauhdilla.

Maaramuotoisia yleiskaavaneuvotteluja pidettin nelja.

HaJ{enlnms- ja/tai toimenpidekielto yleiskaavan laatimista ja/tai muutta- varten oli vuoden 1987 alussa voimassa 2351 km

²

:n suuruisella

u.a.uLvv-L ...

joka tarkoittaa noin kolmasosan lisaysta edelliseen vuoteen

Luku 6.

Vuonna

Luku

teensa

Luku

oli ja niihin sisHltyi rantaviivaa 4045 km ja loma-asuntova- rauksia 30 835 kpl, mikll vastaa noin 8 % maan koko loma-asunto- mllllrllstll .. Voimassa olevista kaavoista laskettu "keskiarvo-rantakaava"

on pinta-alaltaan ha sekll sisHltllll 3,1 km rantaviivaa ja 23 loma- asuntovarausta. Rantakaavahankkeita oli vuoden 1987 alussa vireillll

kpl kllsittllen 443 km

²

:n suuruisen alueen ja 2440 km rantaviivaa.

Vuonna 1986 vahvistettuihin 146 uuteen rantakaavaan sisllltyi pinta- 7 4 km

²,

rantaviivaa 436 km ja loma-asuntovarauksia 2400 kpl.

Ranta-alueille rakennettavia loma-asuntoja koskevat 2443 poikkeuslupaa sisHlsivllt llihes 2940 loma-asunnon rakennushanketta, joista hyvaksyttiin Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 1986 val-

loma-asuntoa rakennuslupa myonnettiin 9966 lorna-

... , ... .., •. u ... u...,,."""' ...

..,.,.,.Ll\ ... r.;;)l, ...

vuonna 1986 yhteensH 7715 kpl, joista RakL 5 (taaja-asutus ilman kaavaa) oli 3539 ja 132 §:n (mm.poik- keaminen kaavoista,rantarakentaminen) 4176 kpl. RakL 5 §:n luvista

myonteisen plllltoksen 89 % (3992 asuntoa) ja 132 §:n luvista 81 asuntoa). Lllllninhallitukset ratkaisivat luvista 78 % ja minis-

myonnetystll 69 689 rakennusluvasta

IIJV'.& . .n.n•vu.:J•.a.u .... ,uua.a.

Poikkeuslupamenettelyn kautta luotiin ennak-

asunnon rakentamiselle.

alussa voimassa olleiden maa-aineslain (MAL) mukaisten ottamislupien (9105) sisHltllmll kokonaisottamismllllrll oli 760 milj.m

³

ja

""U.JIJ ...

sallima keskimllllrllinen vuotuinen otto 93 milj.m

³•

Ottamisaluei-

pinta-ala oli 338 km

²•

Huomioon ottaen koko maan osalta arvioidun sorankulutuksen (35-40 milj.m

³

/vuosi) voidaan jo MAL:n nojalla myon- netyistll teoreettisesti laskea niiden vastaavan keskimMraisesti ot1:aen soranoton yli vuoden kulutusta.

mukaisia ottamislupia ratkaistiin vuonna 1986 yhteensa 1430 kpl joista alistusmenettelyn ja vahvistuskllsittelyn lllpikaynei- vajaa kolmasosa. Kunnat antoivat Ulman vahvistuskasit- lupaa ja hylkllsivat 9 hakemusta. LMninoikeuteen valitet- 57 lupaplllltoksen osalta %). LMninhallitukset vahvistivat 369 lupaplllltostll ja jllttivllt vahvistamatta 14, minkll lisHksi 16 alistusta

~~.~.~~.~. ... "'"" ... .~.A ...

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitettiin 5 vahvista- misplllltoksen osalta ( 1

Lllllninhallituksissa oli y.,...,."""'L:c•n alussa vireillli 158 MAL:n mukaista

luo,a-c:Hls:tu~;ta

.. kun """' ... ,._ ... oli ollut 216.

rakennuskaava-alistuksista ( ei valitetut) no in viidesosa rat- kuukaudessa ja noin 2/3 alle kolmessa kuukaudessa. Poik kolmasosa (YM 48 %) ratkaistiin aile kuukaudessa ja noin

% alle kolmessa kuukaudessa.. Maa-aineslain mukaisista ottamislupien

lllllninhallitukset ratkaisivat vajaat puolet aile kuukaudessa

80 % alle kolmessa kuukaudessa.

Luku 11. Tutkimus- ja kehitUlmistoiminta sekA julkalsutoiminta

Alueiden kiiyton suunnittelun tutkimus- ja kehittiimistoiminnassa paino- tuttiin kiiytiinnon kaavoitustyota tukevien selvitysten tekoon ja tiedon tuottamiseen sellaisessa muodossa, etta kunnat ja suunnittelijat voivat hyooyntHH niitH vHlittomasti omassa tyossHHn.

Valtakunnalliseen alueiden kayton suunnitteluun ja seutukaavoituksen kehittamiseen liittyen oli vireilla mm. seutukaavaliittojen uusien suun- nittelutavoitteiden valmistelu, minkH lisHksi osallistuttiin neljMn suun- nitteluprojektiin. Yleiskaavoituksen osalta vireillH oli kuusi tutkimushan- ketta.

Maankayton ja yhdyskuntarakentamisen yksityiskohtaisen suunnittelun osalta julkaistiin "Asuinpihojen parantaminen kaupunkikeskustoissa"

(Tutkimuksia 1/1986), "Maaseutukuntien vanhimmat yhtenaiset pienta- loalueet" (Tutkimuksia 4/1986) seka "Kaupunkikeskustojen ranta- ja vesialueiden kHytto-yleiskaavallinen arviointimenetelmH" (moniste).

Rakennetun ympariston suojelun ja korjaamisen kehittamisen osalta oli vireilla kahdeksan tutkimushanketta. Kaavoitukseen liittyvia ympariston-

ja luonnonsuoJeluselvityksia oli vireilla seitseman.

Kaavoitukseen liittyvlin liikennesuunnittelun osalta oli vireilla kaksi suunnitteluohjehanketta. Kaavataloudelliseen selvitystoimintaan liittyen julkaistiin "Asuntoalueiden kaavoitus- ja kayttokustannukset" (Asta II;

Ti.edotuksia 2/1986) ja kHynnissH oli kaksi tutkimusta.

Kaavoitus- ja rakennustoimen hallinnon tietojenkasittelyn kehittamiseen liittyen kaynnistettiin nelja projektia; laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen tietojenkasittelyn kehittaminen (KATKES 2), osaston kirjaamis- ja seurantakokeilu (KIRKKO), tyyppihyvaksyntatiedoston kehittaminen (TYHY) seka rakennussuojelun tietojarjestelman kehitta- misprojekti (RASU). Lisaksi osallistuttiin mm. rakennusvalvonnan tieto- jHrjestelmHn kehittamiseen.

Kaavoitus- ja rakennustutkimuksen neuvottelukunnan sarjassa ilmestyi viisi julkaisua. Neuvottelukunta tuki vuoden 1986 aikana yhteensa 17 tutkimushanketta. Painopistealueita olivat mm. kunnallistekniikan, kiin teistonhoidon, rakennusviennin seka tietokoneavusteisen suunnittelun kehittaminen.

Kaavoitus- ja rakennusosasto julkaisi neljassH pysyvassa julkaisusarjas- saan 9 julkaisua, Suomen rakentamismHarayskokoelmassa kaksi ohjetta ja erikseen sarjojen ulkopuolella 7 julkaisua. "Kaavoitus ja rakentami- nen" -lehti ilmestyi neljana numerona .. YleiskirjeitH annettiin 9 kappa- letta.

Luku 12. Lunastaminen rakennuslaln nojalla

Vuonna 1986 tuli valtioneuvostossa vireille 5 lunastuslupahakemusta ja valtioneuvosto myonsi 3 lunastuslupaa. Vuoden 1987 alussa oli vireilla 16 lunastustuslupahakemusta.

Luku 13. Valtionosuudet ja -avustukset

Rakentamisen neuvonnan ja valvonnan kustannuksiin maksettiin vuonna 1986 val tionosuutta 379 rakennustarkastajan virasta koituneista kuluista yhteensH 23,55 milj.mk (20,34 milj. mk/v.1985) eli noin 53 800 mk/virka.

Korjausneuvontajarjestelman piirissH oli v .1986 399 kuntaa, joille

.... u..u ... ~ ... Lo..lv.l..l.

korjausneuvojan mk/virka.

18.

Luku 19. Henkllokunta

Uianinhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistot jarjestivat 36 koulutus- tilaisuutta, joissa oli osanottajia yli 1700 henkiloo. Koulutukseen listumiseen kaytettiin laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa yhteensa 1069 henkilotyopaivaa, mika vastaa keskimaarin puolentoista viikon koulutusta kutakin pysyvaa toimihenkiloa kohti.

Uianinhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen seka ymparistoministe- rion kaavoitus- ja rakennusosaston palveluksessa oli vuoden 1987 alussa yhteensa 209 henkiloa, joista 127 oli laaninhallituksissa. Lisaksi lyhytaikaisessa palvelussuhteessa oli 11 henkiloa. Seutukaavaliittojen ja Seutusuunnittelun keskusliiton pysyviin henkilokunnan maara oli 396.

L i i t e o s a a n sisaltyvat

- lukuun 5. (Yleiskaavoitus) liittyvat laanikohtaiset yleiskaavoitustilan- nekartat,

- lukuun 6. (Asema- ja rakennuskaavoitus) liittyvat vuonna 1986 vahvis- tettujen asema- ja rakennuskaavojen seka niiden muutosten sisaltotie- dot,

lukuun 8. (Poikkeusluvat) liittyvat vuonna 1986 ratkaistujen keuslupien sisaltotiedot,

lukuun 9. (Maa-ainesasiat) liittyvat kuntakohtaiset tiedot vuoden 1987

alussa voimassa olleista MAL:n mukaisista ottamisluvista.

1

ner ..

Kap. 4. Regionplanlaggning

Kap. 5. GeneralplanUiggning

i omrade omfattande 2351 km

²,

nmllrrirlll'

en tredjedel jamfort med foregaen-

... 1 ... .,..,.

av Aland) ar 9 utan faststalld

Uvi~.&..III-'.LC:..U.I.'-'•.I.U.J' ^{.. UU.}

omradet utgor ca 1,3 %

byggnadsplaneomra- byggnadsplaneomrade varav stadsplanlaggningens

by~~gnad~;pUlnU1gg:nirLge:ns

45 km

2•

Stads- och ett omrade om 101 km

²,

varav byggnadsplaneandelen 55 km

^2•

och byggnadsplanelagda omradet.

,,+--t'~r.rl<:ll'iOC"

55 % av ministeriet

., ... u~.._ ... , ....

planer) samt 22 %

Byggnadsplanebeslut utfardades smarre byggnadsplaneandringar som inte

fastst~!Hl€!1Se

18 st.

besvar hade anforts var 99 planer anfordes

% av antalet planer over

on .. .,. ...

'",'"',l"'l'iO HFD atminstone 1

% (107 st) "inte

ho«:oln·t-a+-

upphavdes. Da

ana ar 1986 av ministeriet 0,2 % av stads- strandplanerna samt

den byggnads-

planlaggningens

i miljoministeriet

Kap.

Kap.

"""... strandplaner av kommunerna).

inneholl 4045 km vilket motsvarar I genomsnitt omfattar km strandlinje var 619 strand- km2 och km

inneholl km

²

fri tidsbostadsreserveringar.

,.T"\ ... Tn,'l"ot:>T'\rfa

av fritidsbostader strand-

varav narmare 2200

-t=x ... ·h ot:>'nrfc~•·T"\,,....11'11'·i -t=-t-.~'1"

fardigstalldes

---·--~- bY~OOI«=tdslov for 9966 fritids-

varav lov i enlighet st lov i enlighet

strand) 4176 st.

bostader) och Lansstyrelserna byggnadsloven grundade skapades ·de preliminara

i oorjan av 1987

ma:rKt~aKtslaJgen

( 9105) uppgick uttaget i medel tal beaktande av milj. m

³

/Ar) av marktaktslagen Ars grusforbruk-

... _ .. ,._..., • .n_...., ...

~,.,

.... ( 1703/Ar

LUJI.U,...,...,..,

en tredjedel genomgAtt

Kommunerna forkastade 9

%) till tillstAndsbeslut lamnade un<ler:stalleJlSer Aterkallades. Till hogsta 5 faststallelsebeslut ( %) •

tillstAndsunderstallelser

tidigare var

(icke overklagade)

...

~'"'""rt

och ca 2/3 pA mindre ... "' en tredjedel (MM 48 %) mindre an tre mAnader. Av de

med marktaktslagen avgjorde an en mAnad och over 80 %

publlceringsverksamheten

angAende markanvand- utarbetandet av utredningar som

~<:in·i"'I'T'liin ... .,. ... ,.,.1'"'"'...

utarbetandet av informa-

lrn,'Tlrn'11""0.,..,..,~

och planerarna direkt kan dra

utvecklandet av region-

v"-'-''.U. ...

av de nya planeringsmAlsatt-

C'T".O•.,.,£ ...

i fyra planeringsprojekt. I frAga

U.I.}-"JI.UJUJI.U~

50

... 5 ...

t-'€.-'J'i. ...

^,n.

sex forskningspro jekt.

av markanvandningen och

I"'OT'~ri~::lC' l"'!:lT"\T"\1"\r+·a't"TI~

"Asuinpihojen parantami-

ka1Uptru~ikc~Sk:US1toi:ssa

av bostadshusens gArdar i

"Maaseutukuntien vanhimmat

... l .... ~~,. ^...

.&J'i.u bostadsomrAden i landsbygds-

?n..-lf"'l.rninn·lf"',..-::~.n ... , .. .,..._

samt "Kaupunkikeskustojen

£>iC"'i.r.:Jo"'~"'⁷....,⁰.._ ...

arviointimenetelma"

i stadscentra - en be-

miljon och utvecklandet av

i"n .... C"'Irn'inn•m1~n1.~11"1'-

Sju och naturvArds-

tJ.LU..J..L.I.( ... &&&"' .. .U.JLo

var under arbete.

planlaggning pAgick tvA I anslutning till planekono-

ing:svE~rksaiJnhe~t

..,,..._u ...

.~.

... u ...

^o.;JO

"Asuntoalueiden kaavoitus- ja .I..IV•;:J"u ...

o ... , ... o.;JO

planlaggnings- och driftskostna-

pAgick tvA forskningsprojekt .

... L ... ,.~ ...

inom planlaggnings-

U.LII,..U.JI..LJLo .LJL ... o

fyra projekt; utvecklandet

elsE~rn£:lS

planUiggnings- och bostads- och uppfoljningsforook

'~"⁰"'~"'1:'¹1-0l"

over typgodkannande (TYHY)

d.at:a~'Stem

byggnadsvArd (RASU). Dartill datasystem for byggnads-

tJ.I.U..LJI..I.ULooJLJL.LJI.JL,oo--

och byggnadsforskning publi-

Delegationen stoode under Ar

i'n,.,l:'l.rn'int'V"•C"l""'~"•n.,allril-

Tyngdpunkten lAg bl.a. pA koJnmun<il

"""'n.JLJL.L.u...

fastighetsforval tningen, byggnads-

byj~g!:tadsa,rc.Le.,u..a.u.AJ'i."-•·""·

t-'IU.IIJA...Lvv .

.LI!A'-'Lv

i Sina fyra perma- ...

~-~.

... ...,. byggbestammel-

coa,...~,.~lil- n•l-on-fRr C"O't"101"T'l~

7 publikationer.

Av tidningen "Kaavoitus rakentaminen" (Planlaggning och utkom fyra nummer. 9 st cirkular

Kap. 12. Inlosning med stod av byggnadslagen

Kap. 13. Statsandelar

anhangiggjordes i

co't'<::l't'C',I"Orto't'

och statsrAdet

1987 var ansokningar om ...

.J..I..I.'U'UAJl.A.A.J.F~o.:> ... .JL.&..LUI"'IL4·Ul'U. 11..4.LJL.LJ«A.I..Lfi',.Lfi'oj<Ao

Uinsstyrelserna betalade

kartlaggning av byggnadsplaneomrAden sammanlagt 4,8 milj. mk. De

i medeltal 1986 340 om ersattningar, for I statsandel for Ar 1986

mk, vilket motsvarar % av

n+c .. i-f'1f-o1'"

i enlighet med boksluten Kap.

ByggbestammelsE~r

-anvlsningar

For att utveckla hAlla

utfordes beredningsarbete av ...

h ... ....

och betongkonstruktioner

-t=x ... ...,...,T~,r~ ...

Ljudisoleringsbestammelserna ) stegljudsisolering i kontorsbyggnader.

Kap. 15. Typgodkannande

M:inisteriet utfardade 197 om

^{'t' ... Tir ...} l'll""'•~"~',..":},....¹n~..-.r~o

av 1987 var antalet gallande anhangiga ansokningar

betongkonstruktioner

k011St<ate~ra«1es

hos arbetsledare och ... , ...

't'x,.."" ....

Kap. 16. Forsoksbyggande

SAsom huvudobjekt

byggandet. Anslaget

understOd At pAgAende

projekt. Under Aren 1980-86

inledas.

17.

1. Yleiskatsaus 1986

Ymparistoministerio on ottanut korjausrakentamisen kehittamisen eraaksi painopistealueekseen. Siihen panostetaan kehittamis- ja kokeilutoimin- nassa seka koulutus- ja tiedotustoiminnassa. Sen tielta pyritaan poista- maan saadosten ja hallintokaytannon luomia esteita. Talojen korjaus- rakentamisen arvo vuonna 1985 oli 11 ,4 miljardia markkaa. Sen osuus talonrakentamistuotannon kokonaisarvosta oli noin neljannes. Vuonna 1986 korjausrakentamisen arvioidaan kasvaneen kolme prosenttia. Sen pitkanaikavalin kehitysarviona pidetaan yleensa 5 prosentin vuotuista maaran lisaysta. Asunto-olojen kehittamisohjelmassa vuosille 1987-91 esitetaan valtion lainoituksen ulottamista vuosittain 30 000 asunnon rakentamiseen tai perusparantamiseen, josta jalkimmaisen osuus kauden loppua koh ti kasvoi.

Maassamme on no in 600 lahiota, joissa asuu lahes 1/3 suomalaisista ja joiden kunkin keskimaarainen rahallinen paaoma-arvo on noin 500 miljoonaa markkaa. Ne on aikoinaan verraten lyhyessa ajassa rakennet- tu, mista seuraa, etta nopeasti lyhyessa aikavalissa ne myos vanhenevat peruskor jausikaan. Viidessa toista vuodessa lahioiden peruskor jaustarve nelinkertaistuu. Tahan ongelmaan olemme kansainvalisesti ottaen vieHi huonosti varautuneet. Se tulee olemaan lahitulevaisuuden rakentamisen keskeisimpia haasteita. Korjaustarpeen kasvu ei siis tule olemaan tasaista.

Yhdyskuntien rakentaminen jatkuu edelleen voimakkaana. Rakennuslupia myonnettiin viime vuoden aikana kaikkiaan runsaan 4 7, 7 miljoonan kuutiometrin rakentamiseen eli jokseenkin samalle maaralle kuin vuotta aikaisemmin. Eniten ovat vahentyneet asuntotuotantoa varten myonnetyt luvat, etenkin kerrostaloasuntojen luvat. Vahennysta on myos varastora- kentamisessa ja maatalousrakentamisessa. Myotatuulessa taas ovat liike- ja julkinen rakentaminen seka myos teollisuusrakentaminen.

Rakentamisen maaraa ei enaa nayta saatelevan niinkaan asukasluvun kasvu tai muuttoliike kuin taloudellinen kehitys yleensa ja muut raken- teelliset muutokset. Kun 1960-luvulla rakennettiin yhta uutta kaupunki- laista kohti runsaat 400 m

³

uusia rakennuksia, 1970-luvulla rakennettiin noin 800 m

³

ja 1980-luvulla jo no in 3 000 m

³•

Vaikka uudisrakennustuo- tanto pienenisi puoleen nykyisesta, on 25 vuoden yhteenlaskettu tuotanto 500 miljoonaa kuutiometria. Vuoden 2010 rakennuskannasta on vahintain kolmannes, todennakoisesti noin puolet, viela rakentamatta. Tilastokes- kuksen laatiman ennusteen mukaan taajamien maa-ala lisaantyisi jopa 40 % vuosituhannen vaihteeseen mennessa. Suomi siis ei ole valmiiksi rakennettu ja uutta rakennusmaata tarvitaan viela luultavasti yleisesti arvioitua enemman. On panostettava myos uudisrakentamisen kehittami- seen ja uusien ymparistojen laatuun.

Vuosi 1986 oli rakentamisen vuosi. Sen aikana todettiin yksimielisesti, etta paremmilla yhteistyoponnistuksilla saadaan aikaan laadukkaampia seka hinnoiltaan ja kayttokustannuksiltaan edullisempia rakennuksia ja ymparistoja. Vaatimus alalle on myos, etta tutkimus- ja kehittamistoi- mintaa on korostettava enemman. Tutkimuksen satunnaisuus ja riitta- mattomyys eivat nyt houkuttele tutkijoita alalle tarpeeksi. Tutkijapula

23

24

ja -vaihtuvuus jarruttavat puolestaan tutkimustradition syntymista, mista syysta ollaan noidankehassa, joka vaikuttaa aina kansainvaliseen kilpailukykyymme asti.

Muiden pohjoimaiden valtionviranomaisten tavoin ymparistoministerio on aktivoitumassa rakennusviennin edellytysten parantamisessa. Tallainen aktiviteetin lisaantyminen tukee mm. rakennusyrityksia heidan vienti- ponnisteluissaan. Ymparistoministeriolla on myos vastuu jatkaa nakyvaa toimintaa kansainvalisten jarjestojen piirissa. Suomen rooli tulee olemaan merkittava mm. kansainvalisen asunnottomien vuoden (1987) projektissa.

Julkisten palvelujen vientia rakennusalalla kartoittava selvitys on myos valmistumassa.

Lainsaadannon ja hallinnon kehittamista on ministeriossa jatkettu tavoit- teina a) toimivallan siirto ministeriosta laaninhallituksiin ja kuntien itsenaisen paatantavallan lisaaminen, b) suunnittelu- ja lupajarjestelmien kehittaminen, c) rakentamista koskevien maaraysten yhteensovittaminen ja ajanmukaistaminen, seka d) tietojarjestelmien kehittaminen. Lainsaa- dannon uudistaminen vaatii edetakseen selvia osakokonaisuuksia, jotka maaraytyvat ajankohtaisten ongelmien mukaan. Ehdotuksia tallaisiksi on olemassa ja alallakin melkoinen yksimielisyys asioista, jotka pitaisi saada viedyksi eteenpain.

Rakennuslainsi:Uidannon uudistuksen valmistelua jatkettiin hallituksen asettamassa ministeriryhmassa.

Yleiskirjeellaan 7.2.1986 ministerio antoi laaninhallituksille, kunnan- hallituksille ja rakennuslautakunnille ohjeet henkiloiden varaamisesta saannostelyteh taviin.

Ohjeet paakaupunkiseudun yleiskaavallisen yhteistyosuunnitelman laati- misesta annettiin 20.2.1987 toimitetulla yleiskirjeella.

Ministerio antoi yleiskirjeellaan 22.4.1986 seutukaavaliitoille vuoden 1988 seutukaavallisen kokonaissuunnitelman laatimista koskevat ohjeet ja yleiskirjeellaan 12.6.1986 vuoden 1987 toimintaa koskevat yleisoh- jeet seka yleiskirjeella 12.9.1986 ohjeet seudullisten virkistysalueiden toteuttamisesta. Lisaksi annettiin 24.9.1986 ohjeet kokonaissuunnitelma 1988 palvelujen alueellista esiintymista koskevien tietojen keraamisesta seka 14.10.1986 annetulla yleiskirjeella ohjeet kiviaineskulutuksen arvioimisesta.

Uianinhalli tuksille, kunnanhalli tuksille ja seu tukaavalii toille osoi tetulla

yleiskirjeella ministerio antoi 3.10.1986 ohjeet valtioneuvoston hyvak-

symien luonnonsuojeluohjelmien kasittelysta kaavoituksessa.

Yleiskirjeel.laan 3.11.1986 ministerio antoi kunnanhallituksille kunnallisten korjausneuvojien palkkaukseen vuonna 1987 myonnettavaa valtionavus- tusta koskevat ohjeet.

Muun ohella valtakunnallista alueiden kayton suunnittelua, seutukaavoitusta, yleis- ja detaljikaavoitusta, poikkeuslupia, maa-ainesasioita, tyyppihyvaksyntaa, koerakentamista seka koulutusta kasitel.laan jaljempana kyseisen luvun yhteydessa.

Yksityiskohtaisen alueiden kAyton suunnittelun tutkimus- ja kehitta- mistoiminta kohdistui erityisesti maaseudun ymparistokysymyksiin, teollisuusalueisiin, vanhoihin pientaloalueisiin ja kaupunkikeskustoihin, joiden suunnittelua ja rakentamista varten kehitettiin alueen ominais- piirteista seka erityisista edellytyksista Iahtokohtansa saavia menetelmiii.

Tutkimustuloksina saatua tietoa valitettiin julkaisujen, seminaarien ja koulutustilaisuuksien avulla.

Kaavoitukseen liittyvan llikennesuunnittelun menetelmien kehittamistyota jatkettiin erityisesti taajamien liikenneuudistuksen ja erityiskatujen osalta.. Ymparistoministerion, liikenneministerion seka tie- ja vesira- kennushallituksen yhteistyoryhma kasiteltiin tie- ja vesirakennuslai- toksen ja ymparistoministerion valisia kysymyksia, erityisesti teiden sovittamista rakennettun ymparistoon ja luonnonymparistoon.

Rakennetun ympAriston suojelun tutkimus- ja kehittamistoiminnassa oli painopiste kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ymparistojen sailyttamisen edistamisessa ja korjausrakentamisen kehittamisessa. Vuonna 1985 aloitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden teollisuusymparistojen inventointi saatiin viimeistelyvaiheeseen, minka lisaksi kaynnistettiin vanhojen teollisuusrakennusten uuskayton kehittamista koskeva tutkimus (sovellutuskohteena Tampereen keskusta). Vanhoja rakennustapoja ja esimerkkikorjauksia, korjaamisen yleisia suunnitteluperiaatteita ja rakennussuojelun edistamista kaavoituksen keinoin seka taydennysra- kentamista suojelualueilla koskevia tutkimuksia jatkettiin.

Rakennussuojelun rahoituksen ja tukimuotojen kehittamista selvittaini:iful asetettiin toimikunta. Valtionavustusta arvokkaan rakennetun ymparistOn sallyttamiseen saivat edelleen Pohja (Fiskarsin ja Bill.nasin ruukinalueet), Porvoo (Vanha Porvoo) ja Pelkosenniemi (Suvannon kyla).

Vuoden alussa perustettiin eri ministerioiden ja keskusvirastojen yhtei- nen tyoryhma edistamaan korjausrakentamista valtion toimin. Korjaus- neuvojille ja rakennustarkastajille tarkoitettu kor jausrakentamiskurssi kHynnistyi. Korjausrakentamiskoulutuksen vaatimia toimenpiteita selvi- tettiin myos korjausrakentamisen koulutustoimikunnan mietinnon ja eri viranomaisten yhteistyoryhman selvityksen pohjalta.

Kaavoitus- ja rakennustoimen hallinnon tietojenkAsittelyn suunnittelua ja kehittamista jatkettiin. Ilianinhallitusten kaavoitus- ja asuntotoi- mistojen tietojenkasittelyn kehittamisprojekti kaynnistyi, samoin kaa- voitus- ja rakennusosaston kirjaamis- ja seurantakokeilu seka tyyp- pihyvaksyntatiedoston kehittaminen. Kiinteistotietojarjestelman suun- nitelmaosan kehittaminen jatkui valtioneuvoston 2.2.1984 tekeman periaatepaatoksen mukaisesti. Rakennusvalvonnan tietojarjestelman kehittaminen jatkui yhteistyassa kunnallishallinon atk-neuvottelukunnan ja kuntien kanssa. Rakennusuojelun tietojarjesteJ.man kehittamisprojektia ohjaava ja valvova johtoryhma asetettiin ..

Merkitykseltruin tarkeimpien julkaisujen, yleiskirjeiden ja paatosten

antamisen yhteydessH jarjestettiin tiedotustilaisuuksia. Kaavoitus ja

rakentaminen - lehti ilmestyi neljana numerona.

tarkistamista jatket- tiiydennettiin sekii Valmistelu jatkui mm.

k01~ja11Sr4ak€mt<mli.sta lrnc::olra,nit:..n

VJlelsten

rn!:lBr~I"':TC::0¹1-an

ilmanvaihtomiliiriiys-

A.(...U;>.v.u.J.J.u..:J•!.ovAA

llimmityslaitteita koske-

ohjeiden autosuojien

... L><..4 ... v .u, ... ~:~ ...

asunnottomien woden

apua kansainviiliselle os<HU.stturu:tlla

lr-::n'\£"'~¹" ....

'3 ...

~,

... (alueellisten) seminaa-

tahoihin

pohjoismaisen virka-

'in.il'•Tn<:!•'rll~·.,.,.

kehitysmaiden

laadunvalvontaa koskevaa

..., ... _.,._, .... o.J, ...

u... raken tamismiliiriiys-

toimintaohjelman

kokemuksia vaih-

lu.faoston sopima saastt> kaupunkien

L:JU.l..U.JUI.JI..&'-•" ... 'U.~K..&

ja

ral{ertta:mi~;essa"

Rakentamisen

Valmisteluista ja koordinoinnista vastasi ymparistoministerion kutsuma rakennusalan eri osapuolia edustava 62-jaseninen valtuuskunta. Rakenta- misen Vuoden 1986 toimenpiteiden kaytannon toteuttamista johti val- tuuskunnan nimeama johtoryhma ja paasihteeri.

Rakentamisen Vuoden valtuuskunta tavoitteet:

teemavuodelle seuraavat

- uudisrakentamisen seka koko rakennetun

ympariston laadun par-an1tamlin€m

- rakennuskulttuurin rakennusperinteen

sailyttaminen

- rakennusalan koulutus- ja tutkimustoiminan edistaminen - rakennusalan viennin edellytysten parantaminen

- rakennusalan intressipiirien yhteistyon lisaaminen.

Rakentamisen Vuoden merkeissa eri puolilla Suomea jarjestettiin valta- kunnallinen avajais- seka paattajaistilaisus, maakunnallisia avajaisia, yhteensa 70 koulutustilaisuutta tai seminaaria, lahes 20 messua tai nayttelya, seka kilpailuja, vuosikokouksia ja merkkipaivia.

Tiedotusvalineet kiinnittivat huomiota Rakentamisen Vuoteen ja rakennusalaan. Vuosi 1986 ei ollut rakennusalalle juhlavuosi. Raken- nusalan murros, joka sinansa oli keskeisia syita teemavuoden jarjesta- miseen, osoittautui pelattyakin vaikeammaksi. Rakentaminen vaheni selvasti kotimaassa ja viennin supistuminen jatkui .. Yrityksia koetteli vakava kannattavuuskriisi. Sosiaalisessa asuntotuotannossa tormattiin laadun ja kustannusten ristiritoihin.

Vuoden ilonaiheita oli nuorison lisaantynyt mielenkiinto rakennusalan ammatteja kohtaan. Hakijamaarat rakennusalan oppilaspaikoille kasvoivat ammattikouluissa seka teknillisissa kouluissa ja opistoissa.

Rakentamisen tulevaisuudesta piirtyi teemavuoden alussa julkistetussa Rakentaminen 2000 -raportissa epavarma, toisaalta rohkaiseva kuva.

Teemavuoden paatteeksi Rakentamisen Vuoden valtuuskunta asetti tyoryhman selvitta.maan rakennusalan tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja tiedotustoimintaa koskevan yhteistyoohjelman tarvetta, sisaltoo, rahoi- tusta ja organisointia. Mittavana yhteistyohankkeena nousi esille suoma- laisen rakentamisen ja suunnittelun parasta osaamista esittelevan kansainvalisen nayttelyalueen rakentaminen Helsinkiin 1990-luvun puolivaliin mennessa ..

Ymparistokasvatushanke kaynnistyy

Ymparisto on ihmisen ja toimeliaisuuden kohde.

Siksi on valttamatonta - rakennetun ympariston ollessa kyseessa

- lisata kansalaisten valmiuksia yiDIDiirtaa nlita perusteita, joiden varassa

paatoksia ympariston suojelemiseksi ja kehittamiseksi tehdaan. Samoin

on tarpeen lisata kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ymparistokeskus-

teluun ja antaa heille sellaisia tietoja taitoja, joiden avulla he voivat

toimia aktiivisesti ympariston hyvaksi. Tasta syysta ovat opetusrninisterio,

ymparistoministerio, ammattikasvatushallitus ja kouluhallitus yhdessa

lahteneet kehittamaan koulun ymparistokasvatusta. Ymparistokasvatus

on koulu- ja ymparistoviranomaisten erityisen huomion kohteena vuosina

1986-1988.

Ymparistokasvatus kasittelee ihmisen suhdetta luontoon ja rakennettuun ymparistOOn. Sita varten ei koulussa ole omaa oppiainetta, vaan se sisaltyy monien eri oppiaineiden opetukseen. Uusiin peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmiin kunnat sisallyttavat alueensa luontoon, elin- ke.inoelamaan ja kulttuuriin liittyvia asioita. Ymparistokasvatus liittyy luontevasti naihin sisaltoihin. Ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon tyon vaikutus ymparistOOn ja ympariston vaikutus seka tyohon etta vapaa-aikaan.

Ymparistokasvatus on lahtenyt liikkeelle luonnon- ja ymparistonsuojelus- ta .. Vahitellen ymparistokasvatus on laajentunut kasittliJ:naan luonnonym- pariston lisaksi my<>s rakennetun ja sosiaalisen ympariston. Ymparistokas- vatuksen kehittamistoimikunta on muutama vuosi sitten maaritellyt asian siten, etta ymparistokasvatus

- pyrkii ymparistoongelmien syiden selvittamiseen, ymmartamiseen ja poistamiseen

- painottaa viihtyisan, esteettisen, kulttuuriarvot huomioon ottavan ja terveellisen elin- ja tyoympariston merkitystii elamisen laadun yhtena osatekijana

- ottaa huomioon kansojen oikeuden itse maaratii yhteiskunta - ymparis- t<lsuhteistaan, esimerkiksi luonnonvarojen kaytosta

- aktivoi ihmisia aloitteelliseen yhteistoimintaan ymparist<lnsa parantami- seksi ja kehi ttamiseksi

- korostaa maailmanrauhan ja kansojen valisen solidaarisuuden perustavaa laatua olevaa merkitystii tasapainoisen yhteiskunta - ympi:irisW -suhteen aikaansaamiselle ..

Ymparistokasvatuksen tulisi olla elinikaista kasvatusta, sita tulisi sisaltya kaikkeen kasvatukseen ja kaikkeen koulutukseen siten, etta jokaisella olisi tilaisuus yha uudestaan pohtia ymparistokysymysten ratkaisua.

Kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus ovat kaynnistaneet laaneittain ymparistokasvatuksen kehittamishankkeen, jota toteutetaan peruskouluis- sa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kyseessa ovat sellaiset kehittamistoimet, joita voidaan tehda koulu- ja kuntakohtaisesti ja joHla erityisesti voidaan edistaa paikkakunnan erityispiirteiden huomioon ottamista kouluopetuksessa. Ensisijaisina pidetaan tyomuotoja, joilla voidaan aktivoida oppilaita osallistumaam oman elinymparistonsa suunnit- teluun. Taman toteuttamiseksi opettajia on myos rohkaistu kayttamaan hyvaksi luokan ulkopuolella tapahtuvaa opettamista.

Kaikissa laaneissa toiminta on virinnyt samansuuntaisesti. On oivallettu, etta koululaisen lahiymparisto on hanen tarkein lahiymparistonsa. Koulu- rakennusten ja -pihojen kriittinen arviointi ja omakohtainen tyo ympa- riston parantamiseksi antavat kokemuspohjan myos myohemman aktiivi- suuden pohjaksi. Kokemukset ovat osoittaneet, etta oppilaiden ja nuor ten omatoimisesti rakentamat tai istuttamat ymparistot sailyvat vahin- goittumattomina - omakohtaisesta tyosta on helppo tuntea vastuuta.

Ytnparistokasvatus on parhaimmillaan valine, jolla ihminen varustetaan

vaikuttamaan ymparistossa omatoimisesti sekii tarvittaessa yhdessa toisten

kanssa paremman ympariston puolesta.

KATKES

12.9.1986 ylitarkastaja Eli.na Raatikainen

- maiiriteUii liiiininhallitusten toimistotietojiirjestelman kaa.voitus- ja asuntotoimistoja koskevan tietosisalto ottaen samaHa huomioon ympiiristonsuojelutoimistojen vastaava KASTE- taydermy-llhw!lke ja asuntohallituksen tietojiirjestelmat

- tehda ehdotukset toteuttaa tarvittavat kokeilut ja valmistaa ebdotukset kayttOOnotosta

valmistella muusta liiiininhallitusten kaa.voitus- ja asuntotoimistojen tietojenkiisittelyn kehittami-

KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITYKSEN SEURANTATYCRYHMA Asetettu 8.1.1986 pj. kansliapaallikko Lauri Tarasti Tehtava:

seurata k01:Jatllln!LkeJ£AtamiJsen nykytilaa kehittamista

tehdii perusteella tarpeelliseksi katsotuista toimenpiteista valtion viranomaisille ja

Valmistema Pobjan ruukkiprojektia asioita antaa niista lausuntoja YM:lle.

Tyaryhma toimii projektin kestoajan.

Mansikka

- selvittaa Fiskarsin Billnasin ruuki.nalueiden siiilyttamista ja nykyisista toiminnoista tyhjentyvien tilojen peruskorjaamista koskevat yleiset toteuttamismahdollisuudet

- selvittaa inventointi-, soveltuwus- Ja maliden mahdollisten erityisselvitysten tarve ja niiden rahoitus

seurata ruukkiprojektin kestoajan 12.4.84 tekemiin periaatepaaroksen toteuttamista eri valmisteltavia toimenpiteita Billnasin ja Fiskarsin ruukinalueiden sailyttamiseksi ja uudelleen kiiyttOOn saamiseksi.

UudellamaaUa.

tehda ehdotuksia paakaupunkiseudun ja Uudenmaan yleispiirteisen alueiden kehittaa.

uudeUeenjiirjestelyn tarpeet

tulee selvittaa paakaupunkiseudun tarve seutukaava-aluejaon tarkista-

RAKENNUSSUOJELUN RAHOITUSTOIMIKUNTA Asetettu 29.5.1986 pj. Mikko Mansikka

Tehtava: Selvittaii ja laatia ebdotus siita, miten rakennussoojelun rahoitusta ja tukimuotoja tulisi kehittaii, laatia yleispiirteinen selvitys valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisiljen sekli siilitioiden rakennussuojeluun osoittaman taloudellisen tuen miiiiriista ja arvioida tuen todenniikoinen tarve ja selvittaii verotuslainsiilidiinnon ja -kliytannOn vaikutus rakennusten siiilyttamiseen, kayttOOn ja kunnostukseen ja laatia mahdolliset ehdotukset talta osin.

Maaraaika: 29.5.1987

SEUTUKAA VALLIS TEN ENERGIASEL VITYSTEN TY6RYHMA Asetettu 27.5.1986 pj. ylitarkastaja Arto Salmela

Tehtava: ohjata seutukaavaliittojen kokonaissmmnitelmien energiatuotanto-ja -kayttoosan tietosisiiltOa, yhteis- tyo,jarjestelyja ja aikataulutusta.

Maaraaika: 1.6.1987

SUVANNON

KYLAN

PERUSPARANNUSTY6RYHMA

Asetettu 15.2.1985 pj. kaavoitus- ja rakennustoimen tarkastaja Olavi Parpala

Tebtliva: Ohjata ja valvoa Pelkosenniemen kunnan Suvannon kylassa tehtliviii korjaus- ja rakentamistoimenpi- teita, tehdii aloitteita kylan kulttuurihistoriallisten arvojen siiilyttamisestli ja selvittliii vuosina 1985 ja 1986 tehtavien korjaus- ja rakentamistoimenpiteiden maararahatarve.

MietintO: ValimietintO 29.3.1985; pysyva

TENOJOEN RANTA-ALUEIDEN MAANK.i\.YT6N SUUNNITTELUTY6RYHMA Asetettu 7.5.1985 pj. rakennusneuvos Mikko Mansikka

Tehtliva: Ohjata Utsjoen J.runnassa suoritettavaa Tenojoen mnta-alueiden maankliytOn suunnittelua. Tyoryhma klisittelee erityisesti suunnittelutyoo objelmointia ja perusinventointien laadintaa sekli seuraa, etta suunnitte- luun tarkoitetut maararahat tulevat asianmukaisesti kliytetyiksi.

Miilirliaika: 31.12.1986

VALTATIE 3:N YMPARIST6VAIKUTUSTEN ARVIOINTITY6RYHMA Asetettu 6.5.1986 pj. esittelijii Ulla-Riitta Soveri

Tehtlivi: Ohjata ja seurata ympiiristOvaikutusten arv1omnm osalta tie- ja vesirakennushallituksen valtatien numero kolme piilisuuntavaihtoehtojen valillii Hiimeenlinna-Kulju, arvioida vaihtoehtojen ympi- ristOvaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta ja pobjalta tehda tarpeellisia esityksHi. vastaavissa suunnittelu- hankkeissa kliytettlivista ympliristOvaikutusten arviointimenetelmistii.

Mruiriiaika: 30.6.1987

YMPARIST6MINISTEE6N .!A.. ASUNTOHAUITUKSEN ANTAMIEN NORMIEN YIITEENSOVITTAMISTY6RYHMA Asetettu 6.3.1986 pj. ylijohtaja Sirkka Hautojirvi

Tehtliva: Selvittliii, miltli osin oo tarvetta ympliristOministerioo ja asuntoballituksen antamien rakentamista koskevien normien yhteensovittamiseen.

Maaraaika: 28.2.1987

RAKENNUSSUOJELUN TIETOJARJEsTELMAN KEHITTAMISPROJEIITIA OHJMVA JA VALVOVA TY6RYHMA (JOHTORYHMA)

Asetetw 23.12.1987 pj. rakennusneuvos Mikko Mansikka

Tehtava: Kiiynnistetyn kehittlimishankkeen tavoitteena oo luoda yleinen, yhteiskayttOinen, valtakunnallinen tietojarjestelma ensimmiiisenii tehtaviinii on kliynnistaii tietojiirjestelmiin yleissuunnittelu, jooka tietojlirjestelmiiii koskevan yleissuunnitelman tulee olla valmis 30.11.1987 mennessii.

Jobtoryhman toimeksianto jatkuu toistaiseksi.

32

1YbRYHM.A KAAVOITUS- JA RAKENNUSOSASTON KIRJAAMI8- JA SEURANTAKOKEILUA

SEKA

PAATOOVAL- MISTELUN KEHITTAMISTA VARTEN

Asetettu 25.11.1986 pj. yli-insinoori Raimo Lappi Tehtiiva:

- toteuttaa osaston kirjaamis- ja seurantatoimintojen kokeilu mikrotietokoneversiona kaavoitustoimiston ns.

esittelijakortiston pohjalta,

- miiiiritella osaston kirjaamis- ja seurantajarjestelman tietosisaltO lahinna kaavoitustoimiston kannalta seka toteutatminen osana ministerioo kirjaamisjarjestelmaa,

- toteuttaa tarvittavat kokeilut seka tehdii ehdotukset kayttOOnotosta seka - valmistaa ehdotukset piiiitOskiisittelyn kehittiimisestii ja muista jatkotoimista.

Maaraaika: 31.3.1988

TYYPPIHYVAxSYNTATIEDOSTON KEHITTAMISTYbRYHMA Asetettu 6.10.1986 pj. toimistoinsinoori Laila Hosia Tehtiiva:

- laatia suunnitelma muodostetun tyyppihyviiksyntiitiedoston jatkokehittiimisestii ja muista kehittiimistoimenpi- teistii labtOkohtana lahinna tietojenkasittelyn kehittiimissuunnitelman toteuttamisvaihe 1 seka

- laatia ehdotukset tietojenkiisittelyn kehittiimissuunnitelman mukaisten vaiheiden 2 ja 3 toteuttamisesta.

Maaraaika: 31.3.1987

2. Kasitellyt asiat

Kuvio 2.1

Laaninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa seka ymparistoministe- rion kaavoitus- ja rakennusosaston kaavoitustoimistossa kasiteltiin vuonna 1986 yhteensa 34 841 asiaa (valitoimet mukaan lukien 45 443), kun niita edellisena vuonna oli ollut 35 351.

Kasiteltyjen asioiden kokonaismaaran tarkastelu antaa vain karkean kuvan hallinnon tyomaaran kehittymisesta, koska esimerkiksi vahvistetta- vaksi alistetut kaavatapaukset poikkeavat ongelmallisuutensa ja alueko- konsa suhteen merkittavasti toisistaan ja vaativat siten aivan eritasoista valmistelua ja poikkeavaa kasittelyaikaa. Samoin on vaikea arvioida erityyppisten poikkeuslupapaatosten ja muiden esimerkiksi lausuntotyyp- pisten asioiden valmistelun vaatimaa tyopanosta suhteessa toisiinsa ja kaava-asioiden kasittelyyn. Myoskin vahvistettavien yleiskaavojen ja seutukaavojen vaatima tyopanos on vaikeasti vertailtavissa.

LAANINHALLITUSTEN KAAVOITUS- JA ASUNTOTOIMISTOISSA SEKA YM/KRO:N KAAVOITUSTOIMISTOSSA VUOSINA 1973 - 86 KASITELLYT ASIAT

70000~---~---~

6 0 0 0 0 r - - - 1

0

1973 74 75

PAATOKSET

i

Muut pai:itokset POikkeusluvat Asema-, rakennus-, rantakaava

_

^....

76 77

LAUSUNNOT

- ^....

1

ir r

~

rr

78 79 1980 81

MUUT ASIAT

[ ] Vali-ja lahetepaatokset Muut asia!

r - - -

---1

--

- r - · 1 -

82 83 84 85 86

33

myos nay likikaan kaikki merkitta- ennakko-ohjaukseen, kunta- ym.

suuntautunut toiminta, minka osuus on jatkuvasti noussut.

lisaan tyi 3 %

..,<..4 ...

p•uut,()Si-on

maara vuonna 1986 oli kaksinker- Paatosmaarien lisays on maa-ainesasioiden tulemi-

asialajijakaumasta

.u::uJu . .a..u . .a.u.cu .. ~..a.~..ul!~.,.~.;::)i:)a.

MIJn1S·terlon kru:tvc•itttst<>imtistossia kasi tellyista kaikista poikkeuslupa-asioita

'::l>C",,"'¹'~,...'::ll

kaava- raken- 19 %.

asioiden on arvioitu ja asuntotoimistojen asioista muodostavat yksi tyistielain mukaiset takaisinmaksuajan piden-

c ... u ... .;J ... <-4.1..1..1.

mukaiset paatokset seka lau- lukuun ottamatta,

SEKA YM/KRO:N

Vars.kas. Vali- ja YH- asiat asiat liiliete- TEEN-

"'***

^yhteensa paailikset SA 40 177 40 657

650 46 367

977 52 681

805 52 488

692 53 230

022 63 916

968* 70 699

6 328 601*

44 744 14 553 59 297 633 44 426 11 276 55 702 4 399 13 757 40 427 10 910 51 337 4 332 12 386 37 984 11 409 49 393 219 11 231 35 351 10 810 46 161 4 475 9 904 34 841 10 602 45 443

erottaa ko. wosina kasitellyista

rakennusasetuksen muutokset {471/85) tulivat voimaan 1. 7.1985.

Taulukko 2.3

Ympiiristi:iministerion kaavoitus- ja rakennus- osaston kaavoitustoimistossa seka laaninhalli- hallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistoissa kiisitellyt asiat vuonna 1 9 6

Asemakaavan (ns.uud.al.)vahvistamispaati:ikset Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vistamispaatokset

Asemakaavan muutoksen vahvistamispaati:ikset Muut asemakaavoja koskevat paati:ikset

Rakennuskaavan (us. uud.al. )vahvistamispaati:ikset - Rakennuskaavan rakennuskaavan

vahvistamispaati:ikset

Rakennuskaavan muutoksen vallVil;taJ:nis:piiiiltO~tset

Muut rakennuskaavoja koskevat paati:ikset

Rantakaavan (ns.uud.al. )vahvistamispiiiiti:ikset Rantakaavan muutoksen vahvistamispiiiiti:ikset Rantakaavan laatijan ja kaavoitettavan alueen hyvaksymispaati:ikset

Rantakaavan tru:peellisuus:paati:ikset Muut rantakaavoja koskevat paati:ikset RANTAKMVAPMTOKSET YHTEI~~;A RAKENNUSJARJEsTYSTEN VAHVISTAMISPMT.- RAK.- JA TOIM.PIDEl<lfl..TOPMTOKSET (Reid.) Poikkeusluvat kaupungeissa:

RakL 5 Myonteiset Kielteiset RakL 132 § Myonteiset

Kielteiset

Poikkeusluvat kaupungeissa yhteensii Poikkeusluvat muissa kunnissa:

RakL

s

Myonteiset Kielteiset RakL 132

s

Myonteiset

Kielteiset

Poikkeusluvat muissa kunnissa yhteensii POIKKEUSLUVAT YHTEENSA TIELAIN MU:KAISET PMTOKSET YKSITYISTIELAIN MUKAISET ;,:..,...,1",,⁷·"'""'""

LAINAN TAK.MAKSUAJAN PIDENN.

MAA-AINESLAIN

VALT.OS.PMT.RAK.KAAV.AL.MITT.JA 4UU.U.A1'-''-''"'"

RAKENNUSSUOJELULAIN MUUT PMTOKSET PMTOKSET YHTEENSA Lausunnot ympiiristi:iministeriOUe Lausunnot asuntohallitukseHe Muut lausunnot

LAUSUNNOT YHTEENSA YLEISKIRJEET (kiertokirjeet}

MUUT ASIAT {mm.energ.av.,LO:n

KAIKKI KASITELLYT ASIAT YHTEENSA Vali- ja liibetepiiiiti:ikset 1986

33

27 30

4495 1962 2344 400

*1 Lisiiksi eri kunnat paati:iksellaan (ilman alistusta} 286 asemakaavan muutosta.

398

*2 Lisiiksi eri kunnat paati:iksellaan (ilman alistusta) 18 rakennuskaavan muutosta.

*4 Lisiiksi YM/KRO:n yleinen toimisto antoi 26 korvauspiiiiti:istii v. 1986.

*5 Rakennussuojelulaki 60/85 (toimenpidekiellot suojelupaallikset)

Laanin- KOKO Keski- Vaa- Oulun Lapin halli- MAA

Suo men san tukset YHT.

8 3

43 27

210 275 357

35 28 23

36

129 69

1 32 9

55 26

6 5

1 22

3 6 22

31 12 4 16

32

45 54 75

10 5 3

55 32 20

29 1 4

139 92 102 195 210 162

41 27 12

199 201 122 108 49 35 543 487 331 682 579 433

87 73 48

190 156 21 1350 942 413 45 109 53

11 5 1

109 56 58 yht.

57 38 184

183 388 38 710 149 14 217 55 23 458 11 46 409

41

549 118 1117 2015 254 2187 614 5070 6187 569 1386 6639 400 51 49 1329

119 144

1004 *1 101 183 388 39

127 1142 128

1212

163 2645 2015 254 2187

614

5070 7715 569 1386 6639 400 51 *4 49 1342 2708 2029 1116 18 131 20 462

9 19 6

292 372 128 228 99 160 529 490 294

5 3

492 175*7 1227

145

2379 1821 4375 61 9765

145 2379 1921 4475 61 9843

2633 2267 3734 2694 2640 32 332 34 841 357 734 1029 929 10 602 10 602

*6 Sisaltaa mm. ne Hianinoikeuden antamat paati:ikset, jotka on valmisteltu kaavoitus- asuntotoimistoissa. KyseisHi LO:n paati:iksHi oli: Turon

Porin LH 195 kpl, Hameen LH 166 kpl, Kymen 85 kpl, Keski-Suomen LH LH kpl ja Lapin LH 83 kpl eli yhteensii 657 Kukin energia-avustus ilmoitettu erillisena.

*7 Turon ja Porin, Kymen seka Oulun laaninhallituksissa kaavoitus- asuntotoimistot kiisittele henkilokohtaisia eoorgia-avustuksia.

*8 YM/KRO:lla ei anneta vali- tai Kaikki kiisiteUyt asiat yhteensii v. 1985 Kaikki kasitellyt asiat yhteensa v. 1984 Kaikki kiisitellyt asiat yhteensii v. 1983

2664 2640

3629 4456

4263 4450 4077

1874 2148 3484 1903 2414 3536 2109 2970

2102 2309 2726

2574 3056 2829 3463 3475

3301 2390 3043 3716 3113 3656 3554 3288 4133

32 611 35 351 35 320 37 984 37 787 40 427

Kuvio 2.3

C'TO'I"'l£'\C"C"~

ja laaninhallituksissa annettiin asemakaavaplUitokslli (vah- vuonna 1986 yhteensa 1004 kpl, joka merkitsee vastaavaa

1982-84. Lisaksi suoraan eri kuntien paatoksilla 286 ns. vahaista asemakaavan 1986 yhteensa 1290 asemakaavapaatoksesta tehtiin laaninhalli tuksissa 23 % ja kunnissa ilman kuntien paatoksilla hyvaksyttyjen (ilman

.. C" ... .,. ...

¹¹

C""'-""

.,.,..,.h·n'i ... , ...

""."+"'' ...

.,..,.~rr-•

ns. asemakaavan muutosten 1985 asemakaavan muutoksista).

vuonna 1986 yhteensa 711 kpl, mika edelliseen vuoteen verrattuna. Suoraan eri

.~.:> ... ~-" ... .., ...

ilman vahvistusmenettelya hyvaksyttyjen ns. vahiiisten muutosten maara kpl, vastaavan maaran oltua 24

~an.talcaa.va][)8.Blt<U{Sla

vuonna 1986 24 % eneiiliilHn kuin 1985 eli vahvistuspaatoksia.

VUOSINA 1975 JA 1986 l.A.ANINHALUTUSTEN KAAVOITUS- JA ASUNTOTOIMISTOISSA ANNETUT PMT6KSET

r:-:-

1:: ..

3 000 1 - - - i

:·

::

::

2 000 1 - - - i

75 86 Uuden- maan

r-:-

..

75 86 Turun ja +93%

75 86 Hameen

+107%

r:-::"

. 1·:

I

..--

~

I

-

+65%

muut paatokset poikkeusluvat rantakaavapaatokset rakennuskaavapaatokset asemakaavapaat6kset

.. ..

::

yhteensa

Yhteensa kpl

1975 1986

329 10480 943. 6187

307 458

19 710

171 296

9 269 18131

+102"/o +39% +145%

lisays %

-

350%

4%

+ 49 % ,..-- + 37% ••

+ 73%

.. ..

1----l::t-

r;-:-

79 o/o +136% +165% +103%

Kuvio 2.4

LAA.NINHALLITUKSISSA JA YMPARISTl>MINISTERIOSSA VUOSINA 1973 - 86 VUOSITTAIN ANNETUT ASEMA-, RAKENNUS- JA RANTAKAAVAPAATCKSET

kpl/vuosi

1

200~--~--~--~--~---T--~--~~--~--r---~--~--~--~

kpl

1000----~~~~--~~~~~~~~~~~~~~~--~~

600

1 - - - + - - -

0~--~---L----~--~--~--~----~--~--~----~--~---L--~

1973 74 75 76 77 78 79 1980 81 82 83 84 85 86

( 1) rantakaavan tarpeellisuuspaat:Okset puuttuvat vuosien 1973-74 luvuista

Kuvio 2.5

KOKO MAASSA VUOSINA 1975 - 86 ANNETUT ASEMAKAAVAN VAHVISTAMISTA KOSKEVAT

kpl/vuosi

14oor---·---~

kpl

1200~---~--=-~--~---~

~

ymparistoministerio

IIIIIJ

laaninhallitukset

II

kunnat ( 1) - paatokset yhteensa ( 1) kuntien osalta kasittaa ne asemakaavan muutokset, joita ei tarvitse alistaa vahvistettavaksi

Merkittavan osuuden asioiden valmistelu valmistelu tehdaan kolmen toimistossa.

Taulukko 2.4

Laaninhalli tus

Uudenmaan Turon ja Porin Hameen Kymen Mikkelin Pohjois-Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan Oulun Lapin

Yht. joissa

ka-

ei kasitellii

Kuvio 2.6

kpl 22000 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000

kpl/vuosi

- 44

. - -

40

!--

- - - -

r - - -

~

43

~

henkilOkohtaisia energia-avustuk- sia

X

8

~

43 39

,___,...--

r----

34

katumakmasioita (valmistelu

,...--

33

r - - 11

-

9

muita rakennus- valitusasioita (valmistelu

9 9

9

10

- I fffiTI~II~;~:

!--

4000 2000 0

1972 73 74 75 76 77 78 79

lausuntojen %-osuus ko. vuonna kasitellyista muut lausunnot

lausunnot asuntohallitukselle

83 84 86

Taulukko 2.8

LMNINHALLITUKSISSA VUONNA 1986 TEHDYT RAKENNUSSUOJELULAIN (RakSL, 60/85) MUKAISET SUOJELUPMT6KSET

Taulukko

1986

Oulun

Lapin

YHTEENSA 1986

(Yht. 1985)

**

rauennut

*"'"'

4 korttelia

LMNINHALLITUKSISSA 1986 TEHDYT RAKENNUSSUOJELU- LAIN {RakSL, 60/85) MUKAISET TOIMENPIDEKIELTOPMT6KSET 1986

Toimenpidekielto- paatOkset RakSL 9 § LaaninhaHi tus Uudenmaan Turon ja Porin Hameen Kymen Mikkelin P - Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan Oulun Lapin

YIITEENSA1986 (Yht. 1985)

Hankkeen sijainti

KAAVA- TAl KIEL- MUU ALUE {haja-asu- TOALUE (RakL tusalue,kaavoitta- 42 §, 100 maton taaja-asutus)

PaatO - PaatOk- Rakennuk-

set kpl set kpl set kpl 2

1 1

Kuopion Keski-Suomen Vaasan Oulun Lapin

(Yht.

Hankkeen sijainti

KAAVA- TAl KIEL- MUU ALUE {haja-asu- TOALUE (RakL tusalue,kaavoitta-

!!1, 100 !!I) maton taa a-asutus) PaatOk- Rakennuk- Paatok- Rakennuk--

kpl set kpl set kpl set kpl

4

24

1 5 (52) (9) {24)

1 1

2 1

5 7 {2)

Hankkeen sijainti 1 1

3

69

1 2 9

·Hi 76

(1)

KAAVA- TAl KIEL- MUU ALUE {haja-asu- TOALUE (RakL tusalue,kaavoitta-

100 maton taaja-asutus)

6 3 3

2 14 2 2

Asiat Rakennuk kpl set kpl 3

1 1 1

5

11 (21)

12 5

31

Vuoden 1985 heinakuun alussa voimaan tulleen rakennussuojelulain (RakSL, 60/85) mukaisia paatoksia annettiin laaninhallituksissa yhteensa 49 kpl (47 kpl/v.1985). SuojelupaatoksUi (RakSL 5 §) oli 38 kpl, joista kaava- tai kieltoalueille (RakL 42 §, 100 §) kohdistui 26 (sis. 57 raken- nusta) ja muulle alueelle (haja-asutus, kaavoittamaton taaja-asutus) 12 kpl (5 myonteista, sis. 16 rakennusta; 7 hylkaavaa, sis. 76 rakennusta).

Kaava- tai kieltoalueiden paatoksista oli myonteisia 4 rakennusta) ja hylattyja 22 ()52 rakennusta).

RakSL:n mukaisia toimenpidekieltopaatoksia (RakSL 9 §) annettiin yh- teensa 13 kpl. joista kaava- tai kieltoalueille kohdistui 10 (sis. 12 rakennusta) ja muulle alueelle 3 5 rakennusta).

Vuoden 1987 alussa laaninhallituksissa oli vlreillii 48 RakSL:n mukaista asiaa ( vuotta aiemmin 60), joiden osalta ei viela ollut tehty suojelu-

toimenpidekieltopaatoksia. Vireilla olleista sijaitsi kaava- tai kieltoalueilla ja 11 muulla alueella.

Aikavalilla 1.7.1985 - 31.12.1986 eli rakennussuojelulain voimassaoloaikana ovat laaninhallitukset tehneet yhteensa seitseman RakSL:n 7 §:n mu- kaista rakennussuojelusta. Naista kolme kohdistui kaava- tai kieltoalueille ja nelja muille alueille.

uaJtst,ett:u rakennussuojelulaki korostaa entisestaan rakennuslain nojalla lahinna kaaavoituksen keinoin tapahtuvaa rakennussuojelua. Esimerkiksi ymparistoministeriossa vuoden 1986 aikana vahvistetuista asemakaa- voista 11 %:iin ( 79 kpl) sisaltyi nimenomainen rakennussuojelua koskeva aluevaraus (Sr- tai vastaava merkinti:i).

kieltoalueille kohdistuneista rakennussuojelulain mukaisista suojeluhankkeista, joiden osalta llianinhallituksen pMtos on ollut kieltei- nen, pMtos kaikissa tapauksissa vi:ilttamatti:i merkitse sita, etteiko kohdetta suojeltaisi. Suojelu on naissa tapauksissa edelleen mahdollista rakennuslain mukaisella kaavoituksella.

Rakennussuojelulain mukaiset asiat kuuluvat valtion keskushallinnossa opetusministerion hallinnonalalle ja rakennuslain mukaiset suojeluasiat ymparistoministerion hallinnonalalle.

Taulukko 2.11

LAANINHALLITUSTEN OMAT RAKENNUSSUOJELULAIN (RakSL, 60/85) 7 §:n MUKAISEf ALOITTEEf RAKENNUSSUOJELUSTA VUOSINA 1985 ja 1986

1985 ja 1986 Hankkeen sijainti

Laaninballitusten omat KAAVA- TAl KIEL- MUU ALUE (haja-asu- aloitteet rakennussuoje- TOALUE (RakL tusalue,kaavoitta- lusta (RakSL 7 §) 42 §, 100 S) maton taaja-asutus)

Aloit- Rakennuk Aloit- Rakennuk

Laaninballi tus teet kpl set kpl teet kpl set kpl

Uudenmaan 1985

- -

¹ 1

1986

- - -

Turun ja Porin 1985

- - -

1986 1

.. - -

Hfuneen 1985-86

- - -

Kymen 1985-86

- -

Mikkelin 1985

- - - -

1986 1

- -

P - Karjalan 1985-86

- -

^-

-

Kuopion 1985-86

- - -

Keski-Suomen 1985-86

- - - -

Vaasan 1985

- -

3 13

1986 1 1

Oulun 1985-86

- - - -

Lapin 1985-86

- - - -

YHTEENSA 1985

- -

⁴ 14

1986 3

.. -