Muistio 4 1993
Kaavoitus- ja
rakennustoimen seuranta 1992
Ympäristöministeriö Kaavoitus- ja rakennusosasto
koko maa
LAP OUL VAA KES K':JO
POH
MlK
KYM HÄM
TURuuo
~ f = =
6
--
1
k 1 posayleisl:aavoja k:pll ~unta
Muistio 4 1993
Kaavoitus- ja
rakennustoimen seuranta 1992 ·
Ympäristöministeriö Kaavoitus- ja rakennusosasto
Seuranta 1992 pähkinänkuoressa
Pääpaino maankäytön ohjausjärjestelmäuudistuksen valmistelussa
Kokemukset 1990 toteutettujen rakennuslain muutosten vaikutuksista osoittavat, että keskeiset tavoitteet, kuten kaavajärjestelmän toimivuuden parantaminen, valvonnan suhteuttaminen valvon- tatarpeeseen, kuntien päätösvallan ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen ovat toteutumassa. Valmistelu maankäytön ohjausjätjestelmän uudistamiseksi käynnistyi laajapohjai- sessa työryhmässä.
Rakennuslain vuonna 1990 voimaan tulleen osauudistuksen vaikutukset näkyvät mm.
- rakennusjätjestysten uudistamisena; mm. lupajäljestelmät on sovitettu paikallisiin oloihin
- yleiskaavoituksen vilkastumisena ·
+ laadittavina olevien osayleiskaavojen määrä on kasvanut yli 500:an, kun niitä ennen uudistusta oli vuosittain noin 400
+ ns. delegointiyleiskaavat ovat tulleet laajaan käyttöön; vahvistettu 24, alistettuina vuoden 1993 alussa 20, laadittavina lukuisia
+ yleiskaavoituksen piiriin tulleiden kuntien määrä on lisääntynyt kahdeksallatoista 1990-92; osayleis- kaavoituksen osalta 23:lla
+ yleiskaavan laatimista varten rakennus- ja toimenpidekiellossa olevat alueet ovat 2,3 kertaa laajemmat kuin vuoden 1990 alussa
- kaavapäätösten jakaumassa
+kuntien ilman alistusta hyväksymien asemakaavojen osuus oli 39 %, lääninhallituksille alistet- tiin 35 %ja ministeriölle 26 % päätöksistä. Vastaavasti kuntien itsenäisesti päättämien raken- nuskaavojen osuus oli 15 %.
+ministeriön toimivallassa olevat kaupungit ratkaisivat 42 % kaavoistaan alistamatta päätöstä vahvistettavaksi.
- poikkeuslupapäätösten jakaumassa
+ kunnat ratkaisivat muita kuin ranta-alueita koskevista poikkeusluvista 39 %, lääninhallitukset 52 % ja ministeriö 9 % ·
+ ministeriön toimivallassa olevat kaupungit ratkaisivat yli puolet poikkeusluvistaan itsenäisesti
Delegoiva yleiskaava käyttöön
Yleiskaavoitustaonjo96 %:ssakunnista. Yleiskaavojaonlaadittuina 1350 ja tekeillä yli 500. Kaavoista joka kymmenes on rakennuslain oikeusvaikutukset omaava vahvistettu yleiskaava. Delegoiva yleiskaava on tulossa laajaan käyttöön. Uudistuksen jälkeen alistetuista osayleiskaavoista yli puoleen sisältyy ns. delegointipyyntö. Muita kuin ranta-alueita käsittävistä yleiskaavoista tämä koskee lähes kaikkia. Yleiskaavoitusta kehittämällä kunnat ovat siirtäneet itselleen huomattavasti päätösvaltaa kaava- ja poikkeuslupa-asioissa.
Kaavoituksen määrä vastaa teoreettista tarvetta - runsaasti ajallisia ja paikallisia eroja
Kaikkien vuonna 1992 valmistuneiden uusien rakennusten kerrosalasta 70 %, lukumäät·ästä vajaa puolet ja asunnoista 85 % sijoittui kaava-alueille. Omakoti- ja rivitaloista kaava-alueille sijoittui 62 %ja kaavojen ulkopuolelle jopa 38 %. Vuonna 1992 myönnettyihin rakennuslupiin sisältyi kenosalaavajaakahdeksanmilj.m
2,joistaasuinrakennuksiin3,7milj.m
2,sekävahvistettuihinasema- ja rakennuskaavoihin vajaa kymmenen milj.m
2uutta kenosalaa, josta asuinrakennusten osuus oli 4,6 milj.m
2•Lomarakennusten rakentaminen tasaantui - rantakaavoitus vilkasta
2
Uusien lomarakennusten rakennuslupia myönnettiin 9 300, kun niitä kolmena edellisenä vuonna oli myönnetty 11 500 - 15 000. Kiinnostusta rantakaavojen laatimiseen on edelleenkin. Vuonna 1992 hyväksyttiin 330 rantakaavan laatijaa jakaavoitettavaa aluetta; kahtena edellisenä vuonna 400 kumpanakin ja aiempina vuosina keskimäärin 200-270. Rantakaavoja vahvistettiin 300, joka on huippmnäät·ä. Vuonna 1992 valmistuneista uusista lomarakennuksistakuitenkin vain 11 %sijoittui rantakaava-alueille, 4 % asema- ja rakennuskaava-alueille, 5 % yleiskaava-alueille ja peräti 80 % alueille, joilla ei ole detalji- eikä yleiskaavaa.
Y mpäristörninisteriö Kaavoitus- ja rakennusosasto Muistio 4/1993
ISBN 951-37-1203-6 ISSN 0788-1827 Painatuskeskus Oy Helsinki 1993
Julkaisija
Y mpäristöm.inisteriö
Kaavoitus- ja rakennusosasto
Tekijät (tolmlellmestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri)
Y mpäristöm.inisteriö
Kaavoitus- ja rakennusosasto
. Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen)
Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1992
Kuvailulehti
Julkaisun päivämäärä
31.5.1993
Julkaisun laji
seurantaraportti
Toimeksiantaja
Ympäristöministeriö
Toimielimen asettamlspvm
Uppföljning av planläggnings- och byggnadsväsendet 1992
Julkaisun osat
TIIvistel mä
Raporttiin on koottu tietoja kaavoitus·- ja rakennustoimesta vuodelta 1992. Painopiste on ympäristöministeriön kaavoitus- ja rakennusosaston, lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimistojen sekä seutukaavaliittojen tiedoilla.
Vuoden 1992 tietojen lisäksi kehitystä selvitetään myös pidemmällä aikavälillä.
Julkaisu sisältää tietoja n1uun ohella -seutu- ja yleiskaavoituksesta,
- asen1a-, rakennus- ja rantakaavoituksesta, - poikkeusluvista,
- rakentamismääräyksistä ja
-ohjeista~- rakennusalan tyyppihyväksynnästä, -rakennussuojelusta,
- n1aa-ainesasioista, - koulutuksesta ja - henkilökunnasta.
Raportti on järjestyksessä kuudestoista.
Avainsanat (aslasanat)
kaavoitus rakentaminen maankäyttö
Muut tiedot
Sarjan nimi ja numero
ympäristö
yhdyskuntasuunnittelu maa-ainekset
Muistio 4/1993. Ympäristöministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto
Kokonalsslvumäärä
113
Jakaja
Painatuskeskus Oy Ympäristöministeriö
432605T
I
Kieli .
suonu
tilasto
hallinnolliset tiedot seuranta
ISSN
951-37-1203-6
Hinta
Kustantaja
Painatuskeskus Oy Kustannustoiminta
ISBN
0788-1827
Luottamukselllsuus
3
Utglvare
Miljöministeriet
Planläggnings- och byggnadsavdelningen
Författare (uppglfter om organet, organets namn, orförande, sekreterare)
Miljöministeriet
Planläggnings- och byggnadsavdelningen
Publlkatlon (även den flnska tlteln)
Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1992
Uppföljning av planläggnings- och byggnadsväsendet 1992
Publlkatlonens delar
Referat
Presentationsblad
Utglvnlngsdatum
31.5.1993
Typ av publlkatlon
Uppföl jningsrapport
Uppdragsglvare
Miljöministeriet
Datum för tlllsättandet av organet
Rapporten innehåller uppgifter om planläggnings- och byggnadsväsendet under år 1992. Tyngdpunkten ligger på uppgifterna av miljöministeriets planläggnings- och byggnadsavdelnings, länsstyrelsernas planläggnings- och bostadsbyråers samt regionplaneförbundens verksamhet. Förutom för uppgiftema för år 1992 redogörs även för utvecklingen på längre sikt.
Rapporten innehåller uppgifter om bl.a.
- region- och generalplanläggning,
- stads-, byggnads- och strandplanläggning, - undantagslov, ·
- byggbestämmelser och -anvisningar, - typgodkännanden inom byggnadsbranchen, - byggnadsskydd,
- marktsärenden - utbildning och - personal.
Rapporten är den sextonde i ordningen.
Nyckelord
planläggning byggande markanvändning
Ovrlga uppglfter
Serlens namn och nummer
miljö
samhällsplanering n1arktäkter
Promen1oria 411993. Miljöministeriet, planläggnings- och byggnadsavdelningen
Sldoantal
113
Dlstrlbutlon
Miljöministeriet Tryckericentralen Ab 4
I
Språk
finska
statistik
förvaltningsuppgifter uppföljning .
ISSN
0788-1827
Prls
Förlag
Tryckericentralen Ab Förlagsverksamheten
ISBN
951-37-1203-6
Sekretessgrad
Esipuhe
Vuosiraportti on koottu pääosin kaavoitus- ja rakennustoimen hallinnon seurantatiedoista.
Julkaisussa on tietoja erityisesti ministeriön kaavoitus- ja rakennusosaston sekä alue- hallinnon toiminnasta vuodelta 1992 ja se myös antaa kuvaa kuntien kaavoitus toimesta.
Kehitystä on tarkasteltu paikoin pitemmälläkin aikavälillä. Julkaisun aiemmasta toimin- takertomuslaajuudesta on palattu tilastojulkaisuksi. Raportti on järjestyksessä kuudes- toista.
Viimeaikaiset ja vireillä olevat lainsäädäntöuudistukset, tulosohjaukseen kuuluva toi- minnan arviointi sekä ministeriön hallinnon kehittäminen johtavat seurantaa kattavam- paan ja erittelevämpään suuntaan. Valtakunnallisten ja seudullisten asioiden merkitys korostuu myös seurantajärjestelmiä kehitettäessä.
Kaavoitus- ja rakennusosasto on toiminut neljännesvuosisadan. Rakennusasiat siirtyvät 1.6.1993 toimintansa ympäristöministeriössä aloittavaan asunto- ja rakennusosastoon.
Pääosa kaavoitus- ja rakennusosaston nykyisestä henkilöstöstä jatkaa työtään samaan aikaan aloittavalla alueidenkäytön osastolla, johon siirtyvät myös luonnonsuojeluasiat.
Jatkossakin huolehditaan kuitenkin välttämättömästä yhteydestä rakennus- ja asunto- . asioihin.
Ministeriössä valmistellaan ympäristöhallintoa kokonaisuutena koskevaa toimintaker- tomusta. Osa seurantatiedoista julkaistaan jatkossa tuossa yhteydessä.
Ympäristöministeriössä 31 päivänä toukokuuta 1993
Osastopäällikkö Ylijohtaja
Tarkastaja
$~~~-
Sirkka Hautojärvi
~--'--
Veikko Miettinen
5
Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1992
Sisällysluettelo
6
Esipuhe 5
1 Tiivistelmä 7
2 Toimivaltajako 10
3 Käsitellyt asiat 11
4 Seutukaavoitus 14
5 Yleiskaavoitus 18
6 Asema- ja rakennuskaavoitus 40
7 Rantakaavoitus ja lomarakentaminen 63
8 Poikkeusluvat 74
9 Rakennussuojelupäätökset 87
10 Maa-ainesluvat 92
11 Käsittelyajat 99
12 Tutkimus- ja kehittämishankkeet, julkaisut 100
13 Kuntien maanhankinta rakennuslain nojalla 102
14 Rakentamismääräykset ja -ohjeet 103
15 Tyyppihyväksyntäpäätökset 104
16 Koerakentaminen ja kokeilutoiminta 106
17 Koulutus 108
18 Henkilökunta 110
19 Vapaakuntakokeilu 113
Tämän julkaisun tiedot perustuvat lääninhallitusten ilmoituksiin sekä ympäristöministeriön kaavoitus- ja rakennusosaston (YMIKRO) seurantatoiminnan tuloksiin. Ahvenanmaan osuutta ei ole tiedoissa mukana. Näissä tiedoissa kaupungeiksi on katsottu ne kunnat, jotka olivat kau- punkeja vuonna 1985 (pois lu,kien Maarianhamina Ahvenanmaalla). Vuosina 1986 ja 1992 kaupungeiksi tulleiden kuntien yhteenvetotiedot sisältyvät ryhmään "muut kunnat". Syynä tähän on erityisesti se, että 1986 ja 1992 kaupungeiksi tulleissa kunnissa sovelletaan rakennuslain muita kuin kaupunkikuntia koskevia säännöksiä.
Ympäristöministeriö aloitti toimintansa 1.10.1983, johon saakka kaavoitus- ja rakennusosasto
toimi sisäasiainministeriössä. Tässä julkaisussa käytetään kuitenkin selvyyden säilyttämiseksi
nimeä ympäristöministeriö myös ajalta, jolloin päätökset tms. tehtiin sisäasiainministeriössä.
Kaavoitus- ja rakennustoimen seuranta 1992
1 Tiivistelmä
Seutukaavoitus
Yleiskaavoitus
Asema- ja
rakennuskaavoitus
Lääninhallituksissa ja ympäristöministeriössä käsiteltiin vuonna 1992 yhteensä 18 204 asiaa, josta ministeriön kaavoitustoimiston osuus oli 2 315. Vuoden 1993 alussa oli vireillä 5 118 asiaa kun niitä vuotta aiemmin oli ollut 600 enemmän.
Vahvistettujen seutukaavojen aluevarausten yhteenlaskettu pinta-ala oli vuoden 1993 alussa 124 452 km
2,joka vastaa 41 % maapinta-alasta. Varauksista 3/4 on Lapin lää- nissä. Suojelu-, virkistys- ja metsätalousalueiden aluevarausten pinta-ala oli 121 660 km
2•Taajama-, teollisuus- ym. toimintojen alueiden pinta-ala oli 5 290 ja muiden alueiden 6 500 km
2•Yleiskaava tai osayleiskaava on tekeillä tai valmiina 96 %:ssa kunnista eli 429 kunnas- sa. Lisäys vuosien 1990-92 aikana oli 18 kuntaa. Koko kunnan alueen käsittäviä yleis- kaavoja oli vuoden 1993 alussa 97 ja laadittavina niitä oli 27 kunnassa. Kaavoista 20 oli tarkistustyön alaisina.
Kunnanvaltuuston hyväksymiä osayleiskaavoja oli vuoden 1993 alussa 1 255 yhteensä 389 kunnassa (88 %kunnista). Tekeillä oli 505 osayleiskaavaa yhteensä 269 kunnassa.
Vahvistettuja osayleiskaavoja oli 98 (3340 km
2)ja vahvistettavaksi alistettuja 38. 24 vahvistettuun osayleiskaavaan sisältyy delegointimääräys ja alistetuista 20 eli puolet sisältää delegointitarkoituksen. Puolet vuonna 1990 voimaan tulleen rakennuslain osauudistuksenjälkeen alistetuista osayleiskaavoista sisältää delegointitarkoituksen. Se sisältyy lähes kaikkiin muita kuin ranta-alueita käsitteleviin yleiskaavoihin.
Valmiitaja tekeillä olevia osayleiskaavoja oli vuoden 1993 alussa yhteensä 1 760, kun niitä vuonna 1990 oli ollut 1 480. Osayleiskaavat ovat lisääntyneet viime vuosina 70-100 kaavan vuosivauhdilla. Kaavoituksen piirissä on 95 %maamme kunnista, sillä vuosien 1990-92 aikana osayleiskaavoituksen piiriin tuli 23 uutta kuntaa.
Rakennus- ja/tai toimenpidekiellossa yleiskaavoitusta varten olevat alueet olivat vuo- den 1993 alussa 2,3 kertaa laajemmat kuin vuonna 1990. Kieltoalueiden pinta-ala oli 5 070 km
2,joka vastaa 1,7 % maapinta-alasta.
Vuoden 1992 kaikkiaan 1 903 detaljikaavapäätöksestä tehtiin lääninhallituksissa 61, ympäristöministeriössä 14 ja kunnissa ilman alistusta 25 %. Tehdyistä 1 596 asema- ja rakennuskaavapäätöksestä ratkaistiin kunnissa ilman alistusta 30 %, lääninhallitusten vahvistuspäätösten osuus oli 54 ja ministeriön 16 %.
Alistettuja valitusdetaljikaavoja ratkaistiin 177 (10,6% kaavoista). Kaavoihin sisältyi 451 valitusta. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) valitettiin 99 kaavan osalta (6,9% ).
Vuonna 1992 KHO ratkaisi 103 alistettua valitusdetaljikaavaa,joista 83 %ei muuttunut KHO:ssa.
Detaljikaavoitettua aluetta on 1,6% maapinta-alasta eli noin 4 960 km
2,mistä asema- ja rakennuskaava-alueita on noin 3 680 ja rantakaava-alueita 1 284 km
2•Vuonna 1992 vahvistetut kaavat ja kaavan muutokset kohdistuivat yhteensä 171 km
2:n suuruiseen alueeseen, joka jakaantui puoliksi asema- ja rakennuskaavoituksen kesken. Em.
kokonaispinta-alasta oli uutta kaava-aluetta 78 km
2,josta asemakaava-alueen osuus oli 37 km
2ja rakennuskaava-alueen 41 km
2•Asema- ja rakennuskaavojen muutoksia vah- vistettiin 93 km
2:n suuruiselle alueelle.
Vuonna 1992 val1vistetut kaavat ja niiden muutokset sisälsivät (ns.brutto)kerrosalaa
7
Rantakaavoitus
Poikkeusluvat
Rakennussuojelu- päätökset
Maa-ainesluvat
8
yhteensä 29 milj.krsm
2,josta asemakaavoissa oli 15 jarakennuskaavoissa 14 milj.krsm
2•Kaavoihin sisältyi uutta kerrosalaa 9,84 milj.krsm
2•Asuntorakentamiseen varattu ker- rosala lisääntyi 4,6 milj.krsm
2,josta asemakaavoissa oli 2,45 ja rakennuskaavoissa 2,15 milj.krsm
2•Omakoti- ja rivitalojen rakentamiseen varattua kerrosalaa oli 3,27 ja ker- rostalojen 0,8 milj.krsm
2•Teollisuus- ja varastorakennusten sekä liike- ja toimistora- kennusten rakentamista varten oli osoitettu uutta kerrosalaa yhteensä 3,62 ja yleisten rakennusten rakentamiseen 0,84 milj.krsm
2•Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 1992 valmistuneet rakennukset kä- sittivät kerrosalaa 8,27 milj.krsm
2,josta varsinaisten asuinrakennusten osuus oli 3,74 milj. krsm
2•Myönnettyjen rakennuslupien käsittämät rakennushankkeet sisälsivät 7,90 milj. krsm
2,josta varsinaisiin asuinrakennuksiin sisältyi 3,67 milj. krsm
2•Kaikkien vuonna 1992 valmistuneiden rakennusten kerrosalasta 70 %, rakennusten luku1näärästä vajaa puolet ja asunnoista 85 % valmistui kaava-alueille. Omakoti- ja rivitaloista kaava-alueille sijoittui 62 %ja kaavojen ulkopuolelle 38 %.
Rantakaavoitusta koskevia päätöksiätehtiin 862. Rantakaavoja vahvistettiin 300, kaa- van laatijoita hyväksyttiin 331, käsiteltiin lähes 3000 lomarakennuksen poikkeuslupaa, rakennusluvan sai 10 700 ja valmistui 8 700 lomarakennus hanketta, joista uusia 7 600.
Vuonna 1992 valmistuneista uusista lomarakennuksista peräti 80 % sijaitsee alueilla, joilla ei ole detalji- eikä yleiskaavaa.
Vuoden 1993 alussa oli voimassa 2 545 rantakaavaa. Kaavojen yhteispinta-ala oli 1284 km
2ja niihin sisältyi varaus lähes 55 000 lomarakennukselle. Voimassa olevista kaa- voista laskettu "keskiarvo-rantakaava'' on pinta-alaltaan 50 haja sisältää 3,1 km rantaviivaa sekä 22lomarakennusvarausta. Vuonna 1992 vahvistettuihin 283 uuteen rantakaavaan sisältyi pinta-alaa 150 km
2,rantaviivaa 870 km ja 5 600 lomarakennusvarausta.
Ranta-alueille rakennettaviksi hyväksyttiin poikkeusluvin 2 430 lomarakennuksen rakennushanketta, minkä lisäksi 1 100 hanketta hylättiin.
Valtion viranomaiset ratkaisivat poikkeuslupia 6 214. Lisäksi kunnissa ratkaistiin 2020 poikkeuslupaa. Aiemmin poikkeusluvat ratkaistiin valtion viranomaisessa. Lääninhal- litukset ratkaisivat kaikista luvista 68 %, ministeriö 7 ja kunnat 25 %. Valtion viran- omaisen poikkeusluparatkaisuista lähes puolet koski rantarakentamista. Kun huomioon otetaan ns. rantapoikkeuslupien osuus,joiden osalta toimivaltaa ei ole siirretty kunnille, ratkaisivat kunnat (muista kuin rantapoikkeusluvista) 38 %ja valtion viranomaiset 62
%. Lääninhallitusten tekemistä päätöksistä valitettiin ympäristöministeriölle sekä mi- nisteriön ensiasteena tekemistä päätöksistä KHO:lle yhteensä 605 tapauksessa (9,7 %).
Keskimäärin joka toisesta hylätystä poikkeusluvasta valitettiin.
Ministeriö ratkaisi vuonna 1992 805 poikkeuslupavalitus ta, joista 83 % ei muuttunut YM:ssä. Edelleen KHO:lle valitettiin 268 asian osalta (33 %). KHO ratkaisi vuonna 1992 196 sellaista valituspoikkeuslupaa, joissa lääninhallitus on ollut ensiasteen rat- kaisija ja jotka ympäristöministeriö oli ratkaissut valituspoikkeuslupina. Luvista 84 ·%
ei muuttunut KHO:ssa.
Rakennusluvan vuonna 1992 sai 58 400 rakennushanketta (73 000 v.1991 ja 85 000 v.1990), jotka sisälsivät 33 000 asuntoa (56 000 v.1991). Valtion viranomaisten myön- tämiin poikkeuslupiin sisältyi 7 150 rakennusta (vastaa 12 % rakennuslupien sisältä- mistä rakennuksista) ja lähes 5 000 asuntoa, joka vastaa 15 % rakennuslupien sisältä- mistä asunnoista.
Lääninhallitukset tekivät rakennussuojelulain mukaisia päätöksiä 93 ja valtioneuvosto ministeriön esittelystä 22. Vuoden 1993 alussa oli vireillä 216 rakennussuojelulain mukaista asiaa, joista 134lääninhallituksissa. Neljäsosaan ministeriössä vuonna 1992 vahviste- tuista asemakaavoista sisältyi suojelumääräyksiä.
Vuoden 1993 alussa voimassa olleen 11 900 maa-ainesluvan sisältämä kokonaisotta- mismäärä oli 1 277 milj .m3 ja lupien sallima keskimääräinen vuotuinen otto 148 milj .m3.
Maa-aineslupia ratkaistiin yhteensä 1 328. Näistä 18 %kävi läpi vahvistuskäsittelyn.
Kunnat antoivat ilman alistusta 1 058 lupaa ja hylkäsivät 25 hakemusta. Lääninhal-
Käsittelyajat
Tutkimus- ja
kehittämishankkeet, julkaisut
Kuntien maanhankinta
Rakentamismääräys- kokoelma
Tyyppihyväksyntä
Koerakentaminen
Koulutus, henkilökunta
Vapaakuntakokeilu
litukselle valitettiin 96 luvan osalta. Lääninhallitukset vahvistivat 229 lupapäätöstä ja jättivät vahvistamatta 13. KHO:lle valitettiin 9 vahvistuspäätöksestä sekä40 lääninhal- lituksen ratkaisemasta valitusasiasta. Lääninhallituksissa oli vuoden 1993 alussa vireil- lä 107 lupa-alistusta sekä 50 valitusasiaa ilman alistusta.
Asema- ja rakennuskaava-alistuksista (ilman valitusta) 2/3 ratkaistiin alle kolmessa kuukaudessa. Ministeriössä asemakaava-alistuksen keskimääräinen käsittelyaika oli 3,5 kuukautta. Valitukset pidensivät käsittelyä noin kahdeksalla kuukaudella. Poikkeuslu- vist:a 23 % ratkaistiin alle kuukaudessa ja 70 % alle kolmessa kuukaudessa. Ministeriön keskimääräinen käsittelyaika oli 2,7 kuukautta. Maa-aineslupa-alistuksista lähes 2/3 ratkaistiin alle kolmessa kuukaudessa. Valituspoikkeusluvista 38 % ratkaistiin alle vuodessa. Ministeriön keskimääräinen käsittelyaika oli vajaa 13 kuukautta.
Kehittämistoiminnan tuloksina mm. julkaistiin kolmekymmentä julkaisua, joista opas-sarjassa tnm. Asema- ja rakennuskaavamerkinnät ja määräykset, tutkimusraport- tisarjassa Yhdyskunnat ja kestävä kehitys, selvitys-sarjassa Rakennusmateriaalien ja tuotantoprosessien ympäristö- ja terveysvaikutukset, työryhmän raportti-sarjassa Kaa- vojen toteuttamisen edistäminen sekä muistio-sarjassa Rakentamisen lupahallinto.
Kaavoitus- ja rakentaminen lehti ilmestyi neljänä numerona.
Maan hankkitninen kunnille toteutuu pääosin vapaaehtoisin kaupoin ja aluevaihdoin (y Ii 99 % ). Lunastusmahdollisuuksia käytetään verraten harvoin. Vuonna 1992 tuli vireille neljä lunastuslupahakemusta ja ratkaistiin viisi.
Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan C6 Asuinrakennusten LVI-laitteiden äänitekniikka tehtiin muutos sekä valmisteltiin määräysten ja ohjeiden uusimista huo- mioon ottaen eurooppalaiset CEN-standardit.
Ministeriö antoi 193 tyyppihyväksyntäpäätöstä. Vuoden 1993 alussa oli voimassa 769 tyyppihyväksyntää ja vireillä 139 hakemusta.
Vuosi 1992 oli ympäristöministeriön koerakentamisen ja kokeilutoiminnan tuketnises- sa viimeinen, jolloin hankkeita rahoitettiin valtionavustusluonteisen määrärahan turvin.
Tuettiin 24 kokeilua, joista yhdeksän käynnistettiin uusina.
Ympäristöministeriö järjesti aluehallinnolle yli kaksikymmentä koulutustilaisuutta.
Lääninhallitusten kaavoitus- ja rakennustointa hoitavat yksikötjärjestivät 59 koulutus- tilaisuutta, joissa osallistujia oli 2 500. Yksiköt käyttivät koulutukseen osallistmniseen keskimäärin kahdeksan päivää kutakin pysyvää toimihenkilöä kohti. Lääninhallitusten em. yksiköissä oli vuoden 1993 alussa 138 henkilöä.
Vapaakunnista 16 teki vuonna 1992 yhteensä 60 rakennuskiellonjatkamista koskevaa päätöstä (31 v.1991). Kaksitoista vapaakuntaa ratkaisi 24 rantakaavan Iaatijan hyväk- symispäätöstä. Valtion viranomaisen 80 ilmoituksella vapautettiin 94 kaavaa alistus- menettelystä.
9
2 Toimivaltajako
Taulukko 2.11
Taulukko 2.10
1.1.1993 VOIMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMIVALLAN JAKO YM:n JA LÄÄNINHALLITUSTEN KESKEN KAAVA- JA POIKKEUSLUPA-ASIOISSA
YM:n toimivallassa olevat kunnat
Uudenmaan lääni: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa 4 kaup.
Turun ja Porin lääni: Turku, Naantali, Raisio 3
Hämeen lääni: Tampere 1
Kymen lääni: Kouvola 1
Mikkelin lääni: Mikkeli 1
Pohjois-Karjalan lääni: Joensuu 1
Kuopion lääni: Kuopio 1
Keski-Suomen lääni: Jyväskylä 1
Vaasan lääni: Vaasa 1
Oulun lääni: Oulu 1
Lapin lääni: Rovaniemi 1
yhteensä 16 kaupunkia Muut kuin edellä mainitut kaupungit (67 kaupunkia) sekä 361 muuta kuin kaupunkikuntaa kuuluvat lääninhallituksien toimivaltaan.
KUNNAT, JOILlA ON OIKEUS TEHDÄ MUITA KUIN OLENNAISIA KAAVAN MUUTOKSIA ILMAN ALISTUSTA Tilanne 1.5.1993 Yhteensä 146 kuntaa, joista 91 kaupunkeja (ml. 1.1.~86 ja 1.1.-92 kaupungeiksi nimetyt) ja 55 muuta kuntaa
UUDEN- TURUN HÄMEEN KYMEN MIKKEUN POHJOIS- KUOPION KESKI- VAASAN OULUN LAPIN
MAAN JA PORIN lÄÄNI lÄÄNI lÄÄNI KARJALAN lÄÄNI SUOMEN LÄÄNI lÄÄNI lÄÄNI
lÄÄNI lÄÄNI lÄÄNI lÄÄNI
Helsinki Turku Hämeenlinna Kouvola Mikkeli Joensuu Kuopio Jyväskylä Vaasa Oulu Rovaniemi
Espoo Harjavalta Forssa Anjalankoski Heinola Kitee Iisalmi Jämsä Alajärvi Haapajärvi Kemi Hanko Huittinen Ikaalinen Hamina Pieksämäki Lieksa Suonenjoki Jämsänkoski Alavus Kajaani Kemijärvi
Hyvinkää Kankaanpää Lahti Imatra Savonlinna Nurmes Varkaus Keuruu Kaskinen Nivala Tornio
Järvenpää Kokemäki Mänttä Kotka Outokumpu Saarijärvi Kokkola Oulainen
Karjaa Laitila Nokia Kuusankoski Heinolan mlk Kiuruvesi Suolahti Kristiinankaup Raahe Inari Karkkila Loimaa Orivesi Lappeenranta Juva Kontiolahti Leppävirta Äänekoski Kurikka Ylivieska Kittilä
Kauniainen Naantali Parkano Mikkelin mlk Liperi Siilinjärvi Lapua Rovaniemen mlk
Kerava Parainen Riihimäki Joutseno Punkaharju Jyväskylän mlk Pietarsaari Haukipudas Sodankylä
Lohja Pori Tampere Ruokolahti Laukaa Seinäjoki Kalajoki
Loviisa Raisio Toijala Valkeala Viitasaari Uusikaarlepyy Kempele
Porvoo Rauma Valkeakoski Vehkalahti Kiiminki
Tammisaari Salo Virrat Omajoki Kuusamo
Vantaa Uusikaup. Asikkala Kauhajoki Sotkamo
Vammala HattuJa Laihia
Kirkkonummi Hausjärvi Mustasaari
Lohjan kunta Kaarina Hollola Nurmo
Mäntsälä Lieto Hämeenkyrö Närpiö
Nurmijärvi Paimio Janakkala Porvoon mlk Ulvila Kangasala
Sipoo Lempäälä
Tuusula Nastola
Vihti Pirkkala
Ylöjärvi
(14+8) 22 (15+4) 19 (13+11) 24 (7+4) 11 (4+4) 8 (5+2) 7 (4+3) 7 (7+3) 10 (11+6) 17 (7+6) 13 (4+4) 8 Läänissä kuntia
yht. 38 87 54 27 29 19 24 30 57 52 22
10
3 Käsitellyt a~;iat
Lääninhallitusten kaavoitus- ja rakennustointa hoitavissa yksiköissä sekä ympäristömi- nisteriön kaavoitustoimistossa käsiteltiin vuonna 1992 yhteensä 18 204 asiaa. Vuoden 1993 alussa oli vireillä 5 118 asiaa, kun niitä vuotta aiemmin oli ollut 600 enemmän.
Vuoden 1993 alussa vireillä olleiden asioiden määrä vastaa noin kolmen kuukauden työpanosta, kun sitä verrataan vuonna 1992 käsiteltyihin asioihin.
Taulukko 3.4
lÄÄNINHALLITUKSISSA JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ RATKAISfUJA JA VIREILLÄ OLLEITA ASIOITA 1990 - 92 (kpl)
Ratkaistu Vireillä
v.1990 v.1991 v.1992 1.1.1991 1.1.1992
Yleiskaava-asiat 44 71 70 133
Asemakaava-asiat 856 702 608 283 420
Rak. -kaava-asiat 726 701 536 371 252
Rantakaava-asiat 683 862 806 654 541
Rakennuskiellot 113
9491 20 26
Poikkeusluvat 9294 7818 6214 3197 2000
Valituspo-luvat 219 651 856 648 869
Maa-ainesasiat 317 351 371 171 147
Rak.suoj.L:n muk.as. 91 116 115 169 179
-
Yht.
12299 11339 9668 5583 4567
Muut asiat 10766 10442 8536 1453 1180
Yhteensä 23065 21781 18204 7036 5747
1.1.1993 116 349 225 475 28 1793 712 164 216 4078 1040 5118
3.1 ASEMA-J RAKENNUS- JA RANTAKAAVAPÄÄTÖKSET 1973-92
LH/YM:n päätökset ja kuntien ilma.n a.listusta. hyväksymät ka.a.vat
74 76 78 1980 82 84 86 88 1990 92
73 1975 77 79 81 83 1985 87 89 91
11
Taulukko 3.1
LÄÄNINHALLITUSTEN KAAVOITUs- JA RAKENNUSI'OINTA HOITA VISSA YKSIKÖISSÄ SEKÄ YMPÄRISI'ÖMINISTERIÖN KAAVOITUs- JA RAKENNUSOSASI'ON KAA VOITUSI'OIMISTOSSA KÄSITElLYT ASIAT VUONNA 1 9 9 2
1
KÄSITELLYT ASIAT 1992 YM!KRO Lääninhallitus lli:t
lli:t ja YM/KRO/kt k.tsto UUD 1UR HÄM KYM MlK POH KUO KES VAA OUL lAP yht.
Y1 eiskaavat ( alistukset) 9 3 4 7 1 0 3 3 0 4 0 2 27
Yleiskaavavalitukset ilman alistusta 14 0 0 1 1 2 0 0 0 1 14 0 19
Muut yleiskaavoja koskevat päätökset 0 0 1 0 0 0 0 0 0 1 0 0 2
YLEISKAAVAPÄÄTÖKSET YHf. 23 3 5 8 2 2 3 3 0 6 14 2 48
As.kaavan (ns.uud.al.)vahv.päätökset 30 4 12 6 4 0 0 4 0 11 2 0 43
As.k:n ja sen muutoksen vahv.pääl 66 9 12 18 12 2 5 5 1 18 6 2 90
Asemakaavan muutoksen vahv.päätökset 162 41 40 57 18 8 0 5 4 16 6 4 199
Valitusasemakaavat ilman alistusta 7 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 1 3
Muut asemakaavoja kosk.päätökset 2 1 2 0 0 0 0 0 0 2 1 0 6
ASEMAKAAVAPÄÄTÖKSET YHf. 267 55 66 83 34 10 5 14 5 47 15 7 341
Rak.kaavan (ns.uud.al.)vahv.päät. 0 5 26 16 4 2 2 3 4 20 4 13 99
Rak.k:n ja sen muutoksen vahv.päät. 0 10 36 20 11 14 2 3 19 21 18 14 168
Rak.kaavan muutoksen vahv.päätökset 0 27 31 31 8 16 4 13 15 36 41 16 238
Valitusrakennuskaavat ilman alistusta 0 0 0 3 1 0 0 0 0 2 0 0 6
Muut rakennuskaavoja kosk.päätökset 0 3 4 0 4 0 0 0 0 11 3 0 25
RAKENNUSKAAVAPÄÄTÖKSET YHI 0 45 97 70 28 32 8 19 38 90 66 43 536
Rantakaavan (ns.uud.al.) vahv.päät. 2 12 69 56 11 24 11 13 22 23 20 19 280
Rantakaavan muutoksen vahv.päät. 0 1 2 1 1 2 0 0 1 2 1 7 18
Rantak:n laat.ja kaav.al:n hyv.p:t 0 22 80 35 14 31 19 10 17 36 40 27 331
Rantakaavan tarpeellisuuspäätökset 0 2 36 0 0 2 0 0 0 5 0 2 47
Valitusrantakaavat ilman alistusta 0 0 0 0 1 0 0 0 0
o.
0 0 1Muut rantakaavoja kosk. päätökset 54 7 12 3 7 10 2 0 0 25 7 0 73
RANTAKAAVAPÄÄTÖKSET YHf. 56 44 199 95 34 69 32 23 40 91 68 55 750
Yleiskaav.kosk.rak.- ja toim.pidekiellot 3 3 0 2 1 0 2 1 3 1 0 1 14
Asemakaavoitusta kosk. rak.kiellot 17 10 5 3 2 1 1 0 1 0 4 0 27
Rakennuskaavoitusta kosk. rak.kiellot 0 8 4 8 3 3 0 0 2 0 2 0 30
RAK.ja TOIM.PIDEKIELTOPÄÄT.YHf. 20 21 9 13 6 4 3 1 6 1 6 1 71
Poikkeusluvat (ensiasteen ratkaisut)
RakL 5 § Myönteiset 318 353 267 260 92 49 58 66 116 122 220 124 1727
(taaja-asutus) Kielteiset 85 135 67 67 12 4 9 2 5 29 26 9 365
RakL 132 § Myönteiset 169 229 397 307 176 159 265 109 246 288 254 139
1
2569
(muu poikk.) Kielteiset 17 78 164 132 79 90 75 35 36 165 71 39 964
POIKKEUSLUVAT YIIT.(ensiast.ratk.) 589 795 895 766 359 302 407 212 403 604 571 311 5625 Valituspoikkeusluvat (valitukset):
Taaja-asutuspoikkeusluvat (RakL 5§) 292 18 1 4 1 0 0 0 0 0 3 0 27
Muut poikkeusluvat (RakL 132 §) 513 7 1 1 2 2 3 3 1 3 1 0 24
V AllTUSPOIKKEUSLUV AT YHf. 805 25 2 5 3 2 3 3 1 3 4 0 51
Rakennussuojelulain muk.päätökset 22 9 28 0 3 2 11 4 1 14 19 2 93
Maa-aineslain muk.päät.(alistukset) 9 18 21 10 9 26 17 16 24 60 35 245
MAL:n muk. valituspäätilman alistusta 16 31 16 14 8 6 1 12 8 14 0 126
Tielain mukaiset päätökset 0 83 50 30 25 32 54 21 66 76 26 463
Yksityistielain muk. päätökset 90 0 0 4 0 1 0 0 0 0 0 95
Toimenpidelupia (124a§) kosk.val.p. 8 5 0 3 0 0 1 0 0 2 0 19
Katu-ja rak.k.tiepiir.kosk.val.p. 2 1 1 0 0 1 0 0 0 0 0 5
Muut päätökset 10 121 74 56 20 13 11 42 80 79 52 41 589
PÄÄTÖKSET YIITEENSÄ 1792 1243 1513 1184 550 478 549 394 623 1033 967 523 9057
Lausunnot ympäristöministeriölle 119 135 81 39 75 36 34 41 65 56 27 708
Lausunnot asuntohallitukselle 46 327 330 71 8 4 45 67 127 308 153 1486
Muut lausunnot 341 109 275 108 60 64 42 40 88 148 71 102 1107
lAUSUNNOT YIITEENSÄ 341 274 737 519 170 147 82 119 196 340 435 282 3301
Yleiskirjeet 0 1 0 0 0 2 0 0 0 1 7 11
Korjausavustukset 159 0 382 303 215 122 358 277 283 0 631 2730
Muut asiat(mm.rauen.p-luvat) 182 45 130 43 259 7 33 37 10 18 137 71 790
KOKO MAA YIIT.
36 33 •
2 71 73 156 361 10 8 608 *1
99 168 238 6 25 536 *1 282
18 331 47 1 127 806 *1
17 44 30 91
2045 450 2738 981 6214 *2
319 537 856 115 245 126 463 95 19 5 599 10849 '708 1486 1448 3642 11 2730 972 KAIKKI KÄSITELlYT ASIAT YHf. 2315 1721 2381 2128 1?R2 847 788 908 1106 1674 1540 1514 15889 . 18204
Väli:- ja lähetepäätökset 1992 486 1067 1487 462 616 244 547 396 557 665 528 7055
Lisäksi YM:n rakennusasiaintoimisto antoi 193 tyyppihyväksyntäpäätöstä. • Oulun osalta sis. valitusten lkm.
*1 Lisäksi eri kunnat hyväksyivät päätöksellään (ilman alistusta) 378 asemakaavan, 90 rakennuskaavan sekä 7 rantakaavan muutosta; yht. 475.
*2 Kunnissa ratkaistiin ns. ensiasteena lisäksi yhteensä 2 020 poikkeuslupaa (RakL 5 § 602 kpl ja 132 § 1 418 kpl).
Kaikki käsitellyt asiat v. 1991 2190 1999 2713 2657 1548 1411 1435 1119 1466 1856 1835 1552 19591 21781 Kaikki käsitellyt asiat v. 1990 2585 2474 2980 2609 1477 1647 1371 1303 1389 1937 2014 1279 20480 23065
12
Taulukko 3.2
LÄÄNINHALLITUSTEN KAAVOITUS- JA RAKENNUSTOINTA HOITAVISSA YKSIKÖISSÄ SEKÄ YM/KRO:n KAAVOITUSTOIMISTOSSA VIREILLÄ OLLEET ASIAT 1 • 1 • 1 9 9 2 ja 1 • 1 • 1 9 9 3
YM Lääninhallitukset
ASIAT pvm KRO
1.1. kt UUD TUR HÄM KYM MlK POH KUO KES VAA OUL
***
Yleiskaava-asiat 92 13 1 6 6 6 8 0 7 0 16
( alistukset valituksineen) 1993 18 10 3 5 3 1 1 5 0 19
Valitusyleiskaavat 92 40 2 4 2 0 0 0 0 4 3
ilman alistusta (sis.val.) 1993 0 3 1 5 6 0 0 0 0 12
Asemakaava-asiat 92 261 44 26 26 5 6 1 9 1 23
( alistukset valituksineen) 1993 219 29 20 17 9 5 2 7 2 15
Valitusasemakaavat 92 5 0 1 1 1 0 0 0 0 4
ilman alistusta(sis.val.) 1993 12 0 1 0 2 0 0 0 0 1
Rakennuskaava-asiat 92 0 34 42 26 10 20 0 9 13 47
( alistukset valituksineen) 1993 0 30 31 13 16 19 2 4 12 31
Valitusrakennuskaavat 92 0 0 3 3 2 0 0 0 0 3
ilman alistusta(sis.val.) 1993 0 0 0 4 0 0 0 0 3 5
Rantakaava-asiat 92 1 12 155 42 20 53 20 14 22 75
(alist.valituksineen ym) 1993 1 19 82 64 32 81 18 10 22 58
Valitusrantakaavat 92 52 0 4 0 2 0 2 0 0 2
ilman alistusta
* *
1993 24 0 1 0 1 0 0 0 0 1Rakennus- ja toimen- 92 8 4 0 1 1 0 1 0 0 6
pidekiellot 1993 9 5 0 0 2 2 1 0 4 5
Valitusrakennuskiellot 92 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0
(kunnan ratk.,joista vai.) 1993 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
Poikkeusluvat 92 175 217 369 237 132 81 47 95 83 317
(UI ensiasteen ratk.) 1993 149 179 304 240 95 128 24 74 59 336
Valituspoikkeusluvat
*
92 835 17 0 6 4 0 1 2 0 1(kunnan ratk.,joista val./v: 1993 663 21 4 14 2 1 0 1 0 0
Rakennussuojelulain 92 71 19 18 1 5 2 6 14 9 20
mukaiset asiat 1993 82 31 20 3 3 9 1 14 9 26
Maa-aineslain muk.luvat 92 3 2 3 8 3 1 0 20 15
( alistukset valituksineen) 1993 10 5 2 7 9 10 8 5 18
Maa-aineslain muk.valitus 92 17 15 8 12 4 0 2 0 0
asiat ilman alistusta 1993 13 4 11 1 5 2 1 5 0
Muut valitusasiat 92 10 15 36 86 1 0 2 15 0 0
(mm.toimenpideluvat) 1992 2 33 5 61 0 4 15 5 0 0
Muut asiat 92 159 188 50 76 47 27 5 42 76 199
1993 311 118 135 31 23 32 9 16 20 119
ASIAT 1992 1630 575 731 524 256 204 86 209 228 731
YHTEENSÄ 1993 1490 501 616 470 202 296 85 145 141 646
YM:n osalta sisältyvät myös ne lääninhallitusten ratkaisemat poikkeusluvat, joista on valitettu YM:lle.
**
YM:n osalta sisältyvät myös valitukset kaavan Iaatijan hyväksymisestä ym.** *
Kaava-alistuksiin sisältyvät valitukset ovat kohdassa "Muut valitusasiat'• Uudenmaan LH:n osalta.7 6 8 14 6 8 0 0 35 44 0 0 54 49 0 0 3 0 0 0 223 178 3 5 13 18 15 33 14 4 0 1 98 40
479 400
UI:t lAP yht.
0 57
3 56
0 23
1 42
0 147
0 114
0 7
0 4
5 241
11 213
0 11
0 12
11 478 12 447
0 10
0 3
0 16
0 19
0 2
0 0
24 1825 27 1644
0 34
1 49
1 108
0 134
5 75
7 114
0 72
4 50
0 155
0 124
48 856
60 603
94 4117 126 3628
KOKO MAA YHT.
70 74 63 42 408 333 12 16 241 213 11 12 479
1 448
1
62 27 24 28 2 0 2000 1793 869 712 179 216 75 114 72 50 165 126 1015 914
5747 5118
13
4 Seutukaavoitus
Taulukko 4.1
Vahvistettujen seutukaavojen aluevarausten yhteenlaskettu pinta-ala oli vuoden 1993 alussa 124 452 km
2,joka vastaa 41
%maapinta-alasta. Suojelu-, virkistys- ja metsä- talousalueiden aluevarausten pinta-ala oli 112 660 km
2•Taajama-, teollisuus- ym.
toimintojen alueiden pinta-ala oli 5 290 ja muiden alueiden 6 500 km
2•SEUTUKAAVOJEN V AHVISTAMISTILANNE 1.1.1993
1.1.1993 Seutu- Seutu- Seutukaava 3 Seutukaava 4
kaava 1 kaava 2
Vahvistus Vahvistus Alistet Vahvistus Valitus- Kaava Alistet Vahvistus- Valitus- liitto vuosi vuosi tu vah- päälöksen käsitte- lain voi- tu vah- päälöksen käsittel
vistet- tavaksi
Helsinki 1977 1987 *1 X *6
Itä-Uusimaa 1981 1986
Länsi-Uusimaa 1980 1983 X
Västra Nyland 1985,1987 1985,1987 X
Varsinais-Suomi 1985 1986 X
Satakunta 1975 1985 X
Pirkanmaa 1977 1982
(Kanta-)Häme 1982,1985 1988 *3 X
Päijät-Häme 1979 1984 X *2
Kymenlaakso 1979 1984. X
Etelä-Karjala 1979 1987 X
Etelä-Savo 1980 1982 X
Pohjois-Karjala 1979 1983 X
Pohjois-Savo 1980 1985 X
Keski-Suomi 1981 1987 X *4
Vaasan lääni 1981 1988,1990 X
Pohjois-Pohjanmaa 1980 1983 X
Kainuu 1980 1983,1987 X
Lappi 1980 1986 X
*1 Myös jätehuollon seutukaava
*2 Vastaa jälkiosaa muiden liittojen seutukaava 2:sta
*3 Myös maakaasuseutukaava
14
pvm ]y vi- mainen vistet- pvm
reillä tavaksi
X
7.10.88 X X 17.7.91
23.11.89 X X (17.3.93)
22.11.90 X X
14.12.87 X
6.10.88 X X 10.10.90
17.6.88 X
4. 2.88 X X
165.88 X X
16.6.89 X X
14.12.89 X X
(8.1.93) (x)
153.91 X
19.10.89 X X 3.3.92
*4 Jätehuollon eräät varaukset; kaava 3A vahv.v.1990
*5 Kaksi kaavaa
*6 Harjuseutukaava
vireillä
Seutukaava 5
Kaava Alistettu lain voi- vahvistet- mainen tavaksi
X X *5
(x)
X X
X
Taulukko 4.2
VAHVISTE'ITUJEN SEUroKAAVOJEN ALUEVARAUY..5ET VUODEN 1993 ALUSSA MERKINTÄ/SKL
Väestö 31.12.91 Maa-ala km2 Taaj.vicstö 2010 A(TA) ha AK (TA1) ha AP (TA2) ha ATha A-AT yht. ha
% maa-alasta C (KE) ha P (Y) ha Tha C-T yht. ha A-T m2/taaj.as
HEL 1-U VN V-5 SAT PIRK K-H P-H KYM E-K E-5 P-K P-5 K-S VL P-P KAI lAP
1068584 104229 75259 431861 242985 430020 160640 197753 194182 141116 175949 177449 257808 254732 447022 346225 96689 201652 3425 3474 2213 10949 8010 12742 5021 5154 5107 5677 14431 17782 16511 16230 ~7 35295 21571 93056 1007080 73840 40200 354161 198400 368490 140900 177460 165235 121650 132000 122000 195980 207815 324610 291660 72150 151437
4239 12173 8360 21842 20694
~ 10~
4159 19315
4225 1,23 134
4239 1,22 67 103 2356
2003 2~
14176 28905 6,41 2,64 389 110 1001 1014 9750
21842 20694 2,73 1,62 585 246 1616 7380 6420
8456 7941 142~ 10747 13810 13020 15314 26167 78645 41620 97
1934 4412
10487
w
200 2389 4373
12353 2,40 186 3312
2406 143 1228 16830
16621 3,25
10890 1,92 490 339 773 426 5914 4547
13810 13020 0,96 0,73
525 2750 5150
~314 27395 0,93 1,69
4209 283 147 1722
78645 2:Yl
58450 1,~
3800 550 14100
6932
6932 0,32
6372 5640
420 20639 19387 46086 0,50 110 330 31587 134 2526 1124 11140 7626 8621 6962 3498 7177 5312 3275 5150 4209 2152 0 18450 6372 32027 43 916 3806 1131 1485 796 1238 893 1440 1332 1294 1489 996 1422 2423 2637 1844 5158
5004155 303096 4145068 309815 1598 50459 42212 404084 1,33 6583 8216 110956 125755 1278 ---~--- V (VI) ha
VL (VI1) ha VR (VI2) ha V-VR yht. ha
% maa-alasta m2/asukas R (LO) ha RA (L01,L02) ha RM (L01) ha R-RM yht. ha
% maa-alasta
13023 11929 24952 7,29 234
0 0,00
289 1322 1452 3063 0,88 294
23 23 0,01
6 10196 4670 11311
4676 2~
2,11 1,96 621 498
6759 244 7003 3,16
2165 2165 0,20
8339 2001 12649 1405 8190 11745 20839 1,47 1,64 483 485
11m 1027 0,13
2296
2296 0,18
297 3142 2977 6416 1,28 399 33 545 578 0,12
7918
7918 1,54 400
0 0,00
6058 1391 7449 1,46 384
1919 183 2102 0,41
483 2002 1295
3780 0,67 268 455
2500 4900 7400 0,51 421
1605 2891 5135 9631 0,54 543
1740 14120 30100 583 3377 891 2778
0,49
17497 30991 1,21 1,74
3173 1247 4420 0,27 171
1264 1264 o,os
3920 5640
9560 0,59 315
1088 120 1208
om
5985 2839 8824 0,33 197
130 6780 12440 19350 0,55 559 7230 11770 3770 0 22770 0,00 0,65
1240 13925 15165 0,70
~68
12220 564 12784 0,59
4620 13755 145917 164292 1,77 8147
35146 42881 78027 0,84
23681 90643 236663 350987 1,16 701 7718 114862 59933 182513 0,60
---·---··---
L ha 48 48
LM (11) ha 12 40 107 73 150 110 60 18019 18571
LL (L2) ha 2325 •144 1300 778 827 255 690 1125 890 69 1920 · 598 4408 15629
LV (1..3) ha 104 729 :118 12 947 298 282 71 125 990 439 4315
L-LV yht. ha
% maa-alasta E (ER) ha ET (ER1) ha EOha ER (ER2) ha E-ER yht. ha
% maa-alasta S (SU) ha SL (SUl) ha SM (SU2) ha SU3 ha SU4 ha 5-SU4 yht.ha
% maa-alasta M (MM) ha MT(MM1) ha MU/ulkoilu ha MU/ymp.suoj.ha MU (MM2)yht.ha M-MU yht. ha
% maa-alasta
YHTEENSÄ ha
% maa-alasta ha/asukas
0 116 48 3094 '162 1300 897 0 1847 703 1082 1196 890 194
0,01
0 2970 598 228~
0,00 0,03 0,()2 0,28 0,10 0,10 0,18 0,00 0,36 0,12 0,07 0,07 o,os 0,00 0,08 0,03 0,25
358
358 0,10 5979 1070
7049 2,06 146439 1774
3690
~1903
44,35
188621 55,D7 0,18
22 276 10 50 358 0,10 1255 1944 50 276 3525 1,01
319 1164
255 838 934 5978 16056 3178 12693 1483 10249 29683 0,67 0,94 3,71 788 834 3865
5738 244 5982 0,47
3791 21508 227 2013
13399 161~
143 2880 4806 27235 2,17 2,49
17839 2,23
161~
1).7 2832 139745
140
445134 367 294-56 8~79
10445 1202 11643
19266 42244 464 53792
3563 1834 5397 27844 14615 140209 54159 79787 114523 4,21 63,36 4,95 9,96 8,99
28465 173525 158454 170311 190421 8,19 78,41 14,47 21,26 14,94
o;n 2,31 0,31 o,70 0,44 104 500 8038 5386 14028 2,79 6484 11829 572 236 19121 3,81 6361 7871 19088 3088 22595 36827 7,33
337 531 688 7486 47~
590 175 516 2442
165 22061 1915 2777 4825 47569
97 967 47 762 19959 20651
1719
110 300 56960 2730 337
om
13420 2,63
3723 0,66
6905 72407 21822 0,48 4,07 1,32
22380 1,38
0 60100 0,00 1,70 5224
5224 1,01
21163 1727 1727
39 4332 1~
1287 149 7673 1,50
880 2029 17
2926 0,52
250 10756 15112 15950 129 169 52 213
~543 1,0S
27088 1,52 36052 51729 510100
93 11~9 10963 3420 8000
1339 7000
18182 8181 15000 22890 54327 71069 525100 10963
4,44 10,64 12,52 36,39 0,62 13645
8122
4730 10320 45 19165 21937 132520
19 230
7040 1~ 943 21767 24080 33200 139835
1,32 1,48 1,26 3,96
67573 7426 1432 21753 89326 5,41
624 4083 726 4809 5433 0,33
92500 82440 19480 45440 3300 140500 3300 315440 0,12 8,94
~292
15292 0,71
27135 25 10401 111960 149521 1,61 52240 331173 19877 1298026 22797
94914 1629199 4,40 17,51 4446447 2495578 134125 52070 186195 0 7128220 0,00 76,60
95316 52220 110616 101181 590612 170446 159012 92402 123969 637365 152057 9250238 18,98 10,13 21.~ 17,82 40,93 9,59 9,63 5,69 4,69 18,06 7,05 99,40 0,59 0,26 0,57 0,72 3,36 0,96 0,62 0,36 0,28 1,84 1,57 45,87 Ahvenanmaan maakunnassa toimitaan oman lainsWännön pohjalta. perustiedot ovat:
Väestö 31.12.1991 24 847 Maa-ala km2 1526,5 Taajamavicstö 11 090
38563 0,13 . 30148 33186 166039 198675 428048 1,41 448507 1606777 5435 31124 5347 2097190 6,92 5477139 2815880 228896 158102 525072 8818091 29,09
12445231 41,06 2,49
15
Kuvio 4.1
Seutukaavojen kattavuus. Vuoden 1993 alku
16
Seutukaava- merkintä
A
H IU VN VS S KL EK ES PK PS KS Vl L Seutukaava-alue
D
Kaavassa ao. alueet11111111 Kaavassa ei ole ko. alueita, mutta asia osoitettu muulla tavalla
Kuvassa on painotettu (1, 2, 4) eri kaavamerkintöjä niiden tärkeyden mukaisesti, esim. taajamatoimintojen (A) paino on 4, luonnonsuojelualueiden (SL) paino 2 ja lentoliikenteen alueiden (ll) paino 1.
Taulukko 4.3
V AHVISTETTUJEN SEUTUKAAVOJEN ALUEVARAUKSET VUODEN 1993 ALUSSA yht.1000 ha % maa..;.alasta
Taajamatoimintojen alue
A (TA), AK (TA1), AP (TA2), AT 404 1,33
Keskusta-, palvelu-
~eollisuustoi~mintojen alueet C (
~.P (Y), T 125 0,41
Virkistysalueet
V
(VI),VL (Vll), VR (VI2l 351 1,16
l.oma-asunt{il: matkailua ueet
R (LO), RA l,L02), RM (LOl) 183 0,60
liikennealue
L,
LM (L1 ),
IL (12), LV (L3)39 0,13
Er~istoimmtojen
alue
E R), ET (ER1), EO, ER (ER2) 428 1,41
Suojelualue
S (SU), SL (SU1), SM (SU2), SU3, SU4 2 097 6,92 Maa- ja metsätalousvaltainen alue
M (MM), MT (MM1), MU (MM2) 8 818 29,09
Yhteensä 12 445 41,06
Kartta 4.1
Seutukaava-alueet Regionplaneområdena
Uudenmaan Liitto Helsingfors Förbund 2 Itä-Uudenmaan Liitto
Östra N ylands Förbund
4 Västra Nylands regionplansförbund Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto 5 Varsinais-Suomen Liitto
Egentliga Finlands Förbund 6 Planeringsrådet
ilandskapet Åland 7 Satakuntaliitto
8 Pirkanmaan Liitto 9 Hämeen Liitto 10 Päijät-Hämeen Liitto 11 Kymenlaakson Liitto 12 Etelä-Karjalan Liitto 13 Mikkelin läänin Liitto 14 Pohjois-Karjalan Liitto 15 Pohjois-Savon Liitto 16 .l}.eski-Suomen Liitto
17 Vaasan läänin seutukaavaliitto Regionplaneförbundet för Vasa län 18 Pohjois-Pohjanmaan Liitto 19 Kainuun Liitto
20 Lapin seutukaavaliitto
2 432605T
1Jnn
N
"'
"'
17
5 Yleiskaavoitus
18
Kuntia, joissa yleis- ja/tai osayleiskaava on hyväksytty tai tekeillä on yhteensä 429 eli 96 %kaikista kunnista.
Koko kunnan alueen käsittäviä yleiskaavoja oli vuoden 1992 lopussa yhteensä 97 eli 22 %:ssa kaikista kunnista. Näistä oli kaupunkien yleiskaavoja 51 (61 %kaupungeista) ja muiden kuntien 46 (13 % muista kunnista). Edellä mainituista 20 kaavaa oli tar- kistustyön alaisina. Lisäksi 27 kunnassa laadittiin kunnan koko alueen käsittävää yleiskaavaa (9 kaupunkia ja 18 muuta kuntaa).
Vuoden 1992 lopussa oli:
• kuntia, joissa osayleiskaava on hyväksytty tai tekeillä, oli 421 (95% kunnista),joista 79 oli kaup1inkeja (95 % kaupungeista) ja 341 muita kuntia (94 % muista kunnista).
• tekeillä 505 osayleiskaavaa yhteensä 269 kunnassa ( 61 % kunnista), joista kaupun- keja oli 58 (70 % kaupungeista) ja muita kuntia 211 (58 % muista kunnista). Viime vuosien aikana kaavoja on ollut tekeillä vuosittain noin 420 - vuoden 1993 alussa lähes 100 kaavaa enemmän.
• kunnanvaltuuston hyväksymiä osayleiskaavoja oli 1 255 yhteensä 389 kunnassa (88
%kunnista), joista kaupunkeja oli 79 (95 %kaupungeista) ja muita kuntia 310 (86
% muista kunnista).
• edellä mainituista osayleiskaavoista oli vahvistettuja 98, joista 52 oli kaupunkien ja 46 muiden kuntien kaavoja. Lisäksi lääninhallituksissa ja ministeriössä oli alistettui- na 38 osayleiskaavaa, joista 22 oli lääninhallituksissa. Vahvistettujen osayleiskaa- vojen pinta-ala käsitti 334 000 ha, joka vastaa 1,1 % maapinta-alasta. Vahvistetuista 24 ja alistetuista 20 oli ns. delegointiyleiskaavoja.
• kuntia, joissa rakennuslain mukaista osayleiskaavaa ei ole tekeillä tai hyväksytty, oli yhteensä 23 (5% kunnista). Vuotta aiemmin vastaava luku oli ollut 27, 47 vuonna 1989 ja 65 vuonna 1986.
Näin ollen valmiita ja tekeillä olevia osayleiskaavoja oli vuoden 1993 alussa yhteensä 1 760, kun niitä vuotta aiemmin oli ollut 1 680 ja v. 1991 1 594.
Vuonna 1992 vahvistettiin 36 osayleiskaavaa, joten niitä vuoden 1993 alussa oli vahvistettuina yhteensä 98,pinta-alayht. 334 OOOha,joka vastaa 1,1% maapinta-alasta.
24 vahvistettuun kaavaan sisältyy delegointimääräys. Lisäksi vahvistettavaksi alistet- tuina oli 38 osayleiskaavaa,joista 22lääninhallituksissa. Alistetuista osayleiskaavoista 20 sisältää delegointitarkoituksen. Puolet vuonna 1990 voimaan tulleen rakennuslain osauudistuksenjälkeen alistetuista osayleiskaavoista sisältää delegointitarkoituksen. Se sisältyy lähes kaikkiin muita kuin ranta-alueita käsitteleviin yleiskaavoihin.
Rakennus- ja toimenpidekiellossa yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten olevat
alueet olivat vuoden 1993 alussa 2,3 kertaa laajemmat kuin vuonna 1990. Vuoden
Kieltoalueet käsittivät 507 000 hehtaaria, joka vastaa 1,7 % maapinta-alasta.
Yleiskaaavoitustilanne 1.1.1993 Koko kunnan yleiskaavat
• kv:n hyv. yleiskaava
~
yleiskaavaa laaditaan
19
20
Osayleiskaavoitustilanne 1.1.1993
Kunta, jonka alueella on oyk tai -kaavoja II vahvistettu
a kv:n hyväksymiä
§ tekeillä
0 ei ole
0 0
0 Ympäristöministeriö
Taulukko 5.6
RAKENNUSlAIN MUKAISET (valmiit*) YLEISKAAVAT, JOTKA KÄSITTÄVÄT KOKO KUNNAN ALUEEN 31.12.1992
Yleiskaavoitus Kaupungit Muut kunnat Kaikki kunnat
31.12.1992 kaupun- Yleiskaavoja kuntia Yleiskaavoja kunnat Yleiskaavoja
Lääni keja kpl kpl
%kpl kpl
%kpl kpl
%Uudenmaan 14 10 71,4 25 7 28,0 39 17 43,6
Turun ja Porin 16 12 75,0 79 5 6,3 95 17 17,9
Hämeen 10 7 70,0 38 6 15,8 48 13 27,1
Kymen 7 3 42,9 20 0 0,0 27 3 11,1
Mikkelin 4 2 50,0 25 2 8,0 29 4 13,8
P-Karjalan 4 3 75,0 15 9 60,0 19 12 63,2
Kuopion 4 3 75,0 20 3 15,0 24 6 25,0
Keski-Suomen 4 2 50,0 28 1 3,6 32 3 9,4
Vaasan 10 4 40,0 47 7 14,9 57 11 19,3
Oulun 6 3 50,0 46 2 4,3 52 5 9,6
Lapin 4 2 50,0 18 4 22,2 22 6 27,3
YHTEENSÄ 83 51 61,4 361 46 12,7 444 97 21,8
* Ede1lyttää muun ohella sitä, että yleiskaavaa laadittaessa on kuultu maanomistajia siinä määrin kuin tarpee1liseksi on katsottu ja että kaava on ollut säädetyssä järjestyksessä julkisesti nähtävillä sekä, että siitä on pyydetty asiaan kuuluvat lausunnot ja kaava on kunnanvaltuuston hyväksymä.
