Agronet-yhteistyö vuosina 1992-1999

(1)

Maatalouden tutkimuskeskuksen

julkaisuja

S A RJ A

Jukka Öfversten Pekka Haavisto

Agronet-yhteistyö vuosina 1992-1999

Maatalouden

(2)

Jukka Öfversten Pekka Haavisto

Agronet-yhteistyö vuosina 1992-1999

Agronet Co-operation in 1992-1999

Maatalouden tutkimuskeskus

(3)

ISBN 951-729-568-5 ISSN 1238-9943

Copyright

Maatalouden tutkimuskeskus Jukka Öfversten Pekka Haavisto

Julkaisija

Maatalouden tutkimuskeskus, 31600 Jokioinen Jakelu ja myynti

Maatalouden tutkimuskeskus, tietopalveluylcsikkö, 31600 Jokioinen Puh. (03) 4188 2327, telekopio (03) 4188 2339

Painatus

Jyväskylän yliopistopaino 2000

Sisäsivujen painopaperille on myönnetty pohjoismainen joutsenmerkki.

Kansimateriaali on 75-prosenttisesti uusiokuitua.

(4)

Ofversten, J." & Haavisto, P.” 2000. Agronet-yhteistyö vuosina 1992-1999. Maatalouden tutki- muskeskuksen julkaisuja. Sarja B 22. Jokioinen: Maatalouden tutkimuskeskus. 39 p. ISSN 1238- 9943, ISBN 951-729-568-5.

1) Maatalouden tutkimuskeskus, tietopalveluyksikkö, 31600 Jokioinen

Tiivistelmä

Avainsanat: Agronet, maatalous, elintarviketalous, yhteistyö, tietoverkko, portaali, tavaramerkki

Maatalouden tutkimuskeskuksen ja Maa- seutukeskusten liiton vuonna 1992 kah- denkeskisenä yhteistyönä aloittama Agro- net-hanke on vuosien saatossa kehittynyt koko maa- ja elintarvikealan kattavaksi yh- teistyöverkostoksi. Yhteistyöllä on ollut samanaikaisesti sekä tutkimuksellisia että jokapäiväiseen operatiiviseen toimintaan liittyviä tavoitteita. Yhteistyön tukena on aina käytetty viimeisimpiä tietotekniikan välineitä ja ajantasaista tietoteknistä osaamista. Sen päätarkoituksena on kuitenkin ollut tiedon tuottajien ja tiedon käyttäjien toiminnallisista tarpeista lähtevä palvelujen määritteleminen ja kehittäminen. Näin ollen yhteistyön lähtökohtana on pidetty ihmisten verkostomaisen työskentelyn tuke- mista tietotekniikan keinoin, ei uusien tek-

nisten innovaatioiden tavoittelua. Yhteis- työn konkreettisena ja näkyvänä tuloksena on kehitetty vuonna 1997 tavaramerkiksi • rekisteröity Agronet-tietoverkko, joka on maatalous- ja elintarvikealalla pisimpään toiminut ja eniten käytetty tietoverkko.

Tästä näkyvästä tuloksesta huolimatta ver- kostoyhteistyö on vuosien mittaan lisäänty- vässä määrin muuttunut insinöörityöstä kunkin yhteistyön osapuolen omien pää- määrien toteuttamiseen tähtääväksi ja aina vain enemmän ja enemmän liiketoiminnal- lista osaamista ja kekseliäisyyttä vaativaksi luovaksi toiminnaksi. Tämä raportti sisältää kuvauksen Agronet-yhteistyön eri vaiheis- ta, tavoitteista ja keskeisistä tuloksista sekä vision ja strategian yhteistyön jatkamiseksi vuodesta 1999 eteenpäin.

(5)

Ofversten, J." & Haavisto, P1). 2000. Agronet Co-operation in 1992-1999. Publications of Agri- cultural Research Centre of Finland. Serie B 22. Jokioinen: Agricultural Research Centre of Fin- land. 39 p. ISSN 1238-9943, ISBN 951-729-568-5.

1) Agricultural Research Centre of Finland, Data and information services, 31600 Jokioinen

Abstract

Key words: Agronet, agriculture, collaboration, information, network, portal, trademark

Agronet was set up in 1992 as a joint effort by the Agricultural Research Centre of Fin- land and the Finnish Association of Rural Advisory Services. Over the years the venture has thrived and now encompasses most of Finland's agro-industry. Underpinned by the most recent information technology and the best available technical personnel, Agronet has had both scientific and practical objectives. The main emphasis, how- ever, has always been on the development of user-oriented practical applications and services. The thrust of co-operation has therefore been on human networking facili- tated by modern information technology, not on developing technical innovations.

The Agronet information network — a reg- istered trademark since 1997 — is the most visible result of the collaboration and is, moreover, the oldest and most widely used agro-industry oriented information network in Finland. Despite this tangible prod- uct, the focus of Agronet has gradually shifted from engineering to activities in- creasing the efficiency, effectiveness and in- genuity of the business processes of the par- ticipating organisations. This booldet traces the different phases and achievements of the Agronet venture from 1992 to 1999 and looks at how the collaboration should continue.

(6)

Lukijalle

Kulunut vuosikymmen on merkinnyt maailmanlaajuista informaatiotekniikan käyt- töönoton vyöryttämistä. Tämän yleisen trendin yhtenä ilmenemismuotona on vuonna 1992 aloitettu Agronet-yhteistyö, jonka tavoitteena on koko suomalaisen maatalous- ja elintarvikealan kattavan yh- teistyöverkoston ja yhteistyötä tukevan ammatillisen tietoverkon rakentaminen. Yh- teistyön toiminta-ajatuksena on ollut konkreettisen tietoverkon tukema ihmisten va- paamuotoinen verkottuminen. Jatkuvasti muuttuva tekninen toimintaympäristö ja li- sääntyvä tietoteknisen osaamisen tarve ovat merkittävästi vaikuttaneet yhteistyön kehit- tymiseen. Nämä tekijät on pyritty saamaan hallintaan käyttämällä kaikissa teknisissä ratkaisuissa vain tosiasiallisiin ja vakiintunei- siin standardeihin perustuvia teknisiä ratkai- suja. Näin valittu toimintastrategia on tuot- tanut hyviä tuloksia. Yhteistyön välineeksi rakennetun ja jatkuvasti kehitetyn Agro- net-tietoverkon avulla on voitu konkreetti- sella tavalla edistää ihmisten yhteistyötä, ja yhdistää maa- ja elintarvikealan voimavarat monien yhteisten tavoitteiden saavuttami- seksi.

Verkostoyhteistyön ja sitä tukevan tietoverkon avulla on maatalous- ja elintarvikealalla opeteltu uusia tapoja ja toimintamalleja. Toiminnan näkyvinä tuloksina on useita vakiintuneita verkostoryhmiä, useita loppuunvietyjä kehittämis- ja koulutus- hankkeita sekä suuri joukko valmiiksi tuot- teistettuja verkkopalveluita. Uusien toi- mintamallien kehittämisessä on korostunut

yhteistyössä mukana olleiden organisaatioiden oman toiminnan kehittämiseen ja vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet. Tämä on luonnollinen seuraus siitä, että päävastuun verkkoon siirrettävien tietotuotteiden ke- hittämisestä on aina kantanut kyseessä olevan palvelun tuottamisesta muutenkin vas- taava yritys tai organisaatio. Suuri paino on kuitenkin pantu myös verkostoyhteistyön keinoin yhteistyössä kehitettäville, koko- naan uusille palveluille ja tietotuotteille.

Sekä verkkoa että sen taustalla olevaa yh- teistyötä on jatkuvasti kehitetty. Verkon palveluiksi on pyritty tuottamaan erityisesti ajantasaisia, luotettavia ja paikallisesti mer- kittäviä palveluita. Suuri paino on pantu sekä verkon käyttäjien koulutukseen, palvelujen markkinointiin että uudenlai- seen yhteiseen ja jatkuvaan organisatoriseen oppimiseen.

Teknisen kehityksen tuloksena Agro- net-verkko on nykyisellään osa maailmanlaajuista Intemet-verkkoa. Se on teknisesti hyvin toimiva ja avoin toimialan kaikille yrityksille ja organisaatioille. Käyttöliitty- mät ovat yksinkertaisia ja alan vakiintunei- den standardien mukaisia. Agronet-projekti on myös kansainvälisesti tunnettu yhtenä pitkäaikaisena ja tuloksellisena toimiala- kohtaisena tietopalveluverkkojen kehittä- mishankkeena. Kiitämme kaikkia Agro- net-yhteistyöhön osallistuneita. Toivomme kaikkien yhteistyökumppaniemme myös jatkossa tukevan hyvään vauhtiin päässeen yhteistyön ylläpitämistä ja edelleen kehittä- mistä.

(7)

Sisällys

Tiivistelrnä 3

Lukijalle 5

1 Agronet-yhteistyön tausta 7

2 Agronet-yhteistyön osapuolet ja organisointi 9

3 Agronet-yhteistyön avainalueet 10

4 Agronet-yhteistyön keskeiset tulokset 13

5 Agronet-palveluverkon käyttö ja käyttäjät 19

6 Agronet-yhteistyön hyödyt ja vaikutukset 20

7 Saavuttamatta jääneitä tavoitteita 26

8 Tietotekniikan käyttöönottoa koskevat normatiiviset selvitykset 26 9 Verldcopalvelujen käyttöönottoa koskevat empiiriset selvitykset 28 10 Tutkimus- ja selvitystulosten käyttö Agronet-verkon kehittämisessä 29

11 Kehitystyön jatkaminen 30

12 Sähköisen liiketoiminnan strategiset valinnat 31

13 Agronet-portaalin profiloituminen 32

14 Ajankohtaiset ja tulevat haasteet 33

15 Agronet-visio ja -strategia lähivuosille 34

16 Agronet-yhteistyön tulevaisuus 35

Kirjallisuus 37

(8)

1 Agronet-yhteistyön tausta

Sekä Suomessa että ulkomailla maatalous- sektori on ollut edelläkävijä telemaattisten palvelujen kokeilijana ja käyttöönottajana.

Keskinen (1999) selittää miksi maatalous- sektori on edelläkävijä. Ensinnäkin, maata- louselinkeinon tarvitsema tieto on siksi mo- nipuolista, että mikään yksittäinen organisaatio ei yksinään kykene tuottamaan kaik- kea tarvittavaa tietoa. Tiedon tarve koskee mm. nopeasti muuttuvia säätietoja, viljely- tekniikkaa ja taloudellista suunnittelua.

Tiedon tarve myös vaihtelee sekä vuosien si- sällä että vuosien välillä. Toiseksi, maata- lousyrittäjien työrytmi vaatii informaation jakelujärjestelmän, jota he voivat seurata viikonpäivistä tai vuorokaudenajoista riip- pumatta. Kolmanneksi, maatalousyrittäjät uskovat yleisesti ajankohtaisen ja luotettavan informaation parantavan heidän yritys- toimintansa kannattavuutta. Suomen osal- ta näihin yleisiin syihin voitaneen vielä lisätä se, että sekä maaseutuelinkeinojen että telemaattisten palvelujen kehittämiseen on viime vuosikymmeninä ollut tarjolla runsaasti julkista rahoitusta.

Ensimmäiset telemaattiset verkkopal- velut toteutettiin 1970-luvun lopulla kehi- tettyä videotex-tekniikkaa käyttäen. Tek- niikan käyttöön tarvittiin modeemi (300 bps) ja televisiovastaanotin. Television ruudulle voitiin hakea merkkipohjaisella grafiikalla tuotettua tekstiä ja alkeellisia kuvia. Saksassa oli jo 1980-luvun puolivä- lissä käytössä mittava videotex-järjestelmä, jossa oli useita tuhansia tietosivuja ja erilaisia kauppapalveluja (Petteri Järvinen, Tie- tokone, toukokuu 1999). Suomessa ensim- mäinen yritys videotex-tekniikan kokeile- miseksi maatalous- ja elintarvikealalla oli valtiovarainministeriön ja maa- ja metsäta- lousministeriön vuonna 1987 yhdessä käyntiin panema VIPYKE projekti (Keskinen 1987). Sen ohjausryhmä oli var- sin laajapohjainen käsittäen julkisen hallin- non lisäksi edustajia useista yksityisistä yri-

tyksistä. Hankkeen tarkoituksena oli osoittaa videotex-tekniikan hyödyt ja käyttö- mahdollisuudet. Sen tarkoituksena oli myös lisätä 'tietoisuutta videotex-tekniikan käy- tön helppoudesta ja parantaa palvelutuo- tannon kustannustehokkuutta tarjoamalla yhteiskäyttöisiä palveluja. Projektin ohjaus- ryhmän kokoonpanossa korostui laiteval- mistajien osuus ja sen ilmeisenä sivutarkoi- tuksena oli myös lisätä videotex-laitteiden myyntiä. Vuonna 1988 päättyneen projektin lopputuloksena syntynyt videotex-palvelu toimi joitakin vuosia mutta ei koskaan yltänyt taloudellisesti merkittävään laajuu- teen. Yhtenä hiipumiseen johtaneista tär- keimmistä syistä oli videotex-tekniikan vanhentuminen. Käytettävyydeltään mo- nipuolisemmat, joustavammat ja aikaisem- paa nopeammat avoimet tietoverkot syr- jäyttivät videotex-tekniikan 1980-luvun lopulla (katso esim. Hugo 1991). Yksi videotex-kokeilun antama tärkeä oppimistulos oli kuitenkin se, että maatalous- ja elintarvikealalla on halua ja mahdollisuuksia sekä tuottaa että jakaa koordinoidusti tuotettuja yhteiskäyttöisiä tietopalveluja.

Agronet-yhteistyön valmistelu aloitettiin 1990-luvun alussa Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Maaseutukeskus- ten liiton kahdenkeskisenä yhteistyönä.

Yhteistyön tarkoituksena oli luoda vähän aikaisemmin pelkkänä ajatusmallina esite- tylle Agropolis-tiedepuistohankkeelle (Luostarinen 1992) konkreettiset puitteet ja konkreettinen toimintaympäristö. Ajan- kohta oli muutenkin otollinen uuden maatalous- ja elintarvikealan verkostomaisen yhteistyön ja yhteisen tietoverkon kehittä- misen aloittamiselle. Edellä kuvattu VIPY- KE-projekti oli hiipunut eikä koko toimialaa koskevia tietoverkkohankkeita ollut käynnissä. MTT:n käytössä oli kuitenkin jo melko kehittynyt sisäinen tietoverkko ja paljon avoimiin tietoverkkoihin liittyvää osaamista. Tietoverkkojen kehittämistä provosoi myös ajan muoti-ilmaisu tiedon valtatie, jolla kuvailtiin ja visioitiin tietoyh- teiskunnan keskeisiä yhteistyön välineitä ja toimintamalleja (katso esim. Valtiovarain- ministeriö, Suomi tietoyhteiskunnaksi -

(9)

kansalliset linjaukset, 1995). Agronet-yh- teistyön aloittaminen voidaan siten nähdä myös osana näitä ajan ilmiöitä ja tiedon val- tatien rakentamista. Visioiden asemasta sen tarkoituksena oli kuitenkin kehittää maatalous- ja elintarvikealan ammatillisiin tarpei- siin ja lähtökohtiin perustuvia konkreettisia verkostoyhteistyön välineitä ja toimintamalleja. Vuosien mittaan tämä Maatalou- den tutkimuskeskuksen ja Maaseutukes- kusten liiton valmistelema yhteistyömalli on kehittynyt johtavaksi tavaksi kehittää ja käyttää tietotekniikkaa hyödyntäviä verkkopalveluja maatalous- ja elintarvikealalle.

Koordinoitu Agronet-yhteistyö alkoi vuonna 1992 MTT:n tutkimusohjelman mukaisena tutkimus- ja kehityshankkeena.

Esiselvitysten jälkeen (katso Haavisto &

Sandvik 1993) yhteistyön perusajatukseksi tuli ihmisten vapaamuotoista verkosto- maista yhteistyötä tukevan konkreettisen tietoverkon kehittäminen, ylläpitäminen ja käytön edistäminen. Ajatuksen toteuttami- nen on ollut haastavaa ja työlästä siksi, että kuluneina vuosina tekniset edellytykset tietoverkkojen rakentamiseksi ovat jatkuvasti muuttuneet ja kehittyneet. Alkuvuosina teknisenä perustana oli avoimiin standardeihin perustuva tiedonsiirto, mutta vielä videotex-tekniikan aikakaudelta käyttöön jäänyt valikkopohjainen tiedon esittämis- ja hakujärjestelmä. Alkuvaiheen näkyvänä ai- kaansaannoksena oli kuitenkin jo vuonna 1994 hyvin toimiva ja kansainvälisenkin mittapuun mukaan ainutlaatuinen toimialakohtainen tietoverkko (esim. Haavisto 1994, Öfversten 1994a ja 1994b). Ensim- mäiset Internet-tekniikkaa hyödyntävät kokeilut aloitettiin kuitenkin jo vuonna 1994 ja vuoden 1995 kesällä Agronet liitettiin osaksi Internet-verkon maailmanlaajuista palvelutarjontaa. Tällä tavalla Inter- net-verkon tyypillisiin peruspalveluihin kuuluvat tiedonsiirto- ja postituspalvelut saatiin osaksi palveluvalikoimaa.

Toimiva toimialakohtainen tietoverkko antoi hyvät puitteet ja perusteet Agropo- lis-MTT-osaamiskeskusohjelman valmiste-

lemiselle (katso Haavisto et al. 1994 ja MTT, Agropolis-MTT osaamiskeskusoh- jelma, 1994). Tämä ohjelma johti vuoden 1995 aikana sekä Elintarviketalouden verkostoidun osaamiskeskuksen (ELO) että Agropolis Oy:n toiminnan aloittamiseen.

Itse Agronet-verkon kehittämisen jatkamiseksi perustettiin vuoden 1996 alussa uusi MTT:n tutkimusohjelman mukainen tutkimus- ja kehityshanke. Sen päätavoitteina oli parantaa verkon käytettävyyttä ja saada verkko avoimeksi toimialan kaikille yrityksille ja organisaatioille. Vuoden 1997 alussa vasta perustettu Agropolis Oy otti vastuun Agronet-yhteistyön hallinnollisesta ja taloudellisesta koordinoimisesta. Yhteistyön käytännön ohjaamista ja toteuttamista varten perustettiin vuoden 1997 alussa vielä kolmas MTT:n tutkimusohjelman mukainen erillishanke.

Agronet-yhteistyön viimeisimpään vaiheeseen kuulunut koulutusosio päätettiin suunnitellun mukaisesti joulukuussa 1999.

Vaiheen toisena päätehtävänä ollut palvelujen rakentaminen jatkuu kuitenkin vielä vuoden 2000 alkupuolella. Agronet-yhteis- tyi:in kolmannen vaiheen loppuaika toi mukanaan pitkän toivelistan vielä tehtävis- tä töistä ja paljon keskusteluja koordinoidun Agronet-yhteistyön jatkamiseksi. Näi- den keskustelujen tuloksena maatalous- ja elintarvikealan kuusi johtavaa tiedontuot- tajaa solmi vuoden 2000 tammikuussa uuden sopimuksen koordinoidun Agronet-yh- teistyön jatkamiseksi.

Koko kehittämisjakson ajan vastuu verkon teknisestä kehittämisestä ja ylläpidosta on ollut MTT:n tietopalveluyksiköllä. Ke- hitystyö on rahoitettu sekä Maatalouden tutkimuskeskukselta että muilta yhteistyön osapuolilta saadulla tutkimusrahoituksella.

Tämä rahoitustapa on mahdollistanut jon- kin verran myös tietoverkkojen laatuun ja käytettävyyteen liittyvää tutkimus- ja kehi- tystyötä, jota tietopalveluyksikkö on tehnyt yhteistyössä sekä kotimaisten korkeakoulu- jen ja oppilaitosten että ulkomaisten tutki- muslaitosten kanssa.

(10)

2 Agronet-yhteistyön osapuolet ja

organisointi

Edellä kuvatun mukaisesti vuonna 1992 alkaneen järjestelmällisen Agronet-yhteis- työn koordinointi toteutettiin kolmena pe- räkkäisenä hankekokonaisuutena. Näistä ensimmäinen, Agronet - Maatalousalan pal- veluverkko (1992-1995), toteutettiin tavan- omaisena MTT:n tutkimusohjelman mukaisena tutkimushankkeena. Sen johtava tutkijana oli Jukka Öfversten. Muina tutki- joina olivat Pekka Haavisto Maatalouden tutkimuskeskuksesta ja Vesa Sandvik Maa- seutukeskusten liitosta. Hankesuunnitel- man mukaisesti tarkoituksena oli suunnitella ja ottaa käyttöön palveluverkko, jonka avulla maa-, elintarvike- ja ympäristötalou- den tuottamia tietovarastoja ja tietovirtoja voidaan kehittää ja hallita toimialan eri sidosryhmien tarpeiden mukaisesti. Vastuu verkon teknisestä kehittämisestä ja ylläpi- dosta oli Maatalouden tutkimuskeskuksella ja päävastuu palvelujen kehittämisestä oli määritelty Maaseutukeskusten Liiton teh- täväksi. Verkon palveluja oli määrä kehittää yhteistyössä eri yhteistyökumppanien ja si- dosryhrnien kanssa. Yhteistyökumppaneik- si oli sovittu mm. Ilmatieteen laitos, Maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja metsäta- lousministeriön tietopalvelukeskus, Maa- seudun Tulevaisuus, Maaseutukeskukset, Maatalouden laskentakeskus Oy, Maata- louden taloudellinen tutkimuslaitos, Peru- nantutkimuslaitos, Raision Yhtymä, Soke- rijuurikkaan tutkimuskeskus, Valio, Hel- singin yliopisto/Maatalouskirjasto ja Työte- hoseura.

Myös yhteistyön toinen vaihe, Agronet- palveluverkko (1996— 1997), toteutettiin ta- vanomaisena MTT:n koordinoimana tutkimushankkeena. Hankkeen vetäjänä oli Pekka Haavisto ja sen päätarkoituksena oli edellisen hankkeen aikana rakennetun Ag- ronet-tietoverkon ja hyvin alkaneen toimialakohtaisen yhteistyön edelleen kehittä-

minen. Myös Agronet-verkkoa oli tarkoitus kehittää sekä teknisesti että sisällöllisesti.

Uusien ,tietotuotteiden kehittäjinä olivat ensisijaisesti toimialan yksittäiset yritykset ja organisaatiot. Suuri paino pantiin kuitenkin myös verkostoyhteistyön keinoin yhteistyössä kehitetyille tietotuotteille.

Teknisen kehityksen tavoitteena oli sekä parantaa verkon käytettävyyttä että saada verkko avoimeksi toimialan kaikille yrityksille ja organisaatioille. Käyttöllittymät haluttiin pitää yksinkertaisina, käyttäjäystä- vällisinä ja tietotekniikka-alan standardien mukaisina. Suunnittelussa korostettiin myös yhteyksiä muihin avoimiin tietoverkkoihin, erityisesti Intemet-verkkoon. Uusi- en verkkopalvelujen tuotannossa painotet- tiin asiakaslähtöisesti verkon kehitystyöhön osallistuvien organisaatioiden toiminnan kehittämiseen ja vaikuttavuuteen liittyviä tavoitteita. Sisällöllisesti tavoiteltiin ajantasaisia ja luotettavia verkkopalveluja. Yh- teistyön toisessa vaiheessa uusiksi merkittä- viksi yhteistyökumppaneiksi tulivat mm.

Agropolis Oy ja Elintarviketalouden verkostoitu osaamiskeskus.

Vuoden 1997 aikana Agronet-yhteis- työtä voitiin EU 5b-rahoituksen ansiosta laajentaa ja tehostaa. Myös paikalliset kun- nat ja yritykset alkoivat rahoittaa yhteistyö- tä. Uusiksi merkittäviksi yhteistyökumppa- neiksi tulivat mm. Hämeen TE-keskus, Hä- meen maaseutukeskus ja Forssan seudun puhelin Oy. Samalla vastuu Agronet-yh- teistyön hallinnollisesta ja taloudellisesta koordinoimisesta siirtyi Agropolis Oy:lle.

Koko toimialaa koskevan yhteistyön hallin- noirniseksi perustettiin Agronet 2000 projekti (1997-1999), jonka johtoryhmän pu- heen- johtajaksi tuli Matti Hurri ja johtoryhmän sihteeriksi Pekka Haavisto. Agronet-yhteis- työn käytännön toteutus jäi silti edelleen Maatalouden tutkimuskeskuksen vastuulle ja sen toiminnan koordinoimiseksi perustettiin taas uusi MTT:n tutkimusohjelman mukainen hanke, Agronet-tietoverkkopalvelu (1998-2000). Tämän MTT:n vastuulla olevan osahankkeen vetäjäksi ja samalla myös Agropolis Oy:n vastuulla olevan ko- konaishankkeen projektipäälliköksi nimet-

(11)

Taulukkol.Agronet-hankkeiden erilliskustan- nukset vuosina 1992-1999.

Vuosi mk Htv

1992 Hämeen liitto 97 830 0,00

1993 MMM 267 440 0,58

1994 MMM 252 550 0,58

1995 MTT 165 000 0,33

1996 MMM 175 000 0,92

1996 ELO 36 000 0.17

1997 TE-keskus/EU 587 192 2,25

1997 ELO 234 000 0,75

1997 MTT 175 000 0,85

1998 TE-keskus/EU 2 263 910 5,20

1998 MTT 175 000 0,29

1999 TE-keskus/EU 1 104 282 3,16

1999 MTT 175 000 0,42

Yhteensä 5 708 204 15,50

tiin Pekka Haavisto. Näiden molempien hankkeiden yhteisenä tarkoituksena oli jatkaa MTT: ta ja koko maatalous- ja elintarvi- ketalousalaa hyödyttävän Agronet-yhteis- työn ja sitä tukevan Agronet-tietoverkon kehittämistä ja ylläpitoa. Uusien hankkeiden tarkoituksena oli edelleen eri osapuolten yhteistyönä suunnitella ja kehittää sekä tutkimusta että käytännön toimijoita hyö- dyttäviä verkkokäyttöisiä atk-palveluja.

Agronet-yhteistyön viimeisimmän vaiheen kunnianhimoisena tavoitteena oli integroi- da sekä MTT:ssa että koko toimialalla ta- pahtuvaa kehitystyötä, pitää Agronet-palvelut laadukkaina, tuottaa MTT:n ja koko toimialan käyttöön hyödyllisiä verk- kosovelluksia sekä säilyttää Agronet-palvelun asema alan kansainvälisen kehityksen kärjessä. Siksi yhteistyön viimeisimmässä vaiheessa on myös erityisesti painotettu verkon käytettävyyttä, verkkopalvelujen laa- tua ja käyttäjien kouluttamista.

Yhteistyön laskennalliset erilliskustan-

nukset sen kahdeksanvuotisen elinkaaren ajalta ovat yhteensä noin ^{5,7 milj.}markkaa, josta Hämeen TE-keskuksen kautta saadun EU-rahoituksen osuus on noin 3,9 milj.

markkaa. Maatalouden tutkimuskeskuksen osuus erillisrahoituksesta on noin 0,7 milj.

markkaa. Muita Agronet-yhteistyön ra- hoittajia ovat olleet mm. Hämeen liitto, Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja Elintarviketalouden verkostoitu osaamiskeskus (ELO). Näiltä saatu erillisrahoitus on yhteensä noin 1,0 milj. markkaa. Tau- lukko 1 näyttää Agronet-yhteistyöhön vuo- sittain saadun erillisrahoituksen määrät ja rahoituslähteet.

Taulukossa 1 esitetyllä erillisrahoituk- sella on rahoitettu vain osa Agronet-yhteis- työn kokonaiskustannuksista. Suuri osa verkostoyhteistyöstä on nimittäin rahoitettu hankkeeseen osallistuneiden yhteistyö- kumppanien omaan toimintaan liittyvänä kehitystyönä, minkä aiheuttamia kokonais- kustannuksia ei ole erikseen seurattu tai las- kettu. Sen sijaan Agronet-verkon jatkuvaa käyttöä ja ylläpitoa ajatellen verkon käyttö- ja ylläpitokustannuksia on seurattu. Seu- rannan mukaisesti yhteistyön koordinoinnista, verkon teknisestä ylläpidosta, käyttä- jäkoulutuksesta, markkinoinnista sekä verkon käytettävyyden ja palvelutarjonnan jat- kuvasta laatuajattelun mukaisesta paranta- misesta aiheutuvat erilliskustannukset ovat vuositasolla noin 1,0 milj. markkaa. Näitä kustannuksia on tarkemmin käsitelty tä- män raportin kohdassa 16.

3 Agronet-yhteistyön avainalueet

Agronet-yhteistyön aikana sekä maa- ja elintarviketalous että Agronet-tietoverkon perustana oleva tekniikka ovat olleet nope- an muutoksen kohteina. Yhteistyön alkuvaiheessa sähköiset tietopalvelut olivat vielä ajatuksellisia uutuuksia ja niitä oli tarjolla niukalti. Samanaikaisesti sähköisten pal-

(12)

velujen tekninen tuotantoympäristö kehit- tyi nopeasti. Konkreettisia lopputuotteita koskevia tavoitteita voitiin asettaa .vain ly- hyille, käytännössä alle kahden vuoden ai- kaväleille. Näin ollen alkuvaiheessa Agro- net-yhteistyö painottui tietoverkkojen an- tamien uusien mahdollisuuksien tutkimi- seen ja kokeilemiseen. Työn edetessä tavoitteita on jatkuvasti uusittu ja tarkennettu.

Seuraavassa on kuvattu eräitä yhteistyön aikana kiteytyneitä ja keskeisiksi muodostu- neita kehittämisen avainalueita.

Ihmisten verkottuminen: Jo heti ensi kokei- lujen jälkeen huomattiin, että palvelujen tuottamiseen ja niiden jakamiseen liittyvät tekniset ongelmat kannattaa pitää erillään.

Sähköisten palvelujen tarjoamiseen ja jake- luun liittyy vaativia tietoteknisiä haasteita.

Teknistä kehitystä seuraamalla ja kohtalai- sen pienen asiantuntijajoukon hyvällä am- matillisella osaamisella haasteista voidaan kuitenkin useimmiten selvitä. Hyvien ja ha- luttavien verkkopalvelujen tuottaminen koskettaa paljon suurempaa ilnnisjoukkoa.

Se on myös erinomaisen haastavaa, suuri- töistä ja monenlaista asiantuntemusta vaa- tivaa työtä. Näin ollen Agronet-hankkeen alkuvaiheen yhdeksi avaintehtäväksi tuli selvittää se, voisiko Agronet-yhteistyön ni- mellä toteutettava toimialakohtainen ja monessa suhteessa erilaisten ihmisten va- paamuotoiseen verkottumiseen perustuva yhteistyö mahdollistaa tuloksellisen toiminnan toimialakohtaisen tietoverkon käyttöön saamiseksi (esim. Öfversten 1994b). Jälkikäteen arvioiden käyttäjien laaja osallistuminen kehitystyöhön oli onnistunut valinta. Sitä tukevat myös viimei- simmät tutkimustulokset. Esimerkiksi Keskinen (1999) toteaa väitöskirjansa lop- pupäätelmissä, että käyttäjien vaikutusval- lan lisääminen ja käyttäjien lisääntyvä osallistuminen tietojärjestelmien kehittämiseen ovat välttämättömiä edellytyksiä informaatiotekniikan käyttöönottoon liittyvien mahdollisten hyötyjen realisoitumiseksi.

Toinzialakohtainen tietoverkko: Agronet- yhteistyön alkuvaiheessa yleistä Internet- verkkoa ei vielä ollut käytettävissä. Silti jo vuonna 1995 Agronet-verkosta tuli osa

maailmanlaajuista Internet-verkkoa (Haa- visto 1995a, 1995b). Tiedon tarvitsijoiden näkökulmasta Internet nähtiin tällöin lopUttomana tietovarastona ja tiedon väli- tysvälineenä, jonka avulla tietoa voidaan hakea lähes joka tarpeeseen. Agronet-yh- teistyön osapuolet ovat samanaikaisesti sekä tiedon tuottajia että sen käyttäjiä. Ag- ronet on väline ja yhteistyömuoto tiedon kokoamiseksi, tuotteistamiseksi tietover- koissa esitettäväksi ja tiedon siirtämiseksi sen loppukäyttäjälle. Tiedon etsimiseen, siirtämiseen ja katselemiseen voidaan käyt- tää Internet-verkkoa. Agronet-yhteistyön edetessä on kuitenkin käynyt ilmeiseksi, että Internet ei sellaisenaan riitä toimialan yhteiseksi tietotuotteiden kehitys-, jakelu- ja markkinointivälineeksi. Näin ollen Agro- net-yhteistyön tehtäväksi tuli sen tutkimi- nen, voisiko maaseutuyrittäjien ja heitä pal- velevien sidosryhmien yhteisvastuulla yllä- pidetty Agronet-tietoverkko olla käyttö- kelpoinen mahdollisuus uusien palvelujen kehitys-, jakelu- ja markkinointikanavaksi.

Tehdyn selvityksen mukaisesti oikein to- teutettuna Agronet-verkko on tähän tar- koitukseen hyvinkin sopiva (Haavisto 1995c). Tämä välitulos antoi edellytykset jatkaa yhteistyötä. Tutkimus oli tarpeen, koska toimialakohtainen tietoverkkoverk- ko oli tähän aikaan vielä outo käsite. Jälki- käteen arvioiden tietylle erikoistumisalueel- le profiloituneen tietoverkon kehittäminen oli aikaansa edellä oleva ajatus, joka nyky- hetkeen tultaessa on muuttunut vallitse- vaksi tavaksi rakentaa tietoverkkoja. Asiaa on käsitelty tarkemmin luvuissa 12, 13 ja 14.

Verkkopalvelujen käyttö: Työn edetessä on jouduttu toteamaan monien erilaisten tietoverkkojen ja niiden palvelutarjonnan runsa- us. Tietoa on tarjolla lähes rajattomasti mutta se on hajallaan monissa eri verkoissa eikä hajallaan olevien tiedonmurusten oi- keellisuuteenkaan ole aina luottamista.

Samalla on jouduttu toteamaan, että tietotekniikan ja tietoverkkoj en ammattimainen käyttöönotto maatilatasolla on ollut odotettua hitaampaa (esirn. Öfversten et al.

1998). Tietoverkkojen odotettua vähäi-

(13)

sempi ammattimainen käyttö on luonut tarpeen selvittää käyttöönottoon vaikutta- via tekijöitä. Agronet-yhteistyön vastuu- henkilöt ovat pyrkineet myös kansainväli- seen yhteistyöhön muualla saatujen koke- musten hyödyntämiseksi ja käyttöönottoon liittyvien tekijöiden keskinäisten riippu- vuussuhteiden ymmärtämiseksi. Kansain- välisten selvitysten on kuitenkin parhaim- millaankin todettu olevan vain asiantunti- japaneelien näkemyksiin perustuvia norrna- tiivisia selvityksiä (esim. Gelb & Bonati, 1999). Saadakseen oikean kuvan todellises- ta toteutuneesta kehityksestä Agronet- hanke on siten joutunut itse tekemään em- piirisiä selvityksiä. Erityisenä tavoitteena on ollut tunnistaa tietoverkkojen käyttöön ja käyttöönottoon liittyvät kriittiset menes- tystekijät. Merkittävimmät selvitykset on tehty yhteistyössä alan ammattikorkeakou- lujen kanssa (esim. Haavisto 1995c, Ram- stadius 1998, Purhonen 1998 ja Partanen 1999).

Agronet -tavaramerkki: Tie toverkkoj en käytettävyyttä ja käyttöönottoa selvitellei- den tutkimusten mukaisesti on todettu, että tietoverkko voi tulla laajalti hyväksy- tyksi ja käytetyksi vain, jos se täyttää asiak- kaiden tärkeinä pitämät laatukriteerit (Haavisto 1995c, Ramstadius 1998 sekä Gelb ^&Bonati 1998). Näistä tärkeimpiä ovat tiedon ajantasaisuus ja luotettavuus sekä käytettävän tekniikan toimivuus. Tär- keää on myös se, että käyttäjän tarvitsema tieto löytyy jatkuvasti samasta, tutuksi tulleesta ja luotettavaksi koetusta os oittees- ta. Verkon käytettävyyden kannalta tärkeä on myös se, että saman tavaramerkin alle voidaan koota riittävä määrä laadullisesti luotettavia tietotuotteita ja palveluja (esim.

Gelb et al. 1999). Agronet-tavaramerkki rekisteröitiin vuonna 1997. Tästä lähtien tavoitteena on ollut kehittää verkon palveluja siten, että tähän tavaramerkkiin liittyvä Agronet-tietoverkko tunnettaisiin koko toimialan ammatilliset tarpeet kattavana, käytettävyydeltään ja luotettavuudeltaan parhaana ammatillisen tiedon lähteenä.

Agronet-portaali: Viime aikoina tunnet- tuun tavaramerkkiin perustuvaa tietover-

kon sisäänkäyntikanavaa (aloitussivua) on ruvettu kutsumaan portaaliksi (esim. Mä- kelin 1999). Tavallisesti jokainen portaalin ylläpitäjä pyrkii tekemään oman tuotteensa toiminnaltaan helppokäyttöiseksi ja sisäl- löltään houkuttelevaksi. Näin siksi, että mahdollisimman moni verkkopalveluj en tarvitsija laittaisi sen oman selaimensa koti- sivuksi ja että portaalista tulisi myös kaupallisten tiedotteiden haluttu näyttöpaik- ka. Mainostulot on myös Agronet-yhteis- työn puitteissa nähty merkittäväksi mah- dollisuudeksi rahoittaa Agronet-tietoverkon ylläpitoa ja kehittämistä. Johtavan ase- man saavuttaminen ja sitä kautta saatavat mainostulot edellyttävät kuitenkin mahdollisimman suurta käyttäjämäärää, mistä johtuen palvelujen rajaamista vain ammatillisiin ei enää voitu pitää tarkoituksenmu- kaisena. Näin ollen Agronet-tietoverkon kehittämisen uusiksi tavoitteiksi otettiin myös palvelujen määrän jatkuva lisäämi- nen. Erityisesti maaseutumatkailuun liitty- vä palvelukysyntä antoi hyvän mahdollisuuden lisätä palveluja. Laadun ylläpitämi- sestä ja kehittämisestä ei kuitenkaan haluttu tinkiä. Palvelujen määrän lisäämisen kanssa samanaikaisena tavoitteena paino- tettiin myös laatuajattelun mukaista palvelujen laadun jatkuvaa parantamista.

Markkinointi: Tietoverkosta ei ole kenel- lekään hyötyä, jos sillä ei ole käyttäjiä. Yksi käyttäjien määrään vaikuttava tekijä on tar- jottavien verkkopalvelujen määrä ja laatu, mutta tärkeää on myös se, että palveluja tarjoava portaali on palvelujen käyttäjien tuntema. Erityisen tärkeää portaalin tunnettuus on silloin, jos sitä halutaan käyt- tää sähköisen liiketoiminnan välineenä. Jat- kuessaan kaupankäynti lisää portaalin tunnettuutta mutta jo kaupankäynnin aloitta- misen edellytyksenä ön käytettävän portaalin tunnettuus luotettavan ja laadukkaan tiedon lähteenä. Sähköinen kaupankäynti ei ole yleistynyt monien asiantuntijalausunto- jen ennustamalla tavalla. Ennustettua hi- taammasta kehityksestä huolimatta Agro- net-yhteistyön tavoitteena on pidetty sitä, että kohtuullisen pituisen kehitysvaiheen jälkeen ainakin joitakin sen palveluja voitai-

(14)

suin tuotteistaa kaupallisesti kannattavikSi tietotuotteiksi. Edellä olevan mukaisesti kaupallisten palvelujen välittäminen ja sen mukana tuleva suuri käyttäjäkunta voisi myös luoda perustaa mainostuloj en hankki- miselle Agronet-portaalin ylläpitämisen katteeksi. Näistä syistä johtuen Agronet- tavaramerkkiin on pyritty liittämään myönteinen imago ja laatuleima myös markkinoinnin avulla. Käytetyistä markki- nointikeinoista tärkeimpiä ovat osallistuminen toimialan messuille, verkon toistuva esitteleminen sekä kotimaisille että ulkomaisille kuulijajoukoille, lukuisat kirjoite- tut raportit ja artikkelit, jatkuvasti päivite- tyt esitteet sekä ammattilehdissä julkaista- vat kaupalliset mainokset. Tietoverkon tunnettuutta on lisätty myös pitämällä yllä laajamittaista Agronet-käyttäj äkoulutus ta.

Kehityksen ennakointi: Tähänastinen Ag- ronet-yhteistyö on perustunut kolmeen pe- räkkäiseen kehittämishankkeeseen. Erityi- sesti jokaisen erillishankkeen loppuvaihees- sa on jatkotyötä suunniteltaessa korostunut verkkoteknologian nopea muutos ja muutoksen arvaamattomuus. Saatujen koke- musten ja oppimistulosten avulla yleistä ke- hitystä on kuitenkin aina pyritty ennakoi- maan, ja ehdotukset yhteistyön jatkamises- ta ja Agronet-verkon kehittämisestä on tehty todennäköisempien kehityssuuntien mukaan. Jokaisessa vaiheessa erityisen pohdin- nan kohteina ovat olleet mm. seuraavat sei- kat: miten tietoverkkojen rakentamisessa käytettävät standardit ja tekniikka kehitty- vät, mitä eri osapuolilla olevaa tietoa tai osaamista kannattaisi seuraavaksi tuotteistaa verkkopalveluiksi, miten Agronet-tietoverkkoa voitaisiin tai tulisi käyttää tutki- mustyön tekemisen tukena tai miten itse Agronet-verkon käyttöä voisi tutkia ja sen käytettävyyttä parantaa. Jokaisen kehitysvaiheen lopussa on ollut aina myös syytä sel- vittää sen yhteydet ja vaikutukset alkupe- räisen Agronet-hankkeen ympärille kehit- tyneisiin muihin tietotekniikkaprojektei- hin. Tietoverkkojen käytön laajentuessa ja monipuolistuessa sekä yleisen kehityksen että Agronet-verkon vaikutusten ennakointi tulevat aina vain hankalammiksi.

Koulutus: Agronet-yhteistyössä on alus- ta alkaen otettu huomioon, että ammatillis- ten hyötynäkökohtien lisäksi tietoverkkojen käyttöönottoon liittyy myös runsaasti osaamiseen, oppimiseen ja tottumuksiin liittyviä sosioekonomisia tekijöitä. Usein juuri sosioekonomiset tekijät ovat jarruina ja hidasteina uuden teknologian käyttöön- otolle (Öfversten et aL 1998). Sosioekono- misten esteiden voittamiseksi Agronet-yh- teistyössä korostetaan läheistä yhteistyötä palvelujen tuottajien, palvelujen käyttäjien ja verkon teknisestä toiminnasta vastaavan atk-henkilöstön välillä. Viime vuosina tavoitteena on ollut, että verkon palvelujen testaamiseksi ja uusien palvelujen ideoimi- seksi tehdään jatkuvaa yhteistyötä useiden toimialan eri osatoimintoja edustavien käyttäjäryhmien kanssa. Siksi yhteistyön viimeisimmistä osatavoitteista tärkein on ollut useiden satojen viljelijöiden ja yrittäji- en kouluttaminen ja perehdyttäminen tietotekniikan ja tietoverkkojen hyväksikäyt- täjiksi.

4 Agronet-yhteistyön keskeiset tulokset

Agronet-yhteistyön ensimmäisen vaiheen (1992-1995) tarkoituksena oli suunnitella ja ottaa käyttöön palveluverkko, jonka avulla maa-, elintarvike- ja ympäristötalou- den tuottamia tietovarastoja ja tietovirtoja voidaan kehittää ja hallita toimialan eri sidosryhmien tarpeiden mukaisesti. Yhteis- työn periaatteiden mukaisesti verkon palvelujen kehittäminen ja käyttö perustui eri sidosryhmien tasa-arvoiseen yhteistyöhön.

Kuitenkin Maaseutukeskusten Liitolla ja Maatalouden tutkimuskeskuksella oli pää- vastuu kehittämistyöstä. Edellinen vastasi pääasiassa palvelujen kehittämisestä ja jäl- kimmäinen verkon teknisestä kehittämises- tä ja ylläpidosta. Hankkeen tunnetuksi te- kemiseksi ja eri osapuolten kiinnostuksen herättämiseksi valmisteltiin paljon siitä ker- tovaa tiedotus- ja esittelymateriaalia (esim.

(15)

Rantanen et al. 1993 sekä Haavisto & Sand- vik 1994a, 1994b, 1994c, 1994d, 1994e).

Vuoden 1993 aikana avoimien standardien mukaisesti rakennettu palveluverkko oli jo koekäytössä (Öfversten 1994a). Tek- niikaltaan Agronet-palveluverkko perustui siihen aikaan uusimman tietotekniikan hy- väksikäyttöön (Öfversten 1994b). Agro- net-yhteistyön tarkoituksena ei kuitenkaan ollut uusien teknisten ratkaisujen kehittä- minen tai testaaminen. Sen sijaan tavoitteena oli etsiä ja tunnistaa maatalous- ja elintarvikealan tietotarpeita, ja pyrkiä yhteis- voimin määrittelemään ja kehittämään verkkopalveluja tunnistettuj en palvelutar- peiden mukaisesti. Vuoden 1995 aikana toimintakuntoon saatiin jo useita viljelijöi- den käyttöön tarkoitettuja palveluja (esim.

Markkula 1995). Tämän vuoden lopulla verkkopalveluja tuottavia laitoksia ja yri- tyksiä olivat mm. Ilmatieteen laitos, Maa- ja metsätalousministeriö, MMM:n tietopalvelukeskus, Maaseudun Tulevaisuus, Maa- seutukeskukset, Maaseutukeskusten Liitto, Maatalouden laskentakeskus Oy, Maata- louden taloudellinen tutkimuslaitos, Maa- talouden tutkimuskeskus, Perunantutki- muslaitos, Raision Yhtymä, Sokerijuurik- kaan tutkimuskeskus, Valio, Helsingin yliopisto/Maatalouskirjasto ja Työtehoseura.

Palvelujen käyttäjien joukko oli vielä paljon tuottajajoukkoa suurempi. Itse asiassa hanke eteni alkuperäistä suunnitelmaa nopeam- min. Palvelujen tuottajien määrä ja käyttö vuonna 1995 ylittivät alkuperäiset tavoitteet. Erityisesti julkishallinnon kiinnostus oli ennakoitua suurempi.

Vuoden 1995 kesällä Agronet liitettiin osaksi Internet-verkon maailmanlaajuista palvelutarjontaa. Samalla verkon palveluvalikoimaa laajennettiin Internet-verkon tyypillisiin penispalveluihin kuuluvilla tiedonsiirto- ja postituspalveluilla. Yhteistyön ensimmäinen vaihe antoi selkeän toiminta- mallin Agronet-yhteistyön ja Internet-verkon integroimiselle. Internet nähtiin tie- donhakua ja -jakelua palvelevana markki- natorina, josta tietoa voi etsiä ja siirtää eri käyttäjäryhmille. Tässä kehitysvaiheessa Internet ei sisältänyt toimintamalleja käyt-

täjän tarpeiden mukaisten palvelujen kehit- tämiseksi. Sen sijaan Agronet oli hyvä väline ja yhteistyömuoto maa- ja elintarviketalou- teen liittyvän tiedon kokoamiseksi ja tuotteistamiseksi sopivaan muotoon tietover- koissa esitettäväksi ja siirrettäväksi. Tästä syystä johtuen nähtiin tärkeäksi, että Agro- net-yhteistyössä keskitytään erityisesti am- matillisten tietopalveluj en tuottamiseen ja kehittämiseen. Ensimmäisen kehitysvaiheen aikana opittua ja jatkotyön kannalta merkityksellistä oli myös se, että Agronet ja Internet eivät ole keskenään kilpailevia vaan toisiaan täydentäviä tietoverkkoja.

Syyskuussa 1995 valmistui ensimmäi- nen Agronet-palveluista Internetissä kerto- va kuvausraportti (Alhainen et al. 1995).

Samanaikaisesti valmistui selvitysraportti verkon toteutuksesta (Haavisto & Sandvik 1995a) ja uusi palveluesite (Haavisto &

Sandvik 1995b). Tutkimus- ja kehityshankkeena Agronet oli oman alansa eturintamassa niin, että sitä voitiin esitellä myös ulkomaisissa alan seminaareissa onnistu- neena esimerkkinä toimivasta toimialakohtaisesta tietoverkosta (esim. Öfversten 1994a, Haavisto 1995b, Haavisto 1995d ja Haavisto & Öfversten 1996a ja 1996b). Jo tämän ensimmäisen kehitysvaiheensa lopussa Agronet-hankkeella oli myös selkeä yhteys useisiin muihin tutkimus- ja kehitys- hankkeisiin. Agronet-verkkoa hyödyntäviä tutkimushankkeita olivat mm. Maatalous- alan paikkatietopalvelut (GIS), MTT:n tut- kimustiedon hallintajärjestelmä (MAATTI) ja Maatalousalan ajankohtaisen tutkimus- tiedon hallintajärjestelmä (MATRI).

Agronet-yhteistyön toisessa vaiheessa (1996-1997) suuri paino pantiin sekä verkon käyttäjien koulutukseen, palvelujen markkinointiin että uuden yhteisen verkostomaisen yhteistyömallin oppimiseen. Ver- kon käytettävyyteen liittyviä laaturnittarei- ta kehitettiin yhteistyössä Telmo ry:n kanssa. Kokonaisuutena Agronet-yhteistyöllä nähtiin olevan sekä tutkimukseen, tietopalvelujen kehittämiseen että yhteiseen organisatoriseen oppimiseen liittyviä osatavoit- teita. Sen avulla haluttiin integroidaan erityisesti MMM:n, MTT:n, MKL:n, TIKE:n,

(16)

AGRONET/PALVELUVALIKKO

Yleistä

11 Opastus, yhteystiedot 41 Maaseutupörssi 12 Uusimmat sivut 42 Tietopankit

43 Kysymykset, kommentit Ajankohtaista

21 Maatalous .51 Tiedonsiirto==> Agronet 22 Sääpalvelu 52 Tiedonsiirto<== Agronet

Ammatti tietoa Käyttäjäsopimuksella

31 Hallinto 61 MTT

32 Tutkimus 62 IL

33 Neuvonta 63 Suomen Rehu 34 Liikelaitokset

35 Koulutus ja kirjastot 36 Järjestöt, yhteisöt

0)pastus L)opetus

Kuva 1. Agronet-palveluvalikko vuoden 1994 lopulla.

Elintarviketalouden verkostoidun osaamiskeskuksen ja Agropolis Oy:n tietoverk- kopalvelut yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Tiedon tuottajina ja verkon käyttäjinä ver- kostoyhteistyöhön osallistuivat myös monet muut yhteisöt, yritykset ja yksittäiset henkilöt. Vastuu verkon teknisestä kehittä- misestä, ylläpidosta ja käytettävyyden var- mistamisesta oli MTT:n tietopalveluyksi- köllä. MTT:n tietopalveluyksikkö vastasi myös sekä uusien tietopalvelujen että jo käytössä olevien tietopalvelujen ajantasai- suuden ja luotettavuuden kehittämisestä ja koordinoinnista. Pääsääntöisesti kukin yh- teistyöhön osallistuva osapuoli vastasi kuitenkin viime kädessä itse omien tietotuot- teidensa laadusta ja laadun kehittämisestä (Haavisto ^&Piekkari 1997).

Vuoden 1996 aikana Agronet-palvelun sisältö ja käyttöliittymän ulkoasu uusittiin perusteellisesti. Erityistä huomiota kiinnitettiin Agronetin sisällön luotettavuuteen ja ajantasaisuuteen. Tätä varten tehtiin toimialan tietoverkkopalveluj en laatukriteere- jä koskeva selvitys (Ramstadius 1998). Täy-

sin uusina palvelumuotoina otettiin käyt- töön maaseututori ja tapahtumakalenteri.

Erityisen maininnan ansaitsee myös alueellisten maaseutukeskusten ylläpitämän sää- palvelun saaminen ajantasaisena selatta- vaksi verkkoon sekä kasvinsuojelun ja sa- toennusteiden pilottisivut. Erityisesti Agro- netin sivujen päivityksiin kiinnitettiin huomiota. Linkkien ja sivujen ajankohtaisuutta seurattiin säännöllisesti. Agronetin käyttä- jämäärä kasvoi vuoden 1996 aikana tasai- sesti, niin että kesällä päivittäisiä palvelu- pyyntöjä oli keskimäärin noin 6000. Ver- kon palveluista kirjoitettiin uudet ajanmu- kaiset kuvausraportit (Alhainen et al.

1996a ja 1996b). Vuoden 1996 aikana Ag- ronet-tietoverkkoa esiteltiin myös sekä lukuisille kotimaisille kuulijajoukoille (mm.

kahdeksassa tärkeimmässä kotimaisessa messutapahtumassa) että lukuisille ulko- maalaisille kuulijajoukoille (esim. Haavisto

& Öfversten 1996a, 1996b ja Haavisto et al.

1996). Näiden lisäksi verkkopalveluista kerrottiin alan ammattilehdissä (esim. Nur- ro 1996) ja järjestettiin lukuisia yksittäisiä

(17)

Ajankohtaista maatalous- ja elintarvikealaita:

lAjankohtmsta • Uuesia <3Muistiksta WSatipalvelii etopaokii«;».) Lomakkeita 4.,: :MaaseututonBrapahtionnakalenten

. :Mtinwksgs.m

P 1

⁴ Arnmattitietoa neuvonnasta

.r - . 1

Kansainväliset yhteydet ja CU

a

ATK-palvelut YleislivödvllistÄ

A oriet-info Agronet itt Enizhsli Kehittämisoruanisaatiot

kl

Palautetta webmatterOktAronetti Teinut sivu on panntetty 14.2. 1997

Copyrtght 0 Agronet & MTT

Kuva 2. Agronet-palveluverkko vuoden 1997 alussa.

Yritykset

Koulutus

Toimialan organisaatiot

#914,

J Muuta kotimaista toimialalta

esittelytilaisuuksia. Internet-, Agronet- ja www-sivujen koulutusta järjestettiin sekä MTT:n henkilökunnalle, Maaseutukeskus- ten Liiton tiedottajille että Elintarviketa- louden verkostoidun osaamiskeskuksen sol- mukohtien avainhenkilöille.

Vuonna 1997 Agronet-verkon palveluita markkinoitiin edellisvuoden tapaan lu- kuisissa alan tapahtumissa ja tiedotusväli- neissä (esim. Piekkari 1997a, 19971) ja 1997c). Myös ulkomaisille kuuli jakunnille Agronet-verkkoa voitiin edelleen esitellä esimerkkinä kehityksen eturintamassa ole- vasta toimialakohtaisesta tietoverkosta (esim. Haavisto & Piekkari 1997 ja Öfvers-

ten & Piekkari 1997). Verkon markkinoin- tia tehostettiin uuden yleisesitteen ja eng- lanninkielisen julkaisumateriaalin (esim.

Alhainen et al. 1997) avulla. Verkon tunnettuuden lisäämiseksi hankittiin esittelyti- laisuuksissa käytettäväksi ja avainasialckail-

le oheismateriaalina jaettavaksi mm. esitte- lyliivejä ja -mukeja. Lokakuussa järjestettiin MTT:n tiloissa paljon osanottajia kerännyt seminaari tietoverkkojen käytöstä tulevai- suuden maataloudessa. Tunnettuuden li- säämiseksi ja markkinointi-investointien turvaamiseksi Agronet-tavaramerkki re- kisteröitiin vuonna 1997.

Osallistuminen Agronet-yhteistyön toiseen vaiheeseen antoi monille maa- ja elintarvikealan yrityksille ja yhteisöille luontevan polun siirtyä erillisistä tietokes- kuksista yhtenäiselle tiedon valtatielle. Jo tässä vaiheessa yhteistyöhön osallistuminen antoi monille myös mahdollisuuden omien tuotteiden integroituun markkinointiin, saatavuuden parantamiseen ja kaupallista- miseen. Kaikesta tästä johtuen sekä Agro- net-palvelujen että toimialan muiden www-palvelujen määrä kasvoi merkittäväs- ti vuoden 1997 aikana (katso esim. Talous-

(18)

tutkimus 1998). Vuoden 1997 lopussa Ag- ronet-palvelimelle tehtiin päivittäin jo yli 10 000 palvelupyyntöä (hits)

Vuoden 1997 keskivaiheilla käynnistyi Agronet-hankkeen kolmas vaihe (1997- 1999). Tämä vaihe koostui Agropolis Oy:n ja Maatalouden tutkimuskeskuksen yhdes- sä suunnittelemasta kolmivuotisesta Agro- net 2000 tietopalveluverkko -projektista. Sen tavoitteena oli kehittää Agronet-tietoverkon sisältöä ja käyttöliittymää vielä entistä- kin paremmin maaseutuyrittäjien todellisia tarpeita vastaaviksi. Vaihe jakaantui kah- teen osioon: maaseutuyrittäjien koulutta- miseen tietoverkkopalveluiden käyttäjiksi ja uusien tietoverkkopalvelujen rakentamiseen. Näin saatiin sekä koulutettavat että palveluiden rakentajat motivoitua kehittä- mään yhdessä todella tarvittavia ja käyt- töön tulevia palveluja. Agronet-projektin kolmannen vaiheen keskeisimmät tulokset on kuvattu alla.

Perusvalmiuksien kehittäminen: Vuonna 1997 toiminta keskittyi perusvalmiuksien rakentamiseen ja käyttöönottoon. Näistä tärkeimpiä oli viljelijöiden tietoverkkokou- lutuksen tueksi valmistettu verkossa sijait- seva koulutusmateriaali. Kaikki harjoitus- tehtävät pyrittiin tekemään verkon välityk- sellä. Siksi interaktiivisen koulutusympäris- tön luominen oli kolmannen vaiheen ensim- mäisiä tehtäviä. Hanke vaati myös lukuis- ten erilaisten asioiden kirjaamista oppilas- kohtaisesti ja erilaisten oppimista mittaavi- en asioiden kyselemistä. Myös näitä tarpeita varten rakennettiin tietoverkkoon palveluja. Näiden palvelujen avulla saimme koot- tua tarvitsemaamme tietomateriaalia. Itse palvelujen käyttö opetti oppilaita tietoverkkoj en hyväksikäyttöön erilaisissa asioimisti- lanteissa. Näin saimme käytetyksi jo ole- massa olevaa verkkoa samanaikaisesti sekä palvelujen tuotanto-, koulutus- että ke- hittämisympäristönä.

Dynaamiset linkkilistat: Yksi halutuim- pia palveluja oli toimialan linkkilistojen yl- läpito. Tätä varten tutkimme erilaisia vaih- toehtoja linkkilistojen automaattiseen yllä- pitoon. Suunnittelimme ohjelmiston, jolla tämä toiminto voitaisiin toteuttaa. Samalla

kuitenkin havaitsimme virtuaalikirjastojen kamppailevan samojen ongelmien kanssa, ja niitä varten kehitettyjen ohjelmistotuotteiden vastaavan pääosin tarpeitamme (II- tanen 1999). Suoritimme maailmalla olevien ohjelmistotuotteiden kartoituksen ja päädyimme ROADS-ohjelmistoon.

ROADS on Englannissa virtuaalikirjasto- projektissa kehitetty ohjelmakokonaisuus, jota käyttävät mm. Helsingin yliopiston maatalouskirjasto pohjoismaisessa Nova- Gate-projektissaan sekä Jyväskylän yliopis- to virtuaalikirjastoprojektissaan. Jouduim- me kuitenkin tekemään ROADS-ohjelmistoon muutoksia, jotta se taipui suomen kie- len vaatimuksiin.

Ajankohtaispalvelut: Erilaisen ajankoh- taistiedon jakelu oli yksi kysytyimmistä palveluista (Gelb & Bonati 1999). Erityisesti tukihakemuksiin liittyvien palvelujen ke- hittäminen oli jatkuvaa työtä vaativa koh- de. Tapahtumakalenteri oli myös toivottu uudistus. Se valmistui keväällä 1998, ja on siitä lähtien ollut yksi suosituimpia palveluja. Tapahtumakalenteriin tallennetaan tiedot toimialan tapahtumista. Tämä palvelee sekä tapahtumien järjestäjiä että tapahtu- miin osallistuvia välittämällä tiedot tapahtumista ja estämällä tahattomat päällekkäi- syydet. Viljelijä käyttää tietoverkkoa vähemmän kasvukautena kuin muulloin.

Tämä johtuu Suomen kesän oikullisista sää- olosuhteista. Kasvukauden ajankohtaistie- don saatavuuden parantamiseksi kehitettiin uusia sovelluksia. Mm. sato- ja tuholaisen- nusteet sekä sakoluku- ja säilörehuanalyysit tulivat saataville verkkopalvelujen kautta.

Kehitimme myös palvelun, jolla hälyttäviä tekstiviestejä saatiin lähetettyä matkapuhe- limeen.

Alueelliset palvelut: Kolmannen vaiheen ensimmäisiä tietoverkkopalveluita oli dy- naamiseen sivustoon perustuva Maakuntien parhaat -yrittäjärekisterin luonti. Se perus- tui ajantasaisen tekstitietokannan hyödyn- tämiseen. Samoihin aikoihin tehtiin myös PC-ohjelma, jolla sai sekä tallennettua vilj e- lymuistiinpanot että lähetettyä ne tietoverkon välityksellä tietokantaan. Viljelijät ha- lusivat myös osto- ja myynti-ilmoituksiaan

(19)

tietoverkkoon. Tähän kehitettiin maaseututori-palvelu. (Käyttäjäpalautteesta saimme selville, että alueellisia palveluja kaiva- taan). Kanta-Hämeen alueelle alettiin ke- hittää alueellisia palveluja. Näitä ovat alueelliset tapahtumakalenterit, maaseututorit yms. Automaattista tiedonvälitystä viljeli- jän toimintaympäristössä kehitettiin auto- matisoimalla tietojen siirtoa viljelijälle eri- laisista sidosryhmistä. Näistä voidaan mai- nita eläinten terveys- ja laboratoriotiedot sekä erilaiset sopimustuotantoon liittyvät tiedonvaihdot.

Tuotannonalakohtaiset palvelut: Monet tuotannonalakohtaiset ryhmät ideoivat ja kehittivät tietoverkkopalveluja, joista olisi hyötyä heidän päivittäisessä työssään. Näitä tuotannonalakohtaisia ryhmiä olivat maito, liha, vihannes, luomu, maaseutumatkailu ja sopimusviljely. Maaseutumatkailuun tehtiin erilaisia yritysrekistereitä ja matkailuy- rittäjärekistereitä sekä visualisoitiin näitä tietoja karttapohjalle.

Kohderyhmäprofi/ointi: Agronet-perusj är- jestelmää kehitettiin kesällä 1998 siten, että käyttäjät saisivat enemmän kohden- nettua tietoa. Tämä toteutettiin jakamalla käyttäjät ryhmiin tuotantosuunnan ja am- matin mukaan sekä esittämällä kullekin ryhmälle ensisijaisesti sen omaan erityistoi- mintaan liittyvää tietoa. Ajatus oli haluttu ja kannatettu, mutta käytännössä käyttäjä- luokkia oli tässä vaiheessa liikaa ja verkon profiloitu sisältö jäi vähäiseksi. Pienen ko- keilujakson jälkeen vain kaksi erilaisille kohderyhmille tarkoitettua tietoluokkaa otettiin käyttöön: perustieto ja ammattitie- to.

Yhteistyö: Kenties suurimpia saavutuksia oli eri sopimustuotantoa harjoittavien liike- laitosten kanssa tehty yhteistyö, jossa pys- tyimme esittelemään ja konkreettisesti näyttämään, mitä mahdollisuuksia tietoverkko tuo sopimustuotantoon. Nämä ide- at ovat pikkuhiljaa jalostuneet eri liikelai- toksissa ja tänä päivänä suurimmalla osalla sopimustuotantoa harjoittavista Iiikelaitok- sista on joko valmistumassa tai suunnitteilla tietoverkkopalveluja. Näin ollen hankkeen keskeisenä ajatuksena ollut ihmisten ver-

Taulukko 2. Viittaukset Agronet-verkkoon valtakunnallisissa sanomalehdissä.

Vuosi Viitteiden määrä

1995 7

1996 4

1997 21

1998 5

1999 9

kottuminen on pääosin toteutunut. Verkos- totyöhön aktiivisesti osallistuvia toimialoja olivat mm. tutkimus, atk-ammattilaiset, neuvojat ja viljelijät, viljelijätestiryhmät ja opiskelijat.

Markkinointi: Agronet-tietoverkkoa esi- teltiin sekä kotimaisissa ammattilehdissä (esim. Piekkari 1998) että kansainvälisille kuulijajoukoille (esim. Öfversten et al.

1998). Kokonaisuudessaan Agronet-verkon markkinointi onnistui erinomaisesti.

Vuoden 1999 lopulla verkko oli omalla toi- mialallaan selvästi tunnetuin tietoverkko.

Verkon tunnettuus: Agronet-tietoverkkoa ja sen käyttöä on tutkittu monissa yhteyk- sissä (Ramstadius 1998, Purhonen 1998, Partanen 1999, Jussila 1999, Syrjämäki 1999, Iltanen 1999). Se on todettu koti- maassa tunnetuksi ja paljon käytetyksi. Ag- ronet-verkko on myös kansainvälisesti tunnettu. Tämän raportin lähdeviitteistä voi nähdä, että verkkoa on esitelty lukuisilla kansainvälisillä foorurneilla. Monissa tapa- uksissa verkon esittelyä on erityisesti pyy- detty. Verkon esittelyä pyytäneitä asian- tuntijakokouksia olivat mm. International Workshop, Grosetto, Italia (katso Öfvers- ten & Piekkari 1997) ja Nordic Workshop, Foulum, Tanska (katso Öfversten et al.

1998). Myös kansainvälisissä julkaisuissa Agronet-hankkeeseen on usein viitattu merkittävänä ja tuloksellisena tutkimus- ja kehityshankkeena (esim. Gelb et al. 1999).

Palvelujen laatu: Paljon painoa pantiin palvelujen laadun ja käytettävyyden kehit- tämiseen. Agronet-projektin toimeksian- nosta Ramstadius (1998) keskittyi opinnäy-

(20)

Kuva 3. Agronet-palveluvalikko vuoden 1999 lopulla.

Ammattitietoa Perustietoa Agronet

Ajankohtaista.

Kauooaoaikka ia verkkooalvelut Tietoa tuotantosuunnittain ja tilastoja Flt in tietoa ma~

Koulutus ia hankkeet Yritykset ia organisaatiot Neuvonta. konsultointi tutl<imus Yleishvbchilista

Palaute 1© Agronet. I Toimii parhaiten selaimilla IE versio 302 kora: AITT:n arkisto / Yrjö Tuunanen ja Netscape versio 3 04 tai uudemmilla 4

4sro

AAN

'w.agronet.fi

tetyössään erityisesti verkon käytettävyy- teen liittyvien laatuominaisuuksien selvit- tämiseen. Nämä, ja jo aikaisemmin Pekka Haaviston tutkimuksessa (1995c) esiin tul- leet laatukriteerit pyrittiin ottamaan erityisen tarkkaan huomioon verkkoa kehitettä- essä. Tässä onnistuminen näkyy hyvänä asiakaspalautteena ja verkon käyttäjämää- rien jatkuvana kasvuna. Omalla toimialal- laan Agronet-verkko on hyvin tunnettu ja selvästi eniten käytetty johtava tietoverkko.

Kiiyttä jäkoulutus: Projektin puitteissa on Kanta-Hämeen maaseutuyrittäjiä jatkuvasti koulutettu tietoverkkojen ja Agronetin käyttäjiksi. Koulutuksen tavoitteena on ollut antaa osallistujille sellaiset tietotelcniik- kavalmiudet, että he pystyvät koulutuksen jälkeen ymmärtämään tietoverkon tarjo- amat mahdollisuudet sekä käyttämään tietoverkkoa itsenäisesti yritystoiminnassaan.

Merkittävimpänä erillisenä koulutushank- keena toteutettiin vuosina 1997-1999 maa- seutuyrittäjille, neuvojille ja kouluttajille suunnattu Agronet- käyttäjäkoulu -koulu- tusohjelma ja siihen kiinteästi liittyvä säh-

köinen oppirnisympäristö. Oppimisympä- ristiin olivat sähköinen, kaikille yhteinen oppimateriaali, koulutus- ja tapahtumakalenteri, palautekyselyt, säh- köpostilistat, keskustelufoorumi sekä har- joituspalvelut. Koulutus oli monimuoto- opetusta ja tietoverkkoa hyödynnettlin etä- opetuksessa koko ajan. Osahankkeen avulla koulutettiin Kanta-Hämeen alueelta 225 henkilöä Agronetin käyttäjiksi. Agronet- käyttäjäkoulu -projektin toimintaa ja tuloksia on selostettu tarkemmin erillisessä raportissa (Vahtila 1999).

5 Agronet-palveluverkon käyttö ja käyttäjät

Agronet-hanke on jatkuvasti kerännyt seu- rantatietoa tuottamiensa verkkopalvelujen käytöstä ja käyttäjistä. Kuvasta 4 näkyy Agronet-verkolle tulleiden palvelupyyntö- jen määrä viimeisen kolmen vuoden aikana.

(21)

1999 2000

Sen mukaan verkon kokonaiskäyttö on jatkuvasti kasvanut. Kuva 5 näyttää erikseen MTT:n sisältä ja MTT:n ulkopuolelta tul- leet palvelupyynnöt viimeisen kolmen vuoden ajalta. Kuvasta ilmenee, että Agronet- tietoverkko on pääasiassa MTT:n ulkopuo- listen käyttäjien työväline. Kuva 6 näyttää Agronet-verkon käytön viimeisten kolmen vuoden ajalta jaoteltuna käytettävissä olevien palvelujen mukaisesti. Vakiintuneista palveluista paljon käytettyjä ovat mm. kes- kustelukanavat, linkkilistat ja tietokannat.

Palvelujen ja tietoliikenneyhteyksien vaih- tuvuudesta johtuen verkolla on kuitenkin paljon myös hankalasti tunnistettavaa ja luokiteltavaa muuta käyttöä. Kuva 7 näyt- tää alueellisten palvelujen käytön jakautu- misen. Sen mukaan alueellisten palvelujen käyttö on suurinta Agronet-verkon koti- seudulla Kanta-Hämeessä. Runsaasti käyt- täjiä on kuitenkin myös Varsinais-Suomes- sa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla.

Myös käytön jakautumista eri vuosille, kuu- kausille, viikonpäiville ja eri vuorokauden- ajoille on seurattu. Kuva 8 näyttää verkon keskimääräiset käyttömäärät neljän viimeisen vuoden helmikuun eri viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina. Kuva 9 näyttää vas- taavat tiedot kolmen viimeisimmän vuoden

kesäkuun käyttömääristä. Myös näistä kuvista näkyy verkon käytön jatkuva vuosit- tainen kasvu. Toiseksi niistä näkyy, että verkon käyttö on kesäkuussa selvästi helmi- kuuta suurempaa. Kolmanneksi kuvista nä- kyy, että verkkoa käytetään paljon myös lauantaisin ja sunnuntaisin, ja että käyttöä on paljon myös tavanomaisen virka-ajan ul- kopuolella. Erityisesti kesäkuuta koskevas- ta kuvasta näkyy ilta-aikaan sijoittuva käy- tön lisääntyminen. Viikonloppukäyttö ja muu virka-ajan ulkopuolinen käyttö ovat merkkejä siitä, että Agronet-verkko on muuttunut tutkimuskohteesta käytännön viljelijöiden työkaluksi (Kuva 10).

6 Agronet-yhteistyön hyödyt ja vaikutukset

Edellä esitetyn mukaan Agronet-yhteistyö on koko maatalous- ja elintarvikealaa kos- kevana yhteistyöprosessina ollut poikkeuk- sellisen pitkäaikainen, kattava, tulokselli- nen ja vaikuttava. Seuraavassa on kuvattu yhteistyön avulla saavutettuja hyötyjä ja vaikutuksia. Kuvaus on jäsennelty kohdas-

sivuja/

kuukausi 500000

400000

300000

200000

100000

Kuva 4. Agronetin käyttö 1997-1999.

(22)

500000

400000

sivuja/ 300000 kuukausi

200000

100000

1997 1990 . 1999 2000

AIKA

RYHMA MTT 9991

Kuva 5. MTT:n ja muiden käyttäjien osuus 1997-1999.

1500000 1400000 1300000 1200000 1100000 1000000 900000 900000 700000 000000 500000 400000 300000 200000 100000 sivuja/

vuosi

,

199719981999 199719991999 199719981999 199719981999 199719961999 keskustelukonovn koulutus linkkili tut muut tietokonnot LUOKKA

Kuva 6. Agronet-palvelujen käyttö 1997-1999.

(23)

20000-

10000-

D Ote I u-Pohj a agine Ko n t o-Home Muut Puijot -Home V rsinois -Suomi Alue

30000

\-- — — — — --- —

_- N •-

/ , -N

/ r ^•\>

, -- r -- .,- , r \.• •

-- k\

..-- \

--- --- ---

- sivuja/

alue

Kuva 7. Alueellisen palvelujen käyttö vuosina 1997-1999.

1001100

sivuja/ 90000 viikonpäivä

00000

70000

50000

40000

30000

20000

10000

I

Se Ti Ks Ts Pe Le

VIIKKO

1907 1996 — -- 1999 --- 2000

Kuva 8. Agronetin käyttö helmikuussa 1997-2000.

(24)

To Ti Te

VIIKKO

1997 1996 1999 50000

40000

30000 sivuja/

viikon- päivä

20000

10000

011

VI Kuva 9. Agronetin käyttö kesäkuussa 1997-1999.

4000

1000 3000

sivuja/

tunti

2000

Me 01 Te To Pe Lo

AIKA TV 1992

Kuva 10. Agronetin käyttö eri vuorokaudenaikoina kesäkuussa 1999.

(25)

sa 3 käytetyn yhteistyön avainaluejaottelun mukaan. Yhteistyön hyötyjä ja vaikutuksia tarkasteltaessa kannattaa huomata, että ne usein ulottuvat yhteistyöhön osallistunutta ydinjoukkoa laajemmalle, jopa koko maatalous- ja elintarvikealalle.

Ihmisten verkottunzinen: Agronet-yhteis- työn alkuperäinen ajatus käyttää konkreet- tista tietoverkkoa koko toimialan vapaa- muotoisen verkostomaisen työskentelyn apuna ja tukena on onnistunut hyvin. Yh- teistyön piiriin saatiin kootuksi toimialan käytettävissä ollut paras osaaminen. Laaja yhteishanke sai palautetta palveluverkon teknisiltä kehittäjiltä, palvelujen kehittäjil- tä ja palvelujen tuottajilta. Näin maatalous- ja elintarvikealalle saatiin hyvät edellytykset verkostomaisen yhteistyömallin kokei- lemiseksi ja jatkuvaksi oppimiseksi. Sidos- ryhmien välinen yhteistyö lisääntyi erityisesti tietotekniikan alalla. Näin ollen Agro- net-yhteistyön yhtenä myönteisenä vaiku- tuksena voidaan pitää sitä, että se on antanut koko toimialalle puitteet tietotekniikan käyttöönottoon liittyvän jatkuvan muutoksen sietämiseksi ja oppimiseksi.

Toimialakohtainen tietoverkko: Agronet- yhteistyön aikana kehitetty Agronet-verkko on osoitus siitä, että toimiva toimialakohtainen tietoverkko voidaan rakentaa kohtuullisilla kustannuksilla. Yhteistyön tuloksena lähes koko toimiala on saatu ra- kentamaan palveluja saman teknisen sa- teenvarjon alle. Tämä on mahdollistanut usein hyvin niukoillakin resursseilla varas- tetuille yrityksille ja organisaatioille mahdollisuuden olla mukana kehitystyössä.

Suuremmille se on merkinnyt kustannus- säästöjä. Monille yhteistyön osapuolille se on myös antanut luontevan mahdollisuuden omien tuotteiden integroiduksi mark- kinoimiseksi, saatavuuden parantamiseksi ja kaupallistamiseksi. Suurimman tietoverkkojen kehittämiseen liittyvän oppimis- hyödyn on saanut Agronet-verkon tekni- sestä kehittämisestä vastannut Maatalou- den tutkimuskeskuksen tietopalveluyksik- kö. Tämän oppimistuloksen vaikutus nä- kyy hyvin MTT:n omien tietoverkkojen ke- hittymisenä. Siitä huolimatta, että MTT:n

omien tietoverkkojen kehittämiseksi ei ole pystytetty mitään erityishankkeita tai suunnattu erityisresursseja, MTT:n sisäiset tietoverkot ja sen oma tietoverkko www.mtt.fi ovat hyvin toimivia.

Verkkopalvelujen käyttö: Suoraan saatujen markkinointihyötyjen lisäksi Agronet-yh- teistyö on opettanut toimialaa yleensäkin hyödyntämään Internet-verkkoa. Monille alan yrityksille siihen osallistuminen on tar- jonnut luontevan polun siirtyä erillisistä tie- tojärjestelmistä yhtenäiselle tiedon valtatielle. Viimeisimmät tutkimukset osoitta- vat, että Suomen maa- ja elintarvikealalla Internetin käyttö on eurooppalaista huip- putasoa. Jo vuonna 1998 yli 20 % suoma- laisista viljelijöistä käytti Internet-verkkoa (Öfversten et al. 1998). Internet-verkon käyttö vaihtelee kuitenkin sekä paikallisesti että tilakoon mukaisesti. Esimerkiksi Parta- sen vuoden 1999 alkupuolella tekemän, tietoverkkojen ammatillista käyttöä selvitel- leen tutkimuksen mukaan yli 70%:lla Hä- meen keskiuurista maatiloista oli kotitieto- kone ja noin 40 % hämäläisistä viljelijöistä käytti Internetiä. Agronetin käyttöaste oli 65 % Internetin käyttäjistä eli noin 26 % koko viljelijäjoukosta. Tämä osoittaa, että Agronetin käyttö ainakin sen omalla koti- seudulla on jatkuvasti ja nopeasti lisäänty- mässä. Tätä voidaan verrata vaikkapa Inter- netin käyttöön Saksassa, missä Saksan suurimman maatalousalan ammattilehden lu- kijakunnalle tehty kysely osoitti, että vain 10 % lehden lukijoista käytti Internet- verkkoa (Gelb et al. 1999).

Agronet-tavaramerkki: Tietoverkkore- surssina Agronet-osoite www.agronet on ollut jatkuvasti ja keskeytyksettä käytettä- vissä vuodesta 1995. Agronet-nimi rekiste- röitiin vuonna 1997 Maatalouden tutkimuskeskuksen tavaramerkiksi. Näin syntyi samalla sekä ensimmäinen Maatalouden tutkimuskeskuksen omistama tavaramerkki että maatalous- ja elintarvikealan ensim- mäinen rekisteröity portaali. Viimeisimpien markkinatutkimusten mukaan Agronet- tavaramerkki on toimialalla hyvin tunnettu. Agronet-tavaramerkin tunnettuus on samalla lisännyt Agronet-yhteistyöhön ak-