• Ei tuloksia

Kaavoitus- ja rakennustoimen seurantatietoja vuodelta 1979

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kaavoitus- ja rakennustoimen seurantatietoja vuodelta 1979"

Copied!
54
0
0

Kokoteksti

(1)
(2)
(3)

Sl

IE

I AK USTOIME

s

JA VU E A 1979

KAAVOITUS- JA RAKENNUSOSASTO

3/1980

(4)
(5)

Raportin s ESIPUHE

I

:....

II VAS

III IV

v

TX

X

ja laaninhallitusten kaavoitustoimistois-

v.

1979

ja laaninhallitusten kaavoitustoimistoissa

1.1.1979 ja 1.1.1980

rakentamisrajoitukset avat

I asteen yleiskaavat

turvaamiseksi antamat rakennus- ja toi-

1.8.1979

TUS

tamat asemakaavat

1979 vahvistamat asemakaavat va.hvi tut asemakaavat

1979 vahvistamat rakennuskaavat asemakaavan muutokset

1979 vahvistamat asemakaavan muutokset vahvistetut asemakaavan muutokset

1979 vahvistamat rakennuskaavan muutokset vahvistamatta jatetyt ja kumotut asema- ja asema- ja rakennuskaavat, joiden alistus

LOMARAKENTAMINEN

1.1 .. 1980

paatokset v .. 1979

seka ra.nta-alueelle rakennettavaa poikkeusluvat v .. 1979

luvat v. 1979

istut kaupunkeja ja maalaiskuritia kos-

1979

poikkeusluvat v. 1979

luvat

v ..

1979

lohkoihin vuosiin

kaavoitus- ja rakennustoimistojen

ja rakennustoimen tarkastajat

(6)
(7)

2

ESIPUHE

ja rakennustoimen seurantatietoja vuodelta 19?9

on jarje kolmas seurantatiedoista koottu vuosira- laajennettu ottamalla mukaan myos valta- kunnalli kayton suunnittelua, lunastuspaatoksia

ja tyyppihyvaksyntaa koskevia tietoja. Tekstiosassa on py- lemaan asioita kuluneella viisivuotiskaudella.

Raporttia kehitetaan edelleen ja tarkoituksena on aikaansaada

~~~-~~~

koskeva vuosikertomus, joka palvelisi myos valta- kunnalli kayton suunnittelua.

Vuoden 1979 laaninhallituksille on siirretty uusia Waiden osalta seurantaraportti ei anna oikeaa kuvaa li:Uininhallitusten tyosta. Waita koskeva selvityscyo on

Taman

j

vt.

ta

ij

Vt.

tus erik seen.

on paaosiltaan kerannyt ja koonnut Antti Enqvist.

ossa paivana heinakuuta 1980.

likko

a

Olavi Syrjanen

s a

Usko Paananen

(8)
(9)

3

I K~SITELLYT ASIAT

Sis iainministeriossa ja laaninhallitusten kaavoitus-, asunto- ja ymparistotoimistoissa (josta tassa julkaisussa kaytetaan nimitysta kaavoitustoimisto) kas lti vuonna 1979 yhteensa 63 916 as merkitsee yli kymmenentuhannen asian kasvua vuoteen 1978 ja s edeltaviin vuosiin verrattuna. koko- naan

mika vi rannan ti si

te en

on tapahtunut asiaryhmassa "muut paatokset", , etta laaninhallitukset ovat ottaneet seu- mukaan laaninhallitusten ratkaistavaksi asioita. Viisivuotiskaudel 1974-1978 kas

lukumaara oli pysynyt lahes vakiona vuodesta 1976, jo1 ite1tiin 52 691 asiaa, mutta siirtyma vuodesta 1978 vuoteen 979 merkitsi 20 %:n nousua kasite1tyihin asioi-

ivuotiskautta on imannut toimiva1lan si linno1ta 1aaninha11ituksiin, mika myos il- menee ratka en asioiden maarien painotuksessa 1aaninha11 non ja ministerion valilla.

Vuonna 1974 o osuus 29 % tehdyista paatoksista, ssa vuonna 1978 enaa 15 %. Vuonna 1979 vastaavan

se o1i 1 jo 11 %:iin. Tama ei kuitenkaan o merkinnyt

olee11ista muutosta kas asioiden maaras-

sa

vaan esim. vuosi 1979 o ministerioon saapuneiden kaava-

ja maarien suhteen koko viisivuotiskauden

i ..

11is muutos on tapahtunut 1aaninha1litusten kaavoitus- toimistojen as kuin varsinais kaava- ja poikkeus-

Tama ta

asioiden maarissa. Taman ryhman paa- oli vuonna 1979 65 % kaik~sta kasitel1yista asioista.

sta ..

paaosin 1ausunnoista viranomaisi11e. Nais- 11itukse11e muodostaa 86 % kaikista lau-

jen 1upa- ja asemakaava-asioiden kokonais- sa on havaittavissa vuonna 1978 selva pudo- tus tasosta, milleka taso1le palattiin vuoden 1979 1uvuissa ..

(10)

. ""---

.

. ~---,

1

r

1

kaudessa.

vojen

'

ja

1976

1

963 949 869 773

525 3

319

7612 8423 7886

36948

46367 6

VAT

-

-~ r

kk 2 12 kk

lasketun c;;~.o~::;;JJJ.c;;~..r~.

mukaan val tao sa JJJ..L.I...I..LO

ratkaisuaj lyhyempiin

vajaassa kolmessa nayttavat josu ... l:l....r...&..l.

(11)

5

Sis~asiainmi~ieteritln ja lllninhallitu~ten kuavoitustvimistoiesa klsitollyt asiat v. 1979 SM/KROs seuranta

:0 -..i ,_.

""o.

~

+' ••

lOIII

V.1nister1~/llln1 ~~ :1 l.

j

£

~~ 0

~

P. ....

-..illl c;:.

~[2

lll::S Ill Ill ..-1+' 113 ..-;,

·~ ~

1111..-1 a ....

!~ J

1130

2~ ~ ~ i

:tO> Ill«< '1;1:11) Glf! !·; ~

""'Ill ;:::1:11) ~;.::; ~

(I) ,.Ill :::>rl p, ..

?AATe;.:.:;::;T:

- - - -Vs.:.!-~Vi!.tettu asc~;:tkaavoja 1,7 1 11 4 2 1 7 2 1 6 4

-

39 156

Vahvistettu as~wakaavan muutoksia ja laajennuksia. 570 1 6 2 - 20 2

-

1 5 - 38 503

Vahvistettu asemakaavan muutoksia } 24 11 11 10 - 2 10 11 5 12 2 98 101

!·:·..1ut Asemakaavoja ko::;kev<> t piHitokset 13 1 1 2 2 2 1 -

-

-

-

- 9 22

Asc~ak1avapJtitHksi~ yht~en3l 703 27 29 19 14 23 12 12 13 12 21 2 8:17

'.'ah·:istettu rakennu::;lv.avoja

-

16 30 14 4 10 1 2 9 16 7 8 117 117

Vahvistettu Vahvistettu rakcnnuskaavan m•.:.utoksia raker~uskaavan muutoksia ja laajennuksia 1 2 37 6 20 15 32 57 23

-

30

-

6 6 26 2 29 5 25 36 23 56 19 9 158 308 159 310

:·:::ut rakennuskae.voja koskevat paat~kset

-

2 7

-

2 - - 2 - 7 1 1 22 22

0 " " yhteensa 3 61 72 103 29 110 13 34 43 e1~ 89 37 605 E:os

no,._,.,..,,_,

''lahvistl!ttu l''lr,t;:~k:~avoja

-

6 29 '10 11 10 1 6 '1'1 2 5 <)4 94

Vahv1nt~ttu rar.ta(.:on·n·n :ruutcksia

-

-

-

-

-

3 - -

-

-

-

- 3 3

Rnntnk~avan laotijon j~ kaavoitettavan alueen hyvaksyminen

-

5 23 18 8 7 1 7 8 9 5 100 100

Rantukaavan tarpeellisuuspnatcksia 1 2 37 19 2 8 4 2 6 6 88 89

:·:uut rontakaavoj3- i;o:;kcvat p1iatokset

-

1

-

- 1

-

1 - 12 - 2 17 17

Rantakaavapnlt~ksil yhteensl 1 14 89 47 22 28 4 17 22 23 18 302 303

.

Vehvistettu rakennusjarjestyksia

- -

7 5 5 6 1 - a. 4 - 1 ~ 37 37

>··

Jatkettu rake~ruskicltcja 70 12 8 12 5 1 2 7 4 2 - 53 123

I Poikkeusluvat. "'"'"~·"""""i-"''" ~:vK:1tt>i sr>t 1056 39 103 58 8 11 39 24 2 54 88 15 4~1 1499

5 KJ,elteiset 238 .:; 10 6

-

- 7 - - 16 6 - ll8 285

MvXnt"'l""+. 545 59 79 41 30 21 64 44 29 65 97 5 554 1029

132 ~~~aHtdu+ 44 4 30 1 4 5 9 4 3 39 3 3 105 149

Poikkeuslupia keupunkDrun."lissa yhteens!!. 1685 115 222 106 42 37 139 72 3ll 174 194 23 1158 3043 Poikkeuslupia mnA1~1~tnn1~~A Myonteiset

-

273 423 301 101 82 '111 61 178 483 223 190 2426 2426

5 § K.ielteiset

-

99 78 62 19 10 18 12 4 89 18 27 436 435

132 § Nyl:lntei::;et

-

124 172 199 121 251 231 77 236 34? 173 141 2072 2072

Kielteiset

-

24 58 67 29 58 41 20 21 160 48 27 553 5~·3

Po1kkeuslupia maa.laiskunnissa yhtcensli

-

520 731 629 270 401 401 170 439 1079 462 385 5487 5487

Poikkeuslupia yhteensli 1685 625 953 T!)".J 312 438 540 242 477 1253 C:56 406 6639 8524

z.:uut ·p:il!ttikset 64 3313 2286 1270 910 743 1160 554 912 688 1876 606 1l•320 1141.;G4

I I I

PAATCKS.::.T YliTfi:.tiSA 2746 4052 341,11 2193 1296 1279 1731 861 1482 2068 2652 1074 2211.;3 "i 21·851)

glJ:'V~

S1sti~51a1nm1nister1olle

-

'•5 lt6 (,8 23 53 28 29 49 21 47 35 444 444

Asuntohall1tuksclle 19 1939 ?.3'•9 2 38 1351 971 226 1112 1233 254G 2C07 1497 179~·9 179!:8

h:ut lnusunr.ot 66 210 /')8 53:; 88 29~ ~ 3 68 2')5 M+ 220 241 2:!07 ::::·73

- - - -

A~netut lnusunnot yhteens~ 85 219l• 2863 ?741 1462 1319 337 1209 1537 2">11 ~!87'• 1773 209?0 21005

KI d1.TCKlRJ'i,:;T

-

I; 17 22 8 28 21; 2 17 7 3 20 15'2 1~2

1----

I

/ NUUT ASIAT (vhlJ liihctr.:ptiiiWkset ym.) 14 ?lt?rl '.113 :'/;01 149fl ')I,!J 508 11112 13138 2199 1157 1?08

--

--

KA lKKl I( 1\siTt;LL Y'J.' :.:;:rAT YHTE:r;:J;JA 2645 87?a 943? 7 557 4266 ·:,571, 1?600 3211, '•240 f.8J5 6G96 4075 (,10?1 6Y:J16

-

(12)

Siouasiainminiaterion ja launinhallituaten keovoitustoimistoiasa vireillii olleet asiat 1.1.1979 ja 1.1.1980

SM Uudenm. T ja P Hameen Kymen Mikkelin P-Kerj. Kuopion K-Suomen Vaaaan Oulun Lapin laani Hiifui liiiiini Hiani laani UUini liiani liiani liiani Uiiini UUin i

.Asomnkrwva t 1.1.79' 10 5 ; 7 1 10 10 1

1.1.80 10 10 1 ; ; 14 6

Muut ask. koske- 1.1.79 4 2 ~ 2 4

vat OGiDt 1.1.80 8 1 2 2

Asemokaava-asiot 1.1.79 169 10 9 ; 7 1 2 8 12 14 1

yhtecnnu 1.1.80 186 10 18 2 5 3 .2 4 14 6

RokcnnuokoHvt~t 1.1.79 24 18 19 15 3 95 6

1.1.80 16 14 19 2 70 7

Muut rok. koakc- 1.1.79 5 6 ; 1 4 13

vat asiat 1.1.80 3 5 2 1 6 27 10 1

Rekennuskaava- 1.1.79 40 44 24 16 16 11 (79) 7 26 108 45 6

esiat 1.1.80 25 44 21 16 20 8 (80) 8 28 97 50 8

Rantekaavet 1.1.79 8 14 8 7 9 1 37 3 3

1.1.80 4 16 7 10 5 3 15 4 4

Muut rantak. 1.1.79 18 36 15 12 8 30 24 8

koskevat asiat 1.1.80 16 8 7 3 4 2l~ 30 10

Rantakaava-asiat 1.1. 26 44 22 21 9' 20 67 27 11

1.1 20 10 17 8 7 12 39 34 14

Rakennusjar- 1.1.79 3 7 3 1 9 3 3 1

jestyksia 1.1.80 3 9 1 3 4 1 7

Rakennuskicllon 1.1.79 4 1 4 1

jatkominen 1.1.80 7 7 3 4 1 3 1

1.1. 512 34 62 8 11 3 27 ~79) 2 96 ~79) 446(79) 57 1

1.1 478 48 74 16 18 2 13 80) 6 109 80) 31(80) 370 1

1.1 233 116 121 225 65

1.1 204 114 80 287 50

Muut asiat 1.1 116 416 380 137 123 85 211 174 33'~ 121

1.1 63 897 708 231 160 72 225 158 223 157

Asiat yhteensli 1.1 885 685 312 287 123 266 333 970 674 206

.1 1504 964 406 277 93 281 315 712 847 231

(13)

Si

po

1400 1200

7

vireilla

ja

kuukaudessa puolivuosittain

v ..

A

I " \

1000

I \

I

800

I

I

" /

600

400 .,""""'

... .,...

200

1

men en as

t

io en

1000 800 600

"'-

:

-

400 200

~----· ...

0 2

.,....,.,...

-""'

'

...

3 4

1

~ '~

~

~ __.,!Jill

~

~

poikkeusluvat

"\.

\.

'· --

...

-- ...

'

...

- asemakaavat

-78 -79

-80

maarissa on havaittav1ssa vuosikym- rakentamisen "kuumien

vuo'sien"

aiheuttama

sittemmin saatiin purettua ja vakiinnu-

ittain v. 1979-

1980

...,.--- poik keus

lUTe

t IV "-....I..--/

~

..,..--

~

---- --

...

---- ---

j ; - . .

6 8 10 12

t

_

...

2

as

em

akac: vat

"""

.. --

..

- - I -

4 6 12

kuukaudet

(14)

ALUEIDEN KAYTON

Valtakunnallisen alueiden kayton suunnittelun kehittamistyo

saar en

sen j

ne l

uudistamisen ja

en pohjalta valtakunnan

lahtokohtia

yhteen keskushal

kayton nakoku.lmH

ja

virnnomai .. lGiytanno

kahteen osaan: benkekoht

on pyritty

ri

jen

ja selvitelty ssuunnitelmien

ja

ja ymparisto-

era.iden

hankke:l.den

eita neuvotteluin ..

ministerion v .. 1977 suorittama suorittama

m

.. ~~hdollisuuksien

11a.

jeluosaston on julkaistu

ston, ve

en

, Tammi.-

en.

on s-

en

(15)

J, • • • • • ' I>• h ...

3 ..

SEUTUKAA VO I TUS 9

Seutukaavoituksen nykyvaihe

Sisaasiainministerion seutukaavoitusta k~skevassa kokoavassa ohjeessa on maaritelty kokonaissuunnitelman (KOKSU) ja sen os lmien aikataulut ja niiden kytkeytyminen vaihe- kaava II:n (VK II) aikatauluun ..

ssuunnitelmien ja vaihekaava :n liittovaltuusto- ajoittuvat seutukaavaliittojen vuoden 1980 to mintasuunnitelmien ja niihin tehtyjen muutosten seka vuosien

' k

l. c

"-")

e

) ..

la

anmaa

suunnitelmien mukaan seuraavasti (s=

Kokonais- suunnitelma

s k -80

s -80 s -81 s k s s k

k

s -80 k

k -80

s -80 k -80 s -80 s -80 k 1 k -80

Vaihekaava

s -80 s s -81 s 1

s -80 s -81 s -80 s -80 k -80

s s s -80 k -81 k

s -81 s s s

lmien laatiminen painottuu 1980 ..

saa kokonaissuunnitelman valtuustokas

s ne l i t, jotka ovat aiko-

a

ssuunnitelmaa vasta vuoden 1981 puo l s lemaan sen jo vuoden 1980 syysvaltuus ssa.

(16)

Vaihekaava II valmistunee kahdeksassa liitossa vuoden 1980 aikana, kymmenes liitossa vuoden 1981 aikana ja yhdessa liitossa vasta vuoden 1982 syksylla.

Seutukaavoitus

Seutukaavaliitot perustettiin vuosien 1963 ja 1972 valisena

ko

san

C' 0

Liittojen tyo on perustunut sisaasiainministerion seutukaavan laatimismaaraykseen ja seutukaavoitusta

ohj

johtuen seutukaavoja laaditaan ns. vaiheseutukaavoina. Ensimmai

iss a

vaiheena on si

s

et

llyttanyt laadittavaksi suojelu- ja ttavat seutukaavat. Kuluvan vuoden mennessa sisaasiainministerio on vahvistanut kahdek-

sta vaihekaavaa ..

~~L~ ... ~L •• ~sterion vahvistamat seutukaavat ja

ja MM-aluevarausten )

ava- .n paatok- Eri SU-

sen paiva- alueet et alueet maar a

1 .. 6 .. 1973 3 3 000 12 500 18 800 .. 1 '1 .. 1 7 700 6 300 2 500 16 500 .. 9 .. 1976 ja

.. '11 • 979 12 300 6 200 29 200 47 700 12 .. 12 .. 1977 4 700 17 700 200 56 600 la 4 .. 4 .. '1979 900 1 500 5 000 7 400

L~ .. 4 .. 1979 4 300 4 800 9 100

.7 .. 1979 500 10 000 500

.. 9 .. 1979 4 300 2 15 000 900

ens

a

61 000 00 98 400 1 500

en lisaksi ministeriossa o vuodenvaihteessa

l lyssa kaikki muut stys- ja suojeluvaihe- lukuunottamatta (Vastra-Nyland)

l i a rakentamisrajoituksia on voimassa kahden aavaliiton alueella ..

(17)

11

Sisaasiainministerion antamat, 1.1.1980 voimassa o tukaavalliset rakentamisrajoitukset

seu-

Seutukaava- alue

Etela-Savo

Kanta-Hame

SM:n paatoksen palva- maara ja rajoituksen paattyminen

10.10.1979-1.10.1981

Rajoituksen alaisten alueiden pinta-ala

(ha)

19 000 (Lukuun eivat

48 400 67 400

sisal tyisse alueet)

Seutukaavaliitoissa on myos kaynnistynyt seuraavan, vaihe- kaava II:n laatiminen. Kaavaan mukaan otettavien alueiden

ja maankayttomuotojen osalta on ministerio antanut seutukaa- valiitoil suhtee sen paljon harkintavaltaa. Useimmissa

issa tyon painopiste on taajama-alueiden, rantojen ja yhteysverkon suunnittelussa. Toisen vaiheen seutukaavojen odo

vuonna 1

ministerioon vahvistettavaksi aikaisintaan

(18)

Vuodenvaihteessa oli maassamme voimassa kolme vahvistettua iskaavaa. Laaninhallituksille ja seutukaavali lle lahe ttiin

6.10.1978

yleiskaavatilannetta koskeva kysely, jonka tarkoituksena oli selvittaa, kuinka paljon yleiskaa- voja ja muita yleispiirteisia maankayton suunnite on eri kunnissa. elyssa on kiinnitetty huomiota lahinna suunni-

en laadintamenettelyyn. Taman kyselyn tarkoituksena oli saattaa ajan tasal syksylla

1974

tehty koko maan

i lannetta koskeva investointi. Kyselysta on laa- ttu vuonna

1979

yhteenveto ja vuonna

1980

tehdaan oma

sunsa, joten tilanteen laajempaa tarkastelua ei suo- vuos ssa ..

~~~~.,.~~~.~sterion vahvistamat yleiskaavat ja

Punkaharju Rovaniemi

tten aluevarauksen (ha).

SM:n paatoksen paiva- maara

13 .. 9 .. 1977 .. 8 .. 1978 11 .. 11 .. 1979

Aluevarausten pinta-ala

1 400

2

maassa oli vuoden

1979

lopussa yleiskaavoja

1

joi lain mukaan laadittu kpl.. Vastaavasti o aavoja on laadittu

483 ,

joista rakennuslain

95

1 ..

sen turvaamiseksi on annettu joukko rakennus- a ltoja,

1.1.1980

tallais eltoja oli massa 1

alueet., j

muiden

ha:lla. Suurimman ryhman muodostivat ne

o voimassa vain toimenpidekielto

(79

ha), ja oli voimassa

105

ha:lla ja rakennus- ja

ja

29 021

ha:lla. Kaudella

1974-79

toimen- ojen pinta-ala on pysynyt melko vakiona, kun taas

jen pinta-alat ovat vaihdelleet.

(19)

Yleiskaavoituksen osalta on merkittavaa, etta -quoden 1978

aikana saatiin paatokseen yleiskaavoituksellista yhteistyota koskeva selvit.ystyo.

T,yo

sai alkunsa ministerion kehotettua vuonna 1976 antamassaan yleiskirjeessa eraita kuntia yhteis- tyohon asuntotuotanto-ohjelmien ja yleiskaavallisten suunni- telmien laadinnassa.. Nama kunnat ovat laatineet yhteistyossa yleiskaavalliset suunnitelmat vuosille 1978-1980. Paaosa suunnitelmista valmistui vuosien 1977-78 aikana ja viimeiset naista vuoden 1979 aikana. Vuoden 1980 kevaalla on annettu ohjeet yleiskaavallisen yhteist.yon jatkotoimenpiteista.

Paakaupunkiseudun ja

Turun

kaupunkiseudun alueilla on yleis- kaavallista yhteistyota jatkettu erillisohjeiden mukaisesti ..

SISAASIAlNMINJSTEFUON YlEISKAAVOITUKSEN TURVAA- MISEKSI 1.1.1974 -1.1.1980 ANTAMAT RAKENNUS- JA TOIMEN?tDEKielLOT

.J

1974 1975 1976 1977 1978 1979

Selitykset~

·o

toimenpidekiellot

~ rakennuskiellot

am

rakennus- ja

&. toimenpid&kieUot

1980

13

(20)

1.1.1980

voimassa olleet Sis.min .. paatos

4.

7. - 21. 4 .. 80 25. 7. 2. 4a~80

1 • 1.81 2. 2.76 - 15.12.80 27. 5.76 - 30. 4.81 25. 5.76 - 30. 4.

1.11.76- 1 • 1 • 31 • 1.77- 14. 9.81

..

2. .. 12.81 11 • 3. • 12.81 15. o .. r' 15.

6.

'15. 7. ..

6.

1 • 9. 8.

12 .. 10. .. 10 15.11 .. .... 15.12 8.12. .. 12111

.. 12 .. 77 -

4.

1 .12 - 14. 6

,.. 4 -:z:

o. • .,.,

8 5 81

5 •

5

7

6 ..

17 .. 11 .. .. 12 .80

• 11 .. • 11 ..

• 11 .. • 12 • 2. Cll 1 ..

1 .. 12

17. 4 .. 12.81 ..

5 ..

- 31.

5.

11 • r u

5 ..

84

4.84 18. 7.

6.

9.11 • • 1 0.84 .. 11 .. • 12.81 )1 .. 12 .. .. 11 •

1 = rakennuskielto 2 = toimenpidekielto 3 = molemmat

rakennus- ja toimenpidekiellot:

Kunta Laajennus/ha Peruste

Vaasa

4 900 1

Kerava

1 850 2

Kangas ala

600 2

Harjavalta

1 270 3

Kuopio

13 000 1

Kuopio

4 700 2

Sipoo

35 560 2

Hausjarvi

2 600 2

Ylojarvi

400 2

Suonenj

1 550 2

Veteli

2 100 ..) 7

Pirkkala

650 3

Tuusula

15 600 2

Tampere

4 000 2

Hameenlinna

425 3

Hausjarvi

2 500 2

Hyvinkaa

520 3

Hyvinkaa

4 030 3

Suonenjoki

2 300 3

Haukipudas

700 1

Valkeakoski

400 3

Ilmajoki

205 1

Valkeakoski

200 2

Tammisaari

10 800 3

Janak.kala

750 2

Siilinjarvi

1 390 2

Kouvola

1 600 2

Vanta a

1 300 ..,J "A.

Myrskyla

126 3

Naantali

3 300 1

Hameenkyro

752 2

Kokkola

1 343 2

Vaasa

..,J -:z: 540 t:.. ,..,

Vehkalahti

700 3

Hanko

4 400

3

Nurmijarvi

356 2

(21)

19?9

kysely, johon yhteistyossa

pohjalta on koottu

u ...

""""""sti

Thteenveto on

huoli-

jos ao.

1.8.19?9

Ainei on ylitarkastaja Tarjanne

(22)

taan muihin kuntiin. Asemakaava voidaan eraissa tapauks laatia.

Uusie.n a

1979

a

n ..

83

km • 2 ja

98

km2 ..

naispinta-a

kuin kaupunkikuntiin

asema- ja rakennuskaavoja vahvistettiin vuoden

273

kappaletta, yhteensa

Vuonna

1978

vastaavat luvut olivat

355

kappaletta ema- ja rakennuskaavo

on vaihdellut vuositta

uuden alueen koko-·

10-15

:n puitte sa.

Asemakaavojen osuus uusien alueiden kaavoituksessa oli vuonna

1979 1

v&hvistettua asemakaavea, pinta altaan yhteensa

1978

vastaavat luvut olivat

190

kpl ja

47

km

2.

AsemekRavo oli laaninhallituksen vahvistamia

1979

kpl ja

1978 50

Uus 1

J.i

alue

1

rakennuskaavoja vahvistettiin

1979 117

kpl yhteensa

40

km

2,

va avien lukujen vuodelta

1 ja km2 •

ia vahvistett vuonna

1979

sisaasiainminis- ja laaninhallituksissa 1 kappalettR, minka

...~...~. ... .~. .... v .. ...~....~..ituksissa vflhviste iin

396

rakennuskaava- muutosta.. avamuutosten yhteenlaskettu pinta-alc. o

tett tae.ve.t

33

to on ol si

ja rekennuskaava.muutosten

34

km

2 ..

Vuonna

1978

vahvis- ja

368

rakennuskeavan muutosta.. Vas-

1978

yhteispinta-alB.t asemakaavamuutosten osalta J..U.J,.I.A..;:;IL\.Oa.vamuutosten osal ta

32

km

2..

Rakennuskaava-

on noussut jossain maarin niin maaran kuin en vuoteen

1978

verrattunfl.. Asemakaavamuu- ukumaara on tapahtunut merkittavaa (L~

%)

kasvua,

no kasvu on ollut vahaisempi (6

%) ..

Suuntaus asemakaavamuutosten os ta pienialaisiin kaavamuutok- Keavamuutosten kokonaismaara on noussut n ..

27 %

vuoden

1978

arvoihin verr8ttuna.

(23)

17

Kaevamuuto yhteispinta-ala vuonne~

1979

on

83

samane aika- na vflhvistettujen uusia alueita kasittavien kaavojen pinta- alastH ..

Tarkasteltaessa kayttotarkoituksiin varattujen alueiden rnaaria vuos

1975-1978

voidaan todeta., etta uu ssa asemakaa-

voissa asuntoalueiksi varattujen korttelialue maara on hieman skenut mutta. pysynyt vuonna

1979

vuoden

1978

tasoll8 ..

Teollisuusrakennusten ja yleisten rakennusten korttelialueiden maara lisaantyi vuosien

1975

ja

1976

aikana, mutta aleni vuonna

1978

jalleen suunnilleen vuoden

1975

tasol , mika vastaa myos

1979

soa.

Vahvi tujen rakennuskaavojen lojen subteen on vuosina

978

tapahtunut asuntoalueiksi varattujen korttelialueiden o suurempia muutoksia kuin asemakaavoituksessa ..

vahvistettiin uusissa rakennuskaavoissa asuntokort- lahes

2 000

hehtaaria.. Vuosina

1976

ja

1977

aleni runsaaseen 1

000

hehtaari jalleen n.

1 700

hehtaariin ja

, mutta nousi vuonna vuonna

1979 1 500

ha.

Asuntoalueiden asema- ja rakennuskaavoituksessa tapahtui vuod ta

1

vuoteen

1979

painopisteen siirtyminen enti voimak-

loalueiden kaavoitukseen

1975-1978

vahvistettujen asema- ja rakennuskaavojen 2( ) (AR) ja kerrostalojen (AK) kerrosalat

m )

Rekennuskaa.vo.t Omako a lot Kerrostelot

Yhteensa

1975 2826 1663 4489

1975 3055 703 3758

1976 2832 1161 3993

1976 2224 431 2655

1977 23

952 3285

1977 1907 139 204-6

1978 2395 666 3061

1978 3144 350 3494

1979 2705

1979

2407

56

2463

(24)

tusten osuus, joka vuonna 1975 oli 15 % asemakaavapaatok- sista, oli vuonna 1979 18 %. Ministerio on pyrkinyt s maan toimivaltaansa vahaisten asemakaavan muutosten osalta myos kuntatasolle. Vuonna 1979 tehtiin kunnissa 370 sellaista asemakaevapaatosta, joita ei alisteta.

Toimival irron vaikutus eri ta.soilla tehtyjen AsemakaB- vapaatosten lukumaaraan

Vuosi sa a in- LB.anin- Knnnat 1) Yhteensa ministerio ha.llitukset

1975 792 171 159 1 122

1976 791 158 195 1 144

1977 699 170 219 1 088

1978 595 178 221 994

1979 184 370

1

257

se et: 1) kaavRn muutoksen hyvaksymispaatokset, jo alisteta

Kaavoitustoimistoissa jatettiin vuonna 1979 vahvistamatta 34 asema- tai rakennuskaavaa. Kaavoja kumottiin 15 ja 19 ssa a stus peruutettiin. Vuonna 1978 vastaavat

1

t vahvistamatta jatettya, 17 kumottua kaavaa , joissa alistus peruutettiin, joten

na muutosta edellisista vuosista ei ole·tapahtunut ..

(25)

Vuonna 1975 asemakaavoissa vahvistettiin asuntokerrostalojen korttelialueille kerrosalaa yli 1,6 miljoonaa kerrosneliomet-

ria. Vuonna 1979 vastaava luku oli vain n. 431 000 k-m 2

• Pientalojen kerrosa.lan maara aleni n. 2,8 miljoonasta kerros- neliometrista vuonna 1975 n. 2,4 miljoonaan kerrosneliometriin vuonna 1978 nousten kuitenkin 1979 2,7 miljoonaan kerrosne metriin.

Rakennuskaavoissa vahvistetun asuntokerrostalojen kerrosalan maara eleni kaudella 1975-1978 n ... 700 000 kerrosneliometrista n. 350 000 kerrosneliometriin eli noin puoleen ja edelleen

laskien oli vuonna 1979 vain 56 000 k-m 2

.. Pientalojen kerros- ala oli vuonna 1975 n. 3 miljoonaa kerrosneliometria. Vuosin8

1976 ja 1977 se aleni noin 2 miljoonaan, nousi vuonna 1978

ja lleen hiemen yli vuoden 1975 tason ja. laski uudelleen vuonna

1979 n. 2,5 miljoonaan kerrosneliometriin.

(26)

.VUOSINA 1975 -1979 VAHVISTE'TTUJEN ASEMAKAAVOJEN ALUEVARAUKSET ( ha)

1975 197&. 1977 1978

VUOSINA 1975 -1979 VAHVISTUNEITTEN RAKENNUS- KAAVOJEN ALUEVARAUKSET ( ha)

1975 1976 1977 1978

VUOSINA 1975-1979 VAHVISTETTUJEN ASEMA- JA RAKENNUSKAAVOJEN ALUEVARAUKSET

1975 1976 1977 1978

1979

1979

1979

SELITYKSET:

asuinrakennusten korttoi1alueet teollisuus-, liilce ja var1storakennusten lcorttelialueet

julkisten rakennusten korttelialueet puisto-. urheilu- ja retlceilyalueet muut alueet

SELITYKSET:

asuinrakennusten korttelialuaet

teollisuus-·. liike- ja varastoralcennusten korttelialueet

julk isten rakennusum korttelialueet puisto-, urheilu- ja retkeilyalueet muut alueet

SHITYKSET:

asuinrakennusten korttelialue

teollisuus-, liike- ja varastoralcennusten korttel ia lue

jullcisten rakennusten korttelialueet puisto --, urheilu-- ja retkeilyalueet muut alueet

(27)

~llti!5HI!IIJN v. U79 VAIIVISIAMAT ASCMAKAAVAI 21

9,23 )7G9) 5,20 21~10

1,116 ).\1)6 1,2&

~. 1H50

-

,o,JI

6,&1 49~ 20,48 0)752

'·"

. &,90

117 H21,~2 769,0? 1?46364 68,01 37,447 10,48 1917>9 51,}7 20,70 65506

110,61

21,274 47UO

,,,"

.e,"

96,02 11&50$ 1,1111 72$0

166,36 53,71 140010 172330 4,40 Hl10 1,85

~~ U&,I&O 314,55 759316 71,60 )46794 2),94

A yht...,nsli

ha k-m2 M k-m2 hn

1464)38 70,76 420615 64,59 )04212 27,41 246000 9,03

(28)

LfUini

Kp1

Uudenmaan 1

Turun 60

170 Kymen

15 7

Kokonais

.20 .56 .94 280.26 .43 55.06 181.25 37.45 .69

Kokonaiskerrosa1a

2 062 652 1 054 829 884 595 052 310

1

834

484 456 184 458 1 479 151

951 349

888

.40 8 804

~---~=======-==============-=====================-

v.

1

vahvistamat asemakaavan muutokset

Kaavamuutosten

Kaav~muutosten

Huomautukset

(ha)

k-am

1 .35 341 908

1. 13 2.55 326

11 257.40 709 520

10 10.464 050

19 17.27 289

3

19.03 21 856

10 1 129

1. 12 30.35 44.6

5 18.76 42 590

13 5.78 13 140

2

30.67 41 496

1

583.35 1 546 750

(29)

SM/KR.Os seuranta·

Koko maassa v. 1 vahvistetut asemakaavan muutokset

Ka.avamuutosten

Ka.av~muutosten

Huomautukset (ha) k-am

149 818.55 2 404

1. .11 1 1

1 .34 1 404

48 .72 1

49. 1

10 .09 217 690

206.99 591 585

1. .. 35 446

49 361.45 1 741

.67 964 489

420.34 929

.31 10 166 729

v .. 1 vahvistamat rakennuskaavojen muutokset

.1

040

38. 74 957

1 1 182

.582 291

108.40 1

10 .506 781 074

114.150 260 985

1

.42 260 863

.08

910

1~~~

190.19 125

458 944

(30)

Koko maassa vuonna 1979 vahvistamatta j§tetyt, kumotut seka asema- ja rakennuskaavat, joiden alistus on peruutettu

Jatetty vah- Kumottu Alistus

istamatta peruutettu

SM 6

3 7

Uudenmaan

1 ..

11

2

Turun 1 ..

3 2

5

1 .. 2

1

2 2

1.

2

1

1.

3

1

2 1

1

1.

1. 7

1 2

1

1

1

maassa 34 15 19

ASK.

RAK.K

RANTAK.

4

7

4

2 3

6

en

1 1

Kymen 3 3

1 1

3

1 1 1

1

1 1

3 -

Oulun 3

1

11

23

21

Huomautukset

(31)

1

osuus

104,

vuonna 1 62

vuodesta 1978.

vuonna

1

valituskaavojen

vuonna 1979

c;;A.Q'IJ.I.U<I...A.~ ... c;;A.

asema- vuonna 1

paatoksia

,

'

ja

(32)

kpl

100 80

60 40

ne as

as

Asioita

ympariston tyota

s

kuukaudessa

v.l971-1979

ei juuri ole nahtavissa rakentamisen korkea-

jaan

ns. oljykriisista alkanut laskusuhdan-

vuosina 1977-78 lievana laskuna. Kaava- hyvin 'kuvaa kaavoituatilanteen kehitysta.

muutokset, vanhojen kaavojen uusiminen ja merkityksen kasvu vaativat entista emem- elussa etta hallinnossa.

v.

1980

loa ~---+---4---~---4

s

jen

as

ni kunnissa

sia,

vaiheita jne.

12 kuukaud

maarat seuraavat pienella viiveella sisaan- maaria. Kuukausittaiset maarat heijastelevat ministeriossa vallinneita olosuhteita, lomakau-

jien soveliaita rakentamiskausia, asuntolaina-

(33)

JA LOMARAKENTAMINEN

Vuoden

1

maassamme n. 000 loma-asuntoa.

on jo

maan

pohj

en maara on Tall a

Uudenmaan,

voimaan vuonna 1969.

on

n ... 2000. 1979

kohden lasketun

~~~~~~~·~·~~~·~

kaavojen

, silla osa koskee suuria maan-

osa on

(34)

Vireilla olevien rantakaavojen maara on edelleen kasvanut joskin vireille tulleiden rantakaavojen kasvuvauhti ja samalla vireilla olevien rantakaavojen yhteispinta-ala osoittavat tasaantumista.

Loma-asuntoja varten myonnett,yjen poikkeuslupien maara on

edelleen korkea. Kun vahvistettuihin kaavoihin on merkitty

vuosittain n. 2 000 loma-asuntoa, on laaninhallituksissa

vuonna 1979 kasitelty yhteensa 2 418 loma-asunnon poikkeuslu-

paa. Naista hyv8ksyttiin 1 695 lupaa.

(35)

Jlt.ntr.koovoitull t11 ko'nke vn t T'iiu tL~. ol't v. 1979 SM/Y.HOo IH!UI'r.nta

29

VAIII/Y!11'ETU'!' HAII'rAY.t.AVAT

- Huo:::1•utuks~

r,~iiini Vohvietet tu LaojerJJus Muutos Pinto-ala Ronhviiva Rnk<'nnuopllikko,jo Loml'-oeunto.1n Yhtef"osii

he km Otto rnnto l':uut O:no rente r.uut REtkennusp •. Loma-n5untojo

Uwlt·nmnnn '6 -

-

713,2 1;>,; 50 6?. '12 '/II 11? 146

'!'lJt'tHI ,jn }'f•r·in l. 29 ., - (/)? ,9 411,0 ?'I'• 91 ?64 111') ,-,~ 413

J!it=:ocn 1 .. 9 1

-

3-1•7,0 26,1 120 5() 120 ~9 179 179

K::::er. 1. 11 - - 2352;6 116,4 254 115 254 115 369 369

l':ikke lin 1. 10 1 2 401,7 23,4 93 12 117 16 105. 133

l'ohjois-KarjalM 1. 1

- -

33,3 . 2,1 15 - 15

-

15 15

K>:l)pion 1. 6

-

- ?.09,3 12,1 74 29 74 132 103 206

P:•:f'ki-Suo:r.oo 1. 11 -

-

129,8 26,5 7

-

7

-

84 130

VDII!'IIO 1. 2

- -

45,3 '5,5 18 15 18 15 33 33

Oulun l . 3 -

-

42,5 2,2

-

83 - 83 83 83

Ll•pin l . 5 -

-

2?7,'/ 9,6 28 80 28 77 108 105

n.teensii 93 3 2 5245,3 280,2 933 546 969 720 1556 1812

:t./,"'1''11'

. r.ssr: 'V~:~~~~~~

Uu:!en!l'.llan 1 • 5

'l\:run ja Por:in 1. 23 -

-

918,6 56,0

}hl;:,•••n 1. 15 3

-

839,6 40,2

1\y::.on ::.. 8 .. 1 1025,? 43,5

N~kkclin l. 7 - 1 638,5 43,1

Fohjois-KarjalM l. 1 - - 46,6 1,3

F.ucpion l. 7 -

-

113?,0 40,4

i'.e::::id-Suocen L 9 -

-

;6l;-,0 28,4

V~>nr;nn 1. 8 - ~ 412,0 24,0

C.ulun 1. 9

-

.. 903,8 21,7

!.11pin 1. 5

-

- 1?0,8 7,8

Yhtoenai 97 3 5 €.414,6 306,4

-

VA:NIS?E~JT RANTAKAAVAT

Illli.ni V~thviatettu L&ajennull l1uutoa Pinta-elo RAntevii va . Rolt.pllikkoja Lomll-osuntoja

he km

l . 43 3

-

2858,9 11LI,7 12?2 1243

Turun Ja Porin 1. 157 1 6 4600,2 329,1 3160 3390

1lit:nEH!Ul 76 ., 1 3459,2 201~,8 1515 1664

Y.ym!!ll 1. ?2 - 3 5828,9 298,1 1343 1433

MHckt'!Hn l. ?3 - 5 3098,? 198,6 1}44 ~24

Pohjois-Kar jelan 1. 10 .. .. 502,8 35,1 239 ?82

l':uopion 1. 19 1 - 682,8 45,2 410 509

Kt- Ek I. -suo:nen 1. 42 - 3 592,1 74,8 739 890

Vlii!SII!l 1. 39 1 1 980,7 83,0 1008 577

Oulun l. 11 - 1 747,8 28,2 280 270

tepi~ 1. 18 - 1 1542,6 60,5 729 735

Thteer.l!la 560 7 21 24894,? 1472,1 11989 13017

.. "'"'" '.TIJ 1) arvioitu vahviatettujen

111 "~" ... ~. kaavojen perusteella

tiucler..x:ean 1. 34 5010,0 285,0

'I'1run ja Perin 1. 9lj.. .. - 3825,6 231,3

Hii:teen 1. 36 2180,0 123,0

K;n;:.P.n 1. 34

-

1 4993,3 129,3

.

Mikkelin l. 45 .. 1 5300,0 .230,0

Pohjo is-Kerj&len 1. 21 - - 10;p ,01 ) 59,4

Y.uopton 1. 18 .. 3074,5 o/.>,6

Ker.k 1-!'\unml!n 1. ~6 - - '1089,2 67,?

VBAIIIUI l . ?? -

'

1785,0 ;>10,0

Oulun 1. 15 1695,5 117,11

Lllpin 1. 1? - - 2305,8 5,,6

Tht'!t!OIIii 407 5 32308,9 153?.,8

(36)

Valmistuneet 1oma-asunnot ja ranta-a1ueel1e asutusta koskevat poikkeusluvat v. 1979.

La

ani Poikkeusluvat

a1uee1liset

1)

Valmistu-

neet 1a. Kre:r=-1 (

411 411 )

Uudenmaan 1 543 69 30

Turun ja 1. 1009 156 89

mtmeen 1. 1165 4 100 4

Kymen 1 593 100 35 7

1. 1054 15-2 48 331

P-Karja1an 1. 468 181 49

Kuopion 1. 602 33 17 1

K-Suomen 1. 575 124 21 7 152

1.

610 199 182 5 410

1. 793 96 35 1

1. 599 83 47 130

8011 1417 653 2418

1)

Tilastokeskuksen rakennustilaston v.

1

(luvut sisaltavat myos loma-asuntojen laaj )

(37)

Vuonne. 1

50 9(;:

ten osuu.s

10

hakemukset<ll muiden

8

VUOSINA 1975 ·1979 RATKAISTUT Rak l S§:N JA 132§:N MUKAISET POIKKEUSLUVAT

8000 6000 4000 :2000 kp1

1975 1976

Poikkeuslupahakemuksista Koko maassa vuonna 1979

1977 1978

yl.i

12 % perustui poikkeuslupaan<ll

1

Setltykset:

1979

asuinrakennukset teollisuusrakennukset muut rake-nnukset

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Koska jokainen luokan PCP(log n, 1) mukainen tarkastaja on my¨ os luokan PCP(log n, poly(n)) mukainen tarkastaja, p¨ atee PCP(log n, 1) ⊆ PCP(log

Käsillä oleva vuosiraportti on koottu pääosin kaavoitus- ja rakennustoimen • hallinnon seurantatiedoista. Julkaisussa kuvataan erityisesti ministeriön kaavoitus-

Vuoden 1979 alussa oli maassamme n. Lomarakentamisen painopiste on jo 1960-luvulta lähtien siir- tynyt maan eteläisimmistä osista Keski-Suomeen. Myös maan pohjoisosien

Mikkeli, Savonlinna, Kuopio, Varkaus, Oulu, Kajaani, Joensuu, sekä ministeriön toimivaltaan kuulumattomien kuntien osalta Mikkelin lääni, Kuopion lääni, Oulun lääni

Ja vielä niin myöhään kuin 50-luvulla muistan, että tarkastaja Toivo Mäkisen Linnan koulurakennus 1910-luvulla. Opettaja Anni

pnä 1949 kokous, jossa olivat läsnä tarkastaja Toivo Mäkinen ja lähes kaikki opettajat. Tervehdyspuheessaan opettaja Kalevi Lintinen sanoi

tarkastaja Roese.~ Näin saksalaiset jälleen antoivat suhteille ylimääräistä näyt- tävyyttä. Hyvien henkilösuhteiden erityinen esilläpitäminen osoittaa Saksan nähneen

Artikkeli jatkuu käsitellen kahta teemaa: ensiksi tarkastel- laan sairaanhoitajajohtajien, etenkin tarkastaja Venny Snellmanin ja johtaja Birgit Niemi- sen, toimintaa ja