R U S K O M J A V A H D O N
O S U U S M E I J E R I
1905 -1972
RUKKO
6 7 .7
N IK
Esikoululaiset olivat seuraamassa käsin lypsyä eräässä näyttelyssä. ” Mutta missä on se voiletku ?” kuului kirkas ääni.
Meijeri, jonka pihamaalla olemme, täyttäisi ensi vuonna 100 vuotta. Meijerin perustaminen oli suuri edistysaskel maatalouden kannattavuutta mitattaessa.
Sama mittaaminen johti aikanaan meijerin lakkauttamiseen. Kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että Ruskollakin on enää yksi karjatila eivätkä lapset tunne voin teon salaisuutta.
Aika ennen meijeriä
Ennen meijeriä Ruskon ja Vahdon talolliset veivät maitoa, voita ja kermaa Turkuun. Osa myi tavaransa torilla, osalla oli vakituiset ns. tinkiläiset, jolloin menekki oli vakaampaa.
Jos torilla ei saanut kaikkea iltaan mennessä kaupaksi, täytyi turvata jälleenmyyjäkauppiaaseen, joka osti loput hyvin halvalla.
Aikaisempina vuosisatoina maitotalous oli hyvin alkeellista. Lehmien ruokinta oli niukkaa, joskus heinät loppuivat ennen laitumelle pääsyä. Silloin karjalle syötettiin havuja, jäkälää tai olkikatoista riivittyjä olkia. Lapsuudessani vanhat ihmiset kertoivat huonojen vuosien kauhukuvia, kun nälkiintyneitä, horjuvia lehmiä koetettiin taluttaa ulos päiville. Hyvinäkin vuosina tuotanto oli vähäistä ja ummessaoloaika pitkä. Kesällä karja kävi metsälaitumilla, koska viljeltyjä nurmia ei ollut, ja lehmien energiaa meni maidon tuotannon asemesta paljon pelkkään kulkemiseen.
Maidon lypsy- ja säilytysastiat olivat puuta. Siisteimmät pitivät ne puhtaina suovan, hiekan ja erilaisten hankaimien avulla, mutta huolimattoman hygieniassa oli paljon toivomisen varaa.
Lypsyn jälkeen maito siivilöitiin havutetun siivilän läpi ja jäähdytettiin kesällä kaivossa tai kylmässä kellarissa, jääkellarit tulivat maataloihin vasta meijerien myötä. Jos haluttiin voita, maitoa ei jäähdytetty, vaan se laitettiin laakeisiin astioihin kerman nostattamiseksi. Kerma hapatettiin ja kirnuttiin voiksi. Itä- Suomessa tunnettiin myös ”makea voi”, hapattamattomasta kermasta kirnuttu.
Separaattori ja ensimmäiset meijerit
Valtiovalta alkoi 1800- luvun jälkipuoliskolla kiinnittää huomiotaan karjatalouteen, koska voin ja juuston maailmanmarkkinahinnat paranivat. Valistuksen ja maidon markkinoinnin osalta toiveet kiinnitettiin meijerilaitokseen. Siksi senaatti myönsi edullisia lainoja meijereiden perustamiseksi. Valtio palkkasi myös karjanhoidon neuvojia. Rusko kuului lääninneuvoja Vera Eklundin piiriin.
Suomen ensimmäiset meijerit perustettiin Virolahden Harjun tilalle v. 1846 ja Kurkijoelle v. 1857. Mutta kun separaattoria ei ollut vielä keksitty, meijerissä täytyi
toimia yhtä alkeellisesti kuin kodeissa: kerma nostatettiin maidon pinnalle laajoissa sammioissa, joista se kuorittiin kirnuttavaksi.
Separaattori keksittiin 1870- luvun lopulla, ja maahamme niitä alettiin saada vuodesta 1881 alkaen. Tällöin perustettiin yksityisiä meijereitä kartanoihin ja suurille karjatiloille.
” Meijeriaatetta ” markkinoidaan
Kaikki pääsivät hyötymään tästä mullistavasta keksinnöstä, kun osuustoiminta- aatteen innoittamana alettiin perustaa osuusmeijereitä. Varsinkin Pellervo- seura ajoi asiaa ja sai puolelleen sanomalehdistön. Mm. Uusi Aura 26.8.1904 selosti senaatin päätöstä, joka lupasi käyttää valtion varoja kaksi miljoonaa markkaa meijerien lainoittamiseen ja jatkoi:
”Varsinais-suomalaisten maanviljelijäin tulisi rientää kiireimmiten tätä tilaisuutta käyttämään... ja erittäinkin on hetki mitä suotuisin osuusmeijerien perustamiselle.”
Uusi Aura oli erittäin edistyksellinen. ”Mitä maito on ? 87% vettä, 3,5 - 4 % rasvaa, 3,5 - 4,5 % juusto - ja munanvalkuaisainetta, 4,5 % maitosokeria, 0,3 % kivennäisaineita, etenkin fosforikalkkia. On onnistuttu ainoastaan erottamaan maidon rasva, ja sitä sanotaan voin valmistukseksi. Vaan % maidon ravintoaineista jää jäljelle maitoon, jo ta silloin sanotaan kuorituksi maidoksi. Tästä seuraa; Käyttäkää kuorittua maitoa niin paljon kuin mahdollista, sillä siinä ostettu ravinto on halvempaa ja helpommin sulavaa kuin missään muussa ravintoaineessa. ” Tämä ei ollut ainoa artikkeli, jossa Uusi Aura suositteli osuusmeijerien parustamista.
Lehdistön kirjoittelu oli suurena apuna niille Vahdon ja Ruskon isännille, jotka ymmärsivät meijerin suuren hyödyn. Edellä olevassa lainauksessa mm. kumottiin pelko ” liian perusteellisesti kuoritun maidon ” vaarallisuudesta.
Ruskolle perustetaan meijeriosuuskunta
Lehtikirjoittelun kanssa samoihin aikoihin paikkakunnalla kävi esitelmöimässä maatalousneuvoja Alarik Ingman osuustoiminnan suuresta merkityksestä. Nyt katsottiin ajan koittaneen Ruskon osuusmeijerin perustamiseksi.
Monet olivat kyllästyneet tuotteiden kaupusteluun Turun torilla ja saapuivat osuusmeijerin perustavaan kokoukseen, joka pidettiin Eskolan talossa 24. 2. 1905 klo 4 ip.
Läsnä olivat seuraavat: Ruskolta virkatalojen tarkastaja Uno Bremer Lähteenmäestä, pastori J.R.Ellilä, tilalliset Kristian Eskola, Kustaa Hiitola, Juho Nikula, Kustaa Asola, Juho Sipilä, Juho Jaakola ja Matti Päijänen, vuokraaja Antti Munittula, palstatilallinen Juho Moisio sekä tilallisen poika Bernhard Heikkilä, Vahdolta palstatilallinen Kustaa Vilen, tilalliset Juho Ali-Mattila, Juho Silvola, Juho Vahtera, Juho Uusitalo, Juho Hauninen, Juho Jaakola ja Oskar Sipilä sekä Maskusta talolliset Kalle Kaituri ja Juho Peltola. Myöskin neuvoja Alarik Ingman oli mukana.
Kokous päätti yksimielisesti, että paikkakunnalle perustetaan osuusmeijeri heti, kun 700 lehmää omistava jäsenmäärä liittyy hankkeeseen.
Aika varmoja oltiin, koskapa osuuskunnalle laadittiin Pellervo-seuran mallisäännön mukaiset säännöt, joille päätettiin hakea vahvistus heti. Myöskin valittiin osuuskunnan hallitus: J.R.Ellilä, Kristian Eskola, Juho Nikula, Juho Silvola ja Juho Vahtera.
Jäsenten kerääjiksi osuuskuntaan valittiin Kalle Kaituri, Juho Silvola, Juho Vahtera, Matti Päijänen, Kustaa Vilen ja Bernhard Heikkilä.
Uusi Aura kirjoitti 26.2: ”Ruskon ja Vahdon Osuusmeijeri. Viime perjantaina pidettiin Märttilän Eskolassa Ruskolla kokous osuusmeijerin perustamista varten paikkakunnalle. Kokoukseen oli saapunut useita asiaa harrastavia henkilöitä Ruskolta, Vahdolta sekä Maskusta.” Tämän jälkeen seurasi perusteellinen selostus kokouksen kulusta, ja kirjoitus päättyi lopputoteamukseen: ”On niitä kokouksia ennenkin pidetty, mutta näin yksimielistä kokousta tuskin koskaan.
Suotavaa olisi, että paikkakuntalaiset kilvalla ryhtyisivät kannattamaan tätä uutta yritystä.”
Monenlaisia ennakkoluuloja jäsenten kerääjät saivat kuulla. Kuorittu maito,”jop pi”, herätti kummastusta, pelättiin myös karjatalouden ”alasajoa”:”Ensin sinne menee maito ja perässä lehmätkin”.
Osuuskunnan 16.3.1905 pidettyyn kokoukseen Kustaa Vilen toi ilosanoman, 700 osuutta oli saavutettu ja osuuskunnan perustaminen toteutunut.
Ripeä toiminta jatkui. Sääntöjen vahvistuspyyntö lähti kuvernöörille kolmen päivän kuluttua, Kristian Eskolan omistama Vähäkosken Nummi lunastettiin meijerin paikaksi 27.3.
Opintomatkalle lähiseudun meijereihin valittiin Frans Oja, Juho Vahtera, Juho Silvola ja Bernhard Heikkilä.
Meijerin rakentaminen
Rakentaminen alkoi kesäkuussa 1905.
J. Lindroosin omistama Kanniston torppa Maariasta oli ostettu 500 mk:lla. Se noudettiin 39 hevosen voimin å 1,5 mk. Näin saatiin ensimmäinen vaatimaton asuinrakennus.
Meijerirakennus päätettiin varsinkin vahtolaisen Juho Vahteran vaatimuksesta tehdä halvemmista esityksistä poiketen tiilistä ja niin hyvä, ” että se sitten vastaa velkojaan ”.
Meijerin rakennustöissä on merkitty tiiliä tuoduiksi yli 80 000 kpl. Muurariksi otettiin paattislainen Fredrik Salonius, jonka kanssa tuli lopussa hieman hankaluuksia, aivan kuten pappilan urakan yhteydessäkin. Hänen urakkapalkkansa oli vähän yli 1100 mk. Muut työt teetettiin pääasiassa tuntitöinä paikkakunnan omilla miehillä. Tekijöiden joukossa ovat mm K.A. Mondolin, J.
Jaakkola ja A.Saarinen ( seppiä), A. Lindgren, J. Saari, K. Koski, J.Saarinen, K Leppänen, Sandra Vuorenpää, F.Huhtala, H. Takala, Fanni Lindgren, J. Eklund, J. Illoinen, J.Laine, F. Päijänen, J. Ahlroos, O. Lindgren, A.Lehtonen, ja Heklin.
Lisäksi monet sekä talolliset että torpparit saivat tiilien, puutavaran ja muiden tarvikkeiden vedätysurakoita. Koko Rusko näyttää olleen liikkeellä tänä rakennuSvuonna.
Meijeri- ja asuinrakennukset valmistuivat v. 1905 puolella. Meijerissä oli konehuone ja suuri meijerisali, jonka korkeus ja valoisuus tekivät sen ” ihan kirkon veroiseksi ”.
Lisäksi rakennuksessa oli jäähdytyshuone, laboratorio ja kermahuone.
Asuntorakennus oli aluksi tuo Maariasta tuotu pärekattoinen Kantolan torppa, mutta jo 1909 siihen lisättiin kaksi huonetta, v. 1927 rakennus sai nykyisen muotonsa.
Meijerirakennukset olivat tulleet maksamaan n. 25 000 mk ja koneistus saman verran. Koko summa, n. 50 000 mk oli velkana, 30 000 mk valtion lainaa, 15 000 mk Kansallispankista ja loput yksityisiltä henkilöiltä.
Kun Oskari Lempo toimi isännöitsijänä vv. 1909 - 1912, hänen tarkoituksensa oli saada osuuskunta velattomaksi. Siinä hän lähes onnistuikin saaden jälkeenpäin paljon kiitosta.
Tervehdyttämiskuurin aikana hän tietenkin sai moitteita maidon hinnan alentamisesta.
Uuden meijerin henkilökunta
Uuden osuusmeijerin henkilökunta oli seuraava:
isännöitsijä Kristian Eskola, palkka 250 mk/vuosi koneenkäyttäjä K.A.Lehtinen, palkka 55 mk/kk kirjanpitäjä Kustaa Suomi-Juntti, palkka 40 mk/kk meijerska Aino Mattsson, palkka 60 mk/kk
meijerskan apulaiset Hilda Friman ja Maria Fremling, palkat 18 mk/kk
Päivittäistä työaikaa ei kerrota, mutta pyhätyö järjestettiin meijerissä siten, että henkilökunnalla oli tilaisuus päästä kirkkoon. Sen lisäksi meijeri pidettiin suljettuna jouluna, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkänäperjantaina, pääsiäispäivänä,
helatorstaina, helluntaina, kolminaisuudenpäivänä, juhannuksena ja kaikkina rukouspäivinä.
Muita toiminnan alkuvaiheita
Ruskon ja Vahdon Osuusmeijeri liittyi samaan aikaan perustettuun Voinvienti OY Valioon ja vähän myöhemmin Pellervo-seuraan ja Keskus-Osuusliike Hankkijaan.
Paljon päänvaivaa tuotti maidon kuljetus. Kurittulan ja Humikkalan tuottajat jopa erosivat osuuskunnasta maidonkuljetuskiistojen vuoksi.Vasta v. 1945 siirryttiin autokuljetuksiin ja meijeri otti huolekseen koko kuljetusten järjestelyn ja rahoituksen. V. 1955 maitoa kuljetettiin neljällä autolla, joista kaksi oli meijerin omia, mutta viimeinenkin oma auto myytiin yksityiselle v. 1963. Maidon kuljettajista mainittakoon Onni Alikeskikylä, jonka ura alkoi v. 1946, ja kesti meijerin lopettamiseen saakka.
Aluksi maitoa otettiin vastaan vain osuuskunnan jäseniltä, joita liittyi runsaasti Vahdolta, Ruskolta, Nousiaisten Ojankulmalta ja Maskun Pakaisten ja Lankilan kylistä. Myöskin Maskun Humikkalan ja Kurittulan tuottajat kuuluivat osuuskuntaan, mutta erosivat keskinäisten riitojensa takia. V. 1906 alussa osakkaita oli 87, mutta saman vuoden lopussa jo 132. Jäsenmäärä oli korkeimmillaan yli 200, mutta 1965 enää 143.
Ensimmäinen käyntipäivä oli 2 p tam mikuuta 1906. Se aloitettiin yli koko seudun kuuluneella sireenin toitotuksella. Sinä päivänä maitoa otettiin vastaan 1693 kg 71 lähettäjältä. Suurimman määrän, 135,5 kg, toimitti Frans Oja Nousiaisista.(Ojan tila säilyttikin johtoasemansa useita vuosikymmeniä.) Paikkakuntalaisia kiinnosti kovasti tämä ensimmäinen meijeripäivä. Monet isännät olivat seuranneet maitokuskin mukana ihmettä katsomaan. Kommelluksiakin sattui: tottumattomat kuskit saattoivat kaataa usean talon maidot yhtaikaa vaa'alle, mutta eivät erehtyneet toista kertaa.
Osuusmeijerin vastakirja
-r Tuonut 2. maitoa
»* kg.
Saanut kg.
Tuonut maitoa
H-
Rasva 0/0
Saanut kg.
Rasva
% Euorttt Voita
SI<»I Kuoritt.ia V oita
piimU i
■ 4
l
4 *
t/5
O |
2 i
19
3 / f 20
7
!
4 21 le
. .. . i
5 / I 22 /
i
6 23 i i p s' i
f S 24
f i
8 25 H/
• 0 26 f
■ • -a/
10 27 * » r
11—QL 28
12 { 29 *>
— y
13 /],/ I 30
14 4 A 31 i
15 / X tå 1 1 k /s )7/ j
16 i
.7 r * i
? h "
Maidon rasva w/0 '— ' v iö|
Siirto
_____ L Maidon laatu /
kuu Vm f() j ;
M u is tu tu k s ia :
A VAOIO:
Maidosta å _______r jf". .
Yht,
m s*
S a a n t o :
Kuoritusta maidosta . Piimästä
Voista a __/ . Osuusmaksuja Am m attilehdistö
Smk.
Saatava maksupäivänä Yhteensä / / / / _
Ä lä heitä helmikuulta jä tä jäittenottoaai!
Paras on aika pakkasella, kesäkö’ jäitä keräellä.
Ensimmäisenä toimintavuonna maitoa vastaanotettiin 900 000 litraa, v. 1914 1 155 000 litraa, v. 1926 2 933 000 litraa. Nousiaisten ja Paattisten meijerien valmistuttua Ruskon meijerin maitomäärät laskivat jopa alle 2 milj. litran v. 1934.
V. 1938 oli jälleen saavutettu kolmen miljoonan litran vastaanottomäärä, mutta sodan aikana, 1942, määrä oli alimmillaan, 1.246 604 litraa. Kun Karjalan siirtolaisten uudistilat tulivat mukaan, v.1951 saavutettiin vastaanottoennätys, 3 300 000 litraa. Siitä alkaen maitomäärät pysyttelivät kolmen miljoonan litran molemmin puolin. Vaikka karjattomuuteen siirryttiin ja 1-2 lehmän omistajat lopettivat, jäljelle jääneiden karjojen noussut tuotto korvasi menetykset.
Kaikki ruskolaiset eivät suinkaan tuoneet maitojaan oman pitäjän meijeriin, vaan jatkoivat aluksi tinkimaitojen vientiä, ja veivät sittemmin yksityiseen Kulmalan
meijeriin Turkuun.
Ruskon ja Vahdon osuusmeijeri oli voimeijeri, joskin koko ajan Turkuun toimitettiin eri maitolaatuja ja piimää.
Aluksi myytiin ilman Valion välitystä tuotteita mm. Turun vankiloille, mutta jo 1950- luvulla kaikki markkinoitiin Valion kautta.
Meijerin voi oli erttäin hyvässä mai
neessa ja kysyttyä. Se sai myöskin paljon palkintoja eri kilpailuissa.
Aluksi kirnuttiin ns makeaa voita, mutta v.1929 alkaen kerma alettiin yleisön maun niin vaatiessa hapattaa.
Kirnusta tullut voi punnittiin ja pakattiin.
Vas. Aino Suomela, Aila Spännäri ja Anja Uttula Kuva vuodelta 1955.
Aluksi meijerin käyttövoimana oli puu. Siksi ostettiin kaksi tilaa Vahdolta, Leinaisten ja Simolan tilat. Ostot olivat meijerin kannalta viisaita. Kun rakennukset ja viljelymaat myytiin, metsämaat jäivät erittäin edullisiksi. Läheskään kaikkia ei tarvinnut hakata haloiksi, meijeri sai metsistään myös myytävää tukkipuuta voiden siten rahoittaa mm. koneiden uusimisen.
V. 1962 alkaen meijerillä käytettiin Vahteran ja Naantalin sahalta ostettua purua.
Meijeri vaikuttajana paikkakunnalla
Alussa kerroin miten alkeellista karjanhoito oli ennen meijereitä. Meijerin tultua perustettiin ns. tarkastusyhdistyksiä, jonka ” assistentin” palkkaukseen meijeri osallistui. Se myöskin kustansi osakkailleen ”Karjatalous”- lehden sekä maksoi puolet ”Pellervon” ja ” Maaseudun Tulevaisuuden ” tilaushinnoista. Järjestettiin myös lypsykilpailuja, joissa otettiin huomioon mm siisteys.
Niinpä puuastiat vaihtuivat metallisiin, havusihdit vanusiivilöihin ja karjanhoitajat saivat työtakit. Metsässä laiduntaminen vaihtui nurmilaitumiin, ja tarkkailukarjakot laskivat talvisaikaan kullekin lehmälle sopivan ravintomäärän.
Meijeri tarjosi työtä paikkakuntalaisille niin meijerissä kuin maidon kuljetuksessa.
Meijerin henkilökunta osallistui ympäristönsä harrastuksiin, ja saatiinpa meijerin piiristä uutta verta Ruskon sukuihin, kaikkiaan viisi emäntää ja yksi pankinjohtajan rouva ovat meijerin tuomia.
Meijeri lakkautetaan
” Kiina-ilmiön” alkujuuret näemme jo 1970 - luvulla. Hyvin toimeentulevat meijerit fuusioitettiin Turkuun Maito-Auraksi. Samaan aikaan lopetettiin pienet kaupat ja monin paikoin koulutkin.
Meijerin hallitus esitti 9. joulukuuta 1970 Ruskon ja Vahdon Osuusmeijerin osuuskunnan kokoukselle sulautumissopimuksen perusteluina:
”Meijerimme maitomäärä oli viime vuonna 23,1% pienempi kuin v. 1963.
Kuluvana vuonna on maitomäärä edelleenkin laskenut, ja lokakuun loppuun mennessä oli vastaanottomme 9,1 % pienempi kuin vastaavana aikana vuosi sitten. Olemme pyrkineet hoitamaan osuuskuntamme taloutta tiukkaa säästäväisyyttä noudattaen, mutta maitomäärän alenemisen lisäksi yleisen kustannustason nousu on vaikeuttanut menojen kasvun hillitsemistä. Lisäksi lähiaikoina tehtävät palkkaratkaisut ja ensi vuoden alussa voimaantuleva työsopimuslaki ynnä muut velvoitteet ennakoivat saman valitettavan kehityssuunnan jatkuvan.
Maakuntamme kulutushuollon hoitaminen sekä muun jalostustoiminnan rationalisointi edellyttävät meijeritoiminnan keskittämistä riittävän suuren maitomäärän omaavaan maakunnalliseen meijeriyhtymään. Salon Seudun Osuusmeijeri monipuolisena ja taloudellisesti vahvana osuusmeijerinä tarjoaa keskittämiselle vankan perustan, ja siellä saadut kokemukset osoittavat keskittämisellä saavutettavan hyviä tuloksia. Saloon on vuoden 1954 jälkeen liittynyt seitsemän meijeriä ja suhteellisen suurista investoinneista huolimatta on sen tilityshinta koko ajan pysynyt kilpailukykyisenä.”
Käydyn keskustelun jälkeen kokous yksimielisesti hyväksyi sulautumissopimusehdotuksen sellaisenaan.
Viimeisessä hallituksessa olivat Maila Punttala puheenjohtajana, Kalle Alikoivisto, Lauri Möyrä, Osva Prami, Toivo Päärni, Oiva Pakkanen, Veikka Virta ja Lauri Sipilä.
V 1972 sattunut meijerin ja kaupan lopetus ei ollut isku vain Merttelän kylälle, koko yhteisöön se vaikutti lamauttavasti.
Meijeri ei onneksi autioitunut, vaan varsin pian siinä alkoi toimia Jokelan konepajaliike, josta moni ruskolainen on saanut työtä.
HALLITUKSEN JÄSENET JA TILINTARKASTAJAT Hallituksen puheenjohtajat
J.R. Ellilä 1905-1906 Kustaa Vilen 1906-1915 Juho Alikoivisto 1916-1932 Antti Mattila 1933 1950 Santeri Parikka 1951 Juho Alikoivisto 1952-
Hallituksen varapuheenjohtajat
JuhoVahtera 1905-1913
Juho Alikoivisto 1914
JuhoÄärilä 1916-1917
Frans Jonkari 1918-1928 Juho Järäinen 1929-1934 Santeri Parikka 1935-1950 Juho Alikoivisto 1951
Santeri Parikka 1952- Kristian Eskola
Hallituksen jäsenet
Kristian Eskola 1905-1912 Juho Nikula 1905-1914 Juho Silvola 1905-1907 Juho Vahtera 1905-1913 Juho Vahtera 1918-1922 Juho Papumäki 1907-1909 Oskar Sipilä 1908-1911 Juho Ali-Mattila 1910-1917 Juho Lankila 1912-1916 Jussi Aärilä 1913-1918 Juho Alikoivisto 1914-
Juho Tuuri 1915-1926
JuhoUttula 1916-1930
Frans Oja 1917-1920
Frans Jonkari 1918-1928 A. V. Mölkköri 1921-1926 Oskari Vähätalo 1923-1932 Juho Järäinen 1927-1952 Antti Mattila 1929-1950 Paavo Kaituri 1931-1938 Santeri Parikka 1933-
Eino Ojanen 1939
Urho Järäinen 1951
Keijo Ketola 1953
Juho Vahtera
Hallituksen varajäsenet
Juho Ali-Mattila 1905- Kalle Kaituri 1905-
Kustaa Vilen 1905
Juho Hauninen 1915
K. Hiitola 1915-
Vihtori Rase 1915-
Frans Möyrä 1916-
Frans Jonkari 1917- Kosti Kaituri 1918- Oskari Vähätalo 1920-
Juho Järäinen 1920-
Aimo Pyhälä 1924
Juho Prami 1925-
Antti Mattila 1926-
1909 1914
1916 1917 1917 1918 1927 1922 1926 1948 1928
Kustaa Vilen
Hallitus ja isännöitsijä v. 1955
Aarne Lankila 1928-1947
M. Vastenius 1929-1931
Antti Vihlman 1932-1944
Pekka Nikula 1945-1949
Huugo Lankila 1948-
Väinö Virtanen 1949
Kauko Tuhkanen 1950-
Maila Punttala 1951- Tilintarkastajat
Bernhard Heikkilä 1905
Oskar Sipilä 1905
A.Parikka 1907
H.Valonen Möyrä 1907
Oskari Lempo 1908
Väinö Keskikylä 1908
Frans Oja 1912
Juho Uttula 1912
Juho Jaakola 1913
Kristian Eskola 1915
Uuno Hannus 1915
Antti Mattila 1916-1917 Matti Paijanen 1916 Kustaa Mäkelä 1917-1918
Frans Anttila 1918-1928
Santeri Parikka 1919-1920
Aaron Nikula 1921-1935
Väinö Keskikylä 1929-
Eino Ojanen 1936-1937
Into Oja 1938-1953
Arvo Virtanen 1954-
50-vuotisjulkaisusta lainattua:
”Meijerimme isännöitsijöinä ja rahastonhoitajina toimi kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä useita henkilöitä, pääasiassa meijerin maidontuottajia, mutta vuonna 1926 nähtiin meijeritoiminnan jo muodostuneen siksi laajakantoiseksi ja monitahoiseksi toiminnaksi, että katsottiin välttämättömäksi keskittää edellämainitut tehtävät kirjanpitäjän tehtävien kanssa ja itseoikeutettuna isännöitsijän tehtävään oli silloin jo yksitoista vuotta meijerissä kirjanpitäjänä toiminut K. E. Laaksonen. Vuosikymmenien kuluessa on osuuskunta saanut todeta tehneensä silloin onnellisen ratkaisun, sillä johdon keskittäminen taitaviin käsiin johti liikkeen kehitystä suotuisaan suuntaan.
Se työ, minkä isännöitsijä K. E. Laaksonen on tehnyt Ruskon ja Vahdon Osuusmeijerin hyväksi olisi sanasta sanaan kirjoitettava voimakkaasti alleviivaten.
Jo 18 vuotiaana hän tuli meijerin palvelukseen aluksi kirjanpitäjänä vuonna 1915, josta vaiheesta selvästi alkaa näkyä vakiintuneempi muoto koko meijeritoiminnassa. Nopeasti hän perehtyi tehtäviinsä ja täydellä syyllä voidaan sanoa hänen kasvaneen tehtäviensä mukana ja niinpä osuuskunnan hallitus vuonna 1926 uskoi hänelle vastuun isännöitsijän tehtävistä, mikä kausi hänen osaltaan jatkui vuoteen 1952. Tänä aikana oli isännöitsijä Laaksosen panos meijerin kehittämisessä ratkaisevaa laatua ja voidaankin sanoa, että hänen
luomansa henki on ollut vaikuttavampia tekijöitä meijerin kehittyessä niin sisäisesti kuin ulkonaisestikin voimakkaaksi ja edustavaksi laitokseksi. Ruskon ja Vahdon osuusmeijeri tuntee inhimillisesti katsoen saaneensa häneltä koko elämäntyön, vaikka hän vielä tarmokkaasti jatkaakin tehtäviään toisen lempilapsensa, Säästöpankin, tehtävien parissa, mutta juuri osuusmeijeri on pidettävä hänen elämäntyönsä muistomerkkinä.”
K. E. Laaksonen sekä vaimo Hilda ja tyttäret Pirkko ja Hilkka 40-luvun taitteessa Isännöitsijät:
Kristian Eskola 1906
Suomi Juntti 1907
Siivo Suvanto 1908
Oskari Lempo 1909-1912
Kristian Eskola 1913
Kustaa Mäkelä 1914-1915
Oskari Laine 1916-1919
Antti Mattila 1920-1925
K.E.Laaksonen 1926-1952
Paavo Luukkaa 1952-
Vilho Salminen 1957-1967
Olli Hakanen 1967-1972
”Se, että isännöitsijä Laaksosen toimikausi oli pitkä, ei ollut ainoa meijerin toimihenkilöiden keskuudessa, vaan yleensä ovat toimiajat olleet pitkiä.
Pääasiassa ovat meijeriköt palvelleet niin kauan, että avioliiton kautta ovat joutuneet siirtymään pois merijerin palveluksesta, mutta erikoisen maininnan ansaitsee nykyinen koneenhoitaja K.J. Ketonen, jonka toimikausi alkoi jo vuonna 1926 ja lähentelee jo kohta kolmeakymmentä vuotta. Kuten kaikkia muitakin, niin erikoisesti K.J. Ketosta osuuskunta kiittää uskollisesta palveluksesta.”
Kirjanpitäjät
Hulda Tuomola 1909-1915 K.E. Laaksonen 1915-1925 Voinvalmistajat
Aino Matsson Hilja Kättö
1906-1912 1913
Suoma Mattila 1914-1919
Hilda Sainio 1920-1926
Saima Röslöf 1926-1929
Yrjö Terho 1929-1933
Aino Mattila 1933-1934
Saara Oksanen 1934-1937
Hellin Poro 1937-1938
Elma Vaaraniemi 1938-1939 Alli Opas (Takala) 1939-1946 Anja Brusila (Uttula) 1946-1952
Helvi Uttula 1952-1954
Päivi Vanne (Vuorenpää) 1956-1958 Kerttu Järvinen 1958-1972 Koneenhoitaiat
J. Lehtinen 1906-1909
E.Salminen 1910-1911
O.A. Lahti 1912
Osk.Laine 1913-1926
K.J.Ketonen 1926-1963
Olavi Juva 1963-1972
Meijerin henkilökunta 24.2.1955
Paavo Luukkaa, isännöitsijä 01.03.1952 K.J.Ketonen, koneenhoitaja 15.06.1926 Anja Uttula.meijerikkö, voinvalmistaja 01.06.1946 Helvi Uttula, meijerikkö, kokeidentekijä 01.06.1952 Aino Alikeskikylä, meijeriapulainen 26.02.1949 Aila Koski, meijeriapulainen 15.02.1955 Verneri Alikeskikylä, autonkuljettaja 01.08.1946 Onni Alikeskikylä, autonkuljettaja 26.04.1949 Pekka Alikeskikylä, autonapumies 01.10.1950 Pertti Alikeskikylä, autonapumies 01.10.1950
Kirjoittanut: Kerttu Nikinmaa ulkoasu: Ulla Vesterinen Lähteet:
Ruskon ja Vahdon Osuusmeijeri 1905-1955 Ruskon ja Vahdon Osuusmeijeri 1906-1931 Rakennusvaiheen tilikirjat
Osuuskunta Maito-Auran arkisto Haastattelut
Rusko-seuran julkaisut:
VIII "Ruskon ja Vahdon Osuusmeijeri 1905-1972”, 2004
Maidon Vuosi Jäse
niä
Osuuk
sia M aitoa
Itr. R asva Laatu lk. %
% I
” 1 l i i IV
11)0(5 132 088 900 028 3.75 i
7 8
100 104
780 000
1 213 770 1 009 316
3.97
0 104 090 921 895 3.95
1910 155 082 787 928
1 1 150 058 755 551
12 145 034 684 619
13 174 708 938 405 3.7
14 203 891 1 755 835
15 195 890 1 608 463
10 195 870 1 623 474 3.7
17 183 1 030 1 504 57 1 3.7 1 18 190 1 1 17 1 130 873
19 187 1 030 1 161 876 3.7 1920 182 1 019 1 286 616 3.62
21 189 1 072 1 358 408 22 190 1 082 1 739 145 3.63 23 214 1 105 1 981 846 3.63
24 220 1 315 2 185 575 3.65 75.0 18.0 4.0 3.0
25 222 1 325 2 599 977 3.72 73.0 12.7 10.2 4.1
20 230 1 383 2 933 859 3.69 82.0 11.0 5.1 1.9
27 230 1 385 2 778 559 3.73 87.0 9.9 2.0 0.5
28 202 1 400 2 598 250 3.77 88.2 10.3 1.2 0.3
29 240 1 355 2 649 063 3.78 89.1 9.4 1.1 0.4
1930 240 1 336 2 625 380 3.74 89.1 9.4 1.0 0.5
31 238 1 311 2 523 856 3.82 88.6 10.1 0.9 0.4
32 232 1 241 2 295 538 3.79 90.1 8.3 1.2 0.4
33 220 1 250 2 020 845 3.72 95.3 4.5 0.2 —
34 230 1 272 1 996 434 3.74 94.4 4.7 0.7 0.2
35 230 1 255 2 040 501 3.70 95.8 3.8 0.4 —
30 205 1 001 2 401 765 3.79 97.7 . 1.7 0.5 0.1
37 225 1111 2 518 787 3.82 96.4 2.6 0.9 0.1
38 218 1 086 2 821 854 3.88 91.5 8.0 0.5 —
39 225 1 105 2 757 248 3.86 92.4 7.1 0.5 —
1940 229 1 136 2 128 574 3.83 93.0 6.0 0.6 0.4
41 229 1 136 1 497 916 3.84 91.3 7.8 0.4 0.5
42 203 1 073 1 240 604 3.88 89.8 -. 8.4 1.1 0.7
43 209 1 092 1 551 860 3.82 81.0 14.2 3.2 1.5
44 207 1 079 1 703 086 3.82 87.3 9.2 2.4 1.1
45 212 1 099 1 730 319 3.9 88.7 • 9.0 1.7 0.6
40 238 1 189 1 899 541 3.95 85.0 12.9 1.7 0.4
47 201 1 153 1 878 021 3.93 81.3 15.5 2.2 1.0
48 201 1 153 2 404 840 3.95 85.1 13.7 0.7 0.5
49 227 1 038 3 021 897 4.06 87.9 11.3 0.6 0.2
1950 228 1 040 3 286 684 4.11 83.2| 14.0 2.0 0.2 51 228 1 040 3 321 641 4.11 j 87.2 11.9 i 0.5 0.4 52 205 943 3 299 911 4.09 ! 85.2 i 14.2 0.4 0.2 53 205 945 3 154 893 4.1 I 77.7 i 21.3 0.9 0.1 54 205 945 2 923 146 4.17 ! 90.2 i 9.5 ! 0.25 0.05
Maksettu maidosta Maidon >»:cö ■O
Voita valm.
kg.
Voin arvo piste
Mait.
voikil.
K eskih. | Itr.
penniä ^ mk M yy ty
itr.
Voinvalm.
Itr.
1 1 ' 94 511
10 124 813
1 1 117917
10 91 483
9.6 75 769
10 77 600
13.6 86 029
13 122 208
11 185 968
14 225 319
18 292 134
29 440 718 104 091 1 339 880 57 554 23.3
09 782 031
92 1 077 512 235 846 ; 926 030 39 793 23.3
108 1 387 600 120 676 1 1 105 940 50 288 23.2
152 2 068 666 97 378 1 261 030 54 168 23.3
137 2 375 440 132 115 1 607 030 69 916 23.0
109 2 148 699 193 426 1 788 420 77 486 11.84 23.1 123 2 683 891 147 155 2 038 420 87 561 11.78 23.3 131 3 413 489 45 071 2 554 906 110 950 11.68 23.0 113 3 424 151 117 118 2 8 1 67 4 1 123 127 11.71 22.8 122 3 384 458 71 289 2 707 270 121 172 11.84 22.3 127 3 302 009 175 681 2 422 575 108 425 11.83 22.3 121 3 217 372 64 408 2 584 655 115 720 11.8 22.3 97 2 533 556 184 622 2 440 758 109 402 11.84 22.3 72 1 804 667 278 869 2 244 987 102 117 11.82 22.0 83 1 907 427 334 753 1 960 785 87 093 11.83 22.5 88.4 1 786 469 261 940 1 758 905 80 373 11.80 21.9 86.0 1 729 407 309 488 1 686 946 75 983 11.67 22.2 99 2 016 282 471 608 1 568 833 70 005 11.77 22.4 100 2 398 267 411 525 1 990 240 89 991 11.81 22.1 110 2 762 055 • 350 740 2 168 047 97 297 11.81 22.3 118 3 322 500 307 614 2 514 240 118 062 11.76 21.3 116 3 296 009 397 488 2 359 760 110731 11.72 21.3 147 3 127 429 307 399 1 821 175 84 175 11.71 21.0 177 2 648 378 285 726 1 212 190 55 444 11.56 21.9 220 2 745 099 271 531 975 273 44 755 11.61 21.8 329 5 106 740 257 710 1 294 150 59 197 11.07 21.9 423 7 210 169 239 336 1 403 750 07 850 11.64 21.0 770 13 376 815 305 119 1 431 200 05 810 11.57 21.7 954 18 106710 424 201 1 475 340 07 853 11.74 21.7
1 361 26 480 000 459 751 1 418 870 07 276 21.1
1 852 44 530 434 685 780 1 719 060 79 863 11.72 21.5 1 750 52 900 000 780 107 2 241 590 105 335 21.2 1 835 59 940 367 856 404 2 430 280 118 395 11.89 20.5 2 122 70 494 344 1 323 259 1 998 382 97 667 11.98 20.5 2 099 69 239 272 1 413 548 1 886 363 92 032 11.9 20.5 2 130 67 145 321 1 353 167 1 801 726 87 699 11.9 20.5 2 154 62 954 699 1 126 349 1 796 797 90 788 11.9 19.8
Rusko
Ruskon pääkirjasto RUKKO
Nikinm aa, Kerttu.
Ruskon ja Vahdon osuusm eijeri 1 9 0 5 -1 9 7 2
67 .7 Kirjat
7 0 4 N 0 2 9 8 6 7 2 1
■
R U S K O N K I R J A S T OV
7 0 4 N 0 2 9 8 6 7 2 1
704N02986721
