Sinikka Tafijanen 1 >'etevää n lapettuja
Vielä karvan caililojen pöytäkirjojen kattomaa
Selailen nyt kolmannen ja viimeisen kerran Saarijärven ja sen ympäristöpitäjien opettajayhdistyksen pöytäkirjo
ja, nyt vuodesta 1943 vuoteen 1949.
Toiminta oli loppunut toukokuussa vuonna 1943. Kolmeen vuoteen ei ollut mitään merkintöjä, kunnes sodan jälkeinen virallinen toiminta pöytäkirjan mukaan alkaa näin: ”Saarijärven Opettajayhdistys oli nukkunut sota- ajan ja vielä sen jälkeenkin, kunnes se aivan kuin pakosta herätettiin.” Vuosikokous pidettiin 3.6.1946 linja- autossa Saarijärven ja Viitasaaren välillä matkalla kotiin piirin opettajainkokouksesta. Läsnä oli 24 opettajaa, puheenjohtajana oli opettaja Ritoniemi ja sihteerinä Martta Lehtinen.
T y ö a l k a a
r
:ervetuloa varsinaiseen vi- rittäjäiskokoukseen”, toivotti opettaja Ritoniemi marraskuun j f | 17. päivänä 1946 kirkonkylän koululle syyskokoukseen saapuneet opettajat. Pitäjässä oli 48 opettajaa, joista vain 18 oli maksanut jäsenmaksun. ”Linja-autokokouksessa päätetty jäsenmaksu, 150 markkaa, maksetta
koon Saarijärven Säästöpankkiin huol- totilille”. Seuraavana vuonna kevätko
kouksessa päätettiin nukkuvat jäsenet herättää lähettämällä heille postissa matrikkeli, johon he voivat kirjoittaa nimensä. Ilmoitettiin samalla, että jä senmaksu oli korotettu 200 markkaan.
"Opetustyön onnistumisen kannalta yksi tärkeimmistä asioista on opettaji
en taloudellisen aseman parantaminen ja suurisuuntaiset koulu-uudistuksen pyrkimykset.”
kerhoja perustettu, ja nyt kokouksessa keskusteltiin saaduista kokemuksista ja todettiin, että sivukylillä toiminta sujui vaivattomasti, mutta kirkonkylällä se tuottaa vaikeuksia.
Opettaja Helvi Ritoniemi piti alus
tuksen koulutyöhön tulleesta vapaa
muotoisesta luokan yhteisestä tunnista.
Todettiin, että se oli hyvä ja vastasi tarkoitustaan.
Opettaja Vienolan luona juotiin kahvit ja päätettiin, että ”koko opet
tajakunta siirtyy ristimänimikannalle keskenään toisiaan puhutellessa”.
R a h a - a s i a t
Seuraava kokous pidettiin palkan- maksulauantaina 8. helmikuuta 1947.
Päätettiin pyytää, että palkat lähe
tettäisiin postissa kullekin koululle.
Huhtikuun kokouksessa iloittiin, että
"palkkain nostaminen oli hoidettu ohjeitten mukaan". Päätettiin myös esittää kunnanvaltuustolle luontaisetu
jen järjestämistä ”aikaa vastaavalle tasolle”. Kunnanvaltuusto korottikin seuraavana keväänä luontaisetujen rahakorvauksia seuraavasti: 50 % korotus kaikista muista puuttuvista luontaiseduista paitsi viljelysmaasta ja laitumesta 100 %. Halkokuutio korvat
tiin 450 markalla.
Kesäkuussa vuonna 1947 johto
kunta kokouksessaan "laati kirjelmän pyynnöllä”, että kunta hankkisi asun
not niille opettajille, joilla sitä ei ollut koululla. "Useat opettajat joutuvat kohtuuttomiin korvauksiin hankkies
U u d i s t u k s i a
Opettajien keskusjärjestössä toiminta jatkui sodan aikanakin, jopa jo työ
markkinajärjestönäkin. Sodan jälkeen opettajat alkoivat tuntea huolta myös nuorison tulevaisuudesta. "Kansakou
lun tehtävä on tukea myös koulunsa päättäneiden nuorten jatkuvia opiske
lu- ja sivistysharrastuksia”. Opettajille alettiin järjestää nuorisotyönjohtaja- kursseja. Vastavalmistuneiden opetta
jien oli mm. pakko käydä tällainen kur
ssi, että saivat valtakirjan vakinaiseen virkaan. Saarijärvelläkin oli nuoriso-
17
saan asunnon, joka ei edes vastaa opet
tajan asunnolle asetettavia vaatimuk
sia. Kunta ei tule saamaan pysyväisesti päteviä opettajia kouluille, joilla eri asuntoa ei ole. Kunnan rahallinen korvaus oli alimman taksan mukainen 200:- huonetta kohti. Lain mukaan sen tulisi olla paikkakunnan käypien hintojen mukainen. Saarijärvellä se olisi 400:- huonetta kohti.” Tarkastaja kehotti valittamaan lääninhallitukseen, ellei asia korjaannu. Syyskuun koko
uksessa päätettiin, että koetetaan saada opettajien ehdokas valtuustoon.
P a l k k a t a i s t e l u k i n t u l i e s i l l e
Vuonna 1947 marraskuun 19. p.nä johtokunnan kokouksessa "yhdyttiin Suomen Kansakoulun Opettaja Liiton esittämiin toimenpiteisiin avoimen palkkataistelun varalta”. Johtokunta nimettiin lakkotoimikunnaksi hoita
maan käytännön toimenpiteitä.
Virkamieslakko alkoi 26.11.1947 klo 00.01 ja päätyi 27.11.1947 klo
13. Tulos oli, että opettajat saivat yhtä suuret korotukset kuin valtion viran- ja toimenhaltijat. Seuraavana vuonna tuli vielä kaksi kertaa 5 %:n indeksikoro
tus.
O p e t t a j a R i t o n i e m i e l ä k k e e l l e
Opettajayhdistyksen syyskokous pi
dettiin 6. syyskuuta 1947 opettaja Ri- toniemen "vanhuuden kodissa”. Opet- tajakuoro esitti laulut Pyhäaamun rau
ha ja Liidellyt oon leivon lailla. Maija Kuusela kiitteli puheessaan eroavaa puheenjohtajaa sitkeästä ja uutterasta työstä Saarijärven opettajayhdistykses
sä. Opettajat Kuusela ja Kaukovaara ojensivat hänelle rahalahjan ja kukat opettajilta ja yhdistykseltä.
Tarkastaja Mäkinen kiitti Ritonie- meä monivuotisesta ja esimerkilli
sestä työstä kansakoululaitoksessa.
"Nuoremmille hän on esimerkkinä kannallaan seisovasta, kunnioitusta herättävästä opettajasta”.
Sitten tarkastaja esitelmöi erilaisista kasvatusperiaatteista. ”Ne on sovitetta
va käytäntöön harmoonisesti: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niinkuin itseäsi. Onko minulla tarpeek
si rakkautta kasvatteihini, jos ei, niin sitä on pyydettävä ikiaikojen Jumalal
ta. Opettaja Metsäkylä soitti muutamia pianokappaleita, ja saimme myös
Aimo Ju h a n a Ritoniemi oli ensimmäinen kunniajäsen, esimerkillinen ja kunnioi
tettu opettaja, kirkonkylän kansakoulun joh tajao p ettaja vuosina 1922-1947 sekä S aarijärven kantakirjaston hoitaja vuo
sina 1924-1957. H än oli paljon aikaan
saanut opettajapersoona, oikea sen ajan
"kansankyttilä".
kuulla talon tyttären Kirsti Krogeruk
sen pianon soittoa. Samalla nautimme talon emännän Lempi Ritoniemen vie
raanvaraisen pöydän antimia.”
K i r k o l l i s i a a s i o i t a
Edellä mainittu kokous jatkui viral
lisilla asioilla. Asessori Lehtinen otti esille kysymyksen, miten uskonnon opetus yhtenäistettäisiin koko pitäjän kansakouluissa. Päätettiin ottaa hänen johtamansa toimikunnan määrittelemät kohdat kristinopista. Vähä-katekismus opetetaan kokonaan paitsi Alttarin Sakramentti ja Rippi. Raamatun ker
tomukset suositellaan mentävän vain kerran läpi. Vuotta myöhemmin otet
tiin käyttöön uusi Katekismus, johon piispa Sormunen oli laatinut kris
tinopin opetusopin Yksin armosta.
Opettajat olivat papiston kanssa samaa mieltä, että rippikouluun pää
syvaatimuksena pitää tulevaisuudessa olla kansakoulun päästötodistus. Ke
vätkokous seuraavana vuonna aloitet
tiin syömällä kirkonkylän opettajien tarjoama hernekeitto. Pastori Hovikos
ki piti rukouksen ja ilmoitti, että lasten lopettajaisjumalanpalvelus oli 23. pnä toukokuuta klo 10. Papisto toivoi, että kevätrippikoulu voisi poikkeukselli
sesti jatkokoulua häiritsemättä alkaa huhtikuun 18 päivänä.
Kirkkoherra Lehtinen ilmoitti myös, että "kunkin koulun johtokunnan oli heti toimitettava oppivelvollisten
lasten luettelointi koulupiirissään. Jo
kaisesta asumuksesta on ilmoitettava asukkaiden nimet, kylä ja numero kirkonkirjoissa, olipa koululaisia tai ei.
Näiden luetteloiden perusteella kirk
koherranvirasto lähettää vuoden oppi
velvollisten luettelon kunnantoimiston kautta Tulkille toukokuun 20. päivään mennessä."
P i i r i k o k o u s
Viitasaaren tarkastuspiirin piirikokous pidettiin 1.-2. kesäkuuta vuonna 1948 Saarijärven Suojassa. Kokous aiheutti Saarijärven opettajayhdistykselle pal
jon järjestelyjä.
Juhlatoimikuntaan kuuluneista Saarijärvellä vaikuttaa vielä veteraa- niopettaja Kalevi Lintinen. Osalle kokousedustajista jouduttiin järjestä
mään myös majoitus, ja tarjoilujenkin järjestelyissä oli omat ongelmansa.
Niinpä piirikokoukseen velvoitettiin kukin opettaja tuomaan toukokuun 20. päivään mennessä Hilja Vienolalle 1 kg vehnäjauhoja, hiukan voita, 200 markkaa rahaa sekä piirikokousaamu- na Vi litraa kermaa. "Opettajayhdistys tarjoaa kokoukselle kerran kahvit, esi
tetään, että kunta tekisi samoin”.
Illanvieton ohjelmaan suunniteltiin kuorolaulua, opettajien Lyyli Rantalan yksinlaulua, Aatos Metsäkylän soittoa ja Sirkka Mantereen runonlausuntaa.
Suunnittelukokouksen lopuksi aloi
tettiin rattoisan tunnelman vallitessa nyyttikestit. Varsinaisen kokouksen huomattavimmat esitelmöitsijät olivat tarkastaja Sievä Karttunen (kotitalous- opetus), professori Arvo Lehtovaara (psykologia) ja piirin tarkastaja Toivo Mäkinen.
Kokous onnistui hyvin, koska vie
raat olivat tyytyväisiä.
Tilaisuuden yhteydessä oli myös saarijärveläisten taidemaalarien taide
näyttely.
"Yhdistys kunnioitti onnittelemalla Hannes Auteretta hänen täyttäessään 60 vuotta.”
U r h e i l u
"Opettajain lehdestä oli tullut opetta
jien ammatillisen sivistyksen syven
täjä”. Vuonna 1945 esitettiin Urheilu
liiton perustamista liikuntakasvatuksen edistämiseksi. Kansakoulun Liikunta- kasvatusliitto perustettiin 4.1.1946. Jo
Länsi-K alm arin tytöt voittivat Autereen taulun useam m an k erran peräkkäin, ja se jä i L änsi-K alm arin koululle. Nykyisin sen om istaa K alm arin O suuspankki.
samana vuonna järjestettiin kansakou
lulaisten hiihto-, yleisurheilu-, uinti-, retkeily-, voimistelu- ja luistelumerk- kien suoritus. Urheiluohjaajat pitivät kursseja opettajille.
Marraskuun kokouksessa vuonna 1946 sotien takia keskeytyneitä kou
lujen välisiä hiihtokilpailuja päätettiin jatkaa entisistä kiertopalkinnoista ja pyytää kunnalta varoja pitkämatkalais
ten kyydityksiin. Oltiin aluekilpailujen kannalla, ja uusittiin sääntöjä.
"Kokouksen lopuksi kirkonkylän opettajat osoittivat ystävällisyyttä ja tarjosivat oikeat papu- ja pullakahvit".
Pitäjän koulujen väliset hiihtokilpai
lut olivat kirkonkylän koululla 27. pnä helmikuuta vuonna 1947. Linnan pojat voittivat vuodeksi taiteilija Heiskan
"Hiihtäjän” ja Kalmarin tytöt Autereen
"Hiihtokilpailut”. Häkkilän jatkokou- lun tytöt saivat Paavonseudun ja Leu- hun pojat Osuusliikkeen taulun. Yksi- tyispalkinnoiksi kirkonkylän kauppiaat lahjoittivat suksia ja sauvoja.
"Äänekoskelle piirin hiihtokilpai- luihin Saarijärveä edustamaan koulut lähettäkööt parhaita hiihtäjiä ilman karsintoja".
Helmikuussa vuonna 1948 valittiin toimikunta suunnittelemaan kilpailuja myös yleisurheilussa ja miettimään, miten niitten taloudellinen puoli jär
jestettäisiin. Elokuussa suunniteltiin piirimestaruuskilpailuja, mutta "oman pykälän ansaitsee talon emännän hyvä kahvi ja ihanat mansikat". Syyskuussa
vuonna 1949 sitten pidettiin oman pitäjän kilpailut. "Sivuilta tuleville kouluille maksetaan matkat linja-auto- taksan mukaan”. Kehotettiin noudatta
maan säästäväisyyttä, ja reilua peliä oli teroitettava ennen kisaa.
Kisoissa opettajayhdistys tarjosi opettajille kahvit ja hiihtäjille kaksi ateriaa.
S u u n n i t t e l u a
Syyskokouksessa 1948 silloinen puheenjohtaja Ilmari Mäkeläinen alusti kysymyksen voimistelujuhlien järjestämisestä keväällä. Sunnuntaina tammikuun 16. päivänä oli johto
kunta koolla O. V. Leppämäen luona suunnittelemassa näitä juhlia. Läsnä olivat Maija Kuusela, Martta ja Aarne Lehtinen, Kalevi Lintinen ja Ilmari Mäkeläinen.
Otto-Ville oli pannut hellalle po
risemaan kaikki pannunsa: ”Siinä oli Iso syntinen, Pieni syntinen ja näkyipä olevan Ensi lempikin, senkun Maija ja Liisa kyökin puolella panemaan pöö- niä myllyyn ja aikanaan pannuun. Ko
koonnuimme pöydän ympärille nautti
maan vanhanpojan aikaansaannoksia.
Siinä oli komiaa pullaa, piirakkaa voileipäkeksiä ja kaakkua, kaikki Otto Villen tekemiä. Pienet leivät puuttuvat, kun ei ole pienien tekijää. Ei ole pie
nien tekijäksi päätteli Otto-Ville”.
Taitelija Joonas Heiskanen "H iihtäjän” voittivat viimeiseksi K onttim äen pojat. Tämä öljyvärityö kuuluu Saarijärven kaupungin omistukseen.
19
"Olisipa usein näin hauskoja ko
kouksia, tuumimme taapertaessamme kotiin jalkaisin kovassa vastatuulessa ja pyryssä liukkaalla Saarijärven jääl
lä”, tuumaili Martta Lehtinen.
S y n t y i u r h e i l u j u h l a
Maaliskuussa kouluilla alkoivat har
joitukset. Ajankohdaksi oli sovittu helatorstai 26. toukokuuta, mutta ur
heilupuiston puheenjohtaja ilmoitti, että myöhäisen kevään vuoksi nuori nurmi oli märkää. ”Jos se nyt tallataan, se ei nouse koko kesänä, ja kentällä tullaan pitämään Keski-Suomen maa
kuntajuhla”.
Varsinainen juhla olikin sitten vasta 12. kesäkuuta 1949. Se aloitettiin klo 10 jumalanpalveluksella, jossa saarna
si asessori Lehtinen.
Aamiainen nautittiin kentällä klo 11.15, jokaisella oli omat eväät. Syön
nin jälkeen pidettiin yhteisharjoitus voimistelussa, kuorolausunnassa ja kuorolaulussa. Sitten kokoonnuttiin kansakoululle, josta marssittiin ken
tälle ja asetuttiin määrättyihin paikkoi
hin. Seurasi lipunnosto ja Lippulaulu.
Yhdessä laulettiin Männikkömetsät, jonka jälkeen tervehdyssanat lausui
Otto-Ville Leppäm äki oli Leuhulla opettajana vuosina 1943-1950. Hän perusti Leuhulle kuoron. Kuvassa kuoro on lähdössä Lannevedelle esiintym ään. Ylärivissä vasemmalla Veikko ja Kaisa Suopellonmäki, Paavo K ivirinta, Vänö Lehtinen ja Otto- Ville Leppäm äki. Alem pana vasemm alla A arre Autere (taiteilija Autereen poika), Helvi M inkkinen, Tyyne ja Kalle K okkinen, Ilm i Oksanen ja Liisa Heimonen. Edessä E steri Tarvainen ja Elisabet M inkkinen (nykyisin Reinikka). Kuvassa poseerataan koulun saunan takana. Sauna on rem ontoitu L euhun kylätuvaksi. Kuvan om istaa R iitta Kokkinen.
H arju n koulu 1948-1949, luokat 1-7. Kuvassa 45 oppilasta. O pettajat Kalevi Lintinen vasemmalla ja oikealla Irm a Lintinen, jo n ka vieressä on keittäjä Aino Hänninen. Kaikilla oli lakit päässä ulkona, sisällä niitä ei varm asti päässä pidetty. M iten lie nykyisin!
V oimistelujuhlaan opettaja Kalevi Lintinen oli ohjannut mm. oppilaitten kuoron ja poikien voimistelun. K aikki laulut ja voimis
telut säesti opettaja Irm a Lintinen. M ontakohan oppilasta nykyisin tästä koulupiiristä haetaan taksilla Lanneveden ala-asteelle?
K uvan omistaa Kalevi Lintinen.
opettaja Ilmari Mäkeläinen. Juhlapu
heen piti tarkastaja Toivo Mäkinen.
Lapset esittivät ohjelmiansa, ja opet
tajien kuorokin lauloi. Juhla päättyi yhteislauluun Siunaa ja varjele meitä.
Koleasta säästä huolimatta juhlat onnistuivat. Lapset olivat innostuneita ja suorittivat ohjelmansa hyvin. Tyttöjä oli 352 ja poikia 300.
Tilaisuus muodostui suureksi kansakoulun katselmustilaisuudeksi.
Juhla oli myös ainakin Viitasaaren tarkastuspiirin alueella (14 kuntaa) ensimmäinen.
Yllätyksenä Viitasaaren piiri järjesti opettajille kesätapahtuman, pyörä
retken 8.-9. heinäkuuta, tunnuksin p.p.p.p. = pyöräily piristäköön piirin pedagogeja! Yövyttiin Saarijärvellä kirkonkylän kansakoululla. Siellä oli päivällinen, sauna, ilta- ja aamukahvi sekä aamiainen.
J u h l a k o k o u s
Harjun koululla pidettiin lokakuun 4.
pnä 1949 kokous, jossa olivat läsnä tarkastaja Toivo Mäkinen ja lähes kaikki opettajat. Tervehdyspuheessaan opettaja Kalevi Lintinen sanoi iloitse
vansa, että opettajat runsaslukuisesti ottivat osaa Harjun koulun 40-vuotis- juhlaan, "vaikka runsas osanotto johtui ehkä siitä, että tarkastaja oli kutsunut opettajat neuvonpitoon 7-vuotisen kansakoulun merkeissä”. Vuonna 1946 oli esitetty monia koulu-uudis- tusparannuksia, olipa esillä ollut mm.
kansalaiskoulun ja kunnallisen keski
koulunkin perustaminen. Mietinnöstä toteutui vain kansakoulun muuttami
nen 7-vuotiseksi, ”näin saatiin uudis
tuksen makua, jolla torjuttiin enemmät uudistus vaatimukset”.
Edellisen vuoden syyskokouksessa tarkastaja oli jo selostanut 7-luokkai- sen koulun työskentelyä, ja vuosi
kertomuksessaan Martta Lehtinen oli kirjoittanut: "Uudistukset ovat aina paikallaan. Tämä uudistus on ollut vireillä 20 vuotta, mutta pantiin nyt hätäillen toimeen, huomioimatta niitä vaikeuksia, mitä suuri muutos kentällä aiheuttaa.” Jokainen aine käytiin nyt kohta kohdalta läpi, ja tarkastaja teki selkoa mm. opetussuunnitelman laa
timisesta.
Juhlakahvit maistuivat ja kaikki osallistuivat lämminhenkiseen, onnis
tuneeseen koko koulupiirin yhteiseen juhlaan.
Y h t ä j a t o i s t a
Tänä aikana toimi jo Saarijärven oma opettajayhdistys. Vuonna 1947 Saari
järvelle oli saatu jatkokoulun talous- opettaja. Tarkastaja toivoi, että opetta
jat ottaisivat hänet suopeasti vastaan ja huolehtisivat, että myös pojat kävisivät kotitaloustunneilla. Kehotettiin perus
tamaan koulupuutarhoja ja tilaamaan pensaita. Kotitalousopettaja Tapio esitti maatalouskerhojen ja koulujen välistä yhteistyötä puutarhanhoidossa.
Kouluilla, joissa oli kasvitarha, velvoi
tettiin opettajat osallistumaan oppilai
den kanssa sen viljelemiseen. Missä ei
puutarhaa ollut, oli oppilaitten tuotava kasviksia koululle.
Yleinen käsitys oli, että paikkakun
nan opettaja oli velvollinen antamaan ilmaista ohjelma- ym. apua. Päätettiin, että "opettajalla on oikeus ja velvol
lisuus periä korvaus suorittamastaan ylimääräisestä työstä. Lähetetään kir
jelmät eri yhdistyksille ja käsitellään asiaa julkisessa sanassa. Opettajien tu
lee valistaa piiriläisiään näissä asioissa ja heidän tulee vaatia vaatimattoman asemansa arvostusta.”
Kunniajäseniksi oli kutsuttu A.
J. Ritoniemi, Jenny Honkonen, Iina Nurmela, Eeva Auer, Lyydia Saarnio,
21
H arjun koulu aloitti vuonna 1909 vanhasta m aalaistalosta uusitussa koulurakennuk
sessa. Kuvassa olevat ihmiset ovat ensimmäisiä oppilaita 40-vuotisjuhlassa vuonna 1949 koulun seinustalla. Oikealla Huugo Tapper, neljäs O skari Anttila, seitsemäs entinen opettaja Eeva Auer ja takana M äenpää, ainoat kuvasta tunnistetut. Kuvan om istaa opettaja Kalevi Lintinen.
H annes (Johannes) Kivi tuli siirto-opettajana S uursaaresta opettajaksi Lannevedelle vuonna 1946. Tässä ollaan 1950-luvulla lähdössä hiihtokilpailuihin. Takana E rkki Sironen ja H annu H uttunen. Keskellä ovat Ahti H arjula, H annu Kinnusen lakki näkyy, Helinä H uttunen, Seija H arjula ja P irkko Ahonen (nyk. Kuitunen). Edessä E ija Sievänen, Helena Ahola (nyk. Kujala), L au ra Oksanen ja R aija Pynnönen. Itse
kin kuvassa olevat P irkko Ahonen ja Ahti H arjula luettelivat kuvassa olevien nimet.
Kuvan om istaa Inkeri A utere - H annes Kiven tytär.
Lempi Jäppinen, Maija Kuusela ja Hilja Vienola.
L u o v u t e t t u j e n a l u e i d e n s i i r t o - o p e t t a j a t
Moskovan rauhan johdosta vuonna 1940 joutui 1736 opettajaa jättämään kotinsa ja virkansa. Heidän entisissä toimissa olleitten oikeuksien turvaa
minen tuotti suuria vaikeuksia esimer
kiksi eläkkeiden ja ikälisien osalta.
Heidän virkoihin pääsemisekseen pe
rustettiin mm. siirtoväen lasten aiheut
tamia lisäopettaj an virkoja, supistettuja kouluja muutettiin täydellisiksi ja 18- viikkoisia alakouluja 36-viikkoisiksi niin paljon, että nämä opettajat voitiin sijoittaa työhön. Jatkosodan sytyttyä monet palasivat entisiin virkoihinsa, mutta vuonna 1944, jolloin opettajat jälleen joutuivat jättämään paikkansa ja kotinsa, samat pulmat toistuivat.
Saarijärvellä heitä ei ollut monta.
Veteraaniopettaja Kalevi Lintinen muistaa Suursaaresta tulleen Ilmari Mäkeläisen, kirkonkylän kansakoulun
opettajan, ja Lanneveden koulun opet
tajan Hannes Kiven, jonka työpaikka oli ollut Mantsinsaaressa.
S o d a n m u i t a s e u r a a m u k s i a
"Kansanhuolto vuosina 1939-1949 oli järjestettyä toimintaa kansan toimeen
tulon turvaamiseksi poikkeuksellisissa olosuhteissa, jolloin säännöstely kävi välttämättömäksi.”
Melkein kaikki välttämätön kaupas
ta ostettava oli kortilla. Kansanavulle oli opettajiakin pyydetty keräämään varoja. "Opettajat itse päättäkööt, mitä tekevät”. Sotainvalidien veljes- liiton naisjaostoon opettajat liittyivät joukolla.
L y h y t y h t e e n v e t o
Martta Lehtinen kirjoitti viimeisessä toimintakertomuksessaan tammikuun 26. päivänä vuonna 1950: "Jotakin on tullut tehdyksi - toivottavasti tämäkin osaltaan suuren työmme rakentamisek
si. Ettei ote työhön pääsisi herpaantu
maan, edellyttää, että jokainen opettaja osaltansa tekee voitavansa."
Näin olen minäkin jotakin keräillyt näistä vuosien patinoimista, arvokkais
ta ” Saarijärven ja sen ympäri stöpitä-
jien pöytäkirjoista”. Kunnioituksella lasken kirjan käsistäni.
K e s k i s u o m a l a i s e s t a s i t e e r a t t u a
Karjalaisten kesäpäivillä Jyväskylässä 14. 6. 2003 tekniikan tohtori Martti I. Jaatinen korosti suomenkielisten se
minaarien, Jyväskylän ja Sortavalan, opettajakoulutuksen merkitystä. "Se
minaareissa korostettiin ajan ihanteita:
ahkeruutta, rehellisyyttä, työteliäisyyt- tä ja uskonnollisuutta. Ne kelpaisivat tänäkin päivänä ohjeiksi, vaikka niille vähän irvistellään. Valmistuneet opet
tajat siirsivät ihanteet Suomen kan
saan. Kansanopetuslaitos loi ihmisiin moraalisen selkärangan, joka kesti murtumatta sotavuosien rasitukset.”
”Non scholae sed vitae discimus - emme opi koulua, vaan elämää varten”.
