Rantakylän koulun 50-vuotishistoriikki · DIGI

Kuvassa koulun rakentajia vasem m alta Kierä-Kusti (työm estari), Eemeli Hautanen, O tto Ahonen, Veerne Maunu, Toivo M atilainen, Oskari Friman, Heikki Sironen ja O skarin Hilm a eli H ilm a P irttinen, K eskellä lapset Onni Keisanen, Aim o M atilai­

nen ja Eino M atilainen.

Rantakylän koulutalo rakennettiin

50-vuotta sitten

Karstulan Rantakylän koululaiset saivat oman koulurakennuksen viisi- vuosikymmentä sitten.

Merkkivuoden täyttyessä koululla vietettiin "mie­

hen ikään” ehtineen koulun vuosijuhlaa sun­

nuntaina 23.10.1977. Juh­

lapuhujana esiintyi Kars­

tulan entinen khra Toivo Hytönen. Juhlavuoden merkeissä oli koulun en­

tinen oppilas, taiteilija Uuno Poikonen valmis­

tanut koulun luokan sei­

nälle puureliefin, jonka kuvasanoma on: ”Kun- nioita isääsi ja äitiäsi”.

Rantakylän koulun 50-vuotishistoriikki

Rantakylän koulun historiaa alet­

tiin kirjoittaa jo v. 1914, jolloin mv.

Niilo Lehtonen, yhä keskuudessamme oleva, "Tupalan vaari” teki ehdotuk­

sen kuntakokoukselle yhteisen koulun perustamisesta Rantakylän ja H aa­

paniemen kyläkunnille. Silloin koulu- anomus kuitenkin hylättiin varojen puutteessa. Hylkäämispäätöksestä tehtiin valitus lääninkuvernöörille ja niinpä hän m ääräsi koulun avatta­

vaksi syksyllä 1915 aluksi vuorahuo- neissa. Kunta vuokrasi huoneet Haa­

paniemen puolelta Perälän talosta.

Oppilaita oli silloin 42, ja johtokun­

taan kuuluivat Eljas Matilainen, Ris­

to Hokkanen, Otto Matilainen, Miina Matilainen, ja Kalle Kieräaho. Perä- lässä toimi opettajana ensin Anni R autam a ja vuodesta 1919 alkaen op.

Impi Nuutila, myöh. Lehtonen.

Sitten alkoi keskustelu rakennetta­

van koulun paikasta. Molemmat ky­

läkunnat olisivat tahtoneet koulun

"omalle” kylälleen, Rantakyläläiset ehdottivat koulun paikaksi mm. Vir- malan myllyn seutua joen varressa.

Monien kokousten ja neuvottelujen jälkeen kuntakokous päätyi ehdotet­

tuun paikkaan ja päätti rakentaa koulun joen varteen. Kun silloinen Kansakoulujen Tarkastaja kävi kou­

luasiaan paikanpäällä tutustumassa,

ehdotettiin hänelle, rantakyläläisten taholta, että täm ä suuri piiri jaettai­

siin kahtia, ja niin tehtiinkin. Ranta- kylän koulupiiri, jota jaon jälkeen kutsuttiin Matilaisen koulupiiriksi, käsitti 13 taloa, ja Haapaniemen piiri 7 taloa. Täällä, Matilaisen koulupii­

rissä, avattiin koulun ovet syksyllä 1920 Taavetti Poikosen talossa, Poh- josmäellä. Koulussa toimi vain luokat 1 ja 2 ja opettajana toimi entinen kiertokoulun opettaja Anni Lulli.

Näitä, Pohjosmäellä aloittaneita ensiluokkalaisia ovat olleet: Lyyli, Anna ja Hilja Hautanen, Eemel Hal­

minen. Jussi Liimatainen, Heikki Lähteinen, Matti Mäkinen, Armas Mäki, Anna Parviainen, Aino P aa ja­

nen, Armi Paajanen, Heikki Pohjos- rinne, Eino Pirttinen, Aino Pirttinen, Heikki Pirttinen, Katri Pekkanen, Maria Ruuska ja Elma Välilehto.

Heistä muutam ia olemme saaneet tä­

hän juhlaam m e vieraaksi.

Suuremmat oppilaat kävivät edel­

leen koulua PeräläsSä tai Kangasa­

holla, jotkut myös kirkolla. V. 1921 Pohjosmäellä oleva koulu aloitti 4-luokkaisena ja silloin tuli opettajak­

si Impi Lehtonen. Sinä syksynä on koulun kirjoihin kirjattu 23 uutta op­

pilasta. Muutaman vuoden on koulu toiminut myöskin Autiomäen talossa,

8

Rantakylän k o u lu lle on ikää k a rttu n u t viisi vuosikym m entä. M erkkipäivää "p äivä nsa nka ri” ju h li sunnuntaina 23.10.1977. Kou­

lulla kokoontuvat luokat 1— 6 ja op p ila ita on 20. Ennusteiden valossa oppilasm äärä putoaa m in im ira jo ille vuotena 1983.

Kuvassa op e tta ja t H ilkka ja M atti Järvi sekä koulun oppilaat: M arjut Lampinen, Heikki Lehtonen, Mauri Niem inen, Sinikka Ä ijänen, H ilkka M inkkinen, Vesa Valkeinen, Pekka Savolainen, Tiina Pekkanen, M arko Lam pinen, Merja Äijänen, Helena M yllyaho, Vesa M atilainen, Sami Savolainen, K atariina M atilainen, Raisa Valtonen, Esko Mäkinen, Jukka Into, A rja M in kki­

nen, Jyrki V alkeinen ja Tapani Pekkanen.

muistitietojen mukaan 2-3 vuotta.

Koulun paikan etsiminen tälle pit­

källe ja kapealle, Pääjärven rantaa myötäilevälle piirille tuotti paljon vaivaa. Paikasta oli lukuisia ehdotuk­

sia. Kun sitä valitsem aan asetettu toimikunta esitti koulun paikaksi tätä, Matilaisen harjuksi nimitettyä paikkaa ja osti tontin sitä varten, al­

koi valitusten vyöry ja uusi toimikun­

ta sai tehtäväkseen kaikkia tyydyttä­

vän paikan etsimisen. Toimikunta os­

ti m arraskuussa v. 1923 tontin Auti­

omäen talosta, Eemil ja Silja Mäki­

seltä. Valtuusto hyväksyi kaupan, pii­

rustukset olivat valmiina, - ja niin ryhdyttiin koulunrakennuspuuhiin.

Kivijalkakivet hakattiin Pääjärven- mäellä ja ajettiin järven yli siihen paikkaan, missä nyt on Sariolan talo.

Rakennushirret ajettiin ja veistettiin valmiiksi. Kesällä, v. 1924 lähetti kunta rakennusmestarin katsomaan ja sijoittamaan koulua siihen. Hän ei ollut kuitenkaan tyytyväinen ajatel­

tuun paikkaan vaan siirsi paikkaa noin 100 m, nykyisen pajan alapuo­

lelle. Tuli siihen sitten Junnolan van­

ha isäntä ja tiedusteli, mitä siinä oli tekeillä, ja kun kuuli, että koulua sii­

hen sijoitellaan, hän sanoi: "Olen asunut tällä mäellä 50 vuotta, ja joka talvi olen nähnyt, miten aukeilta pel­

loilta työntyy notko täyteen lunta, ei­

vät pääse opettaja eivätkä lapset tuiskun jälkeen ulos.” Siihen jäivät rakennustouhut ja taas jatkettiin uu­

den paikan etsimistä.

Lopulta rakennusmestari tuli toimi­

kunnan kanssa tälle paikalle, katseli hetken ympärilleen ja sanoi: ” Enpä olekaan koskaan nähnyt kauniimpaa ja parem paa koulun paikkaa.” Tämä ratkaisu tyydytti niin Kansakoulujen tarkastajan kuin kunnan isät ja v.

1925 hyväksyttiin samaisen rak.-m es­

tari Joutsenen tekemät piirustukset, ajettiin alas Autiomäelle viedyt ra ­ kennustarpeet, ja aloitettiin koulun teko toden teolla. Perustus tehtiin ke­

sällä 1926 ja koulu valmistui elokuus­

sa v. 1927. Työn teettäjänä eli m esta­

rina toimi Kusti Kieränen, ” Kierä- kustina” tunnettu mies. Muita raken­

tajia olivat mm. Lauri ja Vilho Väli- lehto, sekä Eemeli Hautanen. Nämä rakentajat ovat vielä elossa. Vihki­

äisjuhlaa vietettiin lokakuussa v.

1927.

Koulu toimi neliluokkaisena yläkou­

luna ja niinsanottua "pienten koulua”

pidettiin syksyisin, ennen yläkoulun alkamista.

Yläkoulun 1. luokalle 50 vuotta sit­

ten, on otettu seuraavat oppilaat.

Kauko Kumpunen, Toivo Halminen, Eino Backman, (myöh. Porrasmäki), Eemil Virmalainen, Tauno Mäkinen, Eero Ränttilä, Aune ja Aino Lehto­

nen, Aune Matilainen, Liisi Ränttilä, Lempi Hautanen sekä 4. luokalle Ur­

ho Lehtonen. Heistä monia on tänään mukana juhlassamme.

V. 1928 perustettiin Haapaniemen koulupiirin kanssa yhteinen ns. kier­

tävä alakoulu, joka toimi toisen luku­

kauden Haapaniemellä ja toisen tääl­

lä Rantakylällä. Tätä op. virkaa hoiti ensimmäisenä perustamisvuodesta lähtien op. Katri Vekara yhteensä vii­

sitoista vuotta, vuoteen 1943. Jo vuon-

9

Eläköön kylä ja koulu

koulun 50-vuotisjuhlaan Juhlaruno Rantakylän

1977

kirj. Helinä H irvikorpi (Välilehto)

Maa oli ollut itsenäinen kymmenen vuotta vuosisadan alun haavat

alkoivat umpeutua Elettiin ZO-luvun suvannossa moni torppari kylvi nyt

omaa maataan ja lapset olivat oppivelvollisia Koulu oli kiertänyt tuvasta tupaan Nyt tarttuivat Rantakylän miehet

kirveisiin ja rakensivat pysyvän ahjon

aapiskukon laulaa Viisikymmentä vuotta Siinä on moni tankannut

ensimmäisen aansa niellyt läskit hernekeitosta seisonut täijonossa osoitellut kartalta Suomenmaan rajoja Nyt sieltä on moni lähtenyt Jyväskylään Helsinkiin Ruotsiin Minun aikakauteni

alkoi sotien jälkeen Nuo suuret ikäluokat jotka vieläkin taistelevat

paikastaan

täyttivät kolme luokallista pulpetteja

Elämä kuhisi nelimaalikentillä sahajauho pöllysi korkeushyppytelineellä mustekynät rapisivat

suvivirsi raikui toukokuun viimeisenä vahvana

kuin nuori sydän

Kyläelämä ryöppysi

nousukauttaan koulun ym pärillä:

myllyllä turisivat isännät jauhosäkkiensä päällä kaksi kauppaa jauhoi kilpaa kahvinpapuja

punnitsi pastilleriä paperitörröön Posti-Arttu toi pyörällä Keskisuomalaisia keskuksen Rape piti kioskia ja myi Pyynikin Helmeä huulet maalissa Kaikkialla puheliaita ihmisiä kirm ailevia lapsia kuhertelevia nuorukaisia

Kylä eli joka solullaan Nyt

mihin ihmiset ovat kadonneet?

Kaupunkeihin lokeroihinsa

Koulu seisoo vielä paikallaan hiljaisempana

alistuneempana

mutta vielä se hengittää Myllyssä kutovat jo hämähäkit verkkojaan ja kaupan rappuset ovat tyhjät

Ihmiset

jotka jäljelle jäätte älkää antako television elää puolestanne

na 1938 tehtiin anomus alakoulun muuttamisesta koko lukuvuoden toi­

mivaksi, m utta sota-ajan sekavien ja vaikeitten vuosien takia hanke toteu­

tui vasta v. 1945, jolloin saatiin oma alakoulu ja se toimi kokovuotisena.

Koulumme on rakennettu 2-opetta- jaiseksi, jollaisena se on pääasiassa toiminutkin. Sotavuosina, jolloin K ar­

jalasta siirtyi väkeä keskuuteemme, oli koulumme 3-opettajaisena. Ala­

koulu toimi silloin vuokrahuoneissa, ensin Pirttilahdessa, ja myöhemmin Olavi Lehtosen talossa.

Pisimmän päivätyön, yli 40 vuotta tässä koulussa, teki viime kesänä edesmennyt op. Impi Lehtonen. Ly­

hyempiä aikoja vakinaisina tai väli­

aikaisina opettajina ovat olleet: Eeva Sekki, jo äsken mainittu op. Kaisa Vekara, Selma Kankaanpää, Elsa Penttilä, Sointu Pokela, Kyllikki Myl­

lyaho, Sirkka Matilainen, Sylvia Asp­

lund, Anna-Liisa Kolu, Marjatta Lehto, Esko Mattinen, Anna-Liisa Pekkarinen, Pekka Lauttamäki, Hel­

ka Cajan, Eero Hakonen ja Inkeri Hyttinen, sekä poikien käsityönopet­

tajina Eemil Matilainen, Niilo Lehto­

nen ja Heikki Toikka.

Johtokunnan puheenjohtajina ovat vuosien kuluessa toimineet: Otto Matilainen, Taavetti Mäkinen, Vil­

liäni Kumpunen, Olavi Lehtonen, Lauri Pirttinen, Lauri Välilehto, Mai­

ja Lehtonen, Keijo Rauma ja Eemeli Hautanen.

Pitkäaikaisia johtokunnan jäseniä edellä luettujen puheenjohtajien li­

säksi ovat olleet: Eemil Mäkinen, Heikki Porrasmäki, Miina Lehtonen, Armas Lehtonen, Otto Myllyaho, Toi­

vo Matilainen, Heikki Lähteinen ja Martta Mäkinen. Nämä nimet toistu­

vat pöytäkirjoissa ohi sota-ajan, kun­

Kylä on teidän

K un nioita isääsi ja äitiäsi. Tämä on sanom a pu ure lie fissä jo nka on 50- vuotiaalle k o u lu lle valm istan ut koulun entinen op pilas ta ite ilija

Uuno Poikonen.

10

nes vuonna 1946 tulevat "kuvaan”

seuraavat johtokunnan jäsenet: Kyl­

likki Myllyaho, Vilho Välilehto, Onni Hautanen ja Anni Jaakkola. Vuodesta 1955 lähtien lähes 15 vuotta oli johto­

kunnan kokoonpano tällainen: Puh.

joht. Lauri Välilehto, jäsenet: Sirkka Matilainen, Aaro Myllyaho, Taito Valtonen, Aimo Matilainen ja Aarne Mäkinen. V. 1969 johtokuntaan tuli­

vat: Maija Lehtonen, Hellä Myllyaho, Eemeli Hautanen, Tauno Mäkinen, Keijo Raum a ja Eero Valkeinen. Vii­

meisen kansakoulun johtokunnan muodostivat Maija Lehtonen, Hellä Myllyaho, Eemeli Hautanen, Matti Into. Reijo Valtonen ja Mikko Väli- lehto.

Kun vuonna 1973 siirryttiin perus­

kouluun, tulivat kouluneuvostot johto­

kuntien tilalle. Puheenjohtajina ovat siinä toimineet Vilho Äijänen, sekä Kerttu Lehtonen, joka nykyisten jä ­ senten, Hella Myllyaho, Tellervo Minkkinen, Viljo Lampinen ja Vilho Äijänen, kanssa hoitelee kouluneu­

voston tehtäviä.

Taloudenhoitajina ovat vuosien mittaan olleet: Heikki Porrasmäki, Miina Matilainen, Eemil Mäkinen, Toivo Lehtonen, Onni Hautanen. Pi­

simmän ajan, 15 vuotta, Otto Mylly- aho, Lauri Pirttinen, Vilho Välilehto, Lauri Välilehto, Aarne Mäkinen, Ai­

mo Matilainen, Aaro Myllyaho, isän esimerkkiä seuraten 10 vuotta, Keijo Rauma ja Eemeli Hautanen.

Ensimmäiset merkinnät koulun sii­

voojan toimesta ovat lyhyet. Pöytä­

kirjasta voi lukea esim. näin: Koulun huoneiden pesu annettiin vähimmän vaativalle, pesukerran hinta vaihtelee vuosittain aina 40 m k:sta 18 m ark ­ kaan. Samoin puiden pilkkominen an­

nettiin vähiten pyytävälle, esim. 12 mk/syli. Eripituisissa työsuhteissa koulun siivoojina ovat toimineet:

Lyyti Parviainen, Hilma Soitan, E e­

mil Pirttinen ja Hilma Laasanen.

Vuodelta 1934 on pöytäkirjassa seu- raava merkintä:

Kouluhuoneiden lämmitys, siistimi­

nen ja pesu annettiin op. Kaisa Veka­

ralle, kuukausipalkka 77 mk. Seuraa- vana vuonna on tälläinen merkintä:

Puuron keitosta päätettiin m aksaa op. Kaisa Vekaralle 50 mk kuussa.

Tämä on ensimmäinen merkintä kou- lukeittolatoiminnan alkamisesta. Sa­

moin palkkaeduin hoiti tehtävää sit­

ten Tyyne Minkkinen.

V. 1946 on valittu vahtimestariksi Aili Laitinen, tehtäviin kuului keit­

täjä-siivoojan työt. Muita täm än toi­

menhaltijoita ovat olleet: Lahja Kau- ramäki, Senja Hokkala, Kerttu Nis- kavaara, Aino Taipale, Salli Kataja- mäki, Terttu Mäkinen, Airi Mäkinen, Kyllikki Eskelinen, Aino Sironen, Lyyli Makkonen, Kerttu Lähteinen, M arjatta Friman, sekä nykyinen

"em äntäm m e” Sanni Takkala.

Paljon on kehitystä tapahtunut kai­

killa aloilla näiden vuosikymmenten

aikana, eikä vähiten koulualaila, joka on jatkuvasti muutosten alaisena.

Huomattavin muutos luonnollisesti oli peruskouluun siirtyminen, joka har­

vaanasuttujen ja vähävaraisten seu­

tujen lapsille on ollut ratkaiseva apu opintojen jatkamiseen. Kuitenkin, kaikesta myönteisestä kehityksestä huolimatta, on näinä vuosina koettu myös masentavia tappioita pienten koulujen kohdalla. Monet sadat syrjä­

seutujen koulut ovat joutuneet sulke­

m aan ovensa. Ja se kyläkunnan ainoa tiedon, taidon, harrastusten ja ko­

koontumisten paikka on jätetty kyl­

milleen.

Sellaisesta kylästä on tullut nukku­

va ja unohdettu, jota entiset kyläläi­

set kesälomilla käydessään hiukan piristävät. Toivokaamme vain, ettei meidän kylämme kohtalo ainakaan lähivuosina olisi sellainen!

Nyt meillä vielä on aihetta juhlan viettoon, meillä on koulu, joka hengit­

tää!

HILKKA JÄRVI

11