Pitäjäneuvos Onni Ranta-aho
VC ylkönmäen kunnan
| J M M elämä itsenäisenä kuntana päättyy 11 vuoden vaihteessa.
Se perustettiin Suomen ollessa Ve
näjän Suuriruhtinaan alaisuudessa v. 1914. Alue muodostettiin Saarijär
ven ja Karstulan pitäjien osista. Kun
ta eli vain vajaat sata vuotta, muttta se kehittyi ripeästi ahkeran ja kasva
van väestönsä voimin. Nyt väki on vähentynyt reippaasti ja kuntaliitos toteutumassa.
Pitäjänneuvos Onni Ranta-ahoa on juhlittu aikanaan ja hänen panos
taan Pylkönmäen kunnalliselämän kehittäjänä kymmenien vuosien ai
kana kunnioitetaan. Hän oli myös Suomen Luterilaisen Evankeliyhdis- tyksen johtokunnan jäsen ja saman yhdistyksen Keski-Suomen piirin puheenjohtaja. Kun Pylkönmäki vuodenvaihteessa liittyy Saarijärven kaupunkiin, lienee paikallaan muis
tuttaa Onnin merkittävästä elämän
työstä.
Onni Ranta-ahon sukupuu
Onni Ranta-ahon juuret ovat vah
vasti Mulikan mullassa, sillä ne ulottuvat Leppälä / Hokkalaan 1732- 1793 taloa hallinneisiin Hokkasiin.
Heidän jälkeensä taloon asettui maanmittari Matias Hackzell. Tä
hän päättyi näiden Hokkasten suku Hokkala/Leppälässä. Viimeinen ja viides sukupolvi, isäntänä Heikki Antinpoika, jonka veli Antti Antin
poika oli Luksanmäen ensimmäi
nen haltija v. 1792-1798. Täällä suku jatkui. Antti solmi avioliiton Maria Juliana R o th in kanssa. He asuivat aluksi yhdessä Marian vanhempien luona Heijostenmäen Sirolan sotilas- torpassa.
Antin ja Marian pojanpoika M at
ti Arvidinpoika oli Onni Ranta-ahon isoisä.
Tiettävästi kaikki Suomen Hokkaset ovat lähtöisin Kangasniemen Hokkaskylästä.
Siellä on ollut 1500-luvulla 18 taloa,
joissa on ollut Hokkasia. Sieltä suku on Kihlapari Kaisa ja Onni Ran- hajaantunut eri puolille Suomea ja myös ta-aho. Takana Lyyli ja Eino Keuruulle (Ähtäriin), josta muuttovirta Möksy.
on jatkunut Saarijärven suuntaan mui
denkin sukujen osalta. Mistä lie tulleet
kaan. Katovuodet ja Isovihan melskeet ovat aiheuttaneet liikehdintää ja sukujen vaihtumista taloissa.
Matin ja Iidan perhe
Onnin isä "Rannan M atti" eli Onni Matti oli syntynyt Saarijärven Kuop
palan Santunmäessä 1880. Hänen vanhempansa olivat Matti Arvidin
poika Hokkanen ja Heta Aleksante- rintytär.
Rannan-Matti vihittiin Kalmarin Sysimäestä kotoisin olleen Iida Eli
na
Volmarintyttären kanssa. Matti ja Iida muuttivat Santunmäestä Pyl
könmäen Ranta-aholle 9.3.1906.
Näin oli ympyrä sulkeutunut ja yksi haara Hokkasten sukua pala
nut esivanhempiensa maille Mulik
kaan. _______
Oman kylän, Mulikan, lasten py
häkoulut hän piti kodissaan Ranta- aholla.
Innokkaana valokuvaajana hän tallensi paljon aikansa tapahtumia Pylkönmäeltä ja muualtakin. Sano
taan, että kuvissa on Pylkönmäen historia.
Onni löysi vertauskuvansa rankakasasta.
Onni oli huomannut koivunranko- ja kootessaan yhden poikkeavan ja arveli olisiko se ehkä visaa. Siellä se oli toisten seassa, mutta kysäisi sitten asiantuntijalta, Heinäahon Väinöltä:
"Voiko tuon päältäpäin tunnistaa?".
"Taidatpa osuneesi oikeaan, pyö
rittele sitä heinikossa ja älä päästä toukkia tuhoamaan aarrettasi", vas
taa Väinö. Onni kaivoi rankakasasta Lapset Urho, Linda,
Väinö, Laina, Aino, Aune, Onni ja Anna, syntyivät Ranta-aholla. Siis kolme poikaa ja viisi tytärtä ja isännäksi taloon jäi pojista nuorin, Onni.
Onni
Onni Matinpoika Ranta- aho toimi sota-aikana sota- koirakouluttajana. Hänet valittiin useana vuonna kunnanvaltuustoon ja hän toimi valtuuston ja halli
tuksen puheenjohtajana
monet vuodet. Kaisan kyydissä vesi tulee ja menee.
Onni Ranta-aho oli ar
moitettu puheiden pitäjä ja saarnamies. Ilman muisti- lappuja hän selosti asioita ja julisti Herran sanaa eri tilaisuuksissa. Hän kierteli myös etäämpänä kirkko
kansan kokouksissa ja juh
latilaisuuksissa.
26
Kaisa ei kuormaa kaatanut, mutta syylliseksi kuvattiin. Työn touhussa arvokkaaksi havaitun j a se sii rtyi hel-
lempään hoitoon, tarkkailuun ja kos
tealla pihanurmella pyörittelyyn.
Aikanaan pätkä visaa kiikutettiin Pyykkimäelle Sirosen Pekan vers
taalle, josta tämä teki Onnille tyy
likkään pöydän. Pöytä on edelleen Ranta-ahon kamarissa ja aikaa on kulunut melko tarkalleen 50 vuotta.
Tulipalo
Ranta-ahon päärakennus ja aitta pa
loi sota-aikana Onnin ollessa sota- hommissa. Tulipalo tiesi kotona ole
ville paljon vaikeuksia ja lisätöitä.
Kenlienee tulipalon ensinhavainnut.
Härkä-Valtteri huomasi savua j ärven takaa ja nousi katolle paremmin näh
däkseen. Huusi pojilleen:"Rannan Matin talo palaa". Pojat huusivat viestin Koivuharjun koululle: "
Rannan Matti palaa". Pekka Sironen jatkaa viestiä ja Koskenkorvan koh
dalla huutaa: "Rannan-M atti palaa".
Koskenkorvan rappusilla ihmetel
lään: "Se ukkoko palaa?" Pekka oli menossa palopaikalle, mutta jo sil
lalla voimat loppuivat ja tulipalo jäi näkemättä. Rytkyniemestä, järven takaa, seurasivat paloa Heikki Ran
tala ja Tuomo Sironen.
Tulipalo sattui kesällä 1942. Se ei ollut Mylly-Heikin eikä Tuomon ai
heuttama, vaikka he liikkuivat aihee
seen liittyvissä asioissa. Pojat, 14 v. ja 12 v. ikäiset, olivat lähteneet piippua ostamaan ja kuljettiin rantoja pitkin kohti Mulikkaa. Oli sunnuntaipäivä ja Heikki ei uskonut kaupan ole
van pyhänä auki. Tuomo selitti, että mennään toisesta ovesta. Ja niin sitä istuttiin hiljaisina tuvan penkillä.
Vihdoin joku talon väestä kysäisi:
"olikos pojilla jotain asiaa?". Jom pi
kumpi rohkeasti; "Tultiin ostamaan
Pyhäkoulu Ranta-ahossa piippua". Ensi hämmästyk
sestään selvittyään talonväki kehitteli jostain piipun, jonka niin hyvin tukkivat, ettei sitä saatu koko kesänä pelaamaan . Säästyipähän Mylly- Taave
tin kessuvarastot ja herkistet
tiin talonväen nauruhermoja vaikka sihahdustakaan en muista kuulleeni. Kenen oli kauppa, kenen piippu? Us
kon kuitenkin, että sekä Ran
ta-ahoilla, että Möksyillä on sormensa tässäkin peissä.
Onni palasi aikanaan so
tahommista ja asui vanhan äitinsä Iidan kanssa Ranta- ahoa, kunnes avioitui saman kylän tyttären Kaisan kansa.
Kaisa Ranta-aho os.
Möksy
Pellolta välillä sisätöihin.
Kaisan syntymäkoti on Joke
lan talo Karakosken rannalla.
Suku on lähtöisin Alajärven Möksystä, josta siirtyivät Kyyjärven Riihimäkeen.
Asuivat siellä 50 vuotta. Kai
san isovanhemmat Johannes ja Johanna muuttivat sieltä Jokelaan v. 1902. Isä Enok Nestor (Eino) ja äiti Lyyli jat
koivat isännyyttä. Kaisan veli Arvo ja puoliso Saara ovat nyt isäntäparina Jokelassa.
Onnin hoidellessa uutterasti ja tunnollisesti kunnan asioita, täytyi jonkun hoitaa "isännyyttä" Ran- ta-ahossa. Tehtävä lankesi tietysti Kaisalle, joka ei arkaillut asettua tarvittaessa "isännän saappaisiin".
Siinä ohessa tietysti muu huusholli ja karja oli myös hoidettava. Päivät olivat pitkät ja työ oli raskasta, mut
ta kaikesta on selvitty. Näin myös Onni oli saanut mahdollisuuden ja
tarvittavan ajan niihin kunnallisiin tehtäviin, jotka kiinnostivat ja joi
den hoitamiseen omat taitonsa asetti.
Kaiken takana on kuitenkin nainen, vaikka ei sitä aina huomata.
Arkistotiedot Raili Laaksonen ja Tuomo Sironen
Hokkasten sukuselvitykset dipl.ins.
Kari Hokkanen
H eikki Kauppala
27
