I l t a I k k a l a k o tis e u tu n e u v o s
OnniJoutsen - vuosisadan alun kansankynttilä
uomi viettää itsenäisyytensä juhlavuotta, mutta sitä ei saa- vutettu 80 vuotta sitten ilman uhreja. Saarijärveläisiä kaatui 25, joi
den nimet ovat kirkkomme tapulinpuo- leisessa kulmauksessa. Kivessä on myös muistosanat, jotka Onni Joutsen on runoillut:
”M yöhäispolvi, palja sta p ä ä si kum m ulla näiden nukkuvien!
H enkensä antoi uhriks 'he Suom en, m aan sekä kansan vapauden. ”
Patsas on pystytetty 1919 ja valokuva paljastustilaisuudesta kertoo, että pai
kalla oli paljon väkeä.
Monikaan nykyisistä saarijärve- läisistä ei tiedä, kuka tuo runoilija oli, vaikka runon olemme monta kertaa lu
keneet. Onni Joutsen oli tuolloin Saari
järven kirkonkylän kansakoulun johta
jaopettajana. Hän syntyi Sumiaisissa 10.10.1877, kävi Jyväskylän seminaa
rin ja opettajaksi Saarijärvelle hän tuli 1901. Jyväskyläläisiin ystäviinsä hän piti yhteyttä, koskapa mm. Jyväskyläs
sä nyt asuvan tyttären, hammaslääkäri Annikki Saarion hallussa on hauska koululuokkaa kuvaava piirretty kortti Jonas Heiskalta vuodelta 1903. Heiska vieraili usein opettaja Joutsenen luona kansakoululla ja oli hyvin tyytyväinen taloudenhoitajan laittamaan ruokaan.
H a r r a stu k sia
Kuten yleensä opettajilla tuolloin, oli Onni Joutsenellakin halu antaa uudelle kotiseudulleen muutakin kuin vain opetusta lapsille. Siksipä hän alusta pi
täen osallistui monenlaisiin harrastuk
siin. Pari vuotta täällä oltuaan hänet nähdään valokuvassa puutarhakurssin vetäjänä Tarvaalan maatalouskoulun pihassa. Keski-Suomen maanviljelys
seuralla oli pyrkimyksenä monipuolis
taa toimintatapoja ja niin se perusti mehiläishoidon yhdistyksen 1908.
Saarijärven Nuorisoseuran urheiluosaston "Pullistuksen” voim istelijoita. Keskellä 1.
johtaja kansakoulunopettaja Onni Joutsen.
Maakunnan ensimmäiset mehiläisten- hoitokurssit järjestettiin 1915-16 Saa
rijärven kansakoululla, ja opettaja Joutsen toimi johtajana kolme viikkoa kestävillä kursseilla. Luonto oli hänel
le tärkeä, päätellen siitä, että hänen va
lokuvakokoelmassaan on paljon kuvia Saarijärven maisemista ja täällä teh
dyiltä retkiltä.
Kuusi vuotta ennen Onni Jouse- nen Saarijärvelle tuloa oli tänne perus
tettu nuorisoseura, mutta jo kauan sitä ennen oli Matorannassa järjestetty ke
säjuhlia. Saarijärven historiaan on otet
tu ote nuorisoseuran pöytäkirjasta ke
säkuulta 1905, kesäjuhlien valmiste
lusta, jossa Onni Joutsen oli saanut tehtäväkseen huolehtia juhlapuhujan hankkimisesta. Hän järjesti juhliin voi- misteluohjelmia ja erityisesti sauva- voimistelu vaaleisiin urheiluasuihin
pukeutuneiden miesten esittämänä oli näyttävää. Näistä voimistelijoista sa
nottiin, että he tulevat koululle pullis
telemaan, ja siitä sai Pullistus nimensä, sekin siis opettaja Joutsenen alkuunpa
nema. Nuorisoseurantaloa alettiin ra
kentaa 1903 ja siellä pystyttiin pitä
mään jo tilaisuuksia, mutta lopullisesti se valmistui vasta 1907. Silloin voitiin järjestää myös talvella iltamia.
N a im isiin
Vuonna 1910 tuli Saarijärven kouluun apuopettajaksi Seinäjoelta kansakou- lunopettajatar Gustava Sallmen. Hän oli viisi vuotta nuorempi Onni Joutsen
ta. Onni oli kirjallisesti lahjakas, hän kirjoitti runoja tilaisuuksiin ja omaksi ilokseen sekä piti puheita juhlissa. Kun Gunnil - kuten nuorta opettajatarta
2 2
K yläläisten koristam a juhlapöytä nuorelle avioparille.
kutsuttiin - oli musikaalisesti erittäin lahjakas, niin samoissa harrastuksissa tavattiin usein. Niinhän siinä sitten kävi, että 1912 vietettiin Seinäjoella Onnin ja Gunnillin häitä. Valokuva to
distaa jälleen, että nuori pari otettiin Saarijärvellä koulun edessä juhlavasti vastaan. Seuraavan vuoden syksyllä syntyi Helmi Maria ja Gunnil jäi koti
äidiksi. 1919 syntyi Annikki Irma Kaa
rina ja sitten hän jo taas toimi opettaja
na perheen muuttoon saakka. Kesällä 1921 Onni Joutsenen oltua täällä opet
tajana tasan 20 vuotta, muutti perhe
Jämsään Jämsänkoskelle, vaikka nuo
rin ei olisi millään halunnut lähteä
” Jämppänkokkelle” . Surren saatteli- vat saarijärveläiset heidät matkaan ja läksiäislahja, alpakkaiset, kauniit soke
rikko ja kermakko ovat vieläkin tallel
la Annikki-tyttären kotona.
P o liitik o k si
On itsestään selvää, että monitaitoista, tarmokasta opettajaa haluttiin myös politiikkaan mukaan, ja niinpä Onni
Joutsen osallistuikin edistyspuolueen edustajana kunalliselämään.
Saarijärvelle päätti kuntakokous 1912 perustaa kunnanvaltuuston, joka alkaisi toimia 1913 vuoden alusta. Val
tuusto kokoontui ensimmäisen kerran 20.2.1913 ja valitsi yksimielisesti pu
heenjohtajakseen Onni Joutsenen. Ko
kouksen eräs mielenkiintoinen asia oli, että koulutoimen ylihallitus oli kehoit- tanut kansakouluihin hankittavaksi Keisarin muotokuvan, Venäjän histori
an ja maantiedon oppikirjat sekä Venä
jän kartan. Koska kunnan tulo- ja me
noarviossa ei oltu otettu näitä hankin
toja huomioon, ei asiaa otettu valtuus
tossa edes käsittelyyn. Tämä oli passii
vista vastarintaa, elettiinhän toista sor
tokautta. Onni Joutsen oli vielä seuraa
vanakin vuonna puheenjohtajana ja uudestaan 1918, jolloin hän oli myös kuntakokouksen puheenjohtajana kol
men kuukauden ajan. Hän suoritti 1918-19 jatko-opintoja Helsingin yli
opistossa ja toimi samalla Jyväskylän piirin v.t. kansakouluntarkastajana.
Vuodesta 1921 toimi Onni Jout
sen opettajana Jämsänkoskella kaksi
kymmentä vuotta kuten Saarijärvellä- kin. Siellä hän oli perustamassa Jäm
sänkosken kuntaa ja muutenkin oli seurakunnallisissa ja lukuisten yhdis
tysten tehtävissä. Hänen vaimonsa joh
ti paikallista musiikkielämää. Runoja hän kirjoitti koko elämänsä ajan ja kul
ki puhujana laajalti. Lehtiin hän kir
joitti myös ahkerasti. Onni Joutsen kuoli vaikeaan sairauteen kotonaan 20.3.1941 arvostettuna ja pidettynä ih
misenä ja opettajana.
Bräderm annin ja Joutsenen perheet lähdössä Saarijär
veltä - lossia odo
tetaan.
